Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: JJ72 - 28.08.12 - klo:17:00
-
Kysytään nyt mielipiteitä tältäkin foorumilta ;-)
Meille tuli juuri postilaatikosta viimeinen lämmitysöljylasku 8-)
Nyt kaipaisin neuvoja lämmitysjärjestelmän valintaan ja rakentamiseen.
Rintamamiestalossa keski-uudellamaalla, kolme lämmintä kerrosta, huonekorkeudet 240, 240 ja 220. Neliöitä n. 220 ja kuutioita n. 500. Talossa on 10cm villalla toteutettu lisäeristys ulkopuolella ja ikkunat ovat uusittu selektiivisiksi 2005. Öljyä palanut 2005-2009 keskiarvolla 2700l/v. 2009 jälkeen keskiarvo on jonkuverran noussut kylmien talvien vuoksi...
Talossa on vesikiertoinen lämmitys pattereilla, sekä muutamassa tilassa lattialämmitys (kellarikerroksessa n. 7m2 kodinhoitohuone ja keskikerroksessa parin neliön vessa... myöhemmin saunatilojen remontin yhteydessä sinne tulee lattialämmitys 11m2 ja yläkertaan on tulossa n. 5m2 vessa). -30 asteessa. kiertoveden lämpötilan tarve arviolta 60°C (ei mitattu, mutta kättä ei mielellään putkessä/patterissa enää pidä). Ensi talven aikana saan mitattua tuon...
VILPin hylkäsin jo toiselta foorumiltani lukemieni ja käymieni keskustelujen pohjalta. Eli maalämpöön ollaan menossa, pumppu vielä kysymysmerkki... keruupiiri kaivetaan omalle tontille, joka on savista maata (satoja metrejä) ja sille saan pituutta helposti 2x300m. Tuon lisäksi ajattelin hommata varaajan jossa sähkövastukset ja kaikki tämä rakennettaisiin autotallin perukoille, ja kun nyt tankissa olevat öljyt on poltettu, vaihtuisi öljykattila puukattilaan. Myöhemmin voisi lisätä aurinkokeräimiä jos innostusta vielä riittää...
Järjestelmän asennan itse.
Miten kyseiset laitteet saa pelaamaan yhdessä mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella? Onko esimerkkejä vastaavasta järjestelmästä?
Minkalaisia hyötyjä saa aurinkokeräimillä (kuinka nopeasti maksavat itsensä takaisin)?
Mitäs sitten kun tulee sähkökatko (talo ilmajohtojen päässä)? Voinko polttaa puupannussa puuta ja lämpiääkö talo, jos järjestän vaikka varavoimalla sähköä kiertovesipumpuille? Vai voiko lämmön kiertämisen mahdollistaa ilman pumppuja?
Pitäisikö valita tulistinpumppu, vai perinteinen? Olisiko järkeä eriyttää lattialämmitykset omalle kierrolleen, nyt ne lähtee kaikki siitä samasta runkolinjasta ja niitä on termostaateilla kuristettu sopivasti.
Kuinka suuri varaajan olisi hyvä olla, huomioiden sen, että se puukattila joskus tulee varalämmönlähteeksi? Millaisia liitäntöjä siinä pitäisi olla?
Pumpun teho pitäisi myös määritellä... riittääköhän 10kW pumppu? Talven aikana saan mitattua nuo tarkat meno ja paluu lämpötilat, mutta se hetkellinen tehontarve pitäisi myös saada haarukoitua...
-
Öljynkulutuksen kannalta uskoisin, että 8 kW pumppu ja joku vähintään 160-metrinen kaivo riittää. Mutta patteriverkon lämpötilan ja järjestelmän hyötysuhteen kannalta kehottaisin uusimaan ainakin osan pattereita paremmin lämpöä luovuttaviin. Joku tällainen varmaan olisi vanhoja pattereita parempi, tietysti sijoituspaikasta riippuen
http://www.taloon.com/lammityspatteri-purmo-compact-c22-500-1200-mm/LVI-5418670/dp?openGroup=4204
Patterijärjestelmän ollessa kysessä suosittelen myös puskurivaraajaa. 100-litrainen minimissään, jos tilaa on niin isompi aina parempi
http://www.taloon.com/puskurivaraaja-nibe-ukv-100/LVI-5361517/dp?openGroup=1293
Meillä suunnilleen vastaava öljynkulutus ennen lämpöpumppua ja nyt on vajaan 10 kuukauden aikana lämmityssähköä kulunut n. 5500 kWh (pumpulla oma kWh-mittari). Eli about 2000 € vuotuinen säästö tulee verrattuna edelliseen vuoteen öljylämmityksellä. 8 kW pumppu 180 litran integroidulla varaajalla, 100 litran puskurisäiliöllä ja 175 metrin kaivolla. Pattereita uusittu 2/17. Käyttösähkön osuus lienee ennallaan eli n. 5500 kWh/a.
Aurinkokerääjillä taitaa saada lähinnä hyvää ekologista omaatuntoa, rahallista hyötyä epäilen kovin ellei niitä "ilmaiseksi saa".
-
Öljynkulutuksen kannalta uskoisin, että 8 kW pumppu ja joku vähintään 160-metrinen kaivo riittää.
Tuo uusin laskentataulukko ilmoittaa minimi täysiteho pumpuksi 13.5kW ja keruupiiriksi 631m...
Mutta patteriverkon lämpötilan ja järjestelmän hyötysuhteen kannalta kehottaisin uusimaan ainakin osan pattereita paremmin lämpöä luovuttaviin. Joku tällainen varmaan olisi vanhoja pattereita parempi, tietysti sijoituspaikasta riippuen
Itseasiassa yläkerrassa, josta se eniten lämpöä vaativa huone löytyy, on tuon tyyppinen patteri, tosin pienempi, taisi olla 600x600...
Puhallinkonvektori taitaisi olla noissa yläkerran huoneissa hyvä...
Tai sitten pitää itse viritellä sinne patteriin laitetuulettimia :D
Patterijärjestelmän ollessa kysessä suosittelen myös puskurivaraajaa. 100-litrainen minimissään, jos tilaa on niin isompi aina parempi
Olin ajatellut vähintään 1000l varaajaa, koska se puulla lämmittäminen saattaa jossain vaiheessa tulla mukaan...
Meillä suunnilleen vastaava öljynkulutus ennen lämpöpumppua ja nyt on vajaan 10 kuukauden aikana lämmityssähköä kulunut n. 5500 kWh (pumpulla oma kWh-mittari). Eli about 2000 € vuotuinen säästö tulee verrattuna edelliseen vuoteen öljylämmityksellä.
Joo, oon kanssa kaikenmailman laskureita ja exceleitä käyttäny ja säästöt on vaihdellu 1000 ja 3500€ välillä vuositasolla, jos tosta toteutus keskiarvokin, ei takaisinmaksuaika olis kovinkaan pitkä!
8 kW pumppu 180 litran integroidulla varaajalla, 100 litran puskurisäiliöllä ja 175 metrin kaivolla. Pattereita uusittu 2/17. Käyttösähkön osuus lienee ennallaan eli n. 5500 kWh/a.
Mikä on teillä maksimi kiertoveden lämpötila? Musta tuntuu, että jos ne yläkerran patterit vaihtais tai varustais puhaltimilla, niin 50°C riittäs patterikiertoon...
Aurinkokerääjillä taitaa saada lähinnä hyvää ekologista omaatuntoa, rahallista hyötyä epäilen kovin ellei niitä "ilmaiseksi saa".
No vähän tollanen mielikuva mullakin on, mutta mainoslauseissa kyllä komeilee tuhansia kilowattitunteja ::)
-
Rintamamiestalossa keski-uudellamaalla, kolme lämmintä kerrosta, huonekorkeudet 240, 240 ja 220. Neliöitä n. 220 ja kuutioita n. 500. Talossa on 10cm villalla toteutettu lisäeristys ulkopuolella ja ikkunat ovat uusittu selektiivisiksi 2005. Öljyä palanut 2005-2009 keskiarvolla 2700l/v. 2009 jälkeen keskiarvo on jonkuverran noussut kylmien talvien vuoksi...
Talossa on vesikiertoinen lämmitys pattereilla, sekä muutamassa tilassa lattialämmitys (kellarikerroksessa n. 7m2 kodinhoitohuone ja keskikerroksessa parin neliön vessa... myöhemmin saunatilojen remontin yhteydessä sinne tulee lattialämmitys 11m2 ja yläkertaan on tulossa n. 5m2 vessa). -30 asteessa. kiertoveden lämpötilan tarve arviolta 60°C (ei mitattu, mutta kättä ei mielellään putkessä/patterissa enää pidä). Ensi talven aikana saan mitattua tuon...
Oletin nykyiseksi öljyn kulutukseksi 3000 l/v.
Sen perusteella näyttäisi tältä:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”JJ72” Rintamamiestaloon maalämpö 4260 Kerava
Tulostuspäivä 29.08.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Patterilämmitystalo 20700 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 25500 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 220 m2 21,4 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 550 m3 8,5 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 220 m2 94 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 550 m3 207,0 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 220 m2 20700 kWh 94 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 238 m2 4000 kWh 29500 kWh 124 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 238 br m2 124 ET. A luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 9,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 3 000 litraa 1,200 €/ltr 3 600 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 23 m3 68,00 €/m3 1 541 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 25500 kWh 0,130 €/kWh 3 315 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 25143 kWh 0,130 €/kWh 1 168 € 2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 357 kWh 0,130 €/kWh 46 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 25500 kWh 8981 kWh 2,84 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 96,0% 8624 kWh 1 121 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 4,0% 357 kWh 46 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 8981 kWh 1 168 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 432 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 2 147 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 60,4 kWh/m 422 m 0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 150 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 6,2 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,9 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 2,84 COP 29869 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -28C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 5,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 6,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 7,7kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 8,7 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 9,7 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 10,8 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 11,8 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]9,2 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -26,5 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 833 h 32,3%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut [ch8594] Kerava, koko vuosi=4405AP, tammikuu=720 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
-
Mä käytin 5:ttä henkilöä excelissä, muuta en äkkiseltään huomannut, mutta sain tulokseksi 13.5kW pumpun tehoksi :o
-
heh.. Meillä on 4 henk 7kw pumpulla ja siinä sivussa lämpiää vielä uima-allaskin.
13 kwh pumppu olis ollut 2krt liian tehokas. Nytkin vie tällä hetkellä n. 3kwh/vrk ja käyntejä keskm. 2-4 krt vrk kun lämmittää kv-ttä(APK-hyrrää sen verran usein).
http://husdata.se/pop_report.asp?ID_User=84&H=&View=Rapport
Mistä noita kilowatteja oikeen tulee.. :)
-
Aloittajalla on patterit seinillä eli 10kW:n pumppu muuttuu pakkasilla 8kW:n peliksi.
Olisko joku 10kW:n Nibe omalla varaajalla + 1000litran säiliö puskuriksi, josta suntataan vettä kiertoon ja otetaan maalämpöpumpun omaan säiliöön käyttöveden esilämmitys.
Itse tekin ehkäpä niin että laittaisin pelkän maalämmön omineen ja katselisin ensin vuoden kaksi kulutusta ja lämpöjen riittävyyttä.
Tuo setti olisi ainakin toimiva ja säästö alkaisi heti. Yleensä näin ei kannata tehdä, koska tulee päällekkäisiä asennuskustannuksia. Nythän kysyjä tekee asennukset itse, joten asentaisin ensin tuon maalämmön ja sitten vasta kattilat + lisävaraajat.
-
Aloittajalla on patterit seinillä eli 10kW:n pumppu muuttuu pakkasilla 8kW:n peliksi.
Johtuuko se siitä korkeasta kiertoveden lämpötilasta?
Olisko joku 10kW:n Nibe omalla varaajalla + 1000litran säiliö puskuriksi, josta suntataan vettä kiertoon ja otetaan maalämpöpumpun omaan säiliöön käyttöveden esilämmitys.
Tuo kuulostaa siltä mitä olen tässä ite funtsinu... Kuinka kuumaksi tuon pytyn pystyy pelkällä pumpulla lämmittämään? Käyttövesihän saa olla (pitääkin välillä käydä) 60 asteista, eli ei tarvii shunttailla!? Kiertoveden lämpötilaahan ei kannata turhaa pitää kuumempana, kuin on tarpeen... eli nyt ei oikeen mulle auennu mitä tarkotat shunttaamisella ::)
Itse tekin ehkäpä niin että laittaisin pelkän maalämmön omineen ja katselisin ensin vuoden kaksi kulutusta ja lämpöjen riittävyyttä.
Tuo setti olisi ainakin toimiva ja säästö alkaisi heti. Yleensä näin ei kannata tehdä, koska tulee päällekkäisiä asennuskustannuksia. Nythän kysyjä tekee asennukset itse, joten asentaisin ensin tuon maalämmön ja sitten vasta kattilat + lisävaraajat.
Kuulostaa järkevältä... mutta joudun jokatapauksessa ottamaan lainaa tähän rojektiin, niin tekisi mieli hoitaa se kerralla alusta loppuun, paitti tota öljylämmitystä nyt ei kannata tietenkään purkaa ennenkuin se loppuu... ja toisaalta vasta sitten pääsee asentelemaan puukattilaa, jos sellasta meinaa, mutta lainaa hakiessa on kuitenkin jo vähintäänkin varauduttava siihen ja pistettävä puukattilarahat sukanvarteen... Tai sitten hävitän sen öljykattilan siitä samalla rytinällä myyn sitä ylimäärästä öljyä "HALAVALLA", kun se kuitenkin tässä kerkiää nousemaan ;D Ketä kiinnostaa hakea löpöä toisten säiliöistä... ei ketään...
Energia-avustukset ratkeaa kaiketi valtion osalta tammikuussa, ja kunta tekee päätöksensä kesäkuussa hakemusten perusteella, mutta kai tässä pitää henkisesti jo varautua siihen, että luu jää vetävän käteen, ja jos sieltä jotakin saa, ne rahat saa vasta kuitteja vastaan, joten siinäkin mielessä lainalla on aluksi katetava kaikki >:(
EDIT: mites muuten tollasen irtovaraajan kanssa toteutetaan se, että lattialämmityksille olis eri kierto ja että sitä vois pitää kesällä päällä, kun patterikierto on kiinni :-?
-
Johtuuko se siitä korkeasta kiertoveden lämpötilasta?
Juu
Tuo kuulostaa siltä mitä olen tässä ite funtsinu... Kuinka kuumaksi tuon pytyn pystyy pelkällä pumpulla lämmittämään? Käyttövesihän saa olla (pitääkin välillä käydä) 60 asteista, eli ei tarvii shunttailla!? Kiertoveden lämpötilaahan ei kannata turhaa pitää kuumempana, kuin on tarpeen... eli nyt ei oikeen mulle auennu mitä tarkotat shunttaamisella ::)
Sunttauksella tarkoitetaan juurikin sitä että kuumasta varaajasta otetaan vain sen verran lämpöistä vettä kiertoon kuin on tarvis. Tässä tapauksessa se iso säiliö voi olla vaikka talvella 40 asteinen, josta suntataan sitten pattereille pikku pakkasella 35 asteista vettä.
Varsinainen KV:n lämmitys tapahtuu vasta siinä MLP:n pöntössä, jossa automatiikka suorittaa leginellatappo jakson, joten se ei ole ongelma.
EDIT: mites muuten tollasen irtovaraajan kanssa toteutetaan se, että lattialämmityksille olis eri kierto ja että sitä vois pitää kesällä päällä, kun patterikierto on kiinni :-?
Siitä isosta säiliöstä saisi ainakin suntattua kahteen eri piirin sopivan lämpöistä vettä, mutta itse sijoittaisin ne rahat isompiin pattereihin niin että voisi käyttää samaa veden lämpötilaa.
Kysymys on tosi laaja ja vaatisi nykyisestä järjestelmästä kuvat. Sinuna käyttäisin pari viikkoa foorumin lueskeluun. Kaikki löytyy jo kirjoitettuna.
-
Miksi pitäisi tehdä maalämpöpumpulla säiliöön kuumempaa vettä kun on tarvis. Ei tunnu taloudelliselta.
-
Miksi pitäisi tehdä maalämpöpumpulla säiliöön kuumempaa vettä kun on tarvis. Ei tunnu taloudelliselta.
Normaalissa on/off maalämpöpumpussa ei ole tehonsäätöä vaan kompressorin käydessä lämpöpumppu tuottaa lämpöä maksimiteholla.
Kompressorin antoteho mitoitetaan yleensä huippupakkasten lämmöntarpeen mukaan.
Kun lämpötila-anturi tuntee että haluttu lämpötila on saavutettu niin kompressori pysähtyy ja lämpöjohtoverkon vesi alkaa jäähtyä.
Kun lämpöjohtoverkon vesi on jäähtynyt asetetun astemäärän niin kompressori käynnistyy uudestaan ja nostaa veden lämpötilan pysäytysrajalle.
Näin alkeellisia nämä lämpöpumput vielä ovat
Ainoastaan invertteriohjatut kompressorit pystyy säätämään lämpöpumpun tehoa kulutusta vastaavaksi ja ne pystyy tekemään sopivan lämpöistä vettä kulloisenkin lämmöntarpeen mukaan. ;)
-
Kysymys on tosi laaja ja vaatisi nykyisestä järjestelmästä kuvat. Sinuna käyttäisin pari viikkoa foorumin lueskeluun. Kaikki löytyy jo kirjoitettuna.
Kuvat -58 rintsikasta ;D Ainoat kuvat jota talosta on, on käsin piirretyt julkisivukuvat ja jonkunlaisella tarkkuudella läpileikkaus...
Onneksi tunnen nykyisen järjestelmän melko hyvin, kun tässä on tullu touhuttua yhtä ja toista... Voin toki yrittää verbaalisesti selostaa nykyisen järjestelmän toimintaa... Mittausdataa ei ole, ja sitä onkin tarkotus ens talvena kerätä, toivotaan että edes parin päivän ajan olis se -30, niin sais mittailtua polttimen käyntiaikoja ja kiertoveden lämpötiloja...
Ja pariakin foorumia oon lueskellu jo viikkoja, silti ei oikeen kaikki aukea... mutta kai se siitä... Onneksi päätöstä ei tarvitse tehdä nyt, on aikaa opiskella aihetta riittävästi, ettei myyjät kuse linssiin :D
-
Mikä on teillä maksimi kiertoveden lämpötila? Musta tuntuu, että jos ne yläkerran patterit vaihtais tai varustais puhaltimilla, niin 50°C riittäs patterikiertoon...
No vähän tollanen mielikuva mullakin on, mutta mainoslauseissa kyllä komeilee tuhansia kilowattitunteja ::)
Öljyllä maksimi oli 57 astetta @ -30 C mutta pumppu ei tuohon pysty vaan 52 taitaa olla kuumin mitä sen olen nähnyt pattereihin puskevan. Tosin tuokin riitti viime talvena kun vaihtoi ne kaksi patteria ja laittoi kiertovesipumpun ykköseltä kakkosnopeudelle.
Varmaan aurinkopaneleilla voi jossain tapauksessa tuhansia kilovattitunteja säästääkin, täytyy vaan olla aika kova vedenkulutus. Meillä nelihenkisessä perheessä käyttöveden lämmitykseen on mennyt luokkaa 1,5 kWh per päivä.
-
Kuvat -58 rintsikasta ;D Ainoat kuvat jota talosta on, on käsin piirretyt julkisivukuvat ja jonkunlaisella tarkkuudella läpileikkaus...
Tarkoitinkin että sinun täytyisi piirtää siitä kuvat ja sitten vielä uudet kuvat tulevasta järjestelmästä. Ei tarvitse osata kaikkia hienoja piirrosmerkkejä, ne voi korvata teksteillä.
-
Tarkoitinkin että sinun täytyisi piirtää siitä kuvat ja sitten vielä uudet kuvat tulevasta järjestelmästä. Ei tarvitse osata kaikkia hienoja piirrosmerkkejä, ne voi korvata teksteillä.
Nykyinen järjestelmä on perin simppeli, Jämä super 220 pannu & poltin, joka sijaitsee kellarikerroksessa ja on ainoa lämmönlähde (kuistia lämmitetään sähköpatterilla, jonka ole ajatellut joskus korvata vesikiertoisella). Tuosta lähtee muistaakseni tuuman putket, joilla tehty runkolinja. Runkolinjoista on sitten tarpeen mukaan otettu pattereille 1/2" putkella haarat. Kiertovesipumppu on pannun päällä. Pannun lämpötila n. 90°. Patterikierron lämpötilaa säädetään manuaalisesti kolmitieventtiilillä pannun päältä. Käyttöveteen shuntataan kylmää sekaan jotta käyttövesi olisi n. 55°. Oma pintakaivo. Käyttövedelle ja lämmitykselle on omat kalvopaisunta-astiat.
Kellarikerroksessa on autotallissa kaksi ISOA patteria (tallia olen pitänyt viileämpänä, n. 15°) ja suihkutilassa yksi yksilevyinen (150cm?), sekä tuo aikaisemmin mainittu n. 7m2 lattialämmitys, jota jarrutellaan normaalilla termostaattiventtiilillä.
Keskikerroksessa keittiöstä poistettu patteri, kun remontissa siihen tuli ovi, tarkotus oli etsiä toinen tilalle, muttei ole vielä löytynyt tilalle tarpeeksi kapeaa ja 7v ollaan pärjätty ilman ;-) Olohuoneessa yksi yksilevyinen patteri (150cm?) ja makuuhuoneessa yksi yksilevyinen patteri (150cm?). Vessassa muutaman neliön lattialämmitys jota jarrutellaan normaalilla termostaattiventtiilillä. Keskikerroksen lämmityksen puolesta riittää 50° lämmitysvesi, koska keittiö tuottaa hukkalämpöä ja olkkarissa on takka... makkarissa saakin olla viileämpää...
Yläkerrassa on yhdessä huoneessa yksilevyinen patteri (150cm?), ja yhdessä huoneessa, jonka olen jakanut väliseinällä kahtia, ja molemmissa huoneissa omat 600x600 kaksilevyiset patterit (molemmille pattereille otettu runkolinjasta oma lenkki). Yläkertaan on tulossa toinen wc, jonne tulee myös lattialämmitys. Yläkerta on se, jossa lämmön riittämättömyydestä eniten tulee reklamaatioita, ja yläkerran vuoksi olen joutunut kääntämään keirtoveden lämpötilan yli 60°:ksi (arvio)...
Mulla olis mahdollisuus erottaa nuo lattialämmitykset pois tuosta runkolinjasta kohtuu pienellä vaivalla jos se nostaa pumpun hyötysuhdetta merkittävästi... Ainakin se toisi mahdollisuuden lämmittää niitä lattioita kesälläkin... Sinänsä kyseiset lattialämmitykset ovat toimineet termostaattiventtiilien asennuksen jälkeen mainiosti, eikä säätöihin ole tarvinnut koskea, kun sopivat säädöt löytyivät, vaikka runkolinjan lämpötila vaihtelee.
Jäikö jotain mainitsematta? Voin toki piirtääkkin kuvat, mutta kun tämä on itselle niin selvää, niin oletan että kaikki muutkin ymmärtää ;D
EDIT: Tuon uuden järjestelmän voisin piirrelläkkin paperille, se toimisi hyvänä asennusohjeena, kun sen aika on... Sen pohjalta olisi sitten helppo spekuloida vaihtoehtoja...
-
Kuulostaa järkevältä... mutta joudun jokatapauksessa ottamaan lainaa tähän rojektiin, niin tekisi mieli hoitaa se kerralla alusta loppuun, paitti tota öljylämmitystä nyt ei kannata tietenkään purkaa ennenkuin se loppuu... ja toisaalta vasta sitten pääsee asentelemaan puukattilaa, jos sellasta meinaa, mutta lainaa hakiessa on kuitenkin jo vähintäänkin varauduttava siihen ja pistettävä puukattilarahat sukanvarteen... Tai sitten hävitän sen öljykattilan siitä samalla rytinällä myyn sitä ylimäärästä öljyä "HALAVALLA", kun se kuitenkin tässä kerkiää nousemaan ;D Ketä kiinnostaa hakea löpöä toisten säiliöistä... ei ketään...
Energia-avustukset ratkeaa kaiketi valtion osalta tammikuussa, ja kunta tekee päätöksensä kesäkuussa hakemusten perusteella, mutta kai tässä pitää henkisesti jo varautua siihen, että luu jää vetävän käteen, ja jos sieltä jotakin saa, ne rahat saa vasta kuitteja vastaan, joten siinäkin mielessä lainalla on aluksi katetava kaikki >:(
quote]
Kyllä jobbarit öljyn ostaa ja hakeekin mutta hinta on noin 0,45 EUR/l.
Itse vaihdoin kesällä maalämpöön ja myin öljyn ( 4800 l) öljylämmittäjille (naapuri, sukulainen, työtuttu) 0,9 EUR/l eli kyllä kysymällä vielä öljynostajia löytyy.Kuljetuksen 1,5 h maksoin itse hintaan 125,00EUR/h,meni samalla kun tehtiin säiliön lopetustarkastus.
Avustuksen hain ja saan kunhan toimitan kuitit, mutta se oli minulla 12% tarvikkeiden hinnasta.
EDIT:
Ja osa maalämpöasennusfirmoistakin ottaa öljyä vastaan ja hyvittää hinnassa. Ainakin minulla toinen tarjouksen esittäjistä olisi ottanut öljyn vastaan.
-
Ja osa maalämpöasennusfirmoistakin ottaa öljyä vastaan ja hyvittää hinnassa. Ainakin minulla toinen tarjouksen esittäjistä olisi ottanut öljyn vastaan.
Säiliönpuhdistus-/-tarkastusfirmat vievät usein myös jämäöljyt säiliöstä ilmaiseksi. Ekokem ottaa myös öljyt vastaan mutta joudut maksamaan siitä n. 0,3 €/L :o
-
Osaisko joku kertoa periaatteen, jolla noi nibet on nimetty,
1145 vs 1245 taitaa olla se sisäinen vs ulkoinen varaaja, mutta entäs 1226... 1250 oli se vaihtuvanopeuksinen kompura... :D
-
Osaisko joku kertoa periaatteen, jolla noi nibet on nimetty,
1145 vs 1245 taitaa olla se sisäinen vs ulkoinen varaaja, mutta entäs 1226... 1250 oli se vaihtuvanopeuksinen kompura... :D
1226 on riisuttu malli 1245:stä. Merkittävimmät erot käsittääkseni lähinnä ohjauslogiikassa ja/tai softassa. 1226:ssa erilaiset/halvemmat kiertovesipumput. 1226 ihan ok pumppu jos ei ole kiinnostusta harrastaa lämmitystä vaan haluaa yksinkertaisen "asenna ja unohda"-tyylisen MLP-lämmitysjärjestelmän "edullisesti".
1250 on tosiaan invertteriohjatulla kompressorilla varustettu, varaajaton pumppu, jonka tehoalue luokkaa 4-15 kW eli lähinnä aika isoon taloon.
-
Ok, no entäs ne 40 loppuset, mitä näin jossain myytävän... tais olla 1140 ja 1240... 45:sten edeltäjiä?
Mussa on kyllä sellasta viilaajan vikaa, joten USB ja verkkoliitännät on tervetulleita ;-)
-
Kumpikos olis järkevämpi esim 1500l varaajan kanssa 1145 vai 1245?
-
Kumpikos olis järkevämpi esim 1500l varaajan kanssa 1145 vai 1245?
Riippuu kanssa niin paljon loppukokoonpanosta mihin pyrit, tuleeko aurinkokeräimiä +sun+muuta+
Tuo 1500L tuntuu isohkolta jos tuo mainitsemasi on loppukokoonpano, miksi noin iso?
-
Tuskin niitä aurinkokeräimiä tulee koskaan laitettua, mutta sitä puukattilaa olen suunnitellut... Ajattelin vaan, että paljon vettä = harvat käynnistykset, ja puullakin saisi jonkunlaisen lämmityskertojen välin aikaiseksi...
tekeeköhän tälläsillä mitään:
http://profil.fi/index.php?main_page=index&cPath=15_17
-
Maalämpö ja siihen lisäksi suunnitteilla puukattila....hmms...kuulostaa aika eksoottiselta noin niinku lähtökohtaisesti täydentää maalampöpumppua puukattilalla.
Ennemmin sitten MLP+vesitakka jos niiden puiden kanssa haluaa pelata niin että saa sitä lämpöä varaajaankin.
Tuo profil näyttää äkkiseltään aika tyyriiltä paikalta, paitsi nuo 2 pumppua, osaakohan ne toimia tuon varaajan kanssa?
-
Maalämpö ja siihen lisäksi suunnitteilla puukattila....hmms...kuulostaa aika eksoottiselta noin niinku lähtökohtaisesti täydentää maalampöpumppua puukattilalla.
Kyse on lämmityksen varmistamisesta jos sattuu tulemaan pidempi sähkökatko, öljylämmitystä on helppo käyttää agrigaatilla, mutta ei noita lämpöpumppuja enään... naapurissa oli viimetalvena viikon sähköt poikki, ei paljon kaveria naurattanu...
Ennemmin sitten MLP+vesitakka jos niiden puiden kanssa haluaa pelata niin että saa sitä lämpöä varaajaankin.
Jos nyt olisin takkaa hommaamassa, niin joo, ilman muuta, mutta se takka on jo asennettu 2005...
Varaajasta vielä, olisiko parempi kaksi pientä varaajaa, mitoitettuna käyttövedelle ja lämmitykselle, kun yksi, mistä yritetään saada kaikki mahdolliset lämpötilat :D
Tuo profil näyttää äkkiseltään aika tyyriiltä paikalta, paitsi nuo 2 pumppua, osaakohan ne toimia tuon varaajan kanssa?
Ssamoilla sivuilla oli taas varaajia niin että hölmä pyörryttää...
-
On se aika järeetä jos varajärjestelmäksi puuzydeemi, oletko laskenut sille hintaa?
Oliskohan 3v agre järkevämpi kuin se puujärjestelmä, jos vaarana pitkät katkot?
-
Jos esim 10kw niben hyötysuhde olisi 2.5 kovilla pakkasilla, kun menoveden lämpötila on tapissa, ja se kykenisi tuottamaan 8kW lämpötehoa, ottoteho olisi 3.2kW. Tuohon sitten jääkaappi, kaivon vesipumppu, ja vähän valoja päälle, ollaan äkkiä 4-5kW, kuinka kallis on sellainen agrigaatti, joka kykenee syöttämään jatkuvasti esim 5kW kuormaa, joka on kaikkea muuta kun resistiivistä ja tasaisesti kolmea vaihetta kuormittava?
Jos sellanen löytyy halvemmalla kun puukattila, niin sittenhän ei tosiaan kannata sitä puukattilaa edes ajatella...
-
Jos esim 10kw niben hyötysuhde olisi 2.5 kovilla pakkasilla, kun menoveden lämpötila on tapissa, ja se kykenisi tuottamaan 8kW lämpötehoa, ottoteho olisi 3.2kW. Tuohon sitten jääkaappi, kaivon vesipumppu, ja vähän valoja päälle, ollaan äkkiä 4-5kW, kuinka kallis on sellainen agrigaatti, joka kykenee syöttämään jatkuvasti esim 5kW kuormaa, joka on kaikkea muuta kun resistiivistä ja tasaisesti kolmea vaihetta kuormittava?
Jos sellanen löytyy halvemmalla kun puukattila, niin sittenhän ei tosiaan kannata sitä puukattilaa edes ajatella...
Eihän puukattilallakaan saa sähköä tehtyä valoille ja jääkaapille. Onhan sulla kuitenkin takka varalämmitysmuotona.
Jos haluat maalämmitykselle sähkövarmistuksen, niin se vaatii syötönvaihtokytkimen pumpun ryhmäjohtoon. Koko talon varmistaminen on isompi homma, koska syötönvaihto tulee silloin syöttöjohtoon pääkeskuksen viereen. Kyllähän näitä paljon nykyisin asennellaan etenkin maaseudulle.
-
Eihän puukattilallakaan saa sähköä tehtyä valoille ja jääkaapille. Onhan sulla kuitenkin takka varalämmitysmuotona.
Ei, mutta silloin riittää muutaman satasen bensa agrigaatti, kun ei tarvitse pumppua pyörittää... Ja olkkarissa olevan takan lämpö ei oikeen tahdo levitä sokkeloisessa talossa pienistä oviaukoista...
Jos haluat maalämmitykselle sähkövarmistuksen, niin se vaatii syötönvaihtokytkimen pumpun ryhmäjohtoon. Koko talon varmistaminen on isompi homma, koska syötönvaihto tulee silloin syöttöjohtoon pääkeskuksen viereen. Kyllähän näitä paljon nykyisin asennellaan etenkin maaseudulle.
Voihan sen pumpun kytkeä vaikka 3-vaihe töpselillä, se on sitten helppo vaihtaa agrigaatin kylkeen tarpeen vaatiessa...
Mutta nyt mentiin vähän lillukanvarsiin, kun pitäs nyt ensin saada spekuloitua ne pumput ja varaajat :D
Jotenkin tullu semmonen fiilis, että 1145 ja esim 750 akva varaaja vois olla sopiva yhdistelmä, Huippukalliolla tais olla tämmönen käytössä... Mutta kuten yllä mietin, onko siinä järkeä koittaa kikkailla yhdellä varaajalla montaa lämpötilaa, olisko parempi olla kaksi pienempää? Varaajat olis varmaan halvempia, kun niistä ei tartte tehdä niin monimutkasia... Tila ei ole ongelma, ja oviaukkokin on 2.5m levee ;D
-
Ei ne mitään lillukanvarsia ole, kyllä se puukattila vaikuttaa niin paljon kokonaisuuteen jos ajattelee että se joko ON tai EI....
640€:
http://glanspower.fi/tuote/18
Saat kaks varaajaa kun laitat F1245 ja Akva xxxL (SOL) ja saat siihen auringot ja KV esilämmitykset...ja lämpötilat kerrostuu hyvin kun ne on eri varaajissa.
Kesällä Akvan voit päästää vaikka 10C jos ei lämmtyksiä tarvita ja siihen tarttuu aurinko hyvin....jos sitä aurinkoa laitat, ainakin tuo yhdistelmä antaa siihen mahdollisuuden.
talvella sitten Akvan yläpää lämmityskäppyrän mukaan, eli kelluvalla lauhutuksella ja ylähäältä pattereille suoraan ja "leikaten" suntilalla lattioihin.
Tuolla yhistelmällä ei pitäis LKV loppua kun vetää Akvan "tappiin" ;)
Itse laitan 2 varaajaa kun aion saada aurinkoa enemmän...
-
Ei ne mitään lillukanvarsia ole, kyllä se puukattila vaikuttaa niin paljon kokonaisuuteen jos ajattelee että se joko ON tai EI....
Ei minun mielestä, sehän olisi käytössä vain jos pumppu ei toimi syystä tai toisesta. Joten sen olemassaolo ei mielestäni vaikuta muuhun systeemiin... Ensin mun on jokatapauksessa asennettava toimiva maalämpösysteemi ja ajettava öljyt loppuun ja senjälkeen purettava öljypannu ja vasta sitten voin siihen piipun viereen alkaa sovitella esim sitä puupannua...
640€:
http://glanspower.fi/tuote/18
Alle 4kW, ja noi halvat kykenee yleensä syöttämään tosi huonosti mitään moottoreita tai epätasaisesti vaiheita kuormittavaa kuormaa.
Saat kaks varaajaa kun laitat F1245 ja Akva xxxL (SOL) ja saat siihen auringot ja KV esilämmitykset...ja lämpötilat kerrostuu hyvin kun ne on eri varaajissa.
1245 ja 1145:n ero on n. 1k€, tuolla rahalla saa jo melkein tämmösiä:
http://www.taloon.com/energiavaraaja-akvasan-0.7-e/LVI-5235093/dp
http://www.taloon.com/energiavaraaja-akva-500-ek/LVI-5235054/dp
Maksaa muutaman satasen enemmän, mutta saa aikalailla enemmän vettä kuin se niben 180l...
Kesällä Akvan voit päästää vaikka 10C jos ei lämmtyksiä tarvita ja siihen tarttuu aurinko hyvin....jos sitä aurinkoa laitat, ainakin tuo yhdistelmä antaa siihen mahdollisuuden.
talvella sitten Akvan yläpää lämmityskäppyrän mukaan, eli kelluvalla lauhutuksella ja ylähäältä pattereille suoraan ja "leikaten" suntilalla lattioihin.
Tuolla yhistelmällä ei pitäis LKV loppua kun vetää Akvan "tappiin" ;)
Itse laitan 2 varaajaa kun aion saada aurinkoa enemmän...
Musta tuntuu, etten sitä aurinkoa ihan heti oo laittamassa, eihän tuota tulevaisuudesta koskaan tiedä, mutta tällähetkellä tuntuu sille... Talon harjakin on etelä-pohjois suunnassa...
-
Kyllä se puukattila vaikuttaa kovasti paljon sun varaajavalintaan...
Nimenomaan se puu kävisi vain jos pumppu ei toimi....kuinkas usein tuo on?
En kyllä investoisi puukattilaan pelkkänä varajärjestelmänä.
Moottori ei rasita epätasaisesti vaiheita!
Koitas arvata kuinka kuumana noita linkkaamasia varaajia esmes akvasan700L pitää pitää että saat käyttövettä, sitten mietit kuinka käy COP:lle!?
Kaiva esiin jäsen Honda järjestelmää täältä jostain ja lue!
Jos sulla on kaksi varaajaa ja toisessa kierukalla esilämmitetään käyttövettä >30C ja F1245:ssa loppukuumennetaan, niin kyllä sulla on aikas paljo käyttövettä käytössäsi. Ja lisäksi COP hymyilee.
-
Maksaa muutaman satasen enemmän, mutta saa aikalailla enemmän vettä kuin se niben 180l...
Aika kauan sitä suihkulämmintä vettä tuosta 180L varaajastakin tulee, kun 8-10 kW teholla lämmitetään ja aika nopeasti on varaaja taas kuuma, kun kulutus loppuu.
Jos otetaan kulutussykliksi vaikka 10min suihku, 10min saunominen, 10 min suihku jne.... Niin taitaisi esim. 300L 1,5kW sähkövaraaja mennä ensin kylmäksi.
-
Aika kauan sitä suihkulämmintä vettä tuosta 180L varaajastakin tulee, kun 8-10 kW teholla lämmitetään ja aika nopeasti on varaaja taas kuuma, kun kulutus loppuu.
Jos otetaan kulutussykliksi vaikka 10min suihku, 10min saunominen, 10 min suihku jne.... Niin taitaisi esim. 300L 1,5kW sähkövaraaja mennä ensin kylmäksi.
Joo, ja ainakin minun/meidän perheen näkövinkkelistä 10 min suihkutteluaika on jo tosi pitkä. Toteutuu ehkä silloin kun vaimo värjää hiuksiaan. Normaalisti saunomisen välissä meidän huushollin 4 henkilöä ottaa ehkä yhden minuutin suihkuja per nuppi ja kun tarkoitus on vilvoitella niin aika viileitä suihkuja vielä.
Sellaiseen eroon olen kyllä törmännyt verrattuna öljylämmitysaikoihin, että kun joku suihkuttelee pesuhuoneessa niin 5 metrin päässä vessassa tulee vain viileää vettä.
-
Kyllä se puukattila vaikuttaa kovasti paljon sun varaajavalintaan...
Nimenomaan se puu kävisi vain jos pumppu ei toimi....kuinkas usein tuo on?
Miten se vaikuttaa varajavalintaan?
Jos sen varavoimaksi ajattelee, niin silloinhan se olisi justiinsa noin. Toivottavasti ei koskaan :) Aunperin ajattelin auttaa sillä puulla ne suurimmat pakkashuiput, mutta koska osatehosta systeemiä ei kuulemma ole järkeä tänäpäivänä tehdä, niin sittenhän se jäisi vain varalämmöksi...
Koitas arvata kuinka kuumana noita linkkaamasia varaajia esmes akvasan700L pitää pitää että saat käyttövettä, sitten mietit kuinka käy COP:lle!?
Kaiva esiin jäsen Honda järjestelmää täältä jostain ja lue!
Lueskelin pitkät pätkät juttuja, melko vakuuttavia tuloksia :o
Ymmärsin kyllä idean, mutta tuntuu äkkiseltään uskomattomalle, eikö se vesi muka sekaannu siellä varaajassa :-? Löytyskö jostain kytkentää 1245 & iso varaaja & patteriverkko & lattialämpö, jossa olis joka ränni ja rööri merkitty? Löysin sellasia osakokonaisuuksia, mutta kokonaisuus jäi vähän verhon taakse...
Jos sulla on kaksi varaajaa ja toisessa kierukalla esilämmitetään käyttövettä >30C ja F1245:ssa loppukuumennetaan, niin kyllä sulla on aikas paljo käyttövettä käytössäsi. Ja lisäksi COP hymyilee.
Nyt se kytkis olis kiva...
Joo, ja ainakin minun/meidän perheen näkövinkkelistä 10 min suihkutteluaika on jo tosi pitkä. Toteutuu ehkä silloin kun vaimo värjää hiuksiaan. Normaalisti saunomisen välissä meidän huushollin 4 henkilöä ottaa ehkä yhden minuutin suihkuja per nuppi ja kun tarkoitus on vilvoitella niin aika viileitä suihkuja vielä.
Tutulta kuulostaa ;D näin se menee meilläkin...
Sellaiseen eroon olen kyllä törmännyt verrattuna öljylämmitysaikoihin, että kun joku suihkuttelee pesuhuoneessa niin 5 metrin päässä vessassa tulee vain viileää vettä.
:o Mistäs se voi johtua? Eikö ne vedet nyt samasta lähteestä kuitenkin tule?
Aika kauan sitä suihkulämmintä vettä tuosta 180L varaajastakin tulee, kun 8-10 kW teholla lämmitetään ja aika nopeasti on varaaja taas kuuma, kun kulutus loppuu.
Ok
Jos otetaan kulutussykliksi vaikka 10min suihku, 10min saunominen, 10 min suihku jne.... Niin taitaisi esim. 300L 1,5kW sähkövaraaja mennä ensin kylmäksi.
Mulla oli vanhassa kämpässä suorasähköllä lämpeevä 300L varaaja lauteiden alla, ja siinä riitti kyllä aika hyvin lämmin vesi, joskus PE iltana saatto olla vähissä, kun sitä lämmitettiin vain yösähköllä...
-
Sellaiseen eroon olen kyllä törmännyt verrattuna öljylämmitysaikoihin, että kun joku suihkuttelee pesuhuoneessa niin 5 metrin päässä vessassa tulee vain viileää vettä.
Veikkaisin, että kuuma vesi tulee kumpaankin samasta putkilinjasta eikä virtaus riitä enää kunnolla kun kuuma vesi ei ole enää niin kuuma kuin ennen. Joskus törmäsin sellaiseenkin jossain talossa, että vessan pöntön vetäminen aiheutti suihkussa olijalle kuumat oltavat.
-
Miten se vaikuttaa varajavalintaan?
Lyhyesti: jos sulla on 300L varaaja ja lämmität puukattilalla, niin meleko pian saa tulet sammuttaa ja pesiä pitää poltella usein....eli puulla on pakko olla varaajatilavuutta enemmin mutta MLP:llä ei sitä nyt niin mahottamasti tarvi olla.
Se kattila on kallis varalämpö: kattila+palo-osastot+palo-ovet+puuvarstot+++mitä viä...
-
Lyhyesti: jos sulla on 300L varaaja ja lämmität puukattilalla, niin meleko pian saa tulet sammuttaa ja pesiä pitää poltella usein....eli puulla on pakko olla varaajatilavuutta enemmin mutta MLP:llä ei sitä nyt niin mahottamasti tarvi olla.
Totta... siksi tässä havittelenkin suurta varaajaa... Tosin hinta lähtee lapasesta, jos sen pitää olla sellanen hi-tech malli kaikkine kierukoineen ja väliseinineen...
Se kattila on kallis varalämpö: kattila+palo-osastot+palo-ovet+puuvarstot+++mitä viä...
Taisit unohtaa, että meillä on jo öljykattila -> palo-osastointi kunnossa. Öljykattila vaihtuisi siis vain puukattilaan. Puuta varastoidaan liiterissä, ja haetaan tarpeen mukaan saunaan ja takkaan, kuten tähänkin asti.
Mutta täytyy nyt miettiä sitä puukattilaa vielä, tärkeintä on nyt edelleenkin saada suunniteltua se maalämpö ja varaaja, ja jos vain mahdollista, haluaisin siihen varaajaan sen puukattila option...
-
Totta... siksi tässä havittelenkin suurta varaajaa... Tosin hinta lähtee lapasesta, jos sen pitää olla sellanen hi-tech malli kaikkine kierukoineen ja väliseinineen...
Jos yrität kaikki saavuttaa yhdellä varaajalla, sitten tarvitaan hitekkiä jos laitat F1245 tjmv niin se kaverivaraaja saa olla vaatimattomampi...
-
No pystyykö 1245:lla ja sillä vaatimattomammalla varaajalla aikaansaamaan sen, että sille pumpulle menis kylmempää sisälle? Eikö se sama vamma tule siinäkin vastaan :-?
EDIT: Tosin samoissa hinnoissa taidetaan olla 1145+hitec pytty vs 1245+lowtech pytty...
-
No 1245:n oma LV pytty eläis omaa elämäänsä niin viileenä että sulle vaan riittää lämmin käyttövesi ~45C tjms, ja se pysyy siellä omissa oloissaan, sitä tehdään kun hanasta päästetään ja joskus tapetaan legiinat.
Kaveripönä olis sitten lämmityksen mukaan niin viilee kun mahdollista eli semmonen että ylähäältä riittää pattereille ja alempaa lattioille, siihen mukaan esilämmityskierukka(t) jolla kerrostuminen voimistuu ja LKV riittoisuus kasvaa ja pumppu saa aloittaa alhaisista lämmöistä pöntön pohjalta. Sillä voi vielä pelata mista korkeuksista mikäkin lämpö otetaan tai voi käyttää BIV-ventiilii kahdelta tasolta ottoon (4-tie). Samaten paluut eri tasoille patterit ylemmäs kuin lattia. Pumpulle meno pohjalta ja pumpulta paluu vaika johonkin 3/4 korkeudelle.
Kesällä ei periaatteessa tarvita kuin 1245:sta ja ehkä joskus puskea Kaveriin jotain jos esilämmitys on pudottanut minimin alle. Jos laitat aurinkoa niin sen voi laittaa Kaveripönään...
-
Löysin tämmösiä varaajia, saattas olla ainakin hinnalla kilpailukykysiä ::)
http://www.hemeltron.fi/lamminvesivaraajat.html
http://www.dzd.cz/dwn/pmp-en-okc-ntr-hp.pdf
Samassa puljussa myös myynnissä akvatermejä:
http://www.hemeltron.fi/energiavaraajat/akvaterm.html
-
Oon tässä nyt koittanu hahmottaa tätä hommaa, ja musta tuntuu että tuli jonkunsorttinen ahaa-elämys... muutama kysymys/olettamus:
Kaivosta tuleva n. 5 asteinen vesi viedään varaajassa sinne alakierukan alaosaan, missä se esilämmitetään (ja missä se kaivovesi "esijäähdyttää mlp:lle menevää vettä), ja tulisi sitten alakierukan yläosasta ulos ja vietäisiin edelleen yläkierukan alaosaan jossa se lämpiäisi lisää, ja yläkierukan yläosasta sitten vasta lämpöpumppuun, mutta mihin tämä kytketään 1145:ssa? 1245:ssa se menisi liittimeen XL3 ja liittimestä XL4 otetaan lämmin käyttövesi...
Lattialämmitys otettaisiin puolesta välistä varaajaa, meno ylempänä ja paluu alempana.
Patterilämmitys varaajan yläosasta, paluu puolessa välissä? Vai pitääkö tossa ottaa se vesin kahdesta paikasta, ylhäältä ja keskeltä ja sekottaa niitä sopivasti, jotta saadaan kulloinkin tarvittavaa vettä!?
Ja pumppu ottaa lämmitysveden varaajan alaosasta ja lämmittää sen ja työntää san varaajan yläosaan.
Saako tuolla systeemillä n. 60 asteista käyttövettä?
Onnistuuko tommonen kytkentä 1145:lla vai tarvitaanko siihen 1245?
Tuoko tulistuspumppu tuohon jotain lisää? Nibellä ei vissiin sellasta ole?
Passaisko varajaks esim AKVA 1000 EK? Siihen ainakin saa kaksi kierukkaa sille käyttövedelle...
:D Nyt alkaa jo päätä särkeä :D
-
Saako tuolla systeemillä n. 60 asteista käyttövettä?
Sähkövastuksella...
-
Oon tässä nyt koittanu hahmottaa tätä hommaa, ja musta tuntuu että tuli jonkunsorttinen ahaa-elämys... muutama kysymys/olettamus:
Kaivosta tuleva n. 5 asteinen vesi viedään varaajassa sinne alakierukan alaosaan, missä se esilämmitetään (ja missä se kaivovesi "esijäähdyttää mlp:lle menevää vettä), ja tulisi sitten alakierukan yläosasta ulos ja vietäisiin edelleen yläkierukan alaosaan jossa se lämpiäisi lisää, ja yläkierukan yläosasta sitten vasta lämpöpumppuun, mutta mihin tämä kytketään 1145:ssa? 1245:ssa se menisi liittimeen XL3 ja liittimestä XL4 otetaan lämmin käyttövesi...
Lattialämmitys otettaisiin puolesta välistä varaajaa, meno ylempänä ja paluu alempana.
Patterilämmitys varaajan yläosasta, paluu puolessa välissä? Vai pitääkö tossa ottaa se vesin kahdesta paikasta, ylhäältä ja keskeltä ja sekottaa niitä sopivasti, jotta saadaan kulloinkin tarvittavaa vettä!?
Ja pumppu ottaa lämmitysveden varaajan alaosasta ja lämmittää sen ja työntää san varaajan yläosaan.
Saako tuolla systeemillä n. 60 asteista käyttövettä?
Onnistuuko tommonen kytkentä 1145:lla vai tarvitaanko siihen 1245?
Tuoko tulistuspumppu tuohon jotain lisää? Nibellä ei vissiin sellasta ole?
Passaisko varajaks esim AKVA 1000 EK? Siihen ainakin saa kaksi kierukkaa sille käyttövedelle...
:D Nyt alkaa jo päätä särkeä :D
Kannattee muistaa että pumppu lämmittää yleensä vettä 5-7C dT:llä eli jos pumpulle tulee 25C niin sieltä lähteepi vaikka 31C.
Tulistuspumpulla saanet inan kuumempaa sinne varaajan ylös.
Mitäs max asteita muuteen 1145/1245:lla saa tuotettua pelkällä kompuralla?
-
Löysin tämmösiä varaajia, saattas olla ainakin hinnalla kilpailukykysiä ::)
http://www.hemeltron.fi/lamminvesivaraajat.html
http://www.dzd.cz/dwn/pmp-en-okc-ntr-hp.pdf
Samassa puljussa myös myynnissä akvatermejä:
http://www.hemeltron.fi/energiavaraajat/akvaterm.html
http://www.ebay.de/itm/1000-L-Liter-Pufferspeicher-Solarspeicher-mit-2-WT-2-Warmetauschern-Versand-frei-/360478333899?pt=Systemkomponenten_Heizung&hash=item53ee2edbcb
Tarvitset edelleen sen maalämpöpumpun, jossa on itsessään se varaaja. Muutoin tulee huono viritys kun joudut pitämään ison pöntön kuumana kesät talvet saadaksesi suihkulämmintä vettä.
Eli alakierukka joko veden esilämmitykseen tai auringolle myöhemmin. Yläkierukassa esilämmitys käyttövedelle. Muutoin kuten kirjoititkin.
-
http://www.ebay.de/itm/1000-L-Liter-Pufferspeicher-Solarspeicher-mit-2-WT-2-Warmetauschern-Versand-frei-/360478333899?pt=Systemkomponenten_Heizung&hash=item53ee2edbcb
No tossa on hinta kohdallaan, 950€ kotiin kannettuna... Mutta onko tuo sitten paras mahdollinen sitä veden kerrostumista silmälläpitäen?
Tarvitset edelleen sen maalämpöpumpun, jossa on itsessään se varaaja. Muutoin tulee huono viritys kun joudut pitämään ison pöntön kuumana kesät talvet saadaksesi suihkulämmintä vettä.
Niimpä tietysti, eli nibenä se olis sitten 1245...
Eli alakierukka joko veden esilämmitykseen tai auringolle myöhemmin. Yläkierukassa esilämmitys käyttövedelle. Muutoin kuten kirjoititkin.
No enkös mä just noin kirjottanu? Käyttövesi menee ensin alakierrukkaan ja sitten yläkierrukkaan ja siitä sitten pumpun kautta pumpun omaan pyttyyn... Vai sekotanko nyt asioita?
-
No enkös mä just noin kirjottanu? Käyttövesi menee ensin alakierrukkaan ja sitten yläkierrukkaan ja siitä sitten pumpun kautta pumpun omaan pyttyyn... Vai sekotanko nyt asioita?
suunta olis näin alakierukka>yläkierukka>pumpun varaaja>kuumavesijakelu.
Siis se pumppu (1245) lämmittää kierukan avulla sitä 180L varaajassa olevaa kuumaa käyttövettä.
-
No enkös mä just noin kirjottanu? Käyttövesi menee ensin alakierrukkaan ja sitten yläkierrukkaan ja siitä sitten pumpun kautta pumpun omaan pyttyyn... Vai sekotanko nyt asioita?
suunta olis näin alakierukka>yläkierukka>pumpun varaaja>kuumavesijakelu.
Siis se pumppu (1245) lämmittää kierukan avulla sitä 180L varaajassa olevaa kuumaa käyttövettä.
Ok, eli esittämäni kytkentä oli oikein!? Okei, pumpun pyttyyn menee, kun tarkkoja tosiaan ollaan! Eli ei sekoteta käyttövettä lämmitysveteen...
Nyt kun luulen ymmärtäväni millaisen varaajan, pumpun ja kytkennän tarvitsen voikin alottaa uudelleen sen juupaseipäs keskustelun tulistimista ja ei tulistimista ;D Nimenomaan siis kyseisen kytkennän yhteydessä...
Itse mietin sitä niben käyttöveden lämpötilan riittävyyttä, suihkussa riittää matalampikin lämpö, ja saunan yhteydessä jopa viileä, mutta esim keittiössä on monesti hyödyksi, kun ruuan tähteet saa huuhdeltua 55 asteisella vedellä ennen tiskariin laittamista. Kylmällä tai haalealla ei jo kuivumaan kerenneet lähde yhtä näppärästi. Tiskari pyörii parikin kertaa päivässä, niin tuollakin on merkitystä...
Eli olisiko tältä pohjalta esim Geopro SH parempi vaihtoehto? Hintojen vertailu on vähän työlästä, kun ei tahdo löytyä hinnastoja, tarjouspyyntöjä on jätetty, mutta joko ei myyjiä kiinnosta, tai sitten on joku muukin pyytäny ;D
-
Tuossa pumpun valinnassa olisi ensin ratkaistava laittaako JJ72 puukattilan vai pelkän maalämpöpumpun rintamamiestalon lämmitystä hoitamaan.
Jos laitat puukattilan niin silloin joudut laittamaan reilun varaajan (700-1500l) että kattilaa pystyy suht normaalisti käyttämään.
Meillä on Jämän 40kw:n puukattila ja sillä 1250L:n varaajan lämpö nousee 50---->100 asteeseen parissa tunnissa.
Nuo kattilat on yleensä 20-40kw tehoisia niin siinä tarvitaan iso varaaja että lämmön saa järkevästi talteen ja hyötykäyttöön polton jälkeen päivän-parin ajaksi.
Jos tuollaista puukattila-varaaja systeemiä ei ole talossa valmiina niin mun mielestä ei kyllä kannata uusia alkaa hankkimaan,tulee investointi- ja työ kustannuksia niin paljon enemmän ettei siitä taloudellista hyötyä taida tulla millään laskukaavalla jos vertaa pelkän maalämpöpumpun hankinta kustannuksiin.
Eriasia jos talossa on varaava yösähkö tms lämmitys jossa on 1000-2000l:n varaaja ja puukattila valmiina.Jos ne on toimintakunnossa niin silloin simppeli ratkaisu on liittää maalämpöpumppu lämmittämään varaajaa ja lämmönjako varaajasta voi jäädä ennalleen.
Tällöin myös puukattilan käyttö on edelleen mahdollista tarvittaessa.
Meillä on em systeemi rakennettu -87 ja maalämpöpumppu lisättiin varaajaa lämmittämään -98.
Lämpöjohtoverkon putkikytkentä on periaatteessa tuollainen ,käyttövesipuoli puuttuu tuosta luonnoksesta
http://aijaa.com/0065610823881
Nykyaikaiset maalämpökoneet toimii parhaiten kun lämpöpumpun ja rakennuksen lämpöjohtoverkon verkon yhteensovitus saadaan onnistuneesti tehtyä.
Varmin tapa onnistua tässä on teettää mitoitus yms suunnitelmat kokeneella ammattilaisella.
Jää paljon turhaa työtä ja kustannuksia pois ja järjestelmä toimii niinkuin pitääkin heti alusta lähtien.
Varalämmityksenä on leivinuuni tai varaava takka kyllä kaikkein varmin ja helpoin käyttää,ei tartte kuin puuta pesään ja lämpöä alkaa tulla jopa ilman sähköä ;)
-
Nyt kun luulen ymmärtäväni millaisen varaajan, pumpun ja kytkennän tarvitsen voikin alottaa uudelleen sen juupaseipäs keskustelun tulistimista ja ei tulistimista ;D Nimenomaan siis kyseisen kytkennän yhteydessä...
Itse mietin sitä niben käyttöveden lämpötilan riittävyyttä, suihkussa riittää matalampikin lämpö, ja saunan yhteydessä jopa viileä, mutta esim keittiössä on monesti hyödyksi, kun ruuan tähteet saa huuhdeltua 55 asteisella vedellä ennen tiskariin laittamista. Kylmällä tai haalealla ei jo kuivumaan kerenneet lähde yhtä näppärästi. Tiskari pyörii parikin kertaa päivässä, niin tuollakin on merkitystä...
Eli olisiko tältä pohjalta esim Geopro SH parempi vaihtoehto? Hintojen vertailu on vähän työlästä, kun ei tahdo löytyä hinnastoja, tarjouspyyntöjä on jätetty, mutta joko ei myyjiä kiinnosta, tai sitten on joku muukin pyytäny ;D
Geopro SH on erinomainen patterilämmitystaloon. Varaajan tulisi mielellään olla 700 litrainen.
Silloin riittää hyvin kuumavesikin. SH varastoi helposti 65 -70 asteista käyttövettä täysin ilman sähkövastusten käyttämistä tulistustekniikan ansiosta.
Kompressorina on Copeland'in ZH -tyyppi. Ollut jo vuosia.
-
Tuossa pumpun valinnassa olisi ensin ratkaistava laittaako JJ72 puukattilan vai pelkän maalämpöpumpun rintamamiestalon lämmitystä hoitamaan.
Jos laitat puukattilan niin silloin joudut laittamaan reilun varaajan (700-1500l) että kattilaa pystyy suht normaalisti käyttämään.
Geopro SH on erinomainen patterilämmitystaloon. Varaajan tulisi mielellään olla 700 litrainen.
Silloin riittää hyvin kuumavesikin. SH varastoi helposti 65 -70 asteista käyttövettä täysin ilman sähkövastusten käyttämistä tulistustekniikan ansiosta. Kompressorina on Copeland'in ZH -tyyppi. Ollut jo vuosia.
Se varaaja on jokatapauksessa tulossa, niin ei sillä puulla pitäisi tässä vaiheessa olla merkitystä. Tuo Geopro SH vaikuttaa tosiaan mielenkiintoiselta vaihtoehdolta.
Joltain foorumilta löysin listauksen maalämpöpumpuista, jossa taisi olla myös hintoja, sattuisikohan joku tietämään mistä se löytyy?
Tuosta maapiiristä vielä, onko siitä haittaa, jos sen kaivaa syvemmälle? Onko tuo n. 1m joku optimi syvyys?
-
Se on optimi saatavan hyödyn ja kulujen kannalta.
Eli syvempi ei haittaa.
Joskus sanotaan, että maan pintalämpö ei pääse, jos liian syvä.
Se ei pidä paikkaansa.
Maan pinnan vuotuiset lämpövaihtelut näkyvät vielä yli 10 metrin syvyyteen saakka.
(http://kuva.termiitti.com/image/26603.jpg)
Jos liian matalassa, maa jäähtyy talvella liian kylmäksi. Siksi pyritään paikkakunnan routarajan alapuolelle.
Siksi pohjoisessa tarvitaan suurempi upotussyvyys, kuin etelässä.
-
Geologian laitoksen mittauksien mukaan lämpötilaerot etelä- ja pohjois-Suomen välillä ovat pienet metrin syvyydessä. Kylmimmillään lämpötilat välillä 0..+2c. Tutkimuksessa pohjoisin paikka taisi olla Oulu. Routaraja koskemattoman lumen alla vaihteli muistaakseni 0,5 metristä 0,8 metriin. En nyt pikaisella Googlettamisella löytänyt, mutta tännekin sen tutkimuksen olen varmaan joskus linkittänyt.
Putken asennussyvyys suositukset, joita itse olen kuullut ja nähnyt ovat vaihdelleet välillä 0,8 - 1,2 metriä. 5-6 vuotta sitten jotkut vielä suosittelivat 1,5 metrin syvyyttä.
Meidän putket sijaitsee täällä Pohjois-Pohjanmaalla ja asennussyvyys on noin 1m. Kylmimmillään on käynyt maasta tuleva 0 asteessa. Viime talvena alin oli +1c. Loppukesästä lämpötila on ollut välillä +13c...+16c. Alle nollan voi olla vaikea päästä vaikka putkisto olisi vähän lyhyeksi mitoitettu, koska veden olomuodon muutoksessa vapautuu paljon energiaa. Jos joskus sattuu oikein vähäluminen talvi, niin silloin saattaa sitten keruuneste painua pakkasen puolelle....
-
Jos tuota kuvaa kattoo, niin ainakin itselle tulee heti mieleen, mitä syvemmällä, sitä parempi... esim. 2m vs 1m: tammikuussa, kun sitä lämmitystä eniten tarvitsee, on lämpötila ero +1° vs +4° (paljonko tuo sitten tuntuu hyötysuhteessa?)... ja ero kasvaa syvemmälle mentäessä... heinäkuussa kun lämmitystä ei tarvita ollenkaan vastaava ero +10° vs +13°...
-
Jos tuota kuvaa kattoo, niin ainakin itselle tulee heti mieleen, mitä syvemmällä, sitä parempi
Tuolla ovat erimieltä.On kokeiltu ;)
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_xfaq&task=answer&Itemid=121&catid=17&aid=50
-
Nojoo, arvasin että siihen metrin syvyyteen on joku syy :)
Unohtu tässäkohtaa se pumpun maata jäähdyttävä vaikutus...
-
Jos tuota kuvaa kattoo, niin ainakin itselle tulee heti mieleen, mitä syvemmällä, sitä parempi
Tuolla ovat erimieltä.On kokeiltu ;)
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_xfaq&task=answer&Itemid=121&catid=17&aid=50
Käytännössä tuo 2 metrin syvyyteen asennettu putkistokin varmasti toimii, vaatii vain pidemmästi putkea kuin 1 metriin asennettaessa.
Metriin asennettaessa kevät talven lämmöt ovat lähellä nollaa vaikka putkisto olisi kuinka pitkä (tai lyhyt) tahansa, mutta metrissä oleva putkisto sulaa kesällä vaikka olisi talven aikana vedetty kovastikin pakkaselle. 2 metriin asennettu putkisto ei välttämättä ehdi sulata (ainakaan Pohjois-Suomessa varjoissa paikassa).
-
Maaperän lämpötiloja 0,1-0,9 metrin syvyydestä yms: http://arkisto.gsf.fi/p31/P31.4.035.pdf
Huom. Mukana myös yksi hiekkaisempi maaperä (Haapavesi)
-
Ok, meidän kohdalla alkaa aurinko paistamaan tuolle kentälle kesällä 10 paikkeilla ja kokonaan paiste loppuu 19-20, eli aika monta tuntia porottaa suoraan koko kentälle. Talvella varjostaa puut...
Saman kentän kulmassa on pintakaivo, jota ei saa tyhjäksi, vaikka joskus on unohtunut puutarhaletkuun paineet ja se on ampunut illalla/yöllä pistoolin letkun päästä ja vettä on loroteltu puoli vuorokautta... Eli kosteeta on... Kerran on tainnu vedet loppua kaivosta, kun kasteltiin nurmikoita tuntitolkulla, mutta sillon tais olla näitä ennätys kuivia kesiä...
-
Kuvat -58 rintsikasta ;D Ainoat kuvat jota talosta on, on käsin piirretyt julkisivukuvat ja jonkunlaisella tarkkuudella läpileikkaus...
Tarkoitinkin että sinun täytyisi piirtää siitä kuvat ja sitten vielä uudet kuvat tulevasta järjestelmästä. Ei tarvitse osata kaikkia hienoja piirrosmerkkejä, ne voi korvata teksteillä.
Noniin, turasin tässä vkl tämmösen kuvan, onko tässä mitään järkee :D
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo.jpg
Tosta varmaan puuttuu vaikka mitä...
-
Kuvat -58 rintsikasta ;D Ainoat kuvat jota talosta on, on käsin piirretyt julkisivukuvat ja jonkunlaisella tarkkuudella läpileikkaus...
Tarkoitinkin että sinun täytyisi piirtää siitä kuvat ja sitten vielä uudet kuvat tulevasta järjestelmästä. Ei tarvitse osata kaikkia hienoja piirrosmerkkejä, ne voi korvata teksteillä.
Noniin, turasin tässä vkl tämmösen kuvan, onko tässä mitään järkee :D
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo.jpg
Tosta varmaan puuttuu vaikka mitä...
(http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo.jpg)
Ei kai SH11:ssa ole tommosta yläkierukkaa ole, vai onko kone muuttunut!?
Kai toi lattiamenokin pitää shuntata!?
LKV kannattanee sekottaa kylmäksi tuolla GEO:n alakierukan vedellä, se tuskin koskaan on yli 60C!?
Onko sulla selvillä missä GEO:n liitännät on tarkalleen?
-
Ei kai SH11:ssa ole tommosta yläkierukkaa ole, vai onko kone muuttunut!?
http://
http://kuva.termiitti.com/image/690.jpg
Tosta kuvasta päätellen ainakin on.
Kai toi lattiamenokin pitää shuntata!?
Jep, unohtu kuvasta...
LKV kannattanee sekottaa kylmäksi tuolla GEO:n alakierukan vedellä, se tuskin koskaan on yli 60C!?
Jep, pitää muuttaa! Ja niinhän se tossa ylläolevassa kuvassakin on...
Onko sulla selvillä missä GEO:n liitännät on tarkalleen?
Itseasiassa ei ole, mutta olen siinä käsityksessä, että siinä olis noita liitäntöjä tarpeeksi...
-
Se on tulistuksen lämmönvaihdin, ei LKV "lämmitin"...
Mutta ne pittää olla oikeissa paikoissa, ne reiät nimittäin....
(http://kuva.termiitti.com/image/690.jpg)
-
Kyllä Oilon Geopro SH pumpuissa on ylä ja ala -kierukat.
Täällä tietoa Akvaterm GEO -varaajista:
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akva_Geo.203.html
-
Kyllä Oilon Geopro SH pumpuissa on ylä ja ala -kierukat.
Täällä tietoa Akvaterm GEO -varaajista:
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akva_Geo.203.html
Ei siinä pumpussa ole kierukkaa...varaajassa kyllä...
-
Ei siinä pumpussa ole kierukkaa...varaajassa kyllä...
Tarkalleen ottaen, niinhän se on.
Oilonin SH pumpussa se tulistusvaraaja on niin oleellinen osa pumppua, että en ymmärtänyt lähteä tuota erikseen mainitsemaan, vaikka kaavioskuvastahan tuo selvästi kyllä näkyy.!
Tarkkuus kaikissa asioissa on hieno juttu ja pikkutarkkuus jopa ihan mahottoman hienoa!
Hyvää syyspäivää foorumilaisille!
-
Niin siis tämän takia se ihmetytti kun kaveri oli sinne SH:hon piirtänyt kierukan:
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo.jpg
-
Niin siis tämän takia se ihmetytti kun kaveri oli sinne SH:hon piirtänyt kierukan:
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo.jpg
Minä tomppeli uskoin Tomppelia :-?
Mutta siis korvaan tuon kierukan tuossa kuvassa jonkunlaisella pytyllä...
EDIT: niin, siis siellä on sen lämmitysvesipytyn sisällä rosterinen kiertovesipytty?
-
EDIT: niin, siis siellä on sen lämmitysvesipytyn sisällä rosterinen kiertovesipytty?
Niin siis...hmmm...Mitä-Missä-Milloin??? :)
-
Minäkö tyhmä, nyt en ymmärrä ;D Niin, eli kun ei kerran ole kierukkaa, jolla se käyttövesi lämmitetään, niin onko siellä sitten joku pytty jossa se lämmitetään? Miten se lämpö siirtyy kompurasta siihen pyttyyn?
By the way, Kuinka suuri tilavuus on lämmitysvedelle maalämpöpumpun sisälle lämmityskiertoon?
-
Tämä alla oleva kuva kertoo kaiken:
Punainen neliö: Tulistuksen poisto (~20%), lämmönvaihdin jolla kylmäaineesta viedään kuumimmat mehut varaajan yläosaan jossa on LKV "loppukierukka" eli kuumin LKV ja lämmitysvesi...
Ruskea suorakaide: Lauhdutin (~70%), lämmönvaihdin jolla kylmäaineesta viedään suurin osa mehuista varaajan keskelle ja siten lämmityspiireihin sekä alemman kierukan avulla LKV esilämmitykseen....
Magenta neliö (~10%)=alijäähy, lämmönvaihdin jolla kylmäaineesta viedään loputkin mehut vaikka uimaaltaaseen tai autotaliin...
SH pumppu ei varastoi mitään vettä, siellä on vain se määrä vettä joka mahtuu sen putkiin ja lämmönvaihtimiin....
Kaikki lämmitysvesi on tuossa GEO-varaajassa+kierrossa oleva vesi
Nyt taitaa olla periaate hiukan "hukassa" ;) toivottavasti aukee hikkupiliaa...
(http://kuva.termiitti.com/image/690.jpg)
-
Periaatteessa noin
(http://i11.aijaa.com/t/00285/10872386.t.jpg) (http://aijaa.com/gIjDuA)
-
Siis kuvastaako toi kuvassa oleva pytyy, jossa lukee varalämpövastus geopron sisällä olevaa pyttyä, vai sen ulkopuolella olevaa lisävaraajaa?
EDIT: eikusiisjoo... eihän tossa SH:ssa taida olla tosiaan minkäänlaista pyttyä... mistä mulle jääny mieleen että olis joku parisataalitraa...
No sittehän oon piirrelly ton ihan persiilleen, kun ajattelin että siis piirrän tohon kuvaan ne kytkennät, jotka joudun SH:n ja varaajan välille tekemään...
-
Siis kuvastaako toi kuvassa oleva pytyy, jossa lukee varalämpövastus geopron sisällä olevaa pyttyä, vai sen ulkopuolella olevaa lisävaraajaa?
Ulkopuolista (Akvaterm 1000l) varaajaa.
Geopron sisällä on pari lämmönvaihdinta,lauhdutin ja tulistuksenpoisto joita kompressorin kuumakaasu lämmittää
-
Eli siis näin:
:D http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo2.jpg :D
Ja se SH osaa sitten näitä kaikkia kolmea hanikkaa käännellä tarpeen vaatimalla tavalla :-? Toi LKV termostaattiventtiilihän ("T") elää vailla mitään älyä ihan omaa elämäänsä...
Ja "patteri menossa" on lämpöanturi ja sen mukaan SH säätää lämmitysveden menoa?
-
Eli siis näin:
:D http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo2.jpg :D
Tässä oli hyvä ja selkeä esitys Oilon Geopro SH -pumpun toimintaperiaatteesta!
Edit.:
Lisään vielä tähän, että V3 sekoittaja ja sen moottori ovat SH -kaapissa sisällä. Siksi tuossa kohdassa näkyy vain yksi suora putki.
Mutta näin piirrettynä havainnollistaa hyvin.
11 kW teho ei riitä ns. lennossa tuottamiseen, vaan noin puoleen siitä. Mutta jos varaaja on riittävän iso ja varaajan yläosassa on noin +65C, voidaan sellaista vettä laimentaa aika paljon, jotta saadaa siitä suihkuvettä.
"Laimennus" pitää tehdä siten, kuin olet piirtänyt.
Veden riittävyyttä toki lisää sekin, että pumppu lähtee käyntiin suihkuttelujen aikana ja tuottaa silloin lähes puolet yhden suihkun kuluttamasta lämpimästä vedestä.
-
Tässä oli hyvä ja selkeä esitys Oilon Geopro SH -pumpun toimintaperiaatteesta!
Kitoos 8-)
Onko kellään kokemusta edellä kuvatun kaltaisesta systeemistä?
Kuinka hyvin lämmin käyttövesi riittää? Pystyykö nuo kierukat ja pumppu yhdessä tuottamaan sitä "lennossa"?
Joissain esimerkkikytkennöissä olen nähnyt tuon kylmän veden syötettävän keskelle varaajaa ja esim aurinkokeräimet sinne alaosaan, mutta eikös se ole vähän hoopoa? Eikö se kylmin nyt luonnollisesti sinne alas pitäs viedä ja siitä sitten kerroksittain lämpenevät osat sinne ylöspäin!?
-
Eli siis näin:
:D http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo2.jpg :D
Ja se SH osaa sitten näitä kaikkia kolmea hanikkaa käännellä tarpeen vaatimalla tavalla :-? Toi LKV termostaattiventtiilihän ("T") elää vailla mitään älyä ihan omaa elämäänsä...
Ja "patteri menossa" on lämpöanturi ja sen mukaan SH säätää lämmitysveden menoa?
Jos patteriverkon shuntti V1 on 3-tie venttiili niin patteriverkon paluun pitäisi mennä tuohon V1 shunttiin ja varaajan alaosaan.
Sillä saadaan varaajan lämpökerrostumat paremmin säilymään kun pienemmän lämmöntarpeen aikana osa patteriverkon paluuvedestä menee shuntin kautta menoveteen ja osa varaajan kautta.
Jos patteriverkon shuntti V1 on 4-tieventtiili niin silloin yhteys ylävaraajan yläosasta on ihan oikein mutta patteriverkon paluu pitäisi siinäkin tulla V1 shuntille ja varaajan alaosaan.
Tuollainen 4-tieventtiili ottaa huippukuorman aikaan ylävaraajasta kuumempaa vettä menoveteen.
Kovilla pakkasilla pumpulla on yleensä pitkät ja tiheät käyntijaksot niin tulistuslämpöä on saatavilla enemmän kuin käyttöveden lämmitykseen tarvii ja tuon "ylimääräisen" lämmön voi käyttää patteriverkon menoveden lämmitykseen.
-
Onko kellään kokemusta edellä kuvatun kaltaisesta systeemistä?
Kuinka hyvin lämmin käyttövesi riittää? Pystyykö nuo kierukat ja pumppu yhdessä tuottamaan sitä "lennossa"?
Joissain esimerkkikytkennöissä olen nähnyt tuon kylmän veden syötettävän keskelle varaajaa ja esim aurinkokeräimet sinne alaosaan, mutta eikös se ole vähän hoopoa? Eikö se kylmin nyt luonnollisesti sinne alas pitäs viedä ja siitä sitten kerroksittain lämpenevät osat sinne ylöspäin!?
Kaikilla SH omistajilla on balttiarallaa tommonen kytkentä...kokemuksia pitäs löytyä...
Oikeastaa mikää tämmönen normi-omakoti-pumppu ei pysty sitä LKV:tä lennossa maailman tappiin tekemään, teho ei yksinkertaisesti riitä, tehon tarve LKV tekemiseen on ISOOO!
Mutta yleensä LKV riittää kun sitä tehoa on varastoituneena, ylläri ylläri, varaajassa.
Kylmän veen keskelle syötössä on se "etu" että siinä on lämpösempää kuin pohjalla, eli se LKV lämpee siinä enemmän, näissä varaajissa joissa on pysty-kierukka hoituu tuo homma "paremmin" kerrostaen eli kylmä pohjalla jne...
-
Jos patteriverkon shuntti V1 on 3-tie venttiili niin patteriverkon paluun pitäisi mennä tuohon V1 shunttiin ja varaajan alaosaan.
Sillä saadaan varaajan lämpökerrostumat paremmin säilymään kun pienemmän lämmöntarpeen aikana osa patteriverkon paluuvedestä menee shuntin kautta menoveteen ja osa varaajan kautta.
Jos patteriverkon shuntti V1 on 4-tieventtiili niin silloin yhteys ylävaraajan yläosasta on ihan oikein mutta patteriverkon paluu pitäisi siinäkin tulla V1 shuntille ja varaajan alaosaan.
Tuollainen 4-tieventtiili ottaa huippukuorman aikaan ylävaraajasta kuumempaa vettä menoveteen.
Kovilla pakkasilla pumpulla on yleensä pitkät ja tiheät käyntijaksot niin tulistuslämpöä on saatavilla enemmän kuin käyttöveden lämmitykseen tarvii ja tuon "ylimääräisen" lämmön voi käyttää patteriverkon menoveden lämmitykseen.
Öööö nyt putosin kärryiltä... nelitieventtiili olis siis tossa V1:ssä parempi? Osaako SH sitten käännellä sitä oikein?
Oikeastaa mikää tämmönen normi-omakoti-pumppu ei pysty sitä LKV:tä lennossa maailman tappiin tekemään, teho ei yksinkertaisesti riitä, tehon tarve LKV tekemiseen on ISOOO!
Mutta yleensä LKV riittää kun sitä tehoa on varastoituneena, ylläri ylläri, varaajassa.
Niin, siis ajattelin sitä, että pystyykö ne kierukat siirtämään sitä lämpöä riittävän nopeesti siihen LKV:hen? eli kun sieltä kaivosta pukkaa n. +5 asteista vettä, niin onkose niiden kahden kierukan ja pumpun jälkeen lähellä sitä 60 astetta, jos oletetaan että varaaja on ns. normaali lämpötilassa? Tokihan se haalenee siitä pikkuhiljaa, kun se lämpö johtuu pikkuhiljaa sieltä varaajasta kierukan kautta pois...
Kylmän veen keskelle syötössä on se "etu" että siinä on lämpösempää kuin pohjalla, eli se LKV lämpee siinä enemmän, näissä varaajissa joissa on pysty-kierukka hoituu tuo homma "paremmin" kerrostaen eli kylmä pohjalla jne...
No eikö se paras olis se, että se kierukka lähtis alhaalta ja menis ylös? sillon saatas kaikki ilo irti, kun kierukassa oleva vesi lämpenis maksimaalisesti ja varaajan alaosassa oleva vesi viilenisi maksimaalisesti ::)
-
Kylmän veen keskelle syötössä on se "etu" että siinä on lämpösempää kuin pohjalla, eli se LKV lämpee siinä enemmän, näissä varaajissa joissa on pysty-kierukka hoituu tuo homma "paremmin" kerrostaen eli kylmä pohjalla jne...
On ehdottomasti väärin syöttää kylmä vesi sisään kierukoiden väliseen pisteeseen.
Kylmä vesi syötetään alakierukkaan esilämpenemään noin +30C..+50C riippuen ulkolämpötilasta ja siitä onko lattia vai patterilämmitys. Tuo esilämmitetty vesi vain tulistetaan yläkierukassa.
Lämpimän veden kiertoon lähtevä vesi laimennetaan kierukoiden välisestä pisteestä otettavalla vedellä.
Noin menetellen saadaan paras mahdollinen hyötysuhde (COP).
On hyötysuhteen kannalta tärkeää, että tankin pojaa jäähdytetään mahdollisimman paljon.!
Tässä kuvassa periaate on oikein:
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo2.jpg
-
No näin minäkin tuon järkeilin, siksi se patteri piiri on tuossa kuvassa ylempänä, kuin lattiapiiri... niistä kun tulee kuumempaa vettä kuin sieltä kaivosta. Se että mille korkeudelle sitten todellisuudessa nuo saa on sitten toinen juttu...
Menisköhän se teoriassa parhaalla mahdollisella tavalla, jos jakaisi pytyn korkeuden esim niin, että alhaalla on se 5C ja ylhäällä 65C, ja välille sitten jakaisi "teoreettiset" lämpötilat mitanauhalla tuolle välillä ;D
-
Tämä ketju on ihan halavatun täynnä väärinymmärryksiä/väärinselityksiä että soikoon...ei oikein enää viittis sotkee tätä puuroo lisää, mutta pitää nyt oikoo hiukan:
Tomppeli wrote
Roori wrote on Today at 2:17pm:
Kylmän veen keskelle syötössä on se "etu" että siinä on lämpösempää kuin pohjalla, eli se LKV lämpee siinä enemmän, näissä varaajissa joissa on pysty-kierukka hoituu tuo homma "paremmin" kerrostaen eli kylmä pohjalla jne...
On ehdottomasti väärin syöttää kylmä vesi sisään kierukoiden väliseen pisteeseen.
Jos nyt joku ymmärsi tuon asian niin että kylmä vesi pitäis syöttää kierukoitten väliin, niin metsään meni, tottakai se kylmin pitää laittaa sisään alimpaan kierukkapisteeseen. Näitä varaajia kun on vaaka- ja pystykierukoilla ja vaakakierukka ei yleensä ole ihan pohjalla (paitsi aurinkokierukka) vaan jossain 3/5 korkeudella ja siksi sen teho LKV:hen on isompi kuin pystykierukalla jos ovat yhtä pitkiä. Pystykierukka kerrostaa paremmin kuin se vaakakierukka....
Ja niinkun Matias kirjoitti, niin se patteri paluu puuttu siitä 4-tien yhdestä haarasta!
Mihin tarvitset 60C vettä kierukoitten jälkeen?
Katotaan ny taas mitä kukakin taas tuosta ymmärsi/sekosi ;)
-
Tämä ketju on ihan halavatun täynnä väärinymmärryksiä/väärinselityksiä että soikoon...ei oikein enää viittis sotkee tätä puuroo lisää, mutta pitää nyt oikoo hiukan:
Erehtymisen mahdollisuus on suurimmillaan sillon kun mistään mitään tietämätön neuvoo tyhmää tekemään tarpeetonta ;D
Jos nyt joku ymmärsi tuon asian niin että kylmä vesi pitäis syöttää kierukoitten väliin, niin metsään meni, tottakai se kylmin pitää laittaa sisään alimpaan kierukkapisteeseen. Näitä varaajia kun on vaaka- ja pystykierukoilla ja vaakakierukka ei yleensä ole ihan pohjalla (paitsi aurinkokierukka) vaan jossain 3/5 korkeudella ja siksi sen teho LKV:hen on isompi kuin pystykierukalla jos ovat yhtä pitkiä. Pystykierukka kerrostaa paremmin kuin se vaakakierukka....
Joo, tuon ymmärrän, jos molemmat kierukat on vaa-assa...
Ja niinkun Matias kirjoitti, niin se patteri paluu puuttu siitä 4-tien yhdestä haarasta!
Mutta tää menee taas vähän yli...
Mihin tarvitset 60C vettä kierukoitten jälkeen?
Tarkotin sitä, että se vesi sais olla 55-60 asteista kierukoiden ja sen tulistinvaihtimen jälkeen... eli mennessään jakeluun...
-
Ihan samalla laillaV1:een se paluu kuin V2:eenkin olet piirtänyt, siis se "oma" lämmitys paluu...että sekoitetaan mahdollismman vähän sitä varaajaa.
Käytännössä nuo lämmityskiertojen paluut määräävät kerrostumiset varaajassa, ne ajaa mennen tullen (=sekottaa) LKV kierukan kerrostamisvaikutuksen.
Miksi sen pitää olla 60C?
-
Ihan samalla laillaV1:een se paluu kuin V2:eenkin olet piirtänyt, siis se "oma" lämmitys paluu...että sekoitetaan mahdollismman vähän sitä varaajaa.
Käytännössä nuo lämmityskiertojen paluut määräävät kerrostumiset varaajassa, ne ajaa mennen tullen (=sekottaa) LKV kierukan kerrostamisvaikutuksen.
Ai näinvai:
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo3.jpg
En kyllä oikeen tajua ton nelitieventtiilin toimintaa... tai lähinnä sitä, että mistä mihin se virtaa millonkin ;-) Pitäs nähä sellasen sisään, niinku poika aina sanoo ;-)
Miksi sen pitää olla 60C?
No yks on se pöpöjen tappaminen, mutta tärkeempänä koen sen, että kuumalla vedellä irtoaa liat paremmin...
-
Juurikin noin...noin se on täälläkin laitettu.
Pitäs nähä sellasen sisään, niinku poika aina sanoo ;-)
Mistä pojasta nyt oli kyse? ;)
Se 4-tie palauttaa sinne kiertoon vettä jonka se saa aikaiseksi sekottamalla kierrosta palaavaan veteen hiukan kuumaa keskeltä ja jos se "keskikuuma" ei riitä niin shuntti avaa hiukan vielä lisää jolloin "yläkuuma" tulee apuihin...ja mitä enemmän sitä "yläkuumaa" joutuu sinne sekottamaan niin sitä enemmän sitä paluuvettä palautuu sinne varaajaan...
-
Mistä pojasta nyt oli kyse? ;)
Omasta 4v pojasta... Juuri lainattiin kirjastosta sellanen kirja josta näkee mitä ihmisen sisällä on :o
Se 4-tie palauttaa sinne kiertoon vettä jonka se saa aikaiseksi sekottamalla kierrosta palaavaan veteen hiukan kuumaa keskeltä ja jos se "keskikuuma" ei riitä niin shuntti avaa hiukan vielä lisää jolloin "yläkuuma" tulee apuihin...ja mitä enemmän sitä "yläkuumaa" joutuu sinne sekottamaan niin sitä enemmän sitä paluuvettä palautuu sinne varaajaan...
Tuo kuulostaa järkevälle!
Eli onks toi kytkentä nyt sellanen, jonka rakennan tonne tallin perukoille? Lukuunottamatta siis sitä, että se V3 on siellä SH:n sisällä...
EDIT: Minkälaisella hyötysuhteella tuo SH tekee esim 50-60 asteista vettä lämmitykseen tuollaisella kytkennällä? Kun noissa tarjouksissa on 9kW pumppuja, niin riittääkö se mulle? Eikösse pumpun hyötysuhde laske, kun tehdään noin kuumaa vettä -> pumpun antoteho laskee -> 9kW pumppu onkin 7kW pumppu :-? Eli pitääkö mun valita 11kW pumppu, vai riittääkö se 9kW pumppu mitä noi myyjät on mitoittaneet :-?
-
Kysyin pahisuttain Eestistä Torujyri:stä http://www.torujyri.ee/ tarjouksen SH 11 mallista, ja 30min päästä tuli sellanen tarjous joka pesi muut laudalta melkosella marginaalilla... Onkos kellään kokemuksia ko. putiikista?
-
EDIT: Minkälaisella hyötysuhteella tuo SH tekee esim 50-60 asteista vettä lämmitykseen tuollaisella kytkennällä? Kun noissa tarjouksissa on 9kW pumppuja, niin riittääkö se mulle? Eikösse pumpun hyötysuhde laske, kun tehdään noin kuumaa vettä -> pumpun antoteho laskee -> 9kW pumppu onkin 7kW pumppu :-? Eli pitääkö mun valita 11kW pumppu, vai riittääkö se 9kW pumppu mitä noi myyjät on mitoittaneet :-?
Tulistus on kehitetty juuri siksi, että voidaan saada kuumempaa käyttövettä ja sekin paremmalla hyötysuhteella.
Kuuman veden tuottamisen hyötysuhde on parempi lämmityskaudella, kuin kesällä.
Kesälläkin lämmin käyttövesi tuotetaan paremmalla hyötysuhteella, kuin vaihtuvalauhdutteisissa pumpuissa.
Tarkkaa vuotuista hyötysuhdetta ei ole helppo sanoa.
Mielenkiintoinen tieto tuo Virolainen SH -kauppias.
Tässä lisää linkkejä sinne:
http://www.torujyri.ee/maasoojuspumbad
http://www.torujyri.ee/geoprosh
http://www.torujyri.ee/kontakt
-
Tulistus on kehitetty juuri siksi, että voidaan saada kuumempaa käyttövettä ja sekin paremmalla hyötysuhteella.
Kuuman veden tuottamisen hyötysuhde on parempi lämmityskaudella, kuin kesällä.
Kesälläkin lämmin käyttövesi tuotetaan paremmalla hyötysuhteella, kuin vaihtuvalauhdutteisissa pumpuissa.
Tarkkaa vuotuista hyötysuhdetta ei ole helppo sanoa.
No sivistynyt arvaus edes ;) Toisaalta reilulla säiliöllä ei siitä 11kW:stakaan pätkäkonetta taida saada, mutta turha on turhaa jos sitä ei tarvitse...
Mielenkiintoinen tieto tuo Virolainen SH -kauppias.
Ja virallinen Oilonin Eestin maahantuoja...
-
No sivistynyt arvaus edes ;) Toisaalta reilulla säiliöllä ei siitä 11kW:stakaan pätkäkonetta taida saada, mutta turha on turhaa jos sitä ei tarvitse...
Mitä enemmän sulla on ylisuuri SH, niin sitä lyhyempiä aikoja se käy ja siten myös sitä tulistusenergioo tulee vähemmän, vaikkakin tuossa SH:ssa se on jollakin lailla hallinnassa kun siinä on se "aktiivinen tulistus".
Tuon takia juuri kesällä ei sitä tulistusenergiaa tule niin paljoa kun se käy niin pieniä aikoja.
Eli ei sillä SH:llakaan kannata jättiylimitoittaa...
-
Toisaalta reilulla säiliöllä ei siitä 11kW:stakaan pätkäkonetta taida saada,
Jos 1000l:n säiliön veden lämpötilaa nostetaan 5 asteella tarvitaan siihen n 5,8kw lämpötehoa.
Eli 11kw:n pumpulla n30min käyntijakso. ;)
-
Jos 1000l:n säiliön veden lämpötilaa nostetaan 5 asteella tarvitaan siihen n 5,8kw lämpötehoa.
Eli 11kw:n pumpulla n30min käyntijakso. ;)
Hmph... tottahan se on tuokin :-[ Eli kun laskee vettä, niin kannattaa laskea kunnolla kerralla ;D
Eli ei sillä SH:llakaan kannata jättiylimitoittaa...
Tässähän se vaikeus on, osatehostakaan ei viittis tehä... Hitto kun puuttuu se kristallipallo, josta vois nopeesti vilkasta oikeen koon ;)
-
Meikkiksellä oli öljykulutus 2400L/a 20v keskiarvo ja tässä viimevuosien kylminä
talvina MLP:llä ed oli max60%@-23C ja huipputeho pumpulla 7.7kW@50C joten kun tuosta
laskee niin 11kW tuntuu isolta ja 7kW pieneltä joten minun valintani olisi 9kW jos laitat 1000L varaajan, ja se SH sopii kyllä hyvin sulle jos sulla on 60C menolämpöjä...
Tietysti teet samalla semmosen tempun jolla saat menoveden laskettua 50C:hen...
Minun mitoistus on reilusti täystehoinen, mutta ei mulla siitä mitään ongelmaa ole...taitaa käyntitiheys olla reilusti pienempi kuin jollakin VV-pumpulla.
Varaajaa on 700L.
-
Ei vara venettä kaada sanoo vanha sananlaskukin. Mutta kyllä nuo varman päälle-mitoitukset välillä ihmetyttävät. Materiaali-insinöörinä olen oppinut työssäni, että varmuuskertoimella kyllä saadaan sitä varmuutta mutta ei kyllä yleensä säästöjä samaan aikaan kuten maalämmittäjät pruukaavat tavoitella.
Meillä on tämä -73 mallinen vanha öljylämmitystalo joka ei kyllä 1-kerroksisena varmaan paljoa perusrintsikasta poikkea energiankulutukseltaan. Speksit nimimerkin alla. Öljyä meni viiden vuoden seurantajaksolla 14500 litraa eli noin 2900 litraa/vuosi.
Tänään tuli 10 kk maalämpökäyttöä täyteen ja pumpun lukemat ovat seuraavat:
- kokonaiskulutus 5426 kWh (ilman ulkoisia kv-pumppuja eli tuohon edellämainittuun voinee lisätä 400 kWh)
- vuorokausikulutuksen keskiarvo 18 kWh (ilman niitä kv. pumppuja)
- kokonaiskäyttötunnit 2309
- käyttövesitunnit 304
- vastustunnit 10h @ 3 kW, 4 h @6 kW (9 kW vaihtoehto disabloitu asetuksista, 3 x 63 A sulakkeet kyllä kestäisi ;D )
- pumpun viikottainen ka. käyttöaste 31,4% (vaihteluväli 1,8-86,9%).
Omien räknäysten perusteella lämmitys on maksanut näiden 10 kk aikana 648 € (ilman kiertovesipumppujen sähkönkulutusta). Vertailun vuoksi vesilasku vastaavana aikana on ollut noin 320 €. Säästöä öljylämmitykseen tullee vuoden aikana n. 2200 €. Järjestelmän lopullinen hinta ei ole vielä selvillä koska korjattu verotus ei ole vielä valmistunut.
Olisin ottanut 10 kW pumpun, mutta laitetoimittaja teki laskelmat sekä 8 kW että 10 kW pumpulle ja totesi ettei kannata. Sen sijaan otin 35 metriä tarjottua syvemmän kaivon.
-
Meikkiksellä oli öljykulutus 2400L/a 20v keskiarvo ja tässä viimevuosien kylminä
talvina MLP:llä ed oli max60%@-23C ja huipputeho pumpulla 7.7kW@50C joten kun tuosta
laskee niin 11kW tuntuu isolta ja 7kW pieneltä joten minun valintani olisi 9kW jos laitat 1000L varaajan, ja se SH sopii kyllä hyvin sulle jos sulla on 60C menolämpöjä...
Joo... eiköhän se sitte riitä, ja onhan se 9kW SH itseasiassa 9.4kW ;)
EDIT: Joo, ja kun vielä peilaa noita kulutuksia Seagear kokemuksiin, uskaltanee ottaa ton 9kW version, onko sulla Seagear muuten ollut vastukset missään vaiheessa käytössä?
Tietysti teet samalla semmosen tempun jolla saat menoveden laskettua 50C:hen...
Alunperin yläkerran eteläpäätyhuone oli yhdellä n. 150cm leveellä yksilevyisellä patterilla... Kun jaoin huoneen kahtia, tuli molempiin 60cm leveä kaksilevyinen... kuvittelin tehon riittäävän, kun patteri on huomatavasti tehokkaampi mutta tilavuus puolittui... Vaan eipä tahdo riittää ilman kovia kiertoveden lämpötiloja kun ulkona on se -30, ja nyt pitäs sitten vielä pudottaa niitä... Mahtaakohan riittää, jos pattereiden pituuden tuplaa, toiseen näistä huoneista olis helppo vaihtaa 120-150cm levee patteri, toiseen vaihto ei onnistu ilman suurempia putkitöitä... Ei viittis minkään puhaltimien kanssa alkaa leikkimään, oma riesa se on niissäkin...
Minun mitoistus on reilusti täystehoinen, mutta ei mulla siitä mitään ongelmaa ole...taitaa käyntitiheys olla reilusti pienempi kuin jollakin VV-pumpulla.
Varaajaa on 700L.
Mikäs pumppu sulla taas olikaan?
-
Löytysköhän jostain muuten SH mallin asennusohjetta? Oon koittanu ettiskellä, mutten oo löytäny ku kuluttajille suunntatun esitteen...
-
Päivitetty puuttuvat/unohtuneet tiedot.
Ei vara venettä kaada sanoo vanha sananlaskukin. Mutta kyllä nuo varman päälle-mitoitukset välillä ihmetyttävät. Materiaali-insinöörinä olen oppinut työssäni, että varmuuskertoimella kyllä saadaan sitä varmuutta mutta ei kyllä yleensä säästöjä samaan aikaan kuten maalämmittäjät pruukaavat tavoitella.
Meillä on tämä -73 mallinen vanha öljylämmitystalo joka ei kyllä 1-kerroksisena varmaan paljoa perusrintsikasta poikkea energiankulutukseltaan. Speksit nimimerkin alla. Öljyä meni viiden vuoden seurantajaksolla 14500 litraa eli noin 2900 litraa/vuosi.
Tänään tuli 10 kk maalämpökäyttöä täyteen ja pumpun lukemat ovat seuraavat:
- kokonaiskulutus 5426 kWh (ilman ulkoisia kv-pumppuja eli tuohon edellämainittuun voinee lisätä 400 kWh)
- vuorokausikulutuksen keskiarvo 18 kWh (ilman niitä kv. pumppuja)
- kokonaiskäyttötunnit 2309
- käyttövesitunnit 304
- vastustunnit 10h @ 3 kW, 4 h @6 kW (9 kW vaihtoehto disabloitu asetuksista, 3 x 63 A sulakkeet kyllä kestäisi ;D )
- pumpun viikottainen ka. käyttöaste 31,4% (vaihteluväli 1,8-86,9%)
- menovesi pattereille 51 C @ -30 C, kuumempaan ei 8 kW pysty yksinään kun kv-pumppu on II-teholla.
Omien räknäysten perusteella lämmitys on maksanut näiden 10 kk aikana 648 € (ilman kiertovesipumppujen sähkönkulutusta). Vertailun vuoksi vesilasku vastaavana aikana on ollut noin 320 €. Säästöä öljylämmitykseen tullee vuoden aikana n. 2200 €. Järjestelmän lopullinen hinta ei ole vielä selvillä koska korjattu verotus ei ole vielä valmistunut.
Olisin ottanut 10 kW pumpun, mutta laitetoimittaja teki laskelmat sekä 8 kW että 10 kW pumpulle ja totesi ettei kannata. Sen sijaan otin 35 metriä tarjottua syvemmän kaivon.
Ja ai niin, kv-varaajana se pumpun sisäinen 180 litraa. Ei ole vielä 2+2 hengen saunotteluissa loppunut. Silloin on tipalla talvisaikaan (kun kylmävesi on luokkaa 5 astetta) jos varaajan lämpö on 43 astetta kun mennään saunaan eli juuri ennen kun pumppu käynnistyisi. Jos varaajassa on täydet 58 astetta niin nou hätä.
-
Löytysköhän jostain muuten SH mallin asennusohjetta? Oon koittanu ettiskellä, mutten oo löytäny ku kuluttajille suunntatun esitteen...
Mulla on monta...kun kurkkasin...mutta eivät ole tätä päivää...mutta toisaalta ei ne ole tainneet yhtään kehittyäkkään...suoraan sanoen yleisellä tasolla nämä Suomi-manuaalit on ihan p*skoj*...
-
Löytysköhän jostain muuten SH mallin asennusohjetta? Oon koittanu ettiskellä, mutten oo löytäny ku kuluttajille suunntatun esitteen...
Mulla on monta...kun kurkkasin...mutta eivät ole tätä päivää...mutta toisaalta ei ne ole tainneet yhtään kehittyäkkään...suoraan sanoen yleisellä tasolla nämä Suomi-manuaalit on ihan p*skoj*...
Heh, mikäs vika niissä on? Mulle käy kyllä englanninkielisetkin... Ne on tietysti paperiversioita?
-
No kun ne on niin vähän kertovia....ilmeisesti muste vähissä tai paperi kun tuo teollisuuden haara on alasajossa!
Ja vielä enklanti, siitä ei ole pelkoa että semmonen löytyis...se olis pitänyt oikein jo TEHDÄ!
Ihan netistä nappailtuja ne ovatten...
-
Ok... No kaippa siinä mukana tulee jonninmoinen asennusohje... Moneen muuhun merkkiin löytyy sellaset esitteet joissa on merkitty mm. putkien liitännät, sellasella jo saa mekaaniset asennukset tehtyä...
-
Sain pyytämällä Oilonilta asennusohjeet.
Tuossa kun piirtelin loppuun tätä kytkentää:
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo5.jpg
Tulin huomanneeksi, että siinä Akva Geo varaajassa ei taida olla kaikkia tarvittavia liitäntöjä, jos siis meinaa laittaa noi lähdöt tuohon korkeusjärjestykseen, kuin ne tossa kuvassa on... Solar mallissa olis paremmin niitä liitäntöjä siihen alaosan säiliöön :-?
-
Ootko laskelmoinut mukaan ne vastusreiät, niistäkin pääsee sisään ja ulos?
Mullakin patteripaluu menee vastusreiästä varaajaan, vähän tuon sun kuvan mukaan eli ei ihan pohjalle, sais olla inan ylempänä tuossa omassa mutta ei niitä reikiä ihan joka korkeudelle ole. Kannattaa napata joku varaajakaavio ja piirtää ne liitynnät siihen, saa selkeen kuvan miten reiät riittää...,
Onkohan tuo sun lattialähtö varaajasta inan liian alhaalla, olisko paree olla siinä ~keskellä samoilla seutuvilla mistä lähtee patterien alempi lähtö, tai sitten BIV siihenkin, ei taida se BIV paljon enempää kustantaa kuin normi 3-tie?!?
Ei oo muuten kaukana tuo sun kytkentä meikkiksen vastaavasta, pumppupuoli on vähän toisin, LKV ja lämmönjako taitaa olla 1=1.
-
Onkohan tuo sun lattialähtö varaajasta inan liian alhaalla
Samaa mieltä tuosta,joutuu pitämään varaajan alaosaa turhan lämpimänä että lattiakiertoon piisaa lämpöä.
Ihan hyvin molemmat (patteri+lattia) voi ottaa vaikka samasta yhteestä kun molemmissa piireissä on oma kiertopumppu ja shuntti.
Tuossa olisi vielä mahdollista hyödyntää patteriverkon kuumempaa paluuvettä lattialämmityksen menovedeksi jos paluut kytkee noin ;)
(http://i2.aijaa.com/t/00069/10907168.t.jpg) (http://aijaa.com/54Va3O)
-
Totta muuten, koska toi osaa sekottaa sitä kuumaa vettä vaan senverran kun tarvii, ja loput otetaan siitä paluulinjasta... eli otankin molemmat sieltä yläosasta ja taas meni piirrustukset uusiks ;D
Mutta tästä pidän, saa sitten tehtyä kerralla sellasen systeemin, jossa ei tarvii paljon muuta optimoida, kun pumpun asetuksia...
EDIT: mutta esim täällä: http://profil.fi/index.php?main_page=index&manufacturers_id=13 se solar malli on muutaman kympin halvempi, eihän sitä tiedä mitä ydinreaktoreita tai polttokennoja joskus tarvii tohon kytkeä :P Mutta miten se solar malli voi olla halvempi? jotainhan siinä täytyy olla vähemmän kun perus geossa :-?
EDIT2: Mutta noi paluut kannattaa vissiin olla erikorkeudella? Lattiapiiristähän tulee viileämpää takas...
-
Tuossa olisi vielä mahdollista hyödyntää patteriverkon kuumempaa paluuvettä lattialämmityksen menovedeksi jos paluut kytkee noin ;)
(http://i2.aijaa.com/t/00069/10907168.t.jpg) (http://aijaa.com/54Va3O)
Ei kannata tehä noin, sieltä pattereista voi tulla vaikka 40C takasi ja sitten voi lattiashuntti olla ihmeissään, kun ei tuossa oikein nää mitä hyötyä tuosta olisi?
-
Elikkäs näin: http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo6.jpg
-
Elikkäs näin: http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo6.jpg
Jos ottaa lattiapiirin kiertovettä noin korkealta, huononee varaajasäiliössä lämpötilakerrostuminen ja samalla huononee hyötysuhde!
Kannattaa otta mahdollisimman alhaalta. Kunhan lämpötila riittää joten kuten lattialämmitykseen.
Ja, lattialämmityksen paluu mahdollisimman alas.
Tulistuspumpun hyötysuhde pysyy hyvänä, kun huolehtii siitä, että varaajatankin lämpötilakerrostuminen säilyy.
Ylhäällä mahdollisimman kuumaa.
Alhaalla mahdollisimman kylmää.
-
Elikkäs näin: http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo6.jpg
Ei minusta huono näin "virtuaali tasolla" :-X
Olis muuten fiksu kun liittäisit ne kuvasi tähän ketjuu, eikä jonnekin hevon kuuseen...olis paljon selkeempää luettavaa kuinka homma kehittyy.
Putket ja pyynnöt siirtyilee ylös ja alas joka toisessa viestissä :)
Ainut ratkaisu: Hommaat semmosen varaajan jossa on ylös/alas automatiikalla säätyvät tulo/meno yhteet ja ne siis säätyy aina sille korkeudelle minkä lämpöistä niistä otetaan tai niistä tulee, ei tarvita shuntteja sun muita :D
Periaatteellisella tasolla tuo olis just hyvä noin kuin äsken selitin, ainut onkelma on että tommosia varaajia ei oo eikä tuu...
Nyt valkkaat jonkun mieleisesi, tai peräti 2, todellista varaajaa (ei enää virtuaalivaraajaa) joissa oleviin reikiin sovittelet nuo lämmönjaot, niin että se tulo/meno osuu just (=lähes) siihen lämpötasoon mitä varaajassa vois olla.
Ja toisena pitää jotenkin kuvitella mitkä lämpötasot siellä varaajassa on eri vuodenaikoina:
Kesällä (heitto): alhaalla minimi +28C, keskellä +35C, ylhäällä +50C...
Talvella (heitto): +32C, +40C, +65C... ja talvihan on se mikä merkkaa eniten....
Ja sitten tiedät tietysti mitä on menovedenlämpötarpeet + LKV tarpeet eri vuoden aikoina...
-
Jos ottaa lattiapiirin kiertovettä noin korkealta, huononee varaajasäiliössä lämpötilakerrostuminen ja samalla huononee hyötysuhde!
Kannattaa otta mahdollisimman alhaalta. Kunhan lämpötila riittää joten kuten lattialämmitykseen.
Koittakaas nyt viisaammat tapella tää homma :D suhteesssahan sitä vettä tarvitsee ottaa vähemmän sieltä ylempää kun keskempää... eikös siitä seuraa se, että vesi sekottuu vähemmän?
Ja, lattialämmityksen paluu mahdollisimman alas.
No mutta eikös se vasta pilaa sen kerrostumisen, kun käyttöveden esilämmityskierukassa virtaa alhaalla 5 asteista vettä, ja lattioilta palaa kuitenkin lämpimämpää!?
Olis muuten fiksu kun liittäisit ne kuvasi tähän ketjuu, eikä jonnekin hevon kuuseen...olis paljon selkeempää luettavaa kuinka homma kehittyy.
No milläs napilla ne kuvat saa "tänne"? Eikös ne jokatapauksessa pidä olla jossain hostissa? Vai onko foorumilla omaa tilaa niille?
Putket ja pyynnöt siirtyilee ylös ja alas joka toisessa viestissä
Niin näyttää tekevän, koskakohan tää suunnittelu saavuttaa stabiilin vaiheen ::)
Ainut ratkaisu: Hommaat semmosen varaajan jossa on ylös/alas automatiikalla säätyvät tulo/meno yhteet ja ne siis säätyy aina sille korkeudelle minkä lämpöistä niistä otetaan tai niistä tulee, ei tarvita shuntteja sun muita
Laittaa niitä ottoja esim. kolmelle korkeudelle, ja sitten venttiileillä valitsee ja sekottaa kulloinkin sopivaa vettä :D
Nyt valkkaat jonkun mieleisesi, tai peräti 2, todellista varaajaa (ei enää virtuaalivaraajaa) joissa oleviin reikiin sovittelet nuo lämmönjaot, niin että se tulo/meno osuu just (=lähes) siihen lämpötasoon mitä varaajassa vois olla.
No tota viidettä versiota piirrellessä kattelin Akvaterm Geo Solar:ssa olevia reikiä, ja piirtelin kytkentäyhteen numerotkin kuvaan... eli olin jo hentoisesti kiinni reaalielämässä :)
-
No milläs napilla ne kuvat saa "tänne"? Eikös ne jokatapauksessa pidä olla jossain hostissa? Vai onko foorumilla omaa tilaa niille?
Painat sitä lisää kuva nappia, kolmas vasemmalta ylhäällä ja kopiot sen kuvan osoitteen sinne hostille siihen kuva tagien väliin.
-
No milläs napilla ne kuvat saa "tänne"? Eikös ne jokatapauksessa pidä olla jossain hostissa? Vai onko foorumilla omaa tilaa niille?
Painat sitä lisää kuva nappia, kolmas vasemmalta ylhäällä ja kopiot sen kuvan osoitteen sinne hostille siihen kuva tagien väliin.
(http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo6.jpg)
tässä viestissä on tuossa yllä hakasuluissa img ja sitten linkki ja sitten hakasuluissa kautta img eikä kuva näy... liekkö tuon kuvat.fi palvelun ongelma?
-
No milläs napilla ne kuvat saa "tänne"? Eikös ne jokatapauksessa pidä olla jossain hostissa? Vai onko foorumilla omaa tilaa niille?
Painat sitä lisää kuva nappia, kolmas vasemmalta ylhäällä ja kopiot sen kuvan osoitteen sinne hostille siihen kuva tagien väliin.
(http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo6.jpg)
tässä viestissä on tuossa yllä hakasuluissa img ja sitten linkki ja sitten hakasuluissa kautta img eikä kuva näy... liekkö tuon kuvat.fi palvelun ongelma?
Näyttää olevan kuvat.fi ominaisuus, tuon kuvan näkyminen on estetty.
-
Perseestä koko palvelu...
-
Perseestä koko palvelu...
Kumpi... ;) ainakin tämä foorumi tarvis olla kuvien suhteen kuin ilmapumppufoorumi, sinne saa kuvat helposti.
-
Perseestä koko palvelu...
Kumpi... ;) ainakin tämä foorumi tarvis olla kuvien suhteen kuin ilmapumppufoorumi, sinne saa kuvat helposti.
Joo... no sitte molemmat :) Se kuvien hilloaminen sinne foorumin palvelimelle vaatii tietysti levytilaa... Mutta toi kuvat.fi palvelun kuvien linkittäminen on ihan :'(
Tässä foorumissa eniten ärsyttää tämä kirjoitusikkunan pienuus...
Mut hei, tapelkaas nyt ne paluuletkujen paikat tohon varaajaan ;D niin saan ton kuvan piirrettyä loppuun ;)
-
Ei kannata tehä noin, sieltä pattereista voi tulla vaikka 40C takasi ja sitten voi lattiashuntti olla ihmeissään
Joo,niinpäs onkin.
Olisko noin parempi? :)
Lattiapiiri käyttäisi ensisijaisesti patteriverkon paluuveden lämpöä ja jos ei riitä niin 4-tie shuntti alkaa ottamaan varaajasta sekaan kuumaa.
Molemmille 4-tie shunteille tulee paluu omasta piiristä joten säätömahdollisuutta pitäisi riittää.
Varaajan kautta kiertävä virtaus olisi mahdollisimman vähäinen.
Tässä taitaa kyllä tulla ongelmia sopivan säätöohjelman löytämisessä,ei taida missään lämpöpumpussa olla vakiona kahden lämmityspiirin ohjausta 4-tie shunteilla?
http://aijaa.com/z6B0VM
-
Ei se 4-tie ohjaus vaadi yhtään sen kummallisempaa kuin 3-tiekään.
Se vaan aukee, se kuuma-reikä, sitten joskus kun säätö pyytää ja viilee reikä alkaa sulkeutua, se säätö ei siitä tiedä yhtikäs mitään minkälainen venttiili sielä on.
Säätöalue on sama, mutta siinä vaan "tapahtuu enemmän".
"JJ72" piirtää nyt vaan kiltisti vaikka siihen akva-geo-solar pönikkään ne kytkentänsä ja me muut sitten naur... eiku nyökkäillään sille... ;)
Eli arvostellaan voisko jonku paluun heittää vaikka eri reikään?!?
-
"JJ72" piirtää nyt vaan kiltisti vaikka siihen akva-geo-solar pönikkään ne kytkentänsä ja me muut sitten naur... eiku nyökkäillään sille... ;)
Eli arvostellaan voisko jonku paluun heittää vaikka eri reikään?!?
No johammä piirsin ne siine vitosversioon...
No tässä seiskaversio http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo7.jpg Nuo numerot korreloi alla olevan kuvan oikeanpuoleista Geo Solar varaajaa:
(http://www.akvaterm.fi/images/akvageo_yhteet_323.jpg)
En nyt viitti sotata tota hienoa kuvaa sillä, että länttäisin ton Geo Solar kuvan tohon päälle... Mutta eikai sitä keskusteltavaa enää ole kun noista patteri ja lattiapiirien paluista? Eiks toi muuten ala olemaan tikissä?
Tuleekos ne putket muuten helmiliitoksella kiinni siihen varaajaan? Niissä kun tököttää vaan muutaman sentin torso sitä tuubia...
-
Okei... tein pikasesti tämmösen:
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo8.jpg
-
Kannattaako laittaa nelitieventtiiliä tulistusvaraajalle lämpöpatterilähtöön?
Ei kannata.
Kolmitieventtiili ottaa kiertoon vettä tulistusvaraajan välilevyn alapuolelta.
Kun tehdään näin, saadaan kiertoveden lämpö varaajan alaosasta.
Tulistusosa säilyy kuumana.
Alasäiliöön valuu tulistus -osaan tuleva liika kuuma vesi välilevyn aukosta auttamaan alasäiliön lämmitystä.
Eli nytkin hyödynnetään ylimääräinen tulistuslämpö patterikiertoon.
Jos laitetaan nelitieventtiili, ottaa se kuumaa suoraan yläsäiliöstäkin.
Jos sitä otetaan enemmän, kuin tulistustehon verran, romahtaa tulistusosan lämpötila samaan, kuin alasäiliön yläosan lämpötila.
Olemme menettäneet tulistuksen!
Siksi ei voida pitää hyvänä ratkaisuna nelitieventtiilin käyttöä tässä rakenteessa.
-
Geopro SH asennusohjeessa annetaan seuraava kytkentä:
(http://i6.aijaa.com/b/00252/10915089.jpg)
Tuossa katkoviivoilla tuo nelitieventtiili... Toi Aijaahan vaikuttaa näppärälle...
-
Kannattaako laittaa nelitieventtiiliä tulistusvaraajalle lämpöpatterilähtöön?
Ei kannata.
Kolmitieventtiili ottaa kiertoon vettä tulistusvaraajan välilevyn alapuolelta.
Kun tehdään näin, saadaan kiertoveden lämpö varaajan alaosasta.
Tulistusosa säilyy kuumana.
Alasäiliöön valuu tulistus -osaan tuleva liika kuuma vesi välilevyn aukosta auttamaan alasäiliön lämmitystä.
Eli nytkin hyödynnetään ylimääräinen tulistuslämpö patterikiertoon.
Jos laitetaan nelitieventtiili, ottaa se kuumaa suoraan yläsäiliöstäkin.
Jos sitä otetaan enemmän, kuin tulistustehon verran, romahtaa tulistusosan lämpötila samaan, kuin alasäiliön yläosan lämpötila.
Olemme menettäneet tulistuksen!
Siksi ei voida pitää hyvänä ratkaisuna nelitieventtiilin käyttöä tässä rakenteessa.
Ei siitä 4-tiestä varsinaisesti haittaakaan ole, jos joskus tarvitsee tosiaan sitä kuumaa kiertoon kovalla pakkasella, niin se on mahdollista...niin kauan kun sitä riittää.
Se tulistus "menetetään" vain tosi-tosi-tosi harvoin ja silti kuumavesi riittää kun kerran pönttö on kuuma.
Ja tottakai jäsen JJ72 hoitaa patterit niin ettei yli 50C tarvita, jolloin ei menetetä koskaan !
Ei se yläaukko aukea normaalisti jos vain levyn alapuolella on riittävän kuumaa kiertoon.
-
Okei... tein pikasesti tämmösen:
http://jj72.kuvat.fi/kuvat/koe/Maalampo8.jpg
(http://i6.aijaa.com/b/00807/10914941.jpg)
Ei varmaan kaukana, patteri paluun voisit hanotella myös tuonne alas, jos vaikka tuo reikä 2. osoitautuukin liian ylös...
Mikä sun lattia/patteri suhde on?
-
Kellarikerroksessa n. 7m2 kodinhoitohuone jossa lattialämmitys. Keskikerroksessa parin neliön vessa, jossa lattialämmitys. siinäpä ne. Mutta myöhemmin yläkertaan tulee 5-10m2 vessa johon tulee lattialämmitys, samoin kellarikerroksen saunaosasto (11m2) menee jossain vaiheessa remonttiin, ja sinne tulee myös siinä vaiheessa lattialämmitys...
Eli vielä ei ole paljoa lattialämmityksiä, mutta siihen suuntaan ollaan menossa...
EDIT: niin ja siis yläkerrassa kolme huonetta pattereilla, keskikerroksessa kolme huonetta pattereilla, ja autotallissa IIIISO patteri...
-
Ei varmaan kaukana, patteri paluun voisit hanotella myös tuonne alas, jos vaikka tuo reikä 2. osoitautuukin liian ylös...
Eli tarkotat manuaalihanoja, joilla ohjailla sitä paluuta erikohtiin varaajassa?
-
Ja tottakai jäsen JJ72 hoitaa patterit niin ettei yli 50C tarvita, jolloin ei menetetä koskaan !
Tota oon funtsinu, että kuinkahan paljon sisälämpötilaan vaikuttaa esim 600x600 C22 patterin vaihto 600x1400 C22 patteriin, jos kiertoveden lämpötila on 50-55 :-? Tommonen vaihto on tulossa tonne yläkerran kylmimpään huoneeseen... toisessa yläkerran huoneessa ajattelin vaihtaa 600x1600 C11 patterin 600x1600 C22:ksi ja lisätä "alkovitilaan" sen tuosta toisesta huoneesta ylimääräiseksi jäävän 600x600 C22 patterin, eli yhteensä olis niinku 600x2200 C22 :o
-
Kannattaako laittaa nelitieventtiiliä tulistusvaraajalle lämpöpatterilähtöön?
Ei kannata.
Kolmitieventtiili ottaa kiertoon vettä tulistusvaraajan välilevyn alapuolelta.
Kun tehdään näin, saadaan kiertoveden lämpö varaajan alaosasta.
Tulistusosa säilyy kuumana.
Alasäiliöön valuu tulistus -osaan tuleva liika kuuma vesi välilevyn aukosta auttamaan alasäiliön lämmitystä.
Eli nytkin hyödynnetään ylimääräinen tulistuslämpö patterikiertoon.
Jos laitetaan nelitieventtiili, ottaa se kuumaa suoraan yläsäiliöstäkin.
Jos sitä otetaan enemmän, kuin tulistustehon verran, romahtaa tulistusosan lämpötila samaan, kuin alasäiliön yläosan lämpötila.
Olemme menettäneet tulistuksen!
Siksi ei voida pitää hyvänä ratkaisuna nelitieventtiilin käyttöä tässä rakenteessa.
Ei siitä 4-tiestä varsinaisesti haittaakaan ole, jos joskus tarvitsee tosiaan sitä kuumaa kiertoon kovalla pakkasella, niin se on mahdollista...niin kauan kun sitä riittää.
Se tulistus "menetetään" vain tosi-tosi-tosi harvoin ja silti kuumavesi riittää kun kerran pönttö on kuuma.
Ja tottakai jäsen JJ72 hoitaa patterit niin ettei yli 50C tarvita, jolloin ei menetetä koskaan !
Ei se yläaukko aukea normaalisti jos vain levyn alapuolella on riittävän kuumaa kiertoon.
Komppaan rööriä, lainaus SH asennusohjeesta:
Mikäli Geopro SH -maalämpöpumppu liitetään vanhaan radiaattorilämmitysjärjestelmään, jonka
maksimi mitoitusmenovesilämpötila on yli 60C, on suositeltavaa korvata lämmitysjärjestelmän
kolmitieventtiili nelitieventtiilillä. Tällöin varaajan yläosasta kytketään putki nelitieventtiilille, ks.
liite 1. Tällöin päästään tarvittaessa jopa 70C menovesilämpötilaan. Nelitieventtiiliä ohjataan
samanlaisella toimimoottorilla kuin kolmitieventtiiliäkin.
Käykö nelitieventtiiliski esimerkiksi tämä:
http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=26_55&products_id=981
-
Ei käy kun ei tuosta mitään selvää saa mikä se on?!?
Eikös sitä saa SH:n mukana?
Mutta kumminkii ESBE BIV haulla voi kuukletella!
Joo sitä meinasin että käsihanat...vaikkakin olis se hienoo kun se olis 3-tie automatiikalla, WAU.
Toisaalta joku ESBE termari 3-tie valitsinkin siinä menis mukavasti, jos paluu pattereilta > 35C niin menis ylämummoon... ;)
Onko nuo 7. 8. ja 9. liitäänät vastuspaikkoja vai?
-
Ei käy kun ei tuosta mitään selvää saa mikä se on?!?
Siinä lukee 4-tie venttiili :-?
Eikös sitä saa SH:n mukana?
2.1. Geopro -maalämpöpumpputoimituksen sisältö
.
Maapiirin paisunta-astia varoventtiileineen
Ulkolämpötila-anturi, menovesianturi, 3 varaaja-anturia
Asennusohje
Käyttöohje
Asennus-, käyttöönotto- ja takuupöytäkirja
2.2. SH -pumpun asennuksessa tarvittavat lisätarvikkeet
Lämmityspiirin L1 kolmitieventtiili
Kolmitieventtiilien toimimoottorit ( 230 V kolmitilaohjattu esim. ESBE ARA 651)
Kaapeli lämpöpumpulta toimimoottorille
Lämmitysjärjestelmän paisunta-astia
Kiertovesipumppu L1- (ja L2) piireille
Käyttöveden sekoitusventtiili
Lämmitysjärjestelmän varoventtiili 1,5 bar
Lämmitysjärjestelmän painemittari 0 – 4 bar
Maakiertopiirin ja lämmityspiirin roskanerottimet
Putket ja putkivarusteet
Mutta kumminkii ESBE BIV haulla voi kuukletella!
Äkkiseltään en lödyä verkkokaupoista...
Joo sitä meinasin että käsihanat...vaikkakin olis se hienoo kun se olis 3-tie automatiikalla, WAU.
Toisaalta joku ESBE termari 3-tie valitsinkin siinä menis mukavasti, jos paluu pattereilta > 35C niin menis ylämummoon... ;)
Ehkä sitte seuraavassa evoluutioversiossa...
Onko nuo 7. 8. ja 9. liitäänät vastuspaikkoja vai?
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akva_Geo.203.html
1. NS 32 Lataus-/verkostoyhde
2. NS 32 Lataus-/verkostoyhde
3. Ø 22 Käyttövesi tulo (esilämmitys)
4. Ø 22 Käyttövesi lähtö (esilämmitys)
5. Ø 22 Käyttövesi tulo
6. Ø 22 Käyttövesi lähtö
7. NS 50 Sähkövastusyhde (esilämmitys ja lämmitysjärjestelmä)
8. NS 50 Sähkövastusyhde (käyttövesi)
T Termostaattitasku
9. NS 20 Termostaattiyhde
A. Ø 18 Aurinko tulo
B. Ø 18 Aurinko lähtö
-
Siinä lukee 4-tie venttiili :-?
Niitä teitä menee niin moniin suuntiin!
-
Siinä lukee 4-tie venttiili :-?
Niitä teitä menee niin moniin suuntiin!
Mihinkäs suuntaan niiden teiden pitäs sitte mennä? Tai miksikä sellasta venttiiliä sitten kutsutaan, jota tähän hommaan tarvitaan? Tarvii kohta alkaa tekemään listaa kaikista tarvikkeista...
-
Siinä lukee 4-tie venttiili :-?
Niitä teitä menee niin moniin suuntiin!
Mihinkäs suuntaan niiden teiden pitäs sitte mennä? Tai miksikä sellasta venttiiliä sitten kutsutaan, jota tähän hommaan tarvitaan? Tarvii kohta alkaa tekemään listaa kaikista tarvikkeista...
Mulla ainakin pörisee tommosessa paikassa ESBE BIV, muita vastaavia en tiedä...
Otin tukkurin kautta, saattais löytyö netistä halavemmalla tai ebaystä. Onninenkin tilas aikoinaan Callidukselta, ei siis ollut esmes Onnisen varastos.
Tuo asennus C sopinee teikäläisellekin:
(http://i9.aijaa.com/b/00058/10917857.jpg)
-
Joo-o... ne on näköjään keksiny samanlaisen venttiilin, kun me täällä foorumilla ;D Toihan on selvää pässinlihaa, jos vaan saa itse hypistellä venttiiliä, ja etsiä ne merkinnät 1, 2, > ja R. Minkähän niminen tollanen venttiili on :-?
-
Minkähän niminen tollanen venttiili on :-?
ESBE BIV..... yllättäen :D
BiVentil?
-
Minkähän niminen tollanen venttiili on :-?
ESBE BIV..... yllättäen :D
Niin, siis se on kauppanimi, ESBE lienee valmistaja ja BiVentil malli, mutta tarkotin sellasta yleisnimitystä tämäntyyppiselle venttiilille... eikai se ESBE ole ainoa valmistaja :-?
BiVentil?
;D Kakkonen on ykkönen eiku ykkönen on kakkonen... ähhh...
Oisko joku kaksoissekotusventtiili :o
-
Pumppu (Geopro SH9 alijäähdyttimellä), keruupiiri (2x300m) ja kiertovesipumput (Grundfos Alfa 2 25-40) tilattu etelänaapurista...
Pitäsköhän tolle asentelulle tehdä aikanaan sitten oma viestiketju...
-
Pumppu (Geopro SH9 alijäähdyttimellä), keruupiiri (2x300m) ja kiertovesipumput (Grundfos Alfa 2 25-40) tilattu etelänaapurista...
Pitäsköhän tolle asentelulle tehdä aikanaan sitten oma viestiketju...
Kävit sitten "tori":lla ostoksilla vai?
Saikos sen sieltä paljon edukkaammin?
Ei varmaan mikään huono valinta kohteeseesi...
Mitens varaajapuoli, oliko se jo hoidossa?
-
Kävit sitten "tori":lla ostoksilla vai?
Saikos sen sieltä paljon edukkaammin?
Ei varmaan mikään huono valinta kohteeseesi...
Jep, hetken jo mietin, että kävisinkö paikanpäällä hakemassa, niin säästäisi parin sadan rahdeista ehkä puolet, mutta laiskuus sitten iski...
Hinnassa pumpun osalta säästöä reilu 1750€ verrattuna halvimpaan tarjoukseen suomessa, ja keruupiirissä jopa 50%... reilun parin tonnin säästö koko rojektissa :P kv pumpun hintaero halvimpaan oli muutamia kymppejä...
Mitens varaajapuoli, oliko se jo hoidossa?
No eilen tuli taloon.com:sta tilattua sekin, eli Akva Geo 1000l.
Uus ryhmäkeskus, sulakkeita, kWh mittaria, verkonvaihtokytkin ja muuta sähkösälääkin on tullu tilattua...
Huojentunut olo, kun sai törsättyä reilun 10k€ ;D Akkojen vaateshoppailut ei oo mitään tähän verrattuna :D
-
En löydä nyt mistään että paljonko siihen maalenkkiin menee nestettä per metri? Tai putken mittoja, että sais itse laskettua, PELM 40/10 putkea tilasin, eli onko se 2.4mm seinämävahvuudella, kuten jostain luin? Mitään tekniset tiedot pdf:ää en löytänyt mistään...
-
En löydä nyt mistään että paljonko siihen maalenkkiin menee nestettä per metri? Tai putken mittoja, että sais itse laskettua, PELM 40/10 putkea tilasin, eli onko se 2.4mm seinämävahvuudella, kuten jostain luin? Mitään tekniset tiedot pdf:ää en löytänyt mistään...
Tilavuuslaskelman ohjearvona voidaan käyttää 1
litraa valmiiksi sekoitettua lämmönkeruunestettä keruuputken
metriä kohti (koskee PEM-putkea 40 x 2,4 PN 6,3).
Huomioi että maapiiriin tarvitset sitä vahvemmalla seinämällä olevaa putkea. (10bar)
-
Tilavuuslaskelman ohjearvona voidaan käyttää 1
litraa valmiiksi sekoitettua lämmönkeruunestettä keruuputken
metriä kohti (koskee PEM-putkea 40 x 2,4 PN 6,3).
Huomioi että maapiiriin tarvitset sitä vahvemmalla seinämällä olevaa putkea. (10bar)
Moni on tehny tavallisella PEMmillä noita maapiirejäkin, mutta tilasin PELM:iä kuten SH:n ohjeissa sanottiin.
Eikö noista hemmetin muoviputkista tosiaan löydy speksejä tai edes mittoja netistä?
-
Aurinkokerääjillä taitaa saada lähinnä hyvää ekologista omaatuntoa, rahallista hyötyä epäilen kovin ellei niitä "ilmaiseksi saa".
No vähän tollanen mielikuva mullakin on, mutta mainoslauseissa kyllä komeilee tuhansia kilowattitunteja ::)
Totta sinällään mutta maalämpöpumpulla olet jo pudottanut kulusi neljäsosaan. Aurinkokeräimillä siis korvaisit osittain jo ilmaista energiaa ja se neljäsoasta saatava hyöty jää aika pieneksi. Laita ennemmin aurinkopaneelit sähkölaskua pienetämään. Sähköstä maksat edelleen sen 11c/kWh. Ja ylijäämän voit ajaa vastuksen kautta varaajaan. Syöttötariffeja on kuitenkin aika turha odotella..
-
Minäkin ajattelin aluksi että liitän varajaan aurinkolämmön kierukan (varaajassa paikka sille) mutta nyt olen tullut sille kannalle ettei se ole taloudellisesti järkevää vaan on järkevämpää odotella muutama vuosi kunnes Suomen on otettava käyttöön syöttötarifit yksityistalouksille eli silloin kannattaa laittaa aurinkopanelit katolle ja pyörittää kesäaikaan sähkömittaria "toiseen suuntaan".
-
Minäkin ajattelin aluksi että liitän varajaan aurinkolämmön kierukan (varaajassa paikka sille) mutta nyt olen tullut sille kannalle ettei se ole taloudellisesti järkevää vaan on järkevämpää odotella muutama vuosi kunnes Suomen on otettava käyttöön syöttötarifit yksityistalouksille eli silloin kannattaa laittaa aurinkopanelit katolle ja pyörittää kesäaikaan sähkömittaria "toiseen suuntaan".
Hmm, onko se jo kiveen kirjoitettu, että suomen on otettava tuo käyttöön? Se johtaa siihen, että tuulivoimalat ym tulevat yht'äkkiä huomattavasti kannattavimmiksi :o Voi nään niin päiväunia siitä, että vois haistattaa ***** näille ylikansallisille sähköyhtiöille, joiden ainoa päämäärä on tuottaa lisää miljoonia omistajille ja sijoittajille >:(
-
Ainakin osa sähköyhtiöistä on ottanut sen jo koekäyttöön, luin vasta netistä tästä kokeilusta. Toivotaan ainakin että näin käy.
-
" vois haistattaa ***** näille ylikansallisille sähköyhtiöille, joiden ainoa päämäärä on tuottaa lisää miljoonia omistajille ja sijoittajille "
Tuo on kyllä ihan kaikkien yhtiöiden sekä tavoite että velvollisuus, tuottaa voittoa omistajilleen ja näin myös taata oma jatkumo. Jatkumo tarkoittaa paitsi lisää tuottuoa omistajille myös työpaikkoja työntekijöille ja verotuloja valtiolle.
-
" vois haistattaa ***** näille ylikansallisille sähköyhtiöille, joiden ainoa päämäärä on tuottaa lisää miljoonia omistajille ja sijoittajille "
Tuo on kyllä ihan kaikkien yhtiöiden sekä tavoite että velvollisuus, tuottaa voittoa omistajilleen ja näin myös taata oma jatkumo. Jatkumo tarkoittaa paitsi lisää tuottuoa omistajille myös työpaikkoja työntekijöille ja verotuloja valtiolle.
Niin tuntuu olevan, ja tavallisten sähkönmaksajien kustannuksella.
Kuinka paljon halvempaa sähkö olisi ilman noita tähtitieteellisiä palkkioita?
http://www.iltalehti.fi/talous/2012101916223219_ta.shtml
150 miljoonan tulos ei riitä, pakko aloittaa säästötoimet, koska on peikkona kaapissa dirikoitten palkkioitten pieneneminen.
-
Veikkanpa, että sitten kun tuo kaksisuuntainen tariffi tulee yleisempään käyttöön, niin ylimääräinen sähkö muodostuu kesäaikana ongelmaksi sähköyhtiöille. Se taas johtaa vuodenaikahinnoitteluun, jolloin tuottamastasi kesäajan kilowattitunnista saat puolikkaan talvella takaisin tai jopa vähemmän. Ainakin talviajan sähkönhinta tulee nousemaan. Eli sitten olemme siinä tilanteessa, että sinun on pakko tuottaa kesällä sähköä saadaksesi edes jotenkin eliminoitua nousseet kustannukset talviajalta.
-
Lämpöpumppu, keruupiirit ja kiertovesipumput tulivat tänään eli sovittu tavara tuli sovittuun aikaan... tai no... luvattu toimitusaika oli 2-3vk ja se oli todellisuudessa tilauspäivästä 3vk ja 1pv ;D
Voin suositella, ja hinnat on kohdallaan!
-
Jatketaas taas tätä suunnittelua, eli joudun vetämään maalenkin niin, että se kulkee talvella auratun alueen poikki varsinaiselle kentälle ja yhdessä kohtaa tulee risteys viemäriputkien ja salaojaputken kanssa, en ole varma, että millä korkeudella viemärit menee, mutta ajattelin tuon oletetun risteyksen eristää jokatapauksessa muutaman metrin matkalta. Ja sitten tuo aurattu alue lienee eristettävä kokonaisuudessaan. Menopuolella aurattua aluetta saattaa tulla jopa 10m, ja paluupuolella n. 5m. Millasella eristeellä nuo osuudet pitäisi eristää? Koitin vapaalla kädellä hieman hahmotella tuota maalenkkiä ja aurattua aluetta kiinteistökartan päälle, sinisten ääriviivojen sisään jäävä alue aurataan talvisin:
(http://i6.aijaa.com/b/00231/11278485.jpg)
-
Kannattaako oikeastaan noita eristää koska matka on lyhyt. toistaalta lämpimänä aikana ne ei sitten saa lämpöä yhtä hyvin k.o. matkalta. Kuitenkin ne putken menee lähellä routarajaa n 1m.
Jättää muutamankerran ensilumet auraamatta niin että siihen päälle tulee 5cm kerrös tampattua lunta/jäätä niin se eristää aika hyvin jo pakkasen.
Jos esim maassa on lunta 50cm niin maan pinnalla ei ole juurikaan pakkasta. Se on tosi hyvä eriste tuo lumi vaikkei uskoisi.
-
en ole varma, että millä korkeudella viemärit menee
Omakotitontilla saattaa olla vaarassa myös maakaapelit (sähkö+puhelin),vesijohto ja salaoja- ja sadevesien purkuputket kun maalämpöputkien kaivaustöitä tehdään.
Maakaapelit saattaa olla 0,5-1m:n syvyydessä.
Salaoja ja sadevesien purkuputkien syvyydet näkee tarkistuskaivoista.
Vesi ja viemäriputkien reitin ja syvyyden pitäisi löytyä vesilaitoksen tiedoista,nuo saattaa nousta talon lähellä.
Kannattaa selvittää ennakkoon nuo jutut,sekoittaa työjärjestystä aikalailla jos kaivinkone nykäisee maakaapelin tai vesi-viemäriputken poikki.
Meillä kävi vähän huonosti,salaojan purkuputki ja maakapelit vetäisi kaivinkone putkien upotuskaivuussa poikki kun en osannut niitä huomioida,keruuputkien asennus kun on melkoinen operaatia ensikertalaiselle. ???
-
Omakotitontilla saattaa olla vaarassa myös maakaapelit (sähkö+puhelin),vesijohto ja salaoja- ja sadevesien purkuputket kun maalämpöputkien kaivaustöitä tehdään.
Maakaapelit saattaa olla 0,5-1m:n syvyydessä.
sähkö ja puhelin kaivettiin pari vuotta sitten, ja olin itse paikalla kun ne kaivettiin, joten tiedän niiden sijainnin metrin tarkkuudella. Toi sadevesien purkuputki olis kanssa tarkotus kaivella kesällä...
Salaoja ja sadevesien purkuputkien syvyydet näkee tarkistuskaivoista.
Salaojia ei ole talon ympärillä, kellaritiloissa on lattian alla sellanen purkuputki, jolla johdetaan ylimääräistä kosteutta pois ja sen sijainnin tiedän metrilleen myös.
Vesi ja viemäriputkien reitin ja syvyyden pitäisi löytyä vesilaitoksen tiedoista,nuo saattaa nousta talon lähellä.
Vesilaitoksella ei ole meistä mitään tietoa, kun ei ole kunnallista vettäkään :D Oma kaivo ja edellinen asukas itse tehnyt sen ja kaivanut putken taloon, kaivo sijaitsee tuossa kuvassa oikeassa alakulmassa, joten saattaa hyvinkin tulla tuon lämmönkeruupiirin kohdalle... Siinä tilanteessa täytyy sitten miettiä, että josko kaivan sen kaivolta tulevan putken kiertämään tuolta kenttää reunoja pitkin...
Kannattaa selvittää ennakkoon nuo jutut,sekoittaa työjärjestystä aikalailla jos kaivinkone nykäisee maakaapelin tai vesi-viemäriputken poikki.
Kuten todettua, aika hyvin tiedän kaiken muun, paitsi sen viemärin syvyyden... Tai näkeehän senkin alimman kohdan shitkaivosta, siitä se oletettavasti nousee taloa kohti :D
Meillä kävi vähän huonosti,salaojan purkuputki ja maakapelit vetäisi kaivinkone putkien upotuskaivuussa poikki kun en osannut niitä huomioida,keruuputkien asennus kun on melkoinen operaatia ensikertalaiselle. ???
Joo, rapatessa roiskuu helposti ::)
-
Pientä apdeittiä tähän suunnitelmaan, koska tossa Akva GEO:ssa ei nyt sitten olekkaan sopivalla korkeudella paluuta patterikierrolle, mietiskelin jotain tämmösiä... Tuossa pytyssähän on näköjään ihan siellä "katossa" se retuutus yhde, johon voi kanssa kytkeä vesiputken, niin siirsin sen kuumimman veden ulosoton sinne... eikös toi pytty nyt täynnä vettä kuitenkin ole?!
Kumpi olis parempi vaihtoehto?
(http://i11.aijaa.com/b/00701/11293329.jpg)
(http://i1.aijaa.com/b/00041/11293334.jpg)
Toi alempi edellyttäs sitä, että toinenkin venttiili vaihdettas 4-tieksi...
-
Patteripaluu kannattaa kytkeä kuten Roori ansiokkaasti piirsikin viestiin n:o 126. Tällöin MLP saa aina kylmintä vettä sisuksiinsa (paras COP) ja mahdolliset aurinkokerääjätkin toimivat sitten joskus parhaalla mahdollisella tavalla.
JOS sinulla on tuossa pöntössä aurinkokierukka paikoillaan niin laita käyttövesi lämpenemään sen kautta(kin).
Eli ylempi kuva, mutta patteripaluu siihen ylempään "2." reikään.
Voisiko/kannattaisiko "lattia meno" varastaa "patteri paluu"-putkesta, jos se "patteri paluu" kytketään tuohon "2." reikään?
-
Patteripaluu kannattaa kytkeä kuten Roori ansiokkaasti piirsikin viestiin n:o 126. Tällöin MLP saa aina kylmintä vettä sisuksiinsa (paras COP) ja mahdolliset aurinkokerääjätkin toimivat sitten joskus parhaalla mahdollisella tavalla.
JOS sinulla on tuossa pöntössä aurinkokierukka paikoillaan niin laita käyttövesi lämpenemään sen kautta(kin).
Eli ylempi kuva, mutta patteripaluu siihen ylempään "2." reikään.
Voisiko/kannattaisiko "lattia meno" varastaa "patteri paluu"-putkesta, jos se "patteri paluu" kytketään tuohon "2." reikään?
Niin, siis tossahan on monta "2" reikää, mutta tuolle patteri paluulle ei ole reikää sopivalla korkeudella:
(http://i5.aijaa.com/b/00781/11278023.jpg)
Eli se patteri paluu tulis joko n. 10cm alemmas kun lähtö, tai sitte tonne ihan alas, minne tulee lattia paluu...
Aurinko kierukkaa ei ole.
Yks vaihtoehto olis käyttää 2" vastusyhdettä, mutta sillon menettää sen mahdollisuuden, että laittaa siihen vastuksen. Jollei sitten laita kyseiseen reikään ensin T-haaraa jonka läpi työntää sen vastuksen ja sitten sivusta paluu, mutta meneekö vähän turaukseks?
-
Niin, siis tossahan on monta "2" reikää, mutta tuolle patteri paluulle ei ole reikää sopivalla korkeudella:
Eli se patteri paluu tulis joko n. 10cm alemmas kun lähtö, tai sitte tonne ihan alas, minne tulee lattia paluu...
En ole putkimies, mutta saisiko patteriverkon paluuseen uitettua J/L mutkan niin että vaikka yhde on ylempänä niin paluu menee kuitenkin alemmas varaajan vesitilavuudessa? Taitaisi riittää ihan että putkea olisi vain taivutettu alaviistoon (+ kaikki variaatiot aina reikäputkesta lähtien)
-
Ne yhteet, eli kierreosat on hitsattu tohon pyttyyn, eli ei niitä kovin helpolla muutella... tuli mulla jo mieleen, että eihän se ole konsti eikä mikään tehä yhtä ylimääräistä yhdettä, mutta kun tossa on toi uretaani eristyskin, niin se saattaisi kärventyä... tai ainakin se olisi leikattava irti suurelta alueelta, ja sitten tehtävä siihen uusi hitsauksen jälkeen... ei viittis uuteen varaajaan...
-
Eikös toi toinen oo bi-xenon ja toinen ihan tavallinen, eli bi:ssä on lyhyet ja pitkät ja tavallisessa vain jompi kumpi...
Hyvähän se on, että rintsikassa näkee kun on hyvät valot :), sorry offtopic.
-
Eikös toi toinen oo bi-xenon ja toinen ihan tavallinen, eli bi:ssä on lyhyet ja pitkät ja tavallisessa vain jompi kumpi...
Hyvähän se on, että rintsikassa näkee kun on hyvät valot :), sorry offtopic.
Mitähän mä sähläsin, toi viesti piti tulla ihan toiselle foorumille :D
Poistin alkuperäsen viestin häiritsemästä...
-
Ne yhteet, eli kierreosat on hitsattu tohon pyttyyn, eli ei niitä kovin helpolla muutella... tuli mulla jo mieleen, että eihän se ole konsti eikä mikään tehä yhtä ylimääräistä yhdettä, mutta kun tossa on toi uretaani eristyskin, niin se saattaisi kärventyä... tai ainakin se olisi leikattava irti suurelta alueelta, ja sitten tehtävä siihen uusi hitsauksen jälkeen... ei viittis uuteen varaajaan...
Mää kuvittelin että siitä yhteen reiästä saisi putkea alaviistoon sinne varaajan sisään ja noilla yhteen kierteillä tehtäisiin putkeen ikäänkuin helmiliitos.
-
Nojoo... Hmm... jos sellaseen yhteen kokoseen uros naaras "jatkopalaan" hitsais sisälle putkea ja taivuttas sen sitten sinne alaviistoon, niin miksei... ne shitrautaset putkiosat taitavat vaan olla valurautaa, johon on koneistettu sitten kierteet, niin se hitsaaminen on vähän konstikkaampaa... Mutta mitä mieltä olette jommasta kummasta edellisellä sivulla esittämästäni kuvasta?
-
Mutta mitä mieltä olette jommasta kummasta edellisellä sivulla esittämästäni kuvasta?
Ottaisin sen ylemmän kuvan mukaisen teelmyksen, eikä tuota patteri-paluutakaan tarvitse välttämättä nostaa ylemmäs niin kauaa kun et laita aurinkokeräimiä + aurinkokierukkaa.
SH:ssa taisi olla joku aika korkea alaminimi, joten anturin sijoittelulla on oma merkityksensä.
Nojoo... Hmm... jos sellaseen yhteen kokoseen uros naaras "jatkopalaan" hitsais sisälle putkea ja taivuttas sen sitten sinne alaviistoon, niin miksei... n
Eikö niitä ole aika ärtsyjä kuumuuttakin kestäviä liimoja, joilla voisi laittaa taivutetun jatkoputken toisen sisään. Siihenhän nyt ei kummoista rasitusta tule veden virtauksesta
-
Mutta mitä mieltä olette jommasta kummasta edellisellä sivulla esittämästäni kuvasta?
Ottaisin sen ylemmän kuvan mukaisen teelmyksen, eikä tuota patteri-paluutakaan tarvitse välttämättä nostaa ylemmäs niin kauaa kun et laita aurinkokeräimiä + aurinkokierukkaa.
SH:ssa taisi olla joku aika korkea alaminimi, joten anturin sijoittelulla on oma merkityksensä.
Mitäs mieltä Roori?
Eikö niitä ole aika ärtsyjä kuumuuttakin kestäviä liimoja, joilla voisi laittaa taivutetun jatkoputken toisen sisään. Siihenhän nyt ei kummoista rasitusta tule veden virtauksesta
En kyllä lähtis liimojen kanssa touhuamaan tässä, sen tuubin pysymistä kun ei sitten näe muuten kuin tyhjentämällä varaajan ja kurkistamalla jostain yhteestä...
-
Näinkai se on sitte kytkettävä. jollei sitten työnnä tota patteripaluuta sinne 2" vastusyhteeseen T-haaralla, virtaamat on kaiketi aika pieniä, joten se vastus siinä tuskin paljoa kisuaa Ei se vastus mahdu t-kappaleesta läpi, joten kuolleena syntynyt idea :'(
Mihinkäs se Roori on hävinny kommentoimasta ::) vai onks se löytäny jostain oikean elämän :D
(http://i5.aijaa.com/b/00450/11321873.jpg)
-
Joo täällä Guntherin-maassa on niin kiirettä ettei ehi, kun pittee tehä töitä ja töitä ja syyäkin ja juuakin....ja joskus nukkuaki
Nii olikos tää se ketju jossa yritin heti alkaatten sovittaa se kytkentä jokonkin oikeeseen pönttöön, kun ei ne reiät niissä niin optimisti aina oo joka lähtöön?
:o Mitäs tuo V1-V2 siniyhdistäjä tekee, mitäs ajattelit menevän mihinkin?
Jos tuo aurinko jää odottamaan tulevaisuutta, niin eikös sen voisi valjastaa LKV esilämmön tuottajaksi, siis rinnalle tuon toisen kierukan...?
Ei kai tuolla 4-tiellä lattiahommssa mitään tee, pitää se pönttö alaosaltaan kumminkin ( LKV- takia) pitää niin lämpösenä että se alaosa lattiaan riittää aina (35C), vai onko niin kuumat lattiat ;)
Patteripaluusta voi joskus tulla niin kuumaa että se on liikaa lattiaan, ehkä ei kannata tarjota V2:lle, vai voiko sulla olla niin matala talvi-paluu?
Patteri paluu olis ehkä hyvä sen varaajan ala-kierukan puoleenväliin...pahus siinä ei ole "koloa"!
Mulla oli siellä alaosan alhaalla vastuskolo johon laitoin patteripaluun, mutta kyllä se olis silti saanut olla inan ylempänä...eli molemmat paluut mulla menee pönttöön omiin reikiin ja tietysti sunttiensa kulmälle puolelle.
Kannattaako niitä paluita miksata ennen varaajaa, kylmimpään aikaan patteripiiri saa niin kylmää paluuta shuntille että joutuu ottamaan isompaa siivua varaajasta jne...taitaa siis loppua reiät, "ny mä vasta hokasin".
Siellä pöntön pohjalla ei siis ole noita 2. reikiä kuin 2 vai? ...mulla tais olla 3 ja lisäksi se vastuskolo 20cm ylempänä, eli yhteensä 4 koloo edusti alapäätä...no noin se sittn on.
summasummana...ei nyt oikein ymmärrä mitä tuosta kytkennästä olis hyötyjä?!
-
Mä Poistin nyt ne turhat yhteet sekottamasta pakkaa, joita tossa varaajassa ei ole:
(http://i8.aijaa.com/b/00758/11326356.jpg)
Joo täällä Guntherin-maassa on niin kiirettä ettei ehi, kun pittee tehä töitä ja töitä ja syyäkin ja juuakin....ja joskus nukkuaki
Nii olikos tää se ketju jossa yritin heti alkaatten sovittaa se kytkentä jokonkin oikeeseen pönttöön, kun ei ne reiät niissä niin optimisti aina oo joka lähtöön?
Joo, ei ole oikeen optimipaikoilla...
:o Mitäs tuo V1-V2 siniyhdistäjä tekee, mitäs ajattelit menevän mihinkin?
Siis se on ihan normaali neljäosanen haara... eli jokareijästä jokareikään... Eli tarjoilee sitä patterikierron paluuvettä takasin patterikiertoon, tai sitten lattialle ensisijaiseksi ja lattiapiirin toissijainen on sitten se varaajasta tuleva...
Ei kai tuolla 4-tiellä lattiahommssa mitään tee, pitää se pönttö alaosaltaan kumminkin ( LKV- takia) pitää niin lämpösenä että se alaosa lattiaan riittää aina (35C), vai onko niin kuumat lattiat ;)
Se mahdollistas tämmösen kytkennän ;-)
Patteripaluusta voi joskus tulla niin kuumaa että se on liikaa lattiaan, ehkä ei kannata tarjota V2:lle, vai voiko sulla olla niin matala talvi-paluu?
Mutta eiks se sillon ota siitä lattiapaluusta korvaavaa vettä kiertoon? On se patteripaluu jokatapauksessa viileämpää, kuin varaajan yläosasta otettu...
Patteri paluu olis ehkä hyvä sen varaajan ala-kierukan puoleenväliin...pahus siinä ei ole "koloa"!
Sksipä tässä ollaan >:(
Mulla oli siellä alaosan alhaalla vastuskolo johon laitoin patteripaluun, mutta kyllä se olis silti saanut olla inan ylempänä...eli molemmat paluut
mulla menee pönttöön omiin reikiin ja tietysti sunttiensa kulmälle puolelle.
Tossa se alempi vastuskolo (7) on aika ylhäällä... Sinne sen patteripaluun voi toki työntää, mutta sitten menetetään yksi vastusyhde, ja mulla jäis käsiin kaks 4.5kW vastusta, kun pitäs siihen ainoaan ostaa reiluisti tehokkaampi... esim 9kW...
Kannattaako niitä paluita miksata ennen varaajaa, kylmimpään aikaan patteripiiri saa niin kylmää paluuta shuntille että joutuu ottamaan isompaa siivua varaajasta jne...taitaa siis loppua reiät, "ny mä vasta hokasin".
Mut eiks sinne varaajaan mene vain se vesi, mikä ei tossa kelpaa kummallekkaan 4-tie venttiilille? Eli ymmärtääkseni virtaus olis aika pientä!?
-
Tein nyt kuitenkin sellasen päätöksen, että lisään tohon varaajaan tolle patterille oman paluun. Olin yhteydessä Akvaterm:lle, ja he toimittavat mulle tommosen valkosen kauluksen ja sen yhteen, niin saan sen hitsattua juuri oikealle korkeudelle. Eipähän tarvii tehdä kompromissia asian suhteen.
Onko se paras paikka sitten tossa patteri menon ja lattia paluun puolivälissä? Patteri meno ehkä keskimäärin lämmityskaudella 40-50 astetta (kun noita pattereitakin on jo tullu vaihdettua isommiksi) ja lattia paluu 20-30 astetta? Kovia pakkasia on senverran harvoin ja vähän, että tuskin kannattaa maksimilämpötilojen mukaan optimoida!?
-
Jatkan yksinpuhelua, päivitys kuvaan:
(http://i11.aijaa.com/b/00654/11440947.jpg)
Eikös tossa lattiapiirissäkin kannata käyttää nelitieventtiiliä? Sillä saa minimoitua veden vaihtumisen varaajassa...
Eli ensisijaisesti käytetään lattia paluun lämpöä lattiassa, toissijaisesti sitten otetaan patteripaluun vettä, ja vasta kolmantena vaihtoehtona tuolta varaajasta.
Sama idea kun patterikierrossakin, mutta patterikierrossa otetaan sitä tulistettua vettä kiertoon tarvittaessa, muuten otetaan sitä paluuvettä tai varaajan välilevyn alta.
Tuohon patteripaluun korkeuteen haluisin vielä kommentteja, patteri meno (1) ja lattia paluun (2) välillä on varaajassa 80cm, ja mittailin jo paikan sille uudelle yhteelle puoleen väliin, eikösse siinä ole ihan hyvä?