Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: NiceMan - 09.10.12 - klo:19:31
-
Aina kysytään kannattaako ja miksi tai miksi ei=)
Mutta asiaan, talo on 1972 valmistunut tiilitalo asuin pinta alaltaan 120m2 ja koko pinta ala on 160m2 lämpöistä, lisäksi on toinen talo, puurakenteinen vieläkin vanhempi noin 40m2 jossa peruslämpö, kovalla pakkasella tippuu jonnekkin 10-15c paikkeille.
Tällä hetkellä öljyä kuluu noin 4500l vuosi mitä lähi talvet on olleet joten tästä syystä ajatus siirtyä maalämpöön.
Öljykattila on Jämä vihreä vuodelta 1970 kahdella pesällä ja öljypoltin on 3-4 vuotta vanha.
Lämmitys vesikiertoinen patterimallia, veden lähtölämpö ollut pakkasella muistaakseni noin 40 astetta.
Patterit ovat isoja, 2x1.3m kokoisia joka huoneessa paitsi olohuoneessa ovat matalia noin 30cm korkeita mutta ovat taas 3 kennoisia, pesuhuoneessa on lisänä vesikiertoinen lattialämpö.
Sijainti Helsinki, maata kallion päällä kohdaasta riippuen 0.5 - 2m
Seneralta kävivät jo tekemässä tarjousta, 25t€ avaimet käteen, poraus 205 tai 215m, 100l varaaja mutta muuta en muista.
Paperit toisaalla mutta saan ne tarvittaessa jos on hyötyä =)
Onko ehdotuksia muista firmoista mistä kannattaa kysyä? Laatu etusijalla.
Lisäksi onko kellään kokemusta jos yhdistää uimaaltaan lämmityksen samaan, on ulkomallia 3x5m muistaakseni ja maksimissaan 1.5m syvä tosin ollut poissa käytöstä viimeiset 10vuotta mutta jos innostuisin remontoimaan sen niin miksi ei lisäisi lämmitysmahdollisuutta... tähän asti ei ole ollut.
Ja kolmantena jäähdytys? Jos samalla olohuoneeseen asentaisi ilmalämpöpumpun niin että lämpö siirettäisiin varajaan?
-
Iso kulutus noille neliöille. 25t€ yhdellä kaivolla?
-
Laitoin tiedot taulukkoon ja tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”NiceMan” Vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön. 100 Helsinki. Tulostuspäivä 09.10.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Patterilämmitystalo 34300 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 39100 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 200 m2 43,0 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 500 m3 17,2 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 200 m2 172 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 500 m3 343,0 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 200 m2 34300 kWh 172 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 217 m2 4000 kWh 43100 kWh 198 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 217 br m2 198 ET D luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 14,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 4 600 litraa 1,200 €/ltr 5 520 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 35 m3 68,00 €/m3 2 363 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 39100 kWh 0,130 €/kWh 5 083 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 38575 kWh 0,130 €/kWh 1 763 € 3,0 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 525 kWh 0,130 €/kWh 68 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 39100 kWh 13559 kWh 2,88 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 96,1% 13034 kWh 1 694 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 3,9% 525 kWh 68 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 13559 kWh 1 763 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 3 757 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 3 320 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 68,3 kWh/m 572 m 0,7 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 210 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 6,9 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 2,88 COP 43235 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -24C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 9,7kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 11,5kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 13,3kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 15,1 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 16,9 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 18,7 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 20,4 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]14,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 14,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -22,0 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 793 h 31,9%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut [ch8594]Helsinki, koko vuosi=3989AP, tammikuu=657AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Ominaiskulutus 17,2 Wh/m3/Ap/vuosi on korkea.
1970 -luvulla ei vielä ollut tarpeen ajatella energian kulutusta.!
Voisiko rakennusten lämpöeristystä jotenkin parantaa?
Esimerkiksi lisäämällä 30-40 cm puhallusvillaa ullakolle. Villan lisääminen on edullista, jos ullakolla on tilaa villalle.
Tai vaihtamalla 2 -lasiset ikkunat 3 -lasisiin. Se olisi vähän kalliimpi remontti.
Silloin riittäisi vähän pienempi pumppu ja matalampi lämpökaivo.
-
Jos 200m kaivosta aikoo ottaa 14 kW teholla lämpöä, niin kannattaa ehdottomasti laittaa 3- tai 4 putkinen kaivo. Muuten nesteen lämpötila jää aika matalaksi vaikka kaivo olisi kuinka lämmin tahansa.
-
Millaisella tavoite huonelämpötilalla nämä laskelmat tehdään?
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]14,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 14,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -22,0 C
Muistanko oikein, että 1 aste sisälämpötilassa tekisi 5% tehossa, silloin 20 vs. 22 astetta tekisi 10% tarvittavassa l-järjestelmän tuotossa?
-
Kiitoksia vastauksista.
Senera tarjosi näin:
ivt premiumline eq c10
100l varaaja
25l paisuntasäiliö
Nyt mietin kun osan papereista jätin toisaalle mutta laskelmassa(vpw 2100) merkitty 2kpl porakaivoa 205m tosin nyt en muista oliko itse kustannus laskelmassa 1 vai 2kpl porakaivoa...
40000Kw kulutuksella laskettu öljylämmityksen tuotto -6000Kw kadotus hyötysuhteeseen.
Suurin osa ikkunoista on vaihdettu 3 lasisiksi ja ainoastaan olohuoneen isot lasit ovat 2 lasisia.
Vintillä on tilaa lisävillalle ja sekin tässä kävi mielessä josko sinne lisäisi villaa vaikka 15cm edestä kun siellä pystyy liikkumaan jonkin verran kontaamalla jos ei puhallusvillaa laitaisi.
Normivillaa ajattelin sen takia että siellä on säilytyksessä puutavararaa niin voisi jatkossakin osan tilasta pitää säilytystilana vaikka eristystä lähtisi lisäämään.
Pikkutalossa on ihan purueristys.
Isäntäväki on kallistumassa remonttiin/vaihtoon mutta itse vaan kaipaan lisää tietoa kun ei ole kokemusta.
Naapurissa on maalämpö ja kysyttäessä ovat kyllä kehunneet sitä, lämpöä riittänyt ja ei ole ongelmia ollut.
Laskelmat aika lähelle Seneran antamaa:
Lämpöpumppu ottaisi sähköä 1023€ edestä
Lisälämmitys vastuksella 32€
Säästöä suhteessa öljyyn 3545€ vuosi.
Säästö olisi aika kova mutta niin olisi investointi tosin nykyhinnalla investoinin hinnalla lämmittäisi vain 5vuoden ajan ja jos itse laskin suht oikein niin 8vuotta kestäisi takaisin maksu.
Mutta onko kellään ollut ongelmia kysyisen laitoksen/systeemin kanssa?
Tuossa mainoksia luin niin tuo lämpöpumppu nostaisi veden lämpötilan 62 asteeseen joka varmaan riittäisi hyvin, kattilassa muistaakseni on 70 asteessa vesi.
Sitten tähän loppuun että onko mitään iloa vai peräti haittaa että jos itse varaaja olisi isompi jos tila antaa periksi? 100l tarjottu mutta jos teoriassa miettisi vaikka 200l kokoista varaajaa?
Tosin hintoja katsellet että onko kovastikkin kalliimpi.
-
Millaisella tavoite huonelämpötilalla nämä laskelmat tehdään?
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]14,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 14,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -22,0 C
Muistanko oikein, että 1 aste sisälämpötilassa tekisi 5% tehossa, silloin 20 vs. 22 astetta tekisi 10% tarvittavassa l-järjestelmän tuotossa?
Omassa laskelmassa 20c huonelämpö joka aika todellinen vanhemmillani, ei koskaan yli 21c jos ei termari jumita.
-
Kiitoksia vastauksista.
Senera tarjosi näin:
ivt premiumline eq c10
100l varaaja
25l paisuntasäiliö
Nyt mietin kun osan papereista jätin toisaalle mutta laskelmassa(vpw 2100) merkitty 2kpl porakaivoa 205m tosin nyt en muista oliko itse kustannus laskelmassa 1 vai 2kpl porakaivoa...
40000Kw kulutuksella laskettu öljylämmityksen tuotto -6000Kw kadotus hyötysuhteeseen.
Suurin osa ikkunoista on vaihdettu 3 lasisiksi ja ainoastaan olohuoneen isot lasit ovat 2 lasisia.
Vintillä on tilaa lisävillalle ja sekin tässä kävi mielessä josko sinne lisäisi villaa vaikka 15cm edestä kun siellä pystyy liikkumaan jonkin verran kontaamalla jos ei puhallusvillaa laitaisi.
Normivillaa ajattelin sen takia että siellä on säilytyksessä puutavararaa niin voisi jatkossakin osan tilasta pitää säilytystilana vaikka eristystä lähtisi lisäämään.
Pikkutalossa on ihan purueristys.
Isäntäväki on kallistumassa remonttiin/vaihtoon mutta itse vaan kaipaan lisää tietoa kun ei ole kokemusta.
Naapurissa on maalämpö ja kysyttäessä ovat kyllä kehunneet sitä, lämpöä riittänyt ja ei ole ongelmia ollut.
Laskelmat aika lähelle Seneran antamaa:
Lämpöpumppu ottaisi sähköä 1023€ edestä
Lisälämmitys vastuksella 32€
Säästöä suhteessa öljyyn 3545€ vuosi.
Säästö olisi aika kova mutta niin olisi investointi tosin nykyhinnalla investoinin hinnalla lämmittäisi vain 5vuoden ajan ja jos itse laskin suht oikein niin 8vuotta kestäisi takaisin maksu.
Mutta onko kellään ollut ongelmia kysyisen laitoksen/systeemin kanssa?
Tuossa mainoksia luin niin tuo lämpöpumppu nostaisi veden lämpötilan 62 asteeseen joka varmaan riittäisi hyvin, kattilassa muistaakseni on 70 asteessa vesi.
Sitten tähän loppuun että onko mitään iloa vai peräti haittaa että jos itse varaaja olisi isompi jos tila antaa periksi? 100l tarjottu mutta jos teoriassa miettisi vaikka 200l kokoista varaajaa?
Tosin hintoja katsellet että onko kovastikkin kalliimpi.
Kannattaa nyt ensin katsoa tarkkaan mitä on tarjottu, senverran epämääräiseltä kuulosta pumpun teho/kaivojen määrä/hinta. Ainakin pumpun teho kulutettuun öljyyn nähden on pieni. Ehdottomasti kannattaa kysyä useammalta toimittajalta tarjoukset.
-
Tarkastan itse laskelman kun taas menen käymään sinne mutta onko ehdottaa muita hyviä toimittajia?
-
Tarkastan itse laskelman kun taas menen käymään sinne mutta onko ehdottaa muita hyviä toimittajia?
No minun ainakin täytyy antaa täydet pisteet Tom Allenin kavereille. Seneran tarjous naapurille taas oli ns. "all time record". Mutta noiden pattereiden kanssa käy kusisesti jos tarvitaan 62-asteinen vesi. Meidän pumppu jaksaa puskea ilman vastuksia max. 52-asteista vettä verkkoon kun kiertopumppu on II-asennolla (46 W).
Aivan hirmuinen muuten tuo öljynkulutus. Meillä -73 mallinen talo, neliöt näet tuosta viestin alta ja öljynkulutus oli 2900 litraa vuodessa.
-
Lämmitys vesikiertoinen patterimallia, veden lähtölämpö ollut pakkasella muistaakseni noin 40 astetta.
Patterit ovat isoja, 2x1.3m kokoisia joka huoneessa paitsi olohuoneessa ovat matalia noin 30cm korkeita mutta ovat taas 3 kennoisia, pesuhuoneessa on lisänä vesikiertoinen lattialämpö.
Mutta noiden pattereiden kanssa käy kusisesti jos tarvitaan 62-asteinen vesi. Meidän pumppu jaksaa puskea ilman vastuksia max. 52-asteista vettä verkkoon kun kiertopumppu on II-asennolla (46 W).
Minusta nuo NiceMan antamat tiedot patteriverkostosta vaikuttavat ihan lupaavilta maalämpöä ajatellen. Vanhoissa lämpökattiloissa taidetaan pitään lämpö korkella lähinnä käyttöveden takia ja kiertoveden hitaan kierron takia.
-
Minusta nuo NiceMan antamat tiedot patteriverkostosta vaikuttavat ihan lupaavilta maalämpöä ajatellen. Vanhoissa lämpökattiloissa taidetaan pitään lämpö korkella lähinnä käyttöveden takia ja kiertoveden hitaan kierron takia.
No riippuu paljon siitä, kuinka tarkka on tuo arvio "muistaakseni" ja mitä tarkoittaa "pakkasella" lauseessa "veden lähtölämpö ollut pakkasella muistaakseni noin 40 astetta".
Meillä oli lähtölämpö noin 40 kun ulkona oli nollassa (en muista tarkkaan, samaa 0/40 asetusta pidetään nyt MLP-aikana) ja 57 kun pakkasta oli 28 astetta. Tuolloin oli tosin patteripiirin kiertovesipumppu ykkösasennossa. Kahden uusitun Purmo C22-patterin ja kv-pumpun II-tehon myötä tuo 51-asteinen kiertovesi riitti juuri ja juuri 28-asteen pakkasella.
-
0 lämmössä vedenlähtö lämpö noin 30 astetta, on mittarit lähtö että tulopuolella.
Pattereissa on kokoa aika reilusti eli eivät olo kooltaan mitään pieniä, virtausarvoista en tiedä mutta 100w pumppu(vuodelta 1971) pumppaa 24/7 vettä lämmitysjärjestelmässä ja termari sytyttää lampun joka lämmittää piimetalli kierukkaa joka taas avaa venttiiliä jolloin osa vedestä kiertää kattilan kautta ja osa ohi.
Talvella muistaakseni 5% menee kattilan läpi kun termari ei pyydä lisää ja muistaakseni nousee jonnekkin 10% paikkeille kun termari pyytää.
Kävin poikkemassa vanhemmillani tänään ja tarkistin niin seneran tarjouksessa eli varsinaisessa laskelmassa oli yksi 215m syvä porakaivo mutta muuten arvot mitä muistelin.
No minun ainakin täytyy antaa täydet pisteet Tom Allenin kavereille. Seneran tarjous naapurille taas oli ns. "all time record"
Kiitos, itse asiassa oli naapuri tuonnut tänään kyseisen firman esitteitä joten laitetaan sinnekkin tarjouspyyntö.
Tarkoituksena on että jos hommaan lähdetään niin se toteutetaan ensi kesän aikana joten talvi aikaa miettiä,verrata ja lisäksi katsella lisäksi muitakin hommia esim ehdotettu villojen lisäämistä vintti osastoon, todennäköisesti ei kovin paksu kerros ole, 20cm veikkaa 1972 laitettu mutta tarkistan senkin =) saapahan itselle hommia kasattua koti puoleenkin niin ei tule vapaa ajan puutetta =)
No riippuu paljon siitä, kuinka tarkka on tuo arvio "muistaakseni" ja mitä tarkoittaa "pakkasella" lauseessa "veden lähtölämpö ollut pakkasella muistaakseni noin 40 astetta".
Muistaakseni =) Olen ollut monesti huoltamassa laitteistoa ja tullut vanha polttimokin purettua moneen kertaan, isä otti pienenä mukaan että nyt opetellaan pesän putsaus, polttimon huolto etc. että jos tulee ongelma niin pystyy itse tekemään jotain.
Kunhan tässä kunnon pakkaset tulee niin näkee lähtöveden lömpötilan.
Lämpöpatterit talvella olleet lämpöiset mutta eivät kuumat.
Jos on merkitystä niin polttimon teho on 7Kw.
-
OK, tuo tarvittava kiertoveden lämpö ei siis kuulosta ollenkaan pahalta. Mutta se öljynkulutus :o
Mikähän on mahtanut olla kattilan hyötysuhde? 4500 litraa öljyä = 45000 kWh teoreettisella 100 % hyötysuhteella ja 75 % hyötysuhteellakin melkein 34000 kWh. Tuon 34 MWh tuottaminen pumpulla vienee n. 10000 kWh sähköä. Ja aika huima on tuo 100 W kiertovesipumppukin, se ainakin auttaa pitämään kiertoveden lämpöä matalampana mutta vie yksissään jo 900 kWh sähköä vuodessa. Meidän kv-pumpun tehonkulutus on 30/46/65W nopeudesta riippuen ja öljykattilan kanssa riitti siis se ykkösnopeus.
En tiedä missä hintaluokassa Seneran teille tekemä tarjous oli, mutta naapurilla avaimet käteen hinta (taisi olla C7 pumpulla), 135 metrin kaivolla ja vanhan öljykattilan + teräksisen öljysäiliön purulla oli +21 tuhatta.
-
Lisävilloitus yläpohjaan tosiaankin kannattaa tehdä. En ymmärrä kyllä miten puhallusvilla eroaa säilytystilan kannalta normivillasta. Itse lisäsin puhallusvillaa ennen maalämpöön siirtymistä. Rautakaupasta sai puhalluskoneen lainaan kun osti villat ja muutaman tunnin työn vaati kahdelta mieheltä. Lisävilloituksella voisi jopa tuo 10kW pumppukin riittää.
Toi 25k euroa kuulostaa kuitenkin aika suurelta 215m kaivolla ja 10kW pumpulla.
edit: Näköjään tuo Senera vannoo osatehomitoituksen paremmuutta nettisivuillaan. Hinnat kuitenkin vaikuttaa täystehoisilta. Kannattaa tosiaankin kysyä muualta tarjouksia.
-
0 lämmössä vedenlähtö lämpö noin 30 astetta, on mittarit lähtö että tulopuolella.
...
Lämpöpatterit talvella olleet lämpöiset mutta eivät kuumat.
Jos on merkitystä niin polttimon teho on 7Kw.
Kannattaa merkitä muistiin muutamalla ulkolämpötilalla patterien todellinen lämpötila, esim. +10C, 0C ja -10C lämpötiloilla.
Laita näistä sitten vaikkapa ruutupaperille XY -asteikko ja piirrä kuvaajaviiva noiden lämpötilapisteiden kautta.
Sillä voit määrittää suunnilleen, mitä tarvittava patterilämpötila olisi esim. -20C ja -25C kohdalla.
Öljypolttimen tehon on ilmeisesti suurempi, kuin 7kW.
Teho riippuu käytetystä suutinkoosta, Gallonaa/tunti.
Todellinen teho lienee noin 15 - 30kW.
-
Minäkin liputan voimakkaasti lisävillan puolesta vanhan talon yläpohjaan. Sillä keinolla on tosi moni saanut selvän säästön öljy-/sähkölaskussa..tai ainakin energiankulutukseen... Just tuossa maalämpöhommassa sillä saa laskettua sitä korkeimman-tarvittavan menoveden lämpötillaa ja se on hyvä.
Itse laittaisin varmasti villaa "katolle", jos voisin, se on niin halpaa verrattuna ikkunoiden vaihtoon..
-
No riippuu paljon siitä, kuinka tarkka on tuo arvio "muistaakseni" ja mitä tarkoittaa "pakkasella" lauseessa "veden lähtölämpö ollut pakkasella muistaakseni noin 40 astetta".
2m x 1,3m patteri per huone kertoo minusta aika paljon...mikäli huoneet ovat edes suurinpiirtein normaalin kokoisia.
-
2m x 1,3m patteri per huone kertoo minusta aika paljon...mikäli huoneet ovat edes suurinpiirtein normaalin kokoisia.
Näköjään tuollaisia pattereita on muuallakin kuin 50-luvun kansakouluissa ;)
Meillä on saman aikakauden talo ja suurin yksittäinen patteri on 0,5m x 1,7m Olohuoneessa on 0,5 x 1,2 + 2,4 x 0,2m. Muissa huoneissa sitten tuollaista 0,5x1,2m luokkaa paitsi autotallissa 0,5 x 2,5m.
-
0 lämmössä vedenlähtö lämpö noin 30 astetta, on mittarit lähtö että tulopuolella.
Kävin poikkemassa vanhemmillani tänään ja tarkistin niin seneran tarjouksessa eli varsinaisessa laskelmassa oli yksi 215m syvä porakaivo mutta muuten arvot mitä muistelin.
Muistaakseni =) Olen ollut monesti huoltamassa laitteistoa ja tullut vanha polttimokin purettua moneen kertaan, isä otti pienenä mukaan että nyt opetellaan pesän putsaus, polttimon huolto etc. että jos tulee ongelma niin pystyy itse tekemään jotain.
Hyvältä näyttää tuo lämmönjakopuoli, mlp toimintaa ajatellen.
Tuo seneran tarjous on taas aivan älytön. Riippuu tietenkin mitä olet heidän sopinut tekevän. Öljykattila purkuhommat / ulos vienti kannattaa ainakin itse tehdä.
Vertailun vuoksi sinulle talveksi mietittävää. 2008 kesällä saneeraus öljystä maalämpöön seuraavasti: 10kW vaihtovena, kaivoa 210m: Pannuhuoneen purkuhommat ja kattilan siirrot ite tein. Vanhojen sähköjen purut / muutokset mlp:lle ite tein. Kaivolta kanaalin kaivuu ja putkien routaeristys / kaivo / kansi ite tein.
Porausfirma teki reiän ja laittoi putket reikään litkuineen. Asensi vaakaputket valmiiksi pannuhoneeseen.
LVI liike möi pumpun ja puskurin /hullunkierto pumpun. Teki putkityöt ja laittoi käyttöön ja opastus.
Koko lysti alle 15ke.
-
No talvella yritän tehdä muistiin panoja lähtöveden suhteen niin saa sillekkin sitten pohjan.
Käväisin tänään sitten "vintillä" ja 18-20xm villaa siellä on paitsi pannuhuoneen kohdalla vain betonia joten jos lähtökohdaksi ottaisi että lisää 30cm vaikka puhallusvillaa sinne vain onko "oikea" villa parempaa? Onko noissa tänä päivänä laadullisia eroja?
-
No talvella yritän tehdä muistiin panoja lähtöveden suhteen niin saa sillekkin sitten pohjan.
Käväisin tänään sitten "vintillä" ja 18-20xm villaa siellä on paitsi pannuhuoneen kohdalla vain betonia joten jos lähtökohdaksi ottaisi että lisää 30cm vaikka puhallusvillaa sinne vain onko "oikea" villa parempaa? Onko noissa tänä päivänä laadullisia eroja?
NiceMan, laitoin sulle eilen yv:n, kurkkaa jos et vielä huomannut.
-
0 lämmössä vedenlähtö lämpö noin 30 astetta, on mittarit lähtö että tulopuolella.
Kävin poikkemassa vanhemmillani tänään ja tarkistin niin seneran tarjouksessa eli varsinaisessa laskelmassa oli yksi 215m syvä porakaivo mutta muuten arvot mitä muistelin.
Muistaakseni =) Olen ollut monesti huoltamassa laitteistoa ja tullut vanha polttimokin purettua moneen kertaan, isä otti pienenä mukaan että nyt opetellaan pesän putsaus, polttimon huolto etc. että jos tulee ongelma niin pystyy itse tekemään jotain.
Hyvältä näyttää tuo lämmönjakopuoli, mlp toimintaa ajatellen.
Tuo seneran tarjous on taas aivan älytön. Riippuu tietenkin mitä olet heidän sopinut tekevän. Öljykattila purkuhommat / ulos vienti kannattaa ainakin itse tehdä.
Vertailun vuoksi sinulle talveksi mietittävää. 2008 kesällä saneeraus öljystä maalämpöön seuraavasti: 10kW vaihtovena, kaivoa 210m: Pannuhuoneen purkuhommat ja kattilan siirrot ite tein. Vanhojen sähköjen purut / muutokset mlp:lle ite tein. Kaivolta kanaalin kaivuu ja putkien routaeristys / kaivo / kansi ite tein.
Porausfirma teki reiän ja laittoi putket reikään litkuineen. Asensi vaakaputket valmiiksi pannuhoneeseen.
LVI liike möi pumpun ja puskurin /hullunkierto pumpun. Teki putkityöt ja laittoi käyttöön ja opastus.
Koko lysti alle 15ke.
Kiitos tiedosta, punnitaan eri vaihtoehtoja ja pitää kysellä parilta tutultakin joilta voisi saada kaivuu apua etc kun työkseen tekevät, sähköt pystyisin itsetekemään mutta ei ole asentajanpapereita kun en siihen ammattii aikoinaan koulun jälkeen lähtenyt mutta sekään ei olisi ongelma lähi piirissä =) No kyselen tarjouksia useammasta paikasta ja viellä mietin tuota tee itse ja säätin hommaa kanssa.
-
http://riceracing.net/Gallery/displayimage.php?pid=860
Tuossa kuvia vintiltä.
-
http://riceracing.net/Gallery/displayimage.php?pid=860
Tuolla linkillä taitaa päästä. Kovin on ahtaan näköistä. Vaikeaa tuonne olisi kovaa villaa saadakaan.
-
Kuvien perusteella ihan oivallinen kohde puhallusvillalle.
-
Kuvien perusteella ihan oivallinen kohde puhallusvillalle.
Uskoisin onnistuvan jopa minulta, pitänneen varmaankin poistaa kulkuteinä olleet lankut ja muutenkin tyhjentää rojusta vintti.
Ei varmaankaan haittaa jos reunoille tulisi 20cm ja keskelle vaikka 30cm lisää eristystä kunhan tuuletus vaan ei esty kun reunoilla ei ole paljonkaa ylimääräistä tilaa.
-
Lankut on hyvä ottaa puhaltamisen ajaksi pois.
Puhaltaja voi kyllä puhaltaa lankkujen allekin, mutta onhan toki helpompaa, jos lankut ovat silloin poissa.
Villojen puhaltamisen jälkeen voit laittaa lankut takaisin kävelysilloiksi.
Tuuletusväliksi riittää jopa 5-10 cm, kunhan ilma pääsee liikkumaan.
Onhan katto pitävä, eikä ilmene kondenssikosteutta ruodelaudoissa?
-
Katto on pitävä, täyslaudoitus jossa ennen oli huopakatto jonka päälle aikoinaan tehtiin peltikatto.
1500€ maksaisi 60 kuutiota villaa + kone päiväksi lainaan joten maksaneen itsensä takaisin pian.
Tässä joku päivä tulee toiselta firmalta katsomaan paikkoja ja tekemään tarjousta maalämmöstä käyttävät Danforsin laitteita.
Katsotaan josko tässä päädytään tekemään villoitus lähipäivänä niin voisi talvella katsoa paljonko muuttuu öljynkulutus ja ensi kesänä/keväänä sitten maalämpö.
-
1500€ maksaisi 60 kuutiota villaa + kone päiväksi lainaan joten maksaneen itsensä takaisin pian.
Kun itse vuosi sitten kyselin paikallisista rautakaupoista tarjouksia ekovillasta ja kivivillasta, niin yli 25m3 tilaukset olisi saanut puhallettuna ilman erillistä veloitusta.
Oma tarve ei tuota rajaa ylittänyt, niin piti sitten puhaltaa itse.
Eikä muuten pitänyt paikkansa Ekovillan "määrälupaukset" paikkansa. Paalista en millään saanut niin paljon irtotavaraa aikaiseksi mitä paketissa luki. 25-30cm kerros oli tavoitteena Ekovillan ilmoittamien määrien tilavuuksiin perustuen. Heti puhalluksen jälkeen oli ehkä noin 22cm ja nyt vuotta myöhemmin hyvä jos edes 20cm. Pitää varmaan joskus puhaltaa 10-15cm (6-7m3) lisää >:(
-
1500€ maksaisi 60 kuutiota villaa + kone päiväksi lainaan joten maksaneen itsensä takaisin pian.
Kun itse vuosi sitten kyselin paikallisista rautakaupoista tarjouksia ekovillasta ja kivivillasta, niin yli 25m3 tilaukset olisi saanut puhallettuna ilman erillistä veloitusta.
Oma tarve ei tuota rajaa ylittänyt, niin piti sitten puhaltaa itse.
Eikä muuten pitänyt paikkansa Ekovillan "määrälupaukset" paikkansa. Paalista en millään saanut niin paljon irtotavaraa aikaiseksi mitä paketissa luki. 25-30cm kerros oli tavoitteena Ekovillan ilmoittamien määrien tilavuuksiin perustuen. Heti puhalluksen jälkeen oli ehkä noin 22cm ja nyt vuotta myöhemmin hyvä jos edes 20cm. Pitää varmaan joskus puhaltaa 10-15cm (6-7m3) lisää >:(
Laskin että 30cm paksuudella menisi 53 kuutiota niin pyöristin 60:n kuutioon.
Mutta vaikka jäisi 20cm paksuus niin on se parempi kuin vanha pelkkä 20cm vs vanha+puhallus 40cm tosin jos laskelmat pitää paikkansa ja homma onnistuu hyvin niin kokonaispaksuus tulisi olemaan 50cm.
Talon emäntä antoi luvan hommaan joten tässä lähipäivinä pitää sitten kavuta vintille poistamaan ylimääräiset tavarat ja laittaa "laidat" että ei mene tuuletusreijät umpeen.
Sitten pari kysymystä Danfors pumpuista, ovat varmaankin ihan hyvät mutta onko kokemusta, toimivuudesta että haitoista:
TWS-teknologia
HGW-teknologia
Passiivinen jäähdytys, onko toimiva?
Hintoja on vaikea löytää netistä vai onko jossain nähtävillä?
Sitten miksi ei tule ilmoitusta emaililla kun tähän vastataan?
-
Kun ei muut vastaa, niin noista kahdesta ekasta jotain.
TWS on aivan ehdoton veden lämmitysteknologia. Lämpö siirtyy tehokkaasti veteen. Haittoja on vaikea keksiä.
HGW lämmönvaihtimista oli huonoa kokemusta patteritalossa tuolla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1897
-
Tom Allen teki tarjouksen ja on aika houkutteleva suhteessa Seneran:
LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄ
LÄMPÖPUMPPUASENNUS
DANFOSS DHP-H 10
KYLMÄPUOLEN KYTK.SARJA VIILENN BRINEBOX DHP 4-16KW
LÄMPÖPUOLEN KYTK.SARJA DHP-H/L TOPBOX DHP-H/L 4-16KW
PUSKURISÄILIÖ
UKV 100 PUSKURISÄILIÖ
TAAJUUSOHJATTU KIERTOPUMPPU ALPHA 2 L- 25-60 OEM
KYTKENTÄ LÄMMITYS- JA KÄYTTÖVESIVERKKOON
LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄ YHTEENSÄ
TOMALLEN LÄMPÖKAIVO
KAIVONPORAUS Ø11CM 175M
TERÄSPUTKI 168,3X4,5 MM
3 M
KOLLEKTORIN 170M ASENNUS
TOMALLEN LÄMPÖKAIVO YHTEENSÄ
SIIRTOPUTKISTO
KYTKENTÄ LÄMPÖKAIVOON
KAIVONRENGAS BETONI 800X500
KAIVONRENKAAN KANSI
SIIRTOPUTKISTON ASENNUS
MAALÄMMÖN SIIRTOPUTKI 40/70MM
28 M
ULKOSUOJA SIIRTOPUTKELLE
PORAUSLUVAN HAKU
KIVIAINEKSEN KÄSITTELY
KAIVUUTYÖT
KAIVUUMETRIT
4 M
LÄPIVIENNIT
LÄPIVIENTI BETONI 80MM
70 CM
KATTILAN PURKU
KATTILAN PURKU KAKSIPESÄINEN
SÄHKÖKYTKENTÄ
TURVAKYTKIN IP66 KUM325U 3X25A 11KW
kWh-mittari asennettuna(kampanjatarjous)
0,00 €
LP-ASENNUSRYHMÄ 1
LISÄTYÖT JA LISÄVARUSTEET ASENNETTUNA YHTEENSÄ
KÄYTTÖÖNOTTO
KÄYNNISTYS JA ILMAUS
LUOVUTUS JA KOULUTUS
KÄYTTÖÖNOTTO YHTEENSÄ
Kaikki yhteensä 20 938,56 €
100l puskurin muuttaminen 200l muutaisi 200€ hintaa joten jos ei huonoa kukaan keksi isommasta puskurista niin se varmaan otetaan.
Kysyin patteriverkoston huuhtelusta/pesusta niin tarjosin sen kuuluvaksi pakettiin ja tuohon kamppanjaan kuuluu 2013 vuoden sähkölaskun 0€ lasku, Tom allen maksaisin pumpun ottaman sähkön 2013 ajalta.
Viikonloppuna tarkoitus pistää vielä puhallusvillaa kohdasta riippunen 20-40cm ullakolle.
Mielipiteitä? Naapuri on tyytyväinen tom allenin toimittamaan systeemiin(vuoden verran ollut käytössä)
Seneran IVT vs Tom Allenin Danfors
215m vs 175m
-
Sullahan oli kosteissa tiloissa lattialämmitys. Siihen olisi hyvä olla lisäkortilla ohjattu shunttipiiri, jotta saat lattioihin viileämmän veden kuin pattereille. Lisäkustannus n. 500-600 euroa.
Tuota kaivoa kannattaisi harkita 20m syvemmäksi.
Puskuri ilman muuta 200l, jos mahtuu tilaan.
10kw kone on 4500 l öljyn kulutuksella mielestäni liian pieni, mutta toisaalta laitathan lisävillaa yläpohjaan. Pudottaako se riittävästi energiankulutusta, osaa ehkä joku toinen paremmin arvioida.
-
Onko ne siirtyneet 110 mm kaivoihin? Meille tuli 140 millinen. Kulutusmittarikin tulee kaupan päälle, taisi olla tarjouksen mukaan 160 € viime syksynä.
-
Sullahan oli kosteissa tiloissa lattialämmitys. Siihen olisi hyvä olla lisäkortilla ohjattu shunttipiiri, jotta saat lattioihin viileämmän veden kuin pattereille. Lisäkustannus n. 500-600 euroa.
Tuota kaivoa kannattaisi harkita 20m syvemmäksi.
Puskuri ilman muuta 200l, jos mahtuu tilaan.
10kw kone on 4500 l öljyn kulutuksella mielestäni liian pieni, mutta toisaalta laitathan lisävillaa yläpohjaan. Pudottaako se riittävästi energiankulutusta, osaa ehkä joku toinen paremmin arvioida.
Suihkuhuoneessa on lattialämmitys, teräsputken laattojen alla laitettu kun talo rakennettu ja niillä on oma venttiilli, pesutilassa on myös normaali lämpöpatteri lisäksi ja siinäkin venttiili joten kierto on säädettävissä.
Tilaan mahtuu jos vain ovesta mahtuu sisälle, pannu huone on isohko, olisiko 2x2.5m ja koko tila käytettävissä.
20m syvemmäksi, pitää harkita, 69€/m lisähinta eli rahoittajalta pitää kysyä/ehdottaa.
Lisävilla on tarkoitus laittaa nyt tulevana viikonloppuna, 20-40cm paksuus, tavoite on 30cm mutta ihan reunoille joutuu tyytymään 20cm jotta ilman vaihto pysyy ja kun reilusti tilasin tavaraa niin suurimpaan osaan itse asumistilaa tulee todennäköisesti 40cm lisää joten kokonaispaksuus 40-60cm -painumat.
Uskon että energiankulutus putoaa koska vanha villa on ei niin hyvin laitettu.
-
Onko ne siirtyneet 110 mm kaivoihin? Meille tuli 140 millinen. Kulutusmittarikin tulee kaupan päälle, taisi olla tarjouksen mukaan 160 € viime syksynä.
Voi olla onko sitten tehoon merkitystä?
-
Taitaa olla kahta eri mielipidettä tuosta reiän halkaisijan vaikutuksesta. Mutta tuskin sillä kovin suurta merkitystä on suuntaan tai toiseen.
-
http://riceracing.net/Gallery/thumbnails.php?album=18
Villaa lisätty ullakolle, laitoin loppujenlopuksi reilusti yli 30cm mihin mahtui eli jätin tai pyrin 10cm ilma väliin villan ja katon rajaan.
Kuinka tehokas valkovilla puhallettuna on normaaliin villaan verrattuna joka käsin leikattu ja asennettu?
-
38 kuutiota loppujen lopuksi meni valkovillaa vintille ja maksoi noin 1200€ ST-Kone:sta järvenpäästä.
Nyt vain odottamaan että Hki antaa porausluvan ja Tom Allenin pojat pääsevät töihin maalämpöpumppua asentamaan =)
-
Helsingin kaupungilta tuli lupa tehdä lämpöporaus, nyt 2 viikon valitusaika niin sitten pääsevät porailemaan ja saa nähdä tuleeko reikä ennen vai jälkeen uudenvuoden mutta loppu asennus on tammi-helmikuun aikana.
Ensi viikolla pitäisi olla pakkasta reilummmin joten pitää ottaa ylös lähtö/paluu lämmöt.
-
Huomenna maanantaina pitäisi saapua porari joten saa nähdä miten reikä syntyy =)
-
Vinkkinä sellainen, että poravarsien määrän laskemalla pystyt varmistamaan kaivon syvyyden. Myös keruuputkien asennuksessa kannattaa olla paikalla katsomassa että tulee putket pohjaan asti.
Itsellä vaan alkanut tuo viimeksi mainittu mietittyttämään kun en ollut paikalla.
-
Itse olen töissä joten ei pääse laskemaan =) Tosin illalla näen jos homma viellä menossa.
-
Ne onkin helpompi laskea kun ylös nostetaan.
-
Asia selvä katson jos olen paikalla kun alkaa ylös nostamaan =)
-
Maanantai tuli mutta ei kone, tiistaina kävi mutta ilmoitti että ei mahdu pihaan, en ollut paikalla joten ei voinut mitään. Tehtiin lisää tilaa ja huomenna pitäisi porata ja kone kävikin tänään pihalla mutta lähti pois(Piti tuoda valmiiksi että pääsee heti aamusta poraa) mutta jännityksellä odotetaan tuleeko kone aamulla.
Lumessa näkyy telaketjun jäljet että on käynyt, ei kertonut että miksi ei jättänyt konetta... (En ollut paikalla vaan soitti että sopiiko tuoda konetta pihalle odottamaan...)
-
Tuli kone tänään lauantaina pihalle, pääsi vähän alkuun mutta kone hajosi aika alkuun joten loppu päivä taisi mennä korjatessa eli maanantaina jatkuu.
Kone ei oikein toiminut perjantainakaan kun oli pihalla kokeillut ja siksi viennyt sen pois samantien.
-
Nyt on reikä maassa =) Sitten vain asennuspäivää sopimaan milloin vanha kiuas kannetaan ulos =)
-
Nyt on reikä maassa =) Sitten vain asennuspäivää sopimaan milloin vanha kiuas kannetaan ulos =)
ei sitten mennyt vielä kallioon saakka kun tuli vain maahan se reikä, vai ;)
-
Nyt on reikä maassa =) Sitten vain asennuspäivää sopimaan milloin vanha kiuas kannetaan ulos =)
ei sitten mennyt vielä kallioon saakka kun tuli vain maahan se reikä, vai ;)
Toivotaan, pitäisikö kaivaa piha auki ja tarkistaa onko kalliossa reikää =)
-
Tarviiko tuota lämpökaivoa eristää, onko hyötyä? Tulee keskelle etupihaa joten talvella siinä ei ole kuin max 2cm lunta... ???
-
Ei kai se ainakaan haitaksi ole. Itse lisäsin jälkeenpäin styrokslevyn kaivon päälle. Eipähän mene pakkanen ainakaan ihan suoraan reijästä sisään.
-
Poraus-akti on hinnaltaan sitä luokkaa , että siitä on kiva nautiskella itse paikan päällä. 8) Allenin porarin kanssa sai hommasta vielä
lisää tietoa ja kertomuksia siitä miten eri maaperä ympäristöissä homma etenee . Mulla reikään meni 9 m putkea ennen kallioon pääsyä.
Poran kankien laskeminen on helppoa siin kun porari jatkaa " kankea " savotan edetessä. :D Itse heitin 50 mm uretaanialevyä vaaka-
vedon putkien päälle. Ihan vaan varmuuden vuoksi . ;D
-
Ok, meillä on noin 2-3 metriä putkea ennen kalliota, varsinainen asennus on tammi-helmikuussa tosin putkethan eivät tule syvälle että tarvittaessa voin ottaa auki kaivannon kesällä kun on lämmin tosin pitää katsoa saisiko lisäeristystä putkien päälle että kaivoon/kaivon ympäri.
-
03.01 tulee edustaja tarkastamaan paikat että ei tule yllätyksiä enään.
15-16.01 on alustavasti varattu asennukselle.
Sitten muutamat kysymykset:
Paljonko säästää vai säästääkö energiaa/asuin viihtyvyyttä huonetermostaatti ko.maalämpöön? Onko kannattava investointi kun kohtuu hintanen kuitenkin on...
Pattereiden termostaateista että ovat nyt mallia vanhoja eli mekaanisia niin tässä ollut mielessä josko ne vaihtaisi tässä samalla termostaatti mallisiksi, hyötyä/iloa vai haittaa maalämmön kannalta?
danfoss living eco kiinostaa mutta en tiedä kiinostaako maksajaa mutta noilla olisi kiva "leikkiä" niin saisi huonekohtaisen lämmön säädettyä ja autotalli/varaston lämmön tiputettua samalla esim.15c jolla säästyisi varmaan kanssa energiaa.
danfoss living eco olisi yhdessä paikassa 69€/kpl ja siihen käsittääkseni pitää olla viellä runko erikseen(venttiili) joka kait sen 20€.
Mietteitä?
-
Termarit pois ehdottomasti pattereista. Autotalliin voi jättää. Pumpun automatiikka säätää sopivan menoveden eikä termareista ole kuin haittaa.
Huoneistoanturiakaan ei tarvitse välttämättä. Ainoat hyödyt on jos paljon takkaa lämmittää niin se huomio sitten lisälämmön, pienentämällä menoveden lämpötilaa. Myös huonearvon säätö onnistuu sillä suoraan sisätiloista ja lisäksi puolen asteen tarkkuudella, muutoin on asteen tarkkuus.
-
Ok, mihin tämä perustuu, saa vääntää rauta tai kupari langasta eli sekooko systeemi??
Entäs jos vain osassa tiloissa olisi esim makuuhuoneet+varasto+autotalli mutta muu talo ilman??
Edustaja käy Torstaina niin kysyisen sisäanturista ja sen hintaa, itse voin sen asentaa kyllä jos asennuksesta tahtoo lisää rahaa...
-
Koska pumppu käy aina täydellä teholla, menoveden lämpötilan pitää nousta välillä korkeammksi (yleensä käyntijakson loppuvaihe). Jos pattereissa on termarit, ne sulkevat kiertoa kun menovesi kuumenee. Silloin pumpun tuottama teho ei siirry tehokkaasti lämmönjakoon vaan palaa takaisin lauhduttimelle, joka taasen aiheuttaa sen että pumppu sammuu liian aikaisin ja myöskin käynnistyy uudelleen aikaisemmin. Myöskin hyötysuhde huononee pätkäkäynnin lisäksi. Eli yksinkertaistettuna termarit sotkevat pumpun oman käyntiautomatiikan toimintaperiaatetta.
Tilat joissa halutaan normaalia alhaisempi lämpötila voidaan varustaa termareilla tai pelkällä käsisäädöllä.
-
Koska pumppu käy aina täydellä teholla, menoveden lämpötilan pitää nousta välillä korkeammksi (yleensä käyntijakson loppuvaihe). Jos pattereissa on termarit, ne sulkevat kiertoa kun menovesi kuumenee. Silloin pumpun tuottama teho ei siirry tehokkaasti lämmönjakoon vaan palaa takaisin lauhduttimelle, joka taasen aiheuttaa sen että pumppu sammuu liian aikaisin ja myöskin käynnistyy uudelleen aikaisemmin. Myöskin hyötysuhde huononee pätkäkäynnin lisäksi. Eli yksinkertaistettuna termarit sotkevat pumpun oman käyntiautomatiikan toimintaperiaatetta.
Tilat joissa halutaan normaalia alhaisempi lämpötila voidaan varustaa termareilla tai pelkällä käsisäädöllä.
Ok. eli mikäs virka sitten varaajalla on ? =) Eikös pumpun tuottama lämpö siirretä varajaan josta sitä tarpeen mukaan syötetään verkostoon??
No jos tän pohjalta sitten alkuun niin että varastoon ja autotalliin termari malliset venttiilit + sisäanturi jos kohtuu hintaiseksi saadaan ja pidetään loput normaaleina venttiileinä eli ei kosketa niihin =)
Ehkä 2 taloon voisi vaihtaa kanssa tai sitten ei.
-
Oletan että sulle on tulossa DHP-H10+ 200l puskurivaraaja?
Normaalisti kait puskuri kytketään niin että menovesi menee puskurin läpi pattereille. Tokihan se hieman eliminoi tuota termareiden aiheuttamaa haittaa.
-
DANFOSS DHP-H 10 ja 200l varaaja on tulossa, alunperin tarjosivat 100l mutta kysin hinta eroa niin sain nytten 100l "kaupanpäälle" eli 100->200 tosin isompikin olisi mahtunut mutta eiköhän tuolla pärjää.
Itse laitteessahan on 180l varaaja joten yhteensä olisi melkein 400l jos yhtään ymmärrän.
No mennään vanhoilla venttiileillä ja ehkä vaihdan tallin ja varaston ventiilit termari malleihin koska ovat 2 tilaa.
-
Se 180 litran sisäinen varaaja on lämpimälle käyttövedelle ja ulkoinen UKV on sitten lämmityspiirille. Ja sieltä varaajasta syötetään lämmityspiiriin koko ajan vettä, ei tarpeen mukaan poislukien kesäaikana jos/kun lämmitys on kytketty kokonaan pois.
Vanhat termarit täysin auki vaan ja sitten tapauskohtaisesti pienemmälle niissä tiloissa joissa on liian kuuma tai halutaan viileämpää kuten esim. makuuhuone.
-
Asia pihvi ja pippurinen =)
-
Koska pumppu käy aina täydellä teholla, menoveden lämpötilan pitää nousta välillä korkeammksi (yleensä käyntijakson loppuvaihe). Jos pattereissa on termarit, ne sulkevat kiertoa kun menovesi kuumenee. Silloin pumpun tuottama teho ei siirry tehokkaasti lämmönjakoon vaan palaa takaisin lauhduttimelle, joka taasen aiheuttaa sen että pumppu sammuu liian aikaisin ja myöskin käynnistyy uudelleen aikaisemmin. Myöskin hyötysuhde huononee pätkäkäynnin lisäksi. Eli yksinkertaistettuna termarit sotkevat pumpun oman käyntiautomatiikan toimintaperiaatetta.
Tilat joissa halutaan normaalia alhaisempi lämpötila voidaan varustaa termareilla tai pelkällä käsisäädöllä.
Tosta hölmöydestä pääsee eroon varaajalla... sieltä varaajasta otetaan vain senverran sitä lämmintä kun tarvitaan, muuten hyödynnetään sitä paluuveden lämpötilaa. Ja mitä isompi varaaja, sitä harvemmin sen pumpun tarvii käynnistyä ja sitä pidempään se yksi käyntijakso kestää.
-
Tosta hölmöydestä pääsee eroon varaajalla... sieltä varaajasta otetaan vain senverran sitä lämmintä kun tarvitaan, muuten hyödynnetään sitä paluuveden lämpötilaa.
Siis täh? Ei meidän puskurivaraajassa ainakaan mitään shuntteja tms. ole. Onpahan vain 100 litran pönttö, jolla kasvatetaan patteripiirin tilavuutta ja hillitään nopeita lämpötilanvaihteluita pumpun käynnistyessä.
-
Tosta hölmöydestä pääsee eroon varaajalla... sieltä varaajasta otetaan vain senverran sitä lämmintä kun tarvitaan, muuten hyödynnetään sitä paluuveden lämpötilaa. Ja mitä isompi varaaja, sitä harvemmin sen pumpun tarvii käynnistyä ja sitä pidempään se yksi käyntijakso kestää.
Tälläisillä kommenteilla ei kannattaisi sotkea aloittelijoiden ajatuksia, kun suunnittelevat järjestelmiään. Tai sitten voi kertoa tarkemmin mitä tarkoittaa.
-
Tosta hölmöydestä pääsee eroon varaajalla... sieltä varaajasta otetaan vain senverran sitä lämmintä kun tarvitaan, muuten hyödynnetään sitä paluuveden lämpötilaa. Ja mitä isompi varaaja, sitä harvemmin sen pumpun tarvii käynnistyä ja sitä pidempään se yksi käyntijakso kestää.
Tälläisillä kommenteilla ei kannattaisi sotkea aloittelijoiden ajatuksia, kun suunnittelevat järjestelmiään. Tai sitten voi kertoa tarkemmin mitä tarkoittaa.
Alottelijoiden :D Minähän se tässä alottelija olen...
-
Tosta hölmöydestä pääsee eroon varaajalla... sieltä varaajasta otetaan vain senverran sitä lämmintä kun tarvitaan, muuten hyödynnetään sitä paluuveden lämpötilaa.
Siis täh? Ei meidän puskurivaraajassa ainakaan mitään shuntteja tms. ole. Onpahan vain 100 litran pönttö, jolla kasvatetaan patteripiirin tilavuutta ja hillitään nopeita lämpötilanvaihteluita pumpun käynnistyessä.
Eli varaajan lämpötila sama kuin patterikierossa... Jos nyt käsitän oikein eli lämpöä ei varaajaan varata niin kuin öljylämmityksessä tai talousveden lämmittämisessä eli toisin sanoen jos lämpökiertoon tarvitaan 30 asteista vettä niin varaajan lämpötila on samoin 30...
Eli suuresta varaajasta ei ole loppujen lopuksi isoa hyötyä jos varaajaan ajettaisii esim 50c vettä tai 55c josta sitä sitten sekotettaisiin lämpökiertoon tarpeen mukaan.
Muutenhan voisi käydä niin että kompura lepäisi pitkiä aikoja kun olisi isot varaajat joista riittäisi lämpöä pisempään esim 500l...
Olenko edes kartalla maalämmön toiminnasta?
-
Periaatteessa varaajat voi kytkeä miten vaan ja tehdä shunttauksia miten itse haluaa. Mutta sulle on siis tulossa vaihtoventtiilikone, jossa on itsessään käyttövesivaraaja ja lämmityspiirissä on ulkoinen 200l puskurivaraaja.
Maalämpöpumppu tekee joko käyttövettä omaan varaajaan kierukan (säiliön sisällä) avulla tai lämmitysvettä, riippuen kumpaan on tarvetta. Vaihto noiden välillä tapahtuu vaihtovenan asentoa vaihtamalla (kone tekee sen itsestään).
Lämmitysvetta tehdessä menovesi menee siis puskurivaraajaan ja sieltä suoraan pattereille. Jos puskuri kytketään "hullunkiertoon" niin lämmitysvesi kiertää myös käyttövettä tehtäessä. Silloin kierto menee pattereiden ja puskurivaraajan kautta.
Aivan eri asia on sitten ns. suomipumppu, jossa on erilainen toimintaperiaate. Tähän taisi tuo JJ72 kirjoituskin viitata.
-
Eli varaajan lämpötila sama kuin patterikierossa... Jos nyt käsitän oikein eli lämpöä ei varaajaan varata niin kuin öljylämmityksessä tai talousveden lämmittämisessä eli toisin sanoen jos lämpökiertoon tarvitaan 30 asteista vettä niin varaajan lämpötila on samoin 30...
Eli suuresta varaajasta ei ole loppujen lopuksi isoa hyötyä jos varaajaan ajettaisii esim 50c vettä tai 55c josta sitä sitten sekotettaisiin lämpökiertoon tarpeen mukaan.
Muutenhan voisi käydä niin että kompura lepäisi pitkiä aikoja kun olisi isot varaajat joista riittäisi lämpöä pisempään esim 500l...
Olenko edes kartalla maalämmön toiminnasta?
Kyllä, varaajan lämpötila on sama kuin patterikierron. Mutta nämä on/off tyyppiset pumput käyvät aina täysillä toisin kuin invertteripumppu, joka käy "tarvittavalla teholla".
Asteminuutti / integraali lienee jo käsitteenä tuttu? Pumppu siis käynnistyy kun asetusten mukainen asteminuuttiluku täyttyy. Jos käynnistysasetus on -60 niin kun on meno ollut 60 min yhden asteen liian viileää => pumppu käynnistyy. Vastaavasti 30 min ja 2 astetta, 15 min ja 4 astetta jne. Silloin taas kun on/off pumppu käy niin kiertoon menee tarpeeseen nähden liian kuumaa vettä jolloin integraaliarvo alkaa pienentyä. Kun se saavuttaa nollan niin pumppu sammuu. Jos lämmityskierron pyynti on vaikkapa 36 astetta kuten meillä nyt, niin kiertoveden lämpö sahaa välillä 32-42 astetta.
Useiden käyttäjien dataloggauksen graafeista näkyy tuo edellämainittu siksakki. Vähän sama juttu siis kun autolla kiihdyttäisi sataseen ja sammuttaisi moottorin aina siihen saakka vauhti on pysähtynyt ja toistaisi taas saman uudelleen ja uudelleen.
-
Edustaja kävi paikalla je hetken juteltiin niin sisä anturia ei hänen mukaansa tarvita mutta helppo asentaa jälkikäteen tän tiesinkin ja kysyin patteritermareista että hänen mukaan ei haittaa toimintaa vaikka sattuisi olemaan kaikki venttiilit kiinni samaan aikaan kun nyt tulee isompi varaaja joten ei olisi ongelma tämä tosin todellisuudessa jos laittaisin patteritermarit niin osaan jäisi kyllä vanhat perinteiset niin kiertoa olisi kuitenkin vaikka asuin tiloihin laittaisi.
Mutta alku mennään ilman ja katsotaan =)
-
Keskiviikkona 16.1 on asennus ja sattuu olemaan vapaapäivä... Onkos mitään mihin kannattaa katsoa kun asentavat vai pysynkö vaan poissa jaloista =) Minun tarkoitus opetella käyttö että osaan sitten tulevaisuudessa itse säätää tarvittaessa tai katsoa miten toimii etc.
-
Öljykattila sai sitten tänään kenkää ja uudet lelut saapuivat.
Tämä yö mennään ihan sähkön varassa ja huomenna käyvät kytkemässä maapiirin.
Käyttövesi ainakin lämpeni siinä parin tunnin aikana kun olin paikalla mutta lämmityspuolesta en tiedä mutta kait talo pysyy lämpöisenä, se selviää huomenna.
Varalla poltin jokusen puun takassa ja roskat saunassa joten ei pääse pakkanen yllättää sisällä.
http://riceracing.net/Gallery/thumbnails.php?album=18
-
Nyt on maakiertokin käytössä eli ei mennä enään pelkillä vastuksilla.
http://riceracing.net/Gallery/displayimage.php?pid=895
Ulko -6 (Todellinen -9)
Meno 42
Paluu 43
Käyttö 52
Intergaali 3
Maapaluu 5
Maameno 4
Sisälämpö oli 20.4 ja Huone asetus 20
http://riceracing.net/Gallery/displayimage.php?pid=892
Painetta ainakin on.
http://riceracing.net/Gallery/displayimage.php?pid=893
Maapuoli on eristetty mutta muut putket eristämättömiä joten olisiko iloa/hyötyä jos eristäisi ne itse?
http://riceracing.net/Gallery/displayimage.php?pid=894
Pattereista kuuluu pumpun "hurina" josko sen saisi poistettua jollakin keinolla? Vaimentamalla putki varaajasta - pumppuun ja pumppusta - lattiaan ?
Toistaiseksi toimii... =)
-
Nyt on pari päivää takana ja lämpöä on riittänyt vaikka pakkasta olikin -26 ja näyttäisi että vastuksia ei ole käytetty.
Tänään sitten lämmitettiin sauna ja ei loppunut lämmin vesi kesken =)
Sisällä lämpö pysyi 20,3 - 20,6 välissä.
Maapiirin tulo +3 ja meno -1 tällä hetkellä.
Suunitelmissa jossain vaiheessa eristää putken pannuhuoneessa, täyttää vaahdolla/vastaavalla ulkolämpömittarin läpivienti + tuuletusreikä.
Varaston ja autotallin kevyt parannus eristykseen(Ovet/karmit) + jossain vaiheessa asentaa termostaattiventtiilit niihin joilla ajattelin rajoittaa tallin lämmön +15 ja varaston +10.
Asunnon puolella saa olla perinteiset venttiilit kun ainakin nyt lämpö on mukavan tasaista.
Mitä asetuksia olette pitäneet kiertovesi pumpussa? Manuaalia vai automaattia?
-
Lämpökäyrässä asetus 41 nytten, vakio 40.
Lämmöt pysyi tasaisena 20c kun oli 8 tai enenmän pakkasta mutta kun tullaan lähemmäs 0 pintaa lämpötila nousee sisällä tosin 0.6 astetta.
Tilasinkin jo huoneanturin ja jos kaikki menee nappiin saan sen keskiviikkona asennettua niin pääsee testaa mitä se vaikuttaa.
Tulevaisuuden suunitelmissa on vaihtaa kaikki patteriventtiilit uusiin kun 90% ovat jumissa, ovat 40 vuotta vanhoja.
-Kaikki tarkoitus pitää auki eli en asenna säätöjä/termareita muihin kuin makuuhuoneisiin,varastoon,talliin ja ehkä talousrakennukseen eli vesi saa kiertää lähes vapaana.
Emäntä on ollut kyllä tyytyväinen vaihtoon ja tällä hetkellä 2 viikon käytön ihmettelystä laskin että päivän sähköhinnoilla menee noin 150€/kuukaudessa pumpun sähköön sisältäen kaiken siihen liittyvät jutut.
Kompurassa on oma kiertovesi pumppu jossa 3 nopeutta, nyt nopeus on täysillä eli 3:ssa niin onkohan se nyt paras? En tiedä paljonko sähkönkulutukseen vaikuttaa jos pitäisi vaikka 2 asennossa vai huononeeko laitteiston hyötysuhde sitten? 75w näytti olevan max.ottoteho pumpulla ja sehän pyörii 24h.
-
Lämpökäyrässä asetus 41 nytten, vakio 40.
Lämmöt pysyi tasaisena 20c kun oli 8 tai enenmän pakkasta mutta kun tullaan lähemmäs 0 pintaa lämpötila nousee sisällä tosin 0.6 astetta.
Laske huonearvoa ja nostaa käyrää.
Tilasinkin jo huoneanturin ja jos kaikki menee nappiin saan sen keskiviikkona asennettua niin pääsee testaa mitä se vaikuttaa.
Tulevaisuuden suunitelmissa on vaihtaa kaikki patteriventtiilit uusiin kun 90% ovat jumissa, ovat 40 vuotta vanhoja.
-Kaikki tarkoitus pitää auki eli en asenna säätöjä/termareita muihin kuin makuuhuoneisiin,varastoon,talliin ja ehkä talousrakennukseen eli vesi saa kiertää lähes vapaana.
Emäntä on ollut kyllä tyytyväinen vaihtoon ja tällä hetkellä 2 viikon käytön ihmettelystä laskin että päivän sähköhinnoilla menee noin 150€/kuukaudessa pumpun sähköön sisältäen kaiken siihen liittyvät jutut.
Kompurassa on oma kiertovesi pumppu jossa 3 nopeutta, nyt nopeus on täysillä eli 3:ssa niin onkohan se nyt paras? En tiedä paljonko sähkönkulutukseen vaikuttaa jos pitäisi vaikka 2 asennossa vai huononeeko laitteiston hyötysuhde sitten? 75w näytti olevan max.ottoteho pumpulla ja sehän pyörii 24h.
Mikä on meno/paluu lämpötilaero? Jos menee alle 5, niin pienennä nopeutta.
-
Eli jos on alle 5 pienentää arvoa ja jos yli nostaa??
Pitää katsoa arvoa huomenna kun kompura käy.
Jossain vaiheessa pitää syventyä että saisiko lisää säästöä jostain ilman että tarvitsee mukavuudesta tinkiä.
-
Tiputin nopeuden 2 asentoon ja nyt on tasaisesti 6asteen ero tulo/lähtö välillä, lyhyen hetken oli 7 astetta mutta 80% ajasta 6 asteen ero kun kompura kävi joten jätin siihen.
Mikä on hyvä mak. ero mitä ei kannata ylittää?
Ulkona -4 astetta pakkasta.
Mikä olisi sitten hyvä integraali ? Tehtaa jäljiltä -60 mutta koe mielessä tiputin -80:n ja keskiviikkoa kun menen taas katsomaan niin voin kysellä onko ollut kylmä =)
Sitten tuli yksi juttu mieleen, paljonko järjestelmästä "haihtuu" lämpöä eli onletteko parannelleen laiteiston eristyksiä etc?
Varaajia, kompuraa?
-
Mikä olisi sitten hyvä integraali ? Tehtaa jäljiltä -60 mutta koe mielessä tiputin -80:n ja keskiviikkoa kun menen taas katsomaan niin voin kysellä onko ollut kylmä =)
Sitten tuli yksi juttu mieleen, paljonko järjestelmästä "haihtuu" lämpöä eli onletteko parannelleen laiteiston eristyksiä etc?
Varaajia, kompuraa?
Lämpimämmillä keleillä isompi integraali, esim. 120...150 että käy harvemmin ja pitemmän aikaa kerrallaan. Kovilla pakkasilla tuo 60..80 on ihan ok, meillä ainakin.
Aika hyvin on mielestäni eristetty eli ei ole minulla ainakaan ollut ajatuksissa eristää. Mutta jos käytössä on lämpimän käyttöveden jatkuva kierrätys niin se kyllä hukkaa melkoisesti lämpöä. Meillä se 180 litran varaaja tyhjenee neljässä viidessä tunnissa jos lämpimän veden kierrätys on päällä.
-
Ei ole sellaista luksusta kun käyttöveden kierätystä =) No jätän inte.tuohon -80:n ja seuraan tilannetta.
-
Kuukausi takana nyt maalämpöä, Päiviä 32 jonka aikana pumppu on käynyt 405 tuntia josta lämmintä käyttövettä tehnyt 17 tuntia. Sähköä kulunut 1475Kw tänä aikana pumpun kuluttama. 46.1Kw/vrk keskikulutus tosin ensimäinen vuorokausi mentiin pelkkien vastuksien kanssa jolloin kului 120Kw ennen kuin kompuran maapiiri kytkettiin seuraavana päivänä jonka jälkeen ei vastuksia käytetty. 180m2 + 40m2 lämmintä tilaa.
Laskin että pumppu käy keskimäärin pyöristäen 13 tuntia/vrk tosin nyt ei ole ollut kovia pakkasia.
Varastossa ja autotallissa on nyt lämmintä kun eristin ovenpielet ja uusin tiivisteet oviin(Aikaisemmin yläkertaan puhallettiin villaa) mutta patteriventtiilit jumissa joten ei voi säätää ovat tosin vaihtolistalla.
Kysymys ammattilaiselle että säästääkö energiaa jos huoneista mitä ei käytetä yön aikana tiputetaan lämpöä esim. 20->18 22-06 välillä? Eli onko säästöä kun aamulla kuitenkin kuluu jonkun verran enenmän että lämpötila saadaa takaisin normaaliin 20c ?
Ulkona pakkasta ja tallissa 19 astetta ja varastossa arviolta noin 21 ja tarkoitus tiputtaa talli 15c, varasto 10c asteeseen ja yksi ajatus että talli saa tippua 22:00 jälkeen 10c asteeseen ja aamulla 08:00 tai 09:00 voisi nousta takaisin 15c asteeseen tätä mietin josko saisi mitään säätöä toisi energian muodossa?
Yöllä ei tallissa tule kuitenkaan oltua mutta 15c on mukava lämpötila silloin kun joutuu tekemään jotain siellä(Auto harrastus).
-
Lyhytaikainen, esim. yöajan lämpötilanpudotuksen merkitys riippuu kovasti siitä, mitä materiaalia seinät ja katto ovat.
- Jos ovat lämpöä varastoivia, esimerkiksi kiviainesta,
ei yöaikainen lämpötilan pudotus laske juurikaan yöajan lämpötilaa, mutta
keskilämpötila laskee, koska kiviaines lämpenee uudelleen aika hitaasti. Säästöäkin tulee niukasti, koska ne rakenteet täytyy lämmittää uudelleen.
- Jos rakenteet ovat puuta tai vieläkin kevyempää materiaalia, putoaa yölämpötila nopeaan ja säästöä syntyy paremmin.
- Parhaiten säästöä syntyy pysyvällä lämpötilan pudotuksella, esimerkiksi pudottamalla jonkin tilan lämpö 21C -asteesta 16C -asteeseen pysyvästi; tuon tilan vuotuinen lämmitystarve laskee silloin noin 30%.
- Jos taloa pidetään +22C lämpötilassa ja sitten se lasketaankin +21C lämpötilaan, saadaan tuolla vuodessa aikaan noin 5% energiankulutuksen säästö.
-
Asia selvä, 99% kivitalo eli sisäseinätkin muurattua tiiltä tosin katto puuta.
Eli toistaiseksi hautaan idean lämpösäätelystä sitten mutta pudotan/rajoitan tallin ja varaston lämpötilaa kun saan haettua uudet venttiilit.
Jossain vaiheessa vaihtaa kaikki venttiilit uusiin niin saa ne kaikki 100% auki perustiloissa.
-
Kuukausi takana nyt maalämpöä, Päiviä 32 jonka aikana pumppu on käynyt 405 tuntia josta lämmintä käyttövettä tehnyt 17 tuntia. Sähköä kulunut 1475Kw tänä aikana pumpun kuluttama. 46.1Kw/vrk keskikulutus tosin ensimäinen vuorokausi mentiin pelkkien vastuksien kanssa jolloin kului 120Kw ennen kuin kompuran maapiiri kytkettiin seuraavana päivänä jonka jälkeen ei vastuksia käytetty. 180m2 + 40m2 lämmintä tilaa.
Laskin että pumppu käy keskimäärin pyöristäen 13 tuntia/vrk tosin nyt ei ole ollut kovia pakkasia.
Varastossa ja autotallissa on nyt lämmintä kun eristin ovenpielet ja uusin tiivisteet oviin(Aikaisemmin yläkertaan puhallettiin villaa) mutta patteriventtiilit jumissa joten ei voi säätää ovat tosin vaihtolistalla.
Kysymys ammattilaiselle että säästääkö energiaa jos huoneista mitä ei käytetä yön aikana tiputetaan lämpöä esim. 20->18 22-06 välillä? Eli onko säästöä kun aamulla kuitenkin kuluu jonkun verran enenmän että lämpötila saadaa takaisin normaaliin 20c ?
Ulkona pakkasta ja tallissa 19 astetta ja varastossa arviolta noin 21 ja tarkoitus tiputtaa talli 15c, varasto 10c asteeseen ja yksi ajatus että talli saa tippua 22:00 jälkeen 10c asteeseen ja aamulla 08:00 tai 09:00 voisi nousta takaisin 15c asteeseen tätä mietin josko saisi mitään säätöä toisi energian muodossa?
Yöllä ei tallissa tule kuitenkaan oltua mutta 15c on mukava lämpötila silloin kun joutuu tekemään jotain siellä(Auto harrastus).
No niin, tervetuloa mukaan taulukointi- tilastointi- ja jatkuvan säätötarpeen omaavien hörhöjen joukkoon. Täällä sitten muiden mukana iloitaan ja surraan puolen euron säästöjä kuin myös hukkaan heitettyjä senttejä. Ja pihassa oleva kartano-Volvon menettää arvostaan 20 € joka ikinen päivä riippumatta lämmitystarveluvusta, sisälämpötilasta, lämmönjaon toteutuksesta tai täystehomitoituksesta. ;) No ei vais, kunhan vaan hymähtelen ajoittain palstalla esiintyvälle ryppyotsaisuudelle ja fundamentalismille. Ei nähdä metsää puilta jne.
Mutta mennäänpä asiaan. Meidän kämppä on samaa ikäluokkaa, sinulla on vähän enemmän lämmitettävää.
Tammikuussa sähköä kului 1706 kWh, josta pumppu vei 1199 kWh käyden 514 h. Käyttövettä tehtiin 40 h eli n. 100 kWh edestä. Autotallin ovet ovat ns. mallia hyvin tuulettavat mutta pidän siellä vain n. 12 asteen sisälämpöä eli patteritermari on vain hieman raollaan.
Tomppeli puhuu asiaa tuosta vuorokaudenajan mukaan tapahtuvasta lämmönsäätelystä. Iso laiva kääntyy hitaasti ja sama tuntuu olevan lämpötilan muutoksen suhteen maalämpötalossa. Jos tuntuu että sisällä on liian lämmin ja pudottaa huoneasetuksen vaikka 20 => 19 niin vaikutus alkaa näkyä suunnilleen 12 tunnin päästä. Samoin jos tuntuu viileältä niin huoneasetusta saa nostaa ainakin kolmella asteella jotta sisälämpötila muuttuisi saman illan aikana. Ja tämä siis puutalossa, jossa kiveä ei ole kuin takassa ja ulkovuorauksessa. Kun itse tykkään nukkua viileässä niin monesti laitan makkarin patteritermostaatin ja oven kiinni kun tulen töistä niin nukkumaan mennessä on sopiva lämpötila. Usein tätä viilentämistä täytyy vielä tehostaa avaamalla tuuletusikkunaa.
-
No niin, tervetuloa mukaan taulukointi- tilastointi- ja jatkuvan säätötarpeen omaavien hörhöjen joukkoon.
:-) Eiköhän kesän jälkeen laitteisto unohdu kun uutuuden viehätys katoaa =)
-
Eilen saapuivat uudet patteriventtiilit ja termostaatit, pakkasta nyt -11 mutta talo on kivinen joten ei jäähdy nopeasti joten vaihtohommiksi meni tämä vikonloppu.
Jos saisi kaikki venttiilit auki asentoon ja noi parit termari säätöiseksi niin alkaa olemaan melko täydellinen systeemi paitsi aurinko voima puuttuu :-)
-
Nyt on kaikki venttiilit uusittu Danfossin tekeleillä.
Tein pikaisen huuhtelunkin eli parit tulpat pois laitteistohuoneessa ja hanat auki täyttösysteemistä, 10min annoin mennä normaaliin suuntaa ja 20min takaperin joka auttoi siinä että pattereita ei juurikaan tarvinnut ilmailla =)
Aika mustaa vettä sieltä tuli tosin kaikkea tullut vieläkään mutta ehkä kesällä sitten kunnon huuhtelu kun on lämmintä.
Ulkona oli päivällä -5 pakkasta ja sisällä lämmintä 20.5c kun kytkin pumpun pois ja tyhjensin lämmityspuolen 13:00.
Venttiilit etc. vaihdettu ja pumppu päälle 19:00 aikaan ja sisällä silloin 18.5c lämmintä.
Nyt jätin kaikki venttiilin auki ja kiertovesipumpun täysille ja ei juurikaan kuulu mitään ääntä pattereista enään=)
Avasin kaikki kuristajatkin samalla pattereista joten vesi pääsee nyt todella kiertää, tulo ja lähtö pattereilla melkein yhtä lämpöiset.
Huomenna sitte loppu tarkastus ja säätö.
Otti vastukset apuun kun lämmitin saunankin eli käyttövettä meni kanssa 19:00 jälkeen.
-
Nyt on kaikki venttiilit uusittu Danfossin tekeleillä.
Tein pikaisen huuhtelunkin eli parit tulpat pois laitteistohuoneessa ja hanat auki täyttösysteemistä, 10min annoin mennä normaaliin suuntaa ja 20min takaperin joka auttoi siinä että pattereita ei juurikaan tarvinnut ilmailla =)
Aika mustaa vettä sieltä tuli tosin kaikkea tullut vieläkään mutta ehkä kesällä sitten kunnon huuhtelu kun on lämmintä.
Se patteriverkon vedessä oleva "musta" on teräksen korroosiotuotetta, magnetiittia Fe3O4. Happirikkaissa olosuhteissa korroosiotuote on punaista hematiittia, Fe2O3 eli tutummin ruostetta.
Kiertovesijärjestelmät pyritään pitämään hapettomina jottei korroosiota tapahdu putkien tms. sisäpuolella. happea järjestelmiin pääsee mm. uutta vettä kiertoon lisättäessä mutta kun teräs (rauta) reagoi hapen kanssa niin happi kuluu pois ja korroosio pysähtyy. Niissä järjestelmissä, joihin joudutaan jatkuvasti lisäämään uutta tuoretta ja happipitoista vettä (kuten kaukolämpöverkosto siinä esiintyvien putkivuotojen takia), poistetaan happi vedestä esim. lisäämällä kiertoveteen hydratsiinia.
Korroosion minimoimisen vuoksi siis on parempi, mitä vähemmän happipitoista vettä järjestelmään lisätään. Jos putkisto huuhdellaan puhtaalla happipitoisella vedellä niin hetken päästä sinne on taas muodostunut uudestaan sitä mustaa magnitiittia eli siinä mielessä hommaa ei kannata kovin usein tehdä. Korroosionestopuolella vanha sanonta onkin että korroosiota ei voi pysäyttää, ainoastaan hidastaa.
Linkin opinnäytetöissä on hieman syvällisemmin selvitetty asiaa voimalaitosympäristössä
http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20982/vaisanen.pdf?sequence=3
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/30957/TMP.objres.718.pdf?sequence=1
-
Kannattaa myöskin muistaa että tuo musta vesi syöpyy aika tehokkaasti vaaleisiin sauma-aineisiin laattalattioissa.
-
ajatuksena olikin jos siellä olisi roskia jotka voisi tukkia venttiileitä niin saada ne pois.
Järjestelmäähän ei voi lisätä mitään korroosion esto aineita.
-
Tänään asensin termarit, talliin 17(20)c, varastoon 10(20)c, talousrakennukseen 13(16)c joihin tuli perinteiset mekaaniset termarit, talousrakennukseen jäi yksi patteri ilman termaria eli täysin auki.
Asuintaloon asensin makuuhuonoisiin ja olohuoneeseen Danfoss Eco termarit,
Makuuhuoneissa on 20c paitsi yhdessä 15c emännän pyynöstä kun tykkää nukkumaan viileässä.
Olohuoneen termarit on säädetty 21c mutta sisäanturin ohjastamana kompuralle on pyyntönä 20.5 ja ajatus toimii ainakin pikaisella eli termarit ovat auki kokonaan kun ollaan alle 21 asteen lämmön joten pattereiden koko pintaala on käytössä.
Olohuone on iso jossa takka keskellä joten ajatus että jos on isompi porukka tai takassa tuli niin huoneen lämpötila ei nouse niin helposti turhan korkealle.
Suluissa olevat lämpötilat ennen termareiden asennusta.
Lämpökäyrän tiputin 41->38 tosin ei ainakaan heti muuttanut lähtevän veden lämpötilaa.
Kiertovesi pumppu on automaatti asennolla.
Huomenna sitten näkee miten on lämmöt pysyneet =) -12 tällä hetkellä ulkona.
-
15 astetta makuuhuoneessa!! No sinä et varmaankaan nuku siellä? ;D
-
15 astetta makuuhuoneessa!! No sinä et varmaankaan nuku siellä? ;D
En nuku, Talo on siis vanhempien itse asun toisaalla mutta käyn tuolla säänöllisesti aina auttelemassa talo jutuissa tosin itsekkin tykkään tykkään viileässä mutta lähempänä 18 kuin 15 astetta.
Aikaisemmin ollut 13-15 astetta makuuhuoneessa.
-
Tänään asensin termarit, talliin 17(20)c, varastoon 10(20)c, talousrakennukseen 13(16)c joihin tuli perinteiset mekaaniset termarit, talousrakennukseen jäi yksi patteri ilman termaria eli täysin auki.
Asuintaloon asensin makuuhuonoisiin ja olohuoneeseen Danfoss Eco termarit,
Makuuhuoneissa on 20c paitsi yhdessä 15c emännän pyynöstä kun tykkää nukkumaan viileässä.
Olohuoneen termarit on säädetty 21c mutta sisäanturin ohjastamana kompuralle on pyyntönä 20.5 ja ajatus toimii ainakin pikaisella eli termarit ovat auki kokonaan kun ollaan alle 21 asteen lämmön joten pattereiden koko pintaala on käytössä.
Olohuone on iso jossa takka keskellä joten ajatus että jos on isompi porukka tai takassa tuli niin huoneen lämpötila ei nouse niin helposti turhan korkealle.
Suluissa olevat lämpötilat ennen termareiden asennusta.
Lämpökäyrän tiputin 41->38 tosin ei ainakaan heti muuttanut lähtevän veden lämpötilaa.
Kiertovesi pumppu on automaatti asennolla.
Huomenna sitten näkee miten on lämmöt pysyneet =) -12 tällä hetkellä ulkona.
Kirjoittele miten toimii kun termarit on noinkin hilkulle säädetty. Jotenkin tuntuisi siltä että termari kuitenkin alkaa sulkemaan kiertoa, kun menovesi alkaa pyöriä 40C nurkilla. Suositushan on että patteritermostaatit vaihtoventtiilikoneella avattaisiin täysin auki, mieluiten pois kokonaan.
-
Seuraan tilannetta ja tarvittaessa säätelen =) Makuuhuoneet ja oikeastaa kaikki muut toimivat lähes nappiin nyt paitsi olohuonetta pitää seurata viellä.
Aika hyvin tuntuu vesi kiertävän vaikka termareilla on asetettu 21c(Danfoss Eco) ja pumpulta pyyntö 20.5c
0.5 asteen välein voi säätää joten eiköhän löydy kohta jossa patterit koko mitaltaan lämpöiset eli vesi kiertää ja kun pistän takkaan tulen niin patterit viilenee sen mukaan, tämä on haussa siksi Danfoss Ecot hommasin.
Ajatus siis että vesi kiertää koko ajan vapaana mutta jos huoneen lämpö alkaa nousta yli tavoitteen niin sitten alkavat kuristaa esim. useampi ihminen tai tulta takassa.
Pumppu reagoi hitaasti ja sitten kun alkaa reagoida eli tiputtaa lähtevän veden lämpötilaa niin muut huoneet alkaa jäähtymään sitten kanssa jota pyrin välttää =)
Olohuoneen patterit ovat 3 kennoset, pitkät mutta melko matalat joten termarit ovat noin 30cm lattiasta.
-
Pientä viilailua viellä mutta aika hyvin tuntuu toimivan josko tässä joku päivä pistäisi takkaan tulen ja katsoisi mitä lämpötilalle käy samalla...
Ilmaa vaan tuntuu olevan nyt koko ajan putkistossa, paine tällä hetkellä 1.5bar.
Paransin ilman poistoa lisäämällä jatkot ilmausruuveihin mitkä sijaitsee putkissa että ilmalla on isompi tila lokeroitua.
-
Alkaa lämpötila olla haluttu ja tuntuu toimivan=)
Sisällä 20.2 - 20.5 .
Termarit käytössä joka huoneessa paitsi talourakennuksen yhdessä patterissa.
Vesi kiertää ja säädöt alkaa olla kohdallaan eli suurimmassa osassa vesi kiertää vapaasti paitsi silloin kun jokin muu lämmittää huonetta. Mekaanisten kanssa aika tarkkaan saa vääntää että saa toimimaan halutusti että kun lämpö nousee niin patterit viilenee just oikeaan aikaan =)
Ilmaa vaan on systeemissä vieläkin mutta joskus luulisi loppuvan, paine on kuintenkin yli 1bar.
-
85 vrk
3613KWh
1047 tuntia / 52 käyttövettä.
Lisälämpö 1 8h
Lisälämpö 2 15h
42,5KWh / vrk
Lisälämmöt tulleet ekalta vuorokaudelta ennen kun maapiiri kytkettiin ja muutama tunti kun vaihdoin patteriventtiilit jolloin systeemi oli pois päältä.
Onko inhimilliset?
-
Tuli aika jolloin lämmitys pysähtyi kun ulkolämpötila meni riittävän ylös, sisäinen kiertovesipumppu pysähtyi mutta ei ulkoinen...
En ole katsonut mihin kytketty mutta onkohan mahdollista laittaa ulkoinen pumppu tuon sisäisen rinnalle että molemmat pysähtyy samalla kum lämpöä ei tarvitse?
Turha sitä ulkoista pyörittää turhaa...
-
16.01.2013 otettiin käyttöön, 02.06.2013 mennessä tapahtunut:
lämpöpumppu käynyt 1289 tuntia josta 87 tuntia käyttövettä.
Lisälämpö1 8 tuntia
Lisälämpö2 15 tuntia
Sähköä mennyt 4434Kw
-
Tuli aika jolloin lämmitys pysähtyi kun ulkolämpötila meni riittävän ylös, sisäinen kiertovesipumppu pysähtyi mutta ei ulkoinen...
En ole katsonut mihin kytketty mutta onkohan mahdollista laittaa ulkoinen pumppu tuon sisäisen rinnalle että molemmat pysähtyy samalla kum lämpöä ei tarvitse?
Turha sitä ulkoista pyörittää turhaa...
Jostain luin, että patteriventtiileille on hyvästä (eivät jumitu) kun on pieni virtaus päällä kesälläkin.
Itse vaihdoin ulkoisen pumpun pienimmälle teholle (6W), kun kesä alkoi.
Öljylämmitysaikana minulla oli kertovesipumppu vuorokausiajastimen takana (n. 15min / vrk) samasta syystä ja siitäkin ettei vanhan ISON pumpun laakerit jämähdä kesällä.
-
Pateriventtiilit taitavat kaikki olla kiinni asennossa nyt kun termariohjatut...
Vanha iso pumppu ei meillä koskaan jämähtänyt vaikka oli koko kesän pois käytöstä, 40 vuotta pumppasi.
No nyt nykäsin johdon irti pumpusta ja saa olla hiljaa.
-
Pumpun käymiseen että sisäinen pumppuhan käynistyy kun käyttövettä lämmitetään joten ei tulisi seisomaan koko kesää...
Pitää joku päivä tutkia asia, pikkujuttu mutta turha ulkoista pumppua pyörittää kun talo ei tarvitse lämpöä.
16.06.2013
1307 tuntia käynyt
98 Käyttövesi
4511 Kw
-
Vuosi vierähti ja tässä lukemia ensinmäiseltä vuodelta:
7950Kw
Kokonaiskäynti aika 2310h
Josta
Käyttövettä 230h
Apuna käytettiin
Lisälämpö 1: 15h
Lisälämpö2: 20h