Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: nikode - 20.09.12 - klo:19:43
-
Nyt on loppusuoralla kaksi vaihtoehtoa Nibe f1245-10kw sekä danfoss dhp-h-10kw. Enkä tiedä kumpi olisi fiksumpi vaihtoehto. Talossa noin 260m2. lämmitettävää alaa, kaikki lattialämmityksellä kahdessa kerroksessa. Kulutus ollut noin 3000l öljyä per vuosi. Reikää tulossa 180m. Sijainti kaakkois-suomessa. Kehukaa tai haukkukaa tarpeen mukaan... :-/
-
Pumpun teholuokka on oikein molemmissa.
Samoin porakaivo 180 metriä aktiivisyvyyttä on hyvä.
-
Nyt on loppusuoralla kaksi vaihtoehtoa Nibe f1245-10kw sekä danfoss dhp-h-10kw. Enkä tiedä kumpi olisi fiksumpi vaihtoehto. Talossa noin 260m2. lämmitettävää alaa, kaikki lattialämmityksellä kahdessa kerroksessa. Kulutus ollut noin 3000l öljyä per vuosi. Reikää tulossa 180m. Sijainti kaakkois-suomessa. Kehukaa tai haukkukaa tarpeen mukaan... :-/
Toiminta noilla vermeillä taitaa olla likimain sama, kv-varaaja ja sen lämmitys kierukalla.
KV-tuotto taitaa olla aika liki toisiaan.
Vaihtoventttili periaattteella molemmat.
Dokumentit Nibellä hyvät, toisesta ei käsitystä...
Nibe taitaa olla helpommin laajennettavissa eli hienosti sanottuna skaalautuvampi ja ohjauskin fiksumpi....ainakin semmoinen käsitys on juttuja kuunnellessa tullut.
Kummassakaan ei taida olla vikoja toista enempää.
Eli minä valitsisin noista Niben.
-
Noi on makuasioita. Nibessä on monipuolisempi käyttövalikko sekä säätö/loggerointimahdollisuudet. Toisaalta Danfoss on tuolta osin pelkistetympi ja ehkäpä vikamahdollisuudet pienemmät. Oliko Nibessä mäntäkompressori vielä tuossa teholuokassa. Danfossissa puolestaan scroll mallinen kompressori. Molemmat kuitenkin ovat Ruotsalaisia laatu koneita.
-
Noi on makuasioita. Nibessä on monipuolisempi käyttövalikko sekä säätö/loggerointimahdollisuudet. Toisaalta Danfoss on tuolta osin pelkistetympi ja ehkäpä vikamahdollisuudet pienemmät. Oliko Nibessä mäntäkompressori vielä tuossa teholuokassa. Danfossissa puolestaan scroll mallinen kompressori. Molemmat kuitenkin ovat Ruotsalaisia laatu koneita.
Mikä on makuasia?
Ei ainakaan dokut+laajennettavuus ole mikää makuasia, se on selvää faktaa, toinen asia on sitten tarviiko laajennettavuutta (sekin faktaa, tarvii tai ei tarvii)...dokuja ainakin tarvii.
Jos on valmiina loggerointimahdollisuuksia ja monipuolisemmat ohjaukset, niin minä en sitä ainkaan haittana näe...kyllä semmosilla pystyy paremmin päättelemmään kukkuuko kone normaalisti.
-
Ok, tuli vähän huonosti muotoiltua tuo eka lause. Tarkoitin sitä, että kaikki eivät arvosta samoja ominaisuuksia ja yhtä totuutta paremmuudesta ei kai tässä tapauksessa ole.
Onko muuten missään julkaistu puolueetonta vikatilastoa eri merkeistä, joka olisi suhteutettu laitteiden määriin. Ruotsissa?
-
Molemmat kuitenkin ovat Ruotsalaisia laatu koneita.
Missä Danfoss valmistetaan?
-
Niin, tietääkö joku tarkemmin. Suunnittelu ja tuotekehitys sekä tietääkseni pääkonttori sijaitsevat Ruotsin Arvikassa. Ainakin jotakin tuotantoakin siellä on, mutta en tiedä tarkemmin.
-
Voin olla ihan väärässä mutta muistelen kuulleeni että danfossin jotain mallia kasattaisiin puolassa. Tiedä sitten eiköhän nuo pitkälti samoista osista ole eri merkit kasailtu.
-
Tuli sitten valittua tuo danfoss dhp-10KW.
Nyt pitäisi saada säädöt vielä kohdalleen kun tuntuu ottavan vain muutaman minuutin pyrähdyksiä. :-/
-
Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa, että kaikki hanat ja termostaatit on auki jotta vesi pääsee kiertämään riittävän rivakasti lämönjakoverkossa.
-
Tuli sitten valittua tuo danfoss dhp-10KW.
Nyt pitäisi saada säädöt vielä kohdalleen kun tuntuu ottavan vain muutaman minuutin pyrähdyksiä. :-/
kaikista normaalilämpöisistä tiloista termostaatit täysille tai irti. Lämpökäyrä varmaan luokkaa 28. Sitten huoltovalikosta lämpöpumpun integraali esim -120. Legionellan voi myös muuttaa käyttävesiosiosta välille 28d ja aika pitää olla 1h. Huoneasetuksella 21 sisällä on yleensä reipas 22. Koitappa näillä ensin..
-
Kaakkois-suomessa mennään asetuksilla: käyrä 25, minimi 22, integral-180, huone 20, käyttövesi käynnistys 39, painotus 55%.
Lattialämmitys 145 neliötä, josta autotalli ja varasto 30 neliötä.
Pumppu 8kw thermia diplomat. Keskimäärin lokakuussa pumppu vienyt 6,5 kwh sähköä vrk, kk lämpötila ka 7,5c.
-
Minkä ikäisiä taloja saimaanrannalla ja nikodella? Oletin ~8v nikodelle.
-
Talo rakennettu 1993. Jukka-talon tuote, yläpohja 350 mm puh.villa. Seinät 200 mm eriste, alapohja 150/100 mm. Ilmanvaihdossa lto-koneena deekax 280.
Lisäsin huoneanturin viime talvena olohuoneen seinälle. Tasaa lämmitystä kun takka/ leivinuuni lämpenee 8-) On toiminut kuten ajattelinkin.
-
Talo tehty 1999, ilmanvaihto pelkkä koneellinen poisto. Eilen illalla laitoin termarit täysille ja käsisäädöt auki. Huone 22, Käyränä 31, min 27, max 40, integral 160, hystereesi 8, max paluu 33, väli 10min, shunttiaika 15s, kävi 50min jolloin lopussa keruupiirin paluu +4, meno 0. Aamulla lämpöä oli noin 24 astetta. Pienensin huone arvon 21 katsotaan taas sunnuntai aamuna missä mennään. Mikä käytännön merkitys on paluun max lämmöllä?
-
Talo tehty 1999, ilmanvaihto pelkkä koneellinen poisto. Eilen illalla laitoin termarit täysille ja käsisäädöt auki. Huone 22, Käyränä 31, min 27, max 40, integral 160, hystereesi 8, max paluu 33, väli 10min, shunttiaika 15s, kävi 50min jolloin lopussa keruupiirin paluu +4, meno 0. Aamulla lämpöä oli noin 24 astetta. Pienensin huone arvon 21 katsotaan taas sunnuntai aamuna missä mennään. Mikä käytännön merkitys on paluun max lämmöllä?
Max. paluu on sulla turhan alhaalla. Tehdasasetuksena on 55C ja se kait on jonkinlainen varmuuspysäytys esim. lämmityksen kierto-ongelmissa tai vastaavissa. Se ei vaikuta käyttövettä tehtäessä.
-
Max.
paluu meno arvo on lattialämmitystalossa yleensä 40c, koska monet laminaatti- ja parkettivalmistajat ilmoittavat suurimmaksi sallituksi lämpötilaksi +40c.
Kesällä kun termostaatit rajoittavat lämmitysvedenkiertoa ja halutaan kuitenkin lämmittää pesuhuoneen lattiaa, niin pumppu käy lyhyitä pätkiä, koska hitaasta virtauksesta johtuen veden lämpötila nousee nopeasti tuohon suurimpaan sallittuun arvoon ja pumppu sammuu.
-
Max.paluu arvo on lattialämmitystalossa yleensä 40c, koska monet laminaatti- ja parkettivalmistajat ilmoittavat suurimmaksi sallituksi lämpötilaksi +40c.
.
Onko se nyt sitten näin. Max. menovedenlämpötila pitää ohjeen mukaan lattialämmitystaloissa asettaa juuri samasta syystä 45 asteeseen. Tuo säätää kuitenkin ilm. laskettua eli tavoiteltua arvoa, eikä siten rajoita todellista menoveden lämpötilaa.
Täten voisi olla perusteltua säätää rajoitus paluuveden maximilla (joka ei sekään vaikuta todelliseen putkessa kulkevaan veden lämpötilaan) mutta käsittääkseni pumppu katkaisee tuolloin hälytyksellä, eikä se kait ole tarkoitus.
-
Max.paluu arvo on lattialämmitystalossa yleensä 40c, koska monet laminaatti- ja parkettivalmistajat ilmoittavat suurimmaksi sallituksi lämpötilaksi +40c.
.
Onko se nyt sitten näin. Max. menovedenlämpötila pitää ohjeen mukaan lattialämmitystaloissa asettaa juuri samasta syystä 45 asteeseen. Tuo säätää kuitenkin ilm. laskettua eli tavoiteltua arvoa, eikä siten rajoita todellista menoveden lämpötilaa.
Täten voisi olla perusteltua säätää rajoitus paluuveden maximilla (joka ei sekään vaikuta todelliseen putkessa kulkevaan veden lämpötilaan) mutta käsittääkseni pumppu katkaisee tuolloin hälytyksellä, eikä se kait ole tarkoitus.
Ääh...multa meni menot ja paluut sekaisin.
Nibessä sammuttaa kompuran välittömästi, jos verkostoon meni lämmityssyklin aikana yli maks.meno lämpöistä vettä. Ei tee hälytystä, vaan odottaa integraalin/asteminuuttien kasvamista raja-arvoon ja yrittää sitten uudelleen. Tämä on normaali kuvio Nibessä kesällä kun vesi kiertää vain pesuhuoneen lattiassa. Paluuta ei mun vanhanaikainen Nibe taida mitata ollenkaan.