Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Pumppupete - 24.08.12 - klo:14:40
-
Jos lähtökohta on lämmitettävät kuutiot niin miten niistä taiotaan pumpun teholuokka? Entä jos on vanha talo joka esim vie 3500 l öljyä vuodessa?
Ja miten huomioidaan maaperä porareijälle? Omalla tontilla esim seisoo talo suoraan kallion päällä kun taas naapurin uusi talo 8m päässä jouduttiin paaluttamaan!
Kattilapuolella tää oli jotenkin pal yksinkertasempaa... :P
-
Jos lähtökohta on lämmitettävät kuutiot niin miten niistä taiotaan pumpun teholuokka?
Lämmitettävää kuutiometriä kohden lämpöenergian kulutus on talon rakentamisajankohdasta riippuen noin 100 - 200 kWh/m3/vuosi.
Vuoden 2000 normien mukainen talo kuluttaa noin 160+170 kWh/m3/v
Talon sijainti Suomen kartalla vaikuttaa kulutukseen. Mitä kylmempää ulkona, sitä enemmän tarvitaan lämpöä pitämään tuvassa +20C.
Entä jos on vanha talo joka esim vie 3500 l öljyä vuodessa?
3500 litraa öljyä vuodessa tarkoittaa noin 30.000 kWh lämpöenergiaa vuodessa kattilalla tuotettuna. Sen tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 11 kW -tehoinen lämpöpumppu.
2500 litraa öljyä vuodessa tarkoittaa noin 21.000 kWh lämpöenergiaa vuodessa kattilalla tuotettuna. Sen tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 7,5 kW -tehoinen lämpöpumppu.
Pumpputehoa tarvitaan karkeasti noin 0,02 kW/lämmitettävä kuutiometri.
Ja miten huomioidaan maaperä porareijälle? Omalla tontilla esim seisoo talo suoraan kallion päällä kun taas naapurin uusi talo 8m päässä jouduttiin paaluttamaan!
Kattilapuolella tää oli jotenkin pal yksinkertasempaa... :P
On eduksi, jos kallio on lähellä maan pintaa, mutta ei ihan pinnassa. Ideaali olisi noin 1 metri maata kallion päällä.
No, sellaista löytyy tosi harvoin.
On hyvä, jos maata olisi kallion päällä vähemmän, kuin esimerkiksi 20 metriä.
Maaporaus on putkitettava teräsputkella. Maaporauksen tekeminen on hitaampaa ja kalliimpaa, kuin kallioon poraaminen.
Jos maata on kallion päällä yli 40 - 50 metriä, on poraaminen jo vähän kyseenalaista. Tällaisiakin kyllä porataan.
Lämmöntuotoltaan paras kaivo on:
- porattu mahdollisimman kovaan kiviainekseen, kalkkikivi on yksi huonoimmista.
- kalliossa on halkeamia, jotka mahdollistavat pohjaveden virtaamisen kaivon läpi.
- Porareikä on syvä. Lämpötila nousee kallioperässä alaspäin mentäessä noin 1-2 astetta sadalla metrillä. Lähestytään maan kuumaa ydintä. Siitä lämpötilan nousu.
...
Tässä oli jotain pohjaksi.
Näin et voi kuitenkaan mitoittaa pumppua tai porakaivoa.
Menee liian epätarkaksi ja arvaamiseksi!
Rakennuspaikan sijainti Suomen kartalla vaikuttaa kovasti mitoitukseen!
Koeile itse laskea tarkemmin tällä EXCEL taulukko-ohjelmalla! (http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat46.xls)
-
Mites lasketaan kun mulla puukattila vuodelta -75, eli 37 vuotta vanha ja puun kulutusarvio tarkentunu noin 45-50 m3 vuodessa (pinometriä).
Väitän että jos kattila olisi vaikka 20 vuotta uudempi olisi puun kulutus huomattavan paljon pienempi ja tämä pitäisi ottaa laskennassa huomioon.
Tomppeli teit mulle laskelman. Tekisitkö uuden tuolla esim 50 pinometrin puun kulutuksella ja miinustat siitä vielä jos tuolle vanhan kattilan verrokkina uudempi kattilan hyötysuhdetta pystyy jotenkin laskemaan niin laskeehan se vielä lisää puumäärän kulutusta. Tiedot löytyy tiedonkeruuketjun sivulta 6.
Toivottavasti ymmärretyksi.
-
Mites lasketaan kun mulla puukattila vuodelta -75, eli 37 vuotta vanha ja puun kulutusarvio tarkentunu noin 45-50 m3 vuodessa (pinometriä).
Väitän että jos kattila olisi vaikka 20 vuotta uudempi olisi puun kulutus huomattavan paljon pienempi ja tämä pitäisi ottaa laskennassa huomioon.
Tomppeli teit mulle laskelman. Tekisitkö uuden tuolla esim 50 pinometrin puun kulutuksella ja miinustat siitä vielä jos tuolle vanhan kattilan verrokkina uudempi kattilan hyötysuhdetta pystyy jotenkin laskemaan niin laskeehan se vielä lisää puumäärän kulutusta. Tiedot löytyy tiedonkeruuketjun sivulta 6.
Toivottavasti ymmärretyksi.
Laskin muuttuneilla arvoilla. Tältä näyttää nyt:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”hapaopa” Perinnetalo Haarannalla. 95400 Tornio. Tulostuspäivä 25.08.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Patterilämmitystalo 40500 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 10 pers 12000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 52500 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 256 m2 28,2 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 650 m3 11,1 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 256 m2 158 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 650 m3 62,3 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 256 m2 40500 kWh 158 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 276 m2 4000 kWh 56500 kWh 205 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 276 br m2 205 ET D luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 17,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 6 176 litraa 1,200 €/ltr 7 412 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 50 m3 68,00 €/m3 3 400 € 70,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 52500 kWh 0,130 €/kWh 6 825 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 51019 kWh 0,130 €/kWh 2 481 € 2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 1481 kWh 0,130 €/kWh 192 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 52500 kWh 19085 kWh 2,75 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 92,2% 17604 kWh 2 289 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 7,8% 1481 kWh 192 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 19085 kWh 2 481 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 4 931 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 4 344 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 37,4 kWh/m 1404 m 1,2 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 500 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 3,8 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 3,1 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 2,75 COP 54187 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -37C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 9,0kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 10,7kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 12,3kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 14,0 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 15,7 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 17,4 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 19,0 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 18,0 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 17,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -33,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 3 088 h 35,3%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut [ch8594] Tornio, koko vuosi=5620, tammikuu=AP901AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Polttopuuksi oletin koivuvoittoista sekahalkoa.
Pelkällä koivuhalolla lämmitystehon tarve näyttää suurempaa lukemaa.
Kattilan vuotuiseksi hyötysuhteeksi laitoin tähän laskelmaan 70%.
Ominaiskulutuksesta kertova 11,1 Wh/m3/Ap/v on vieläkin hiukan korkea.
Sama näkyy ET arvossa, joka on nyt 205. Sekin korkea.
Pitäisi saada arvoon 10, tai mieluummin vielä senkin alle.
30-40 cm puhallusvillaa ullakolle yläpohjaan, laskisi tuota kulutusarvoa melkoisesti ja 15 kW tehoinenkin pumppu saattaisi riittää.
Samalla riittäisi matalampi porakaivo tai lyhyempi maakeruupiiri.
-
Löytyykö nuo paikkakuntakohtaiset tiedot mistä?
-
Löytyy, esimerkiksi tässä:
http://www.motiva.fi/files/2840/Rakennusten_lammitysenergiankulutuksen_normitus.pdf
Siinä on seuranta -sääasemien vuositaulukko kooste ja kuntakorjaimet.
Suurenna kovasti!
Toinen, helpompi keino on ladata ja tallentaa tämä koneellesi. (http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat46.xls)
Täytä siihen lomakkeen alkuun paikkakuntasi postinumero, niin tuloste osioon ilmestyy itsestään valmiina nuo luvut koko vuodelle ja tammikuulle!