Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: jas99 - 06.06.12 - klo:21:52
-
Kaivo 150 metriä porattiin juuri.
Oli maata 15 m ja risaista kalliota 18 m eli putkitettiin 33 m.
Ilmeisesti yksi yläosan rautaputkista on rikkoutunut asennuksessa. Ensin lämpöputki ei mennyt läpi 33 metrin kohdalta ja nyt menee 130 metriin.
Tiedä sitten rikkooko tuo muoviputket eli pitäiskö laittaa uusi ehjä kaivo?
Ja sitten esim Nibe 1245-8 paikallisesta LVI-liikkeestä hintaan 5600 euroa.
Mitäpä ollaan mieltä, olisiko järkevä paketti?
Kyseessä rintamamiestalo 120 m2 lämmintä tilaa Hyvinkäällä, nyt vielä käytössä öljylämmitys (myytävänä) vesikierrolla.
-
Jos keruuputket eivät meinanneet mennä läpi tuon metalliputken alapäästä (33m) niin minä ainakin olisin vaatinut poraria puhdistamaan reijän poralla uudestaan koska vaikuttaa siltä että kallio on tosiaan rikkonaista ja siellä on irtokiviä. Onko metalliputkien sisällä muoviputkitus senkin pää on voinut mennä hieman kurttuun kun se painetaan kallioon asti.
-
Kyllä asentajapojat painoivat poralla monta kertaa läpi putkesta, välillä pysähtyi 33 mm kohdalla, vähän pyöräyttämällä terää meni läpi. Välillä vaan kilahti ja meni läpi.
Betoniin valettu muovitettu lämpöputken pää ei vaan millään meinannut mennä läpi, en tiedä miten sen lopulta saivat ujutettua.
Muovia putkien sisäpuolella ei ole, pelkkä teräsputki n 15 cm halk.
Tulevat vielä ensi viikolla yrittämään saada putki syvemmmälle.
Pitää varmaankin vaatia nostamaan ylös, jotta näkee mahdolliset vauriot.
-
Kannattaa ehdottomasti vaatia että saavat putket syvempään. Aktiivisyvyys on vaarassa jäädä liian lyhyeksi jo muutenkin kun on porattu vain 150m. Riippuu tietysti aikaisemmasta öljynkulutuksesta.
-
n 2200 litra on ollut vuosikulutus
Onkohan mahdollista laittaa ohuempi putki tuohon
jo tehtyyn kaivoon ja sillä estää mahdolliset sortumat?
-
17000 kW oli aika monella tarjouksen tehneellä
laskelmat tuolla öljynkulutuksella ja ehdottivat kaivon kokonaissyvyydeksi 105 m, 110 m ja 125 metriä.
Ja 6 kW ja 7 kW pumppu.
-
n 2200 litra on ollut vuosikulutus
Taulukossa näyttää tällaiselta:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo jas99 Ilmeisesti patterilämmitys 5460 Hyvinkää
Tulostuspäivä 08.06.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa. Patterilämmitystalo 14 340 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4 800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 19 140 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 120 m2 28,3 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 300 m3 11,3 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 120 m2 120 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 300 m3 143,4 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 120 m2 14 340 kWh 120 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 134 m2 4000 kWh 23 140 kWh 173 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 134 br m2 173 ET C luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 8,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 2 200 litraa 1,250 €/ltr 2 750 € 87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 19 140 kWh 0,125 €/kWh 2 393 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 19 140 kWh 0,125 €/kWh 828 € 2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 0 kWh 0,125 €/kWh 0 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 19 140 kWh 6 626 kWh 2,9 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 100,0% 6 626 kWh 828 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,0% 0 kWh 0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 6 626 kWh 828 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 1 922 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 1 564 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA SAVI 47,0 kWh/m 408 m 0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 150 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 7,2 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 2,9 COP 33 406 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -25C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 5,1kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 6,0kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 7,0kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 7,9 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 8,9 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 9,8 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 10,8 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 7,1 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka. -25,4 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 393 h 27,3%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana Vantaa Koko vuosi=4229 AP, tammikuu=691 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Talon lämmitystarve näyttää aika tyypilliseltä rintamamiestalolta: = 11,3 Wh/m3/Ap/v. Ei ole paha lukema!
Puhallusvillaa noin 30 cm yläpohjaan parantaisi sitä vielä jonkin verran.
-
Melkoisen selkeä taulukko eli tuon mukaan 8 kW
ja 150 m olis riittävä tällä korkeudella.
Talossa on patterit vesikierrolla.
-
Pojat kävivät letkua nylkyttämässä, ei uponnut syvemmälle eli 20
metriä jäi letkua maan pinnalle.
Reikää ei kuulemma enää voi porata eikä tyhjentää?
Sanoivat, jotta Hyvinkään korkeudella riittää tuo 130 m ja 6 kW pumppu kahden hengen talouteen 120 m2.
Halusin kuitenkin kaivon syvyydeksi sovitun 150 m.
Laittoivat sitten letkut poikki ja sanoivat tekevänsä parin metrin päähän
uuden reiän 30 metriä ja yhdistävät kaivojen putket.
Vastaako reiät 130 m ja 30 metriä erikseen yhtä 150 metrin reikää?
Onko tämä toimiva systeemi vai pitääkö vaatia kokonaan uusi kaivo?
-
Halusin kuitenkin kaivon syvyydeksi sovitun 150 m.
Laittoivat sitten letkut poikki ja sanoivat tekevänsä parin metrin päähän uuden reiän 30 metriä ja yhdistävät kaivojen putket.
Vastaako reiät 130 m ja 30 metriä erikseen yhtä 150 metrin reikää?
Onko tämä toimiva systeemi vai pitääkö vaatia kokonaan uusi kaivo?
Kaiketi suunnilleen vastaa.
Olet kuitenkin asiassa ns. niskan päällä! Porauta siihen kaiken varalta lisäkaivo 40 metriä.
Kaivot voi kytkeä ns. sarjaan, eli niin, että pumpulta tuleva neste menee ensin sen matalamman kaivon läpi ja sitten käy siellä syvemmässä kaivossa ja palaa sieltä vasta pumpulle.
Tämä siksi, että syvällä on vähän lämpöisempää.
-
Syvällä on lämpöisempää eli miten saadaan tuo 150 metrin syvyydessä oleva lämpötila aikaiseksi kahdella matalalla kaivolla 130 m ja 30 m vai saadaanko?
-
Kaivossa on kylmin kohta noin 20-50 metrin kohdalla.
200 metrin syvyydessä on noin 2 astetta lämpöisempä, kuin 20 metrin alueella.
Kuitenkin se 20 metrin kohtakin tuottaan lämpöä, mutta sellaista kaivoa pitää olla vähän pitemmästi.
Siksi ehdotan, että vaatisit korvaukseksi sen 40 metriä, joka vähän paremmin korvaisi sen huonomman tuoton.
Ottakaa toki huomioon se kaivon yläpäähän jäävä osuus, jossa ei ole vettä.
Se osuus ei tuota mitään, eikä sitä voi laskea aktiivisyvyydeksi.
Kun on kaksi kaivoa on kaksi kappalellta kuivaosuuksiakin, niitä tuottamattomia.
Kaivon mitoituksessa ilmoitetaan aktiivisyvyys, eli se osuus, jossa on aina vettä.
Tässä GTK :n Kukkosen tutkimusdataa:
http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-lavia.html ja
http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-mantsala.html
-
Kiitokset tiedoista.
Lupasivat tehdä viereen 50 metrin kaivon.
-
Laittoivat sitten letkut poikki ja sanoivat tekevänsä parin metrin päähän
uuden reiän 30 metriä ja yhdistävät kaivojen putket.
Jos toinen kaivo porataan parin metrin päähän ensimmäisestä, tulee se porata ehdottomasti vinoon.
ATS
-
Mieluummin se toinen vähintään 15 metrin etäisyydelle, jos tilaa löytyy.
-
"Jos toinen kaivo porataan parin metrin päähän ensimmäisestä, tulee se porata ehdottomasti vinoon."
Mikäs syy tähän on, nykyisestä reiästä poispäin?
Jos poraisi 15 metrin päähän niin joutuis mylläämään melkein koko pihan, ei oikein houkuttele.
-
"Jos toinen kaivo porataan parin metrin päähän ensimmäisestä, tulee se porata ehdottomasti vinoon."
Mikäs syy tähän on, nykyisestä reiästä poispäin?
Lämpökaivo kerää lämpöä ympäröivästä kalliosta.
Jos kaivot porataan vierekkäin samansuuntaisesti niin molemmat kaivot jäähdyttää samaa aluetta ja kaivosta saa vähemmän lämpöä.
Kun reiät porataan viistoon toisiinsa nähden niin syvemmälle mennessä reikien etäisyys toisistaan suurenee eikä ne jäähdytä toisiaan ja siten kaivoista saadaan enemmän lämpötehoa
-
Ensimmäinen reikä on jo porattu ja se ei ole viistoporattu, joten se toinen kaivo tulee väkisinkin liian lähelle, vaikka porattaisiinkin viistoon.
Lisäksi vaikka tuo toinen reikä porataan viistoon, on se kuitenkin niin lyhyt, että ei ehdi edes erkanemaan reiästä nro 1.
On ihan välttämätöntä porata kaivo nro 2 sinne vähintään 15 metrin etäisyydelle.
Lue ”Lämpöä omasta maasta – Motiva” pdf -osoitteesta:
http://www.motiva.fi/files/234/maalampopumppu_final_08.pdf
Täällä sivulla 4 mainitaan asiasta. Oppaassa on muutoinkin ihan hyviä ohjeita maalämmön rakentajalle.
Kaivot vaikuttavat toisiinsa jäähdyttävästi jopa 25 metrin etäisyyteen saakka. Maan ja kallioperän lämpötila laskee ja kaivoista ei saadakaan toivottua lämpöenergiamäärää.
-
11 metrin päähän tehtiin 60-metrinen kaivo vähän vinoon.
Pitäis kuulemma hyvin riittää lämpö, veden pinta molemmissa kaivoissa 3-4 metriä maanpinnan alapuolella.
Ens viikolla pitäis tulla asentaja tekemään oja ja yhdistämään putket.
-
130 metrin reikä vedentulo arvioitu 5 m3/h,
60 metrin reikä vedentulo arvioitu 8 m3/h.
Lienevät aika hyvät arvot?
-
130 metrin reikä vedentulo arvioitu 5 m3/h,
60 metrin reikä vedentulo arvioitu 8 m3/h.
Lienevät aika hyvät arvot?
Ainkin 3 krt se mitä meillä tulee hanasta. :)
-
Ensimmäinen tarjous saatu pumpusta ja asennuksesta:
Vanhan kattilan purku ja ulosvienti.
300 litran lisävaraaja ja viilennysyhteet(joita en aio ottaa)
Laitteisto JÄMÄ Star RST 8 kW, JÄSPI VLM 300 Star kv-varaaja,
JÄMÄ KB R25 keruupiirin täyttöryhmä 6-12 kW.
Paketin hinta 11580 euroa.
Jotenkin tuntuu melko kalliilta...
-
Jotenkin tuntuu melko kalliilta...
Onhan tuossa aika paljon laitettu hintaa. Jos et saa parempia tarjouksia, niin kannattaa pyytää erittely, josta näkee mikä siinä maksaa "liikaa". Nibe vastaava setti verkkokauppahinnoilla:
Nibe 1145 8kW 5182€
Kalvopaisunta 45€
Nibe VPB 300 RST 1657€
Nibe UKV 200 579€
Täyttöventtiiliryhmä 148€
Yhteensä 7611€
Pääkaupunkiseudun LVI-katteilla => n.9000€ (+purkukust, + asennuskustannukset)
Eli ei tuohon nyt kovin mahdottomasti jää purku ja asennuskuluja.
Halvimmillaan setti voisi olla seuraava, mikäli erilliselle käyttövesivaraajalle ei ole tarvetta:
Nibe 1226 8kW 5319€
Kalvopaisunta 45€
Nibe UKV 100 431€
Täyttöventtiiliryhmä 148€
Yhteensä 5943€
Pääkaupunkiseudun LVI-katteilla => n.7000€
Olisikohan vanha purettuna ja uusi asennettuna 9500€?
-
http://pistoke.fi/sites/default/files/lampoassa_hinnasto_09_2011_a4_tulostus.pdf
-
Jos olet jo reijän kerran omatoimisesti porauttanut, niin kannattanee hommata loput laitteet itse ja asennuttaa tuntityönä.
-
Tietoa vaan puuttuu eli jos tätä käyttövesivaraajaa ei laita niin miten vaikuttaa? Onko laitteessa itsessään varaaja?
Kyllä nuo osat vois verkkokaupasta ostaa, jostakin pitäis vaan varmistaa jotta tulee juuri oikeat tavarat.
Ja sitten löytää asentaja.
-
Ensimmäinen asennustarjous 34 h urakka tai tuntitöinä 60 €/h.
Lisäksi tarvikkeet 500 - 1000 euroa.
Aiempi tarjous samasta firmasta työn osuus 2550 €.
Täältä foorumilta olen lueskellut, jotta yksi mies asentaa max 2 päivää
eli 16 h.
Onko tuossa jotain vaikeata?
-
Täältä foorumilta olen lueskellut, jotta yksi mies asentaa max 2 päivää
eli 16 h.
Eiköhän siinä oo yhden miehen kahden päivän palkka ja toinen otetaan mukaan juttukaveriksi.
-
mulla teki putkari töitä pannuhuoneen puolella 2,5 päivää vaikka oli ihan rivakka tekemään, erillinen KV- varaaja tuli niben kaveriksi ja putkea meni yllättävän paljon mutta äkkiä siinä menee kolme päivää kun ilmailee ja eristää putket ym
-
On siinä tietenkin sekin, että pitää laskea riskivaraa jos homma ei menekään niin sujuvasti kuin oli ajatellut. Eli arvioidut tunnithan voi aina alittua. Omaan projektiin taitaa mahtua tasan yksi tälläinen keikka... Nimittäin räystäshommat. Siinä kohtaa tarjous oli paljon suurempi kuin tuntitöinä tuli maksamaan. Tosin sai siinä itse painaa täysillä aputöissä.
Mutta oliko se nyt 2500€ tarvikkeineen mitä oman pumpun asennus maksoi. Urakkana tehtiin niin en osaa sanoa tarvikkeiden osuutta. Uudiskohde niin ei ollu mitään purkuhommia tuossa.