Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: kataja - 23.04.12 - klo:16:25
-
Talo on 1979 rakenettu (asunto n. 110m2 ja talli + varasto 46m2) Vantaalle. Öljylämmitys ja nyt pitäisi löytää sopivä lämpöpumppu. Miten otetaan huomioon että tallissa+varastossa lämpötila on talvella +15-+18C. Öljynkulutus on vähän vaihdellut vuosittain noin 2100 -2500 l/v. Patteri ja lattialämmitys mikä jossain vaiheessa muutetaan kokonaan lattilämmitykseksi. Maalämpökaivo kallioon.
-
8kW 130-140m kaivolla jää järkevästi osateholle. 10kW liian iso.
-
Laittaisin enemmän reikää. 160m
-
Talo on 1979 rakenettu (asunto n. 110m2 ja talli + varasto 46m2) Vantaalle. Öljylämmitys ja nyt pitäisi löytää sopivä lämpöpumppu. Miten otetaan huomioon että tallissa+varastossa lämpötila on talvella +15-+18C. Öljynkulutus on vähän vaihdellut vuosittain noin 2100 -2500 l/v. Patteri ja lattialämmitys mikä jossain vaiheessa muutetaan kokonaan lattilämmitykseksi. Maalämpökaivo kallioon.
Minulla on itäisellä Uudellamaalla vastaavanlainen talo.
-Rakennettu 1975
-116 m2 21C + 40m2 talli n.17C
-Öljyä keskimäärin 2200 l/v
-patterilämmitys
Vuodesta 2007
- Lämpö-Ässä V-7.0
- Kaivo 153 m aktiivisyvyys
Tällä pärjää ilman lisäsähköä -30C pakkaseen asti
ATS
-
Talo on 1979 rakenettu (asunto n. 110m2 ja talli + varasto 46m2) Vantaalle. Öljylämmitys ja nyt pitäisi löytää sopivä lämpöpumppu. Miten otetaan huomioon että tallissa+varastossa lämpötila on talvella +15-+18C. Öljynkulutus on vähän vaihdellut vuosittain noin 2100 -2500 l/v. Patteri ja lattialämmitys mikä jossain vaiheessa muutetaan kokonaan lattilämmitykseksi. Maalämpökaivo kallioon.
Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”kataja” Patterilämmitystalo 1200 Vantaa
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V42.14 Tulostuspäivä 23.04.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa 16 880 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4 000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 20 880 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 156 m2 25,6 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 390 m3 10,2 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 156 m2 108 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 390 m3 64,9 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 156 m2 16 880 kWh 108 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 179 m2 3200 kWh 24 080 kWh 134 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 179 br m2 134 ET B luokka
TALOUSLASKELMA 8,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 2 400 litraa 1,250 €/ltr 3 000 € 87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 20 880 kWh 0,125 €/kWh 2 610 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 20 880 kWh 0,125 €/kWh 896 € 2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 0 kWh 0,125 €/kWh 0 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 20 880 kWh 7 165 kWh 2,9 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 100,0% 7 165 kWh 896 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,0% 0 kWh 0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 7 165 kWh 896 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 104 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 1 714 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA SAVI 47,0 kWh/m 445 m 0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 140 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 6,4 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 25 632 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle Vuoden alin lämpötila noin -25C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 5,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 6,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 7,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 8,6 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 9,7 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 10,7 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 11,7 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 7,9 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -21,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 610 h 29,8%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana Vantaa, koko vuosi4229 AP, tammikuu 691 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Rakennuksen lämmitystarve näyttää normaalilta ikäisekseen (10,2 Wh/m3/Ap/v). Ei välttämättä kaipaa lisäeristämistä.
-
KIITOKSIA kaikille vastanneille, tästä oli hyötyä minulle.
Olisin vielä kysynyt Seppaantilta kuinka paljon sinun sähkönlämmitys kulutus voudessa poikkeaa Tomppelin hienosta laskelmasta?
-
KIITOKSIA kaikille vastanneille, tästä oli hyötyä minulle.
Olisin vielä kysynyt Seppaantilta kuinka paljon sinun sähkönlämmitys kulutus voudessa poikkeaa Tomppelin hienosta laskelmasta?
Jos tarkoitat sitä, että paljonko olisi vuodessa mennyt sähköä, jos talo olisi lämmitetty ja käyttövesi tety suoralla sähköllä, niin
- v. 2010 21500 kWh
- v. 2011 18600 kWh
ATS
-
Hei! Nyt ollaan tilanteessa että viikolla 32 on meille luvattu kaivon poraus. Sopimus on tehty 160 m kaivosta. Kesän aikana lähistölle on porattu useita kaivoja ja niistä, mistä olen onnistunut samaan tietoa, niin kallio on ollut n. 7 - 27 m maan pinnasta. Saa nähdä kuinka syvältä kallio meidän kaivosta löytyy?
Olen saanut käsityksen että kaivon lämmönantokykyyn vaikuttaa mm. kallion kivilaji (lämmön johtavuus) ja kaivon veden virtaaminen/vaihtuvuus. Lähistöllä on kalliota näkyvissä ja se on harmaata ja paikoittain punertavaa. Vaihteleeko kallion koostumus paljonkin pääkaupunkiseudulla?
Jos porari kertoo että poraus kävi nopeasti kun kallio oli ”pehmeätä”, niin onko sellaisessa kaivossa hyvä vai huono lämmönantokyky?
Kaivon lämpötilan mittaaminen? Täällä foorumilla on kerrottu että lämpöanturi on laitettu kaivoon. Epäselväksi jäänyt mihin syvyyteen se pitää / kannattaa laitaa ja miten / missä siitä saatavaa tietoa voi käyttää hyväksi?
-
Jos porari kertoo että poraus kävi nopeasti kun kallio oli ”pehmeätä”, niin onko sellaisessa kaivossa hyvä vai huono lämmönantokyky?
Kovat kivilajit, kvartsi graniitti jne. ovat parhaita lämmönjohtavuudeltaan. Kalkkikivi on löysää ja helppoa porata, mutta se on kaivon kannalta huonoin kiviaines.
Siis, mitä hitaampi porata, sitä parempi kiviaines kaivon lämmöntuoton kannalta.