Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: irpac - 05.06.12 - klo:16:12
-
Täysitiilitalo -66 ja neliöt 130+20 talli, josta pattereilla lämpiää 100 neliöö ja lattialämmölle tulee 30+20neliöö talli. Öljyä kulunut 2400l vuosi.
Myyjä laski LÄ VS8 pumpulle 400m maapiiriä peltomaahan (savi).
Jos oikeen laskin tomppelin laskelmalla, se antoi lähemmäks 600m.
Onko haittaa/ hyötyä jos laitan esim. 2x300 ?
Mitäs mieltä ootte?
-
On käytön kannalta hyötyä, jos on reilusti pituutta.
Haittana on vain hiukan lisähintaa.
Maakeruuputken pituus riippuu kovastikin rakennuspaikan sijainnista Suomen kartalla.
2 x 300 metriä on siitäkin hyvä, että kiertopumppu ei joudu koville.
1 x 600 aiheuttaisi liika vastusta kierrolle.
-
Heittääkö myyjät hatusta noi metrimäärät vai onko niillä jokin ohjelma jolla ne laskee keruupiirin mitan? :)
Talo sijaitsee pohjoisessa keskisuomessa noin 100km Jyväskylän yläpuolella.
-
Sulpulla on jonkinlainen kokemusperäinen taulukko jonka avulla saadaan suuntia. Vähäinen putkimärä toimii ja erittäin vaähäinen haittaa kasvillisuutta.
400m on kohtuullinen kompromissa ja kosteassa savessa varmasti riittävä. 2x 300 parantaa vuos1-COP:tä ehkä 0,2:lla eli takaisinmaksuaika on pitkähkö mutta varmuutta on myydäkki.
Täällä pohjoisessa olen korvannut 3m3 öljyä 10kW pumpulla ja 2x300m putkella.
Eli vaakaputken mitoitus on suuntaa-antavaa ja porakaivon mitoitus metrien tarkkuudella täyttä tuubaa ellei ole röntgenkatsetta ja kokemusta lähiseudun pohjaveden virtauksista jotka varsinkin keväällä nopeasti lämmittävät kaivon.
-
Eli vaakaputken mitoitus on suuntaa-antavaa ja porakaivon mitoitus metrien tarkkuudella täyttä tuubaa ellei ole röntgenkatsetta ja kokemusta lähiseudun pohjaveden virtauksista jotka varsinkin keväällä nopeasti lämmittävät kaivon.
Näinhän se on.
Vaakaputki sietää enemmän alimitoitusta, kuin kaivo.
Jos maa jäätyy putken ympäriltä, sen lämmönjohtavuus paranee jäätymättömään maahan nähden.
Jäätyneestä maasta tosin tulee hiukan pakkasen puolella olevaa keruunestettä, joka laskee pumpun ulostulotehoa ja hyötysuhdetta, mutta kuitenkin kohtuullisen vähän.
Porakaivon alimitoittaminen on vaarallisempaa, koska kaivossa oleva vesi menee silloin jäähän ja puristaa maanestettä ulos keruupiirin paisunta-astian ylipaineventtiilistä.
Kallioperän laatu ja rakenne sekä veden virtaus olot kalliossa ovat tuntemattomia suureita mitoittajille. Siksi mitoitus on aina arvio, ei sitä saada ilman parempaa tietoa kallioperästä kovinkaan tarkaksi.
Porakaivo on syytä yleensä ylimitoittaa jonkin verran, ellei halua ottaa riskiä siitä, että myöhemmin voi tulla jäätymisongelmia.
Tutkimusten mukaan porakaivon lämpötila laskee kolmen ensimmäisten vuoden kuluessa noin 1-2 astetta uuden kaivon arvosta.
Tämä johtuu siitä, että porareiän ympäristön kallioperään ei siirry tarpeeksi nopeaan uutta lämpöä pois otetun tilalle.
Tuokin ilmiö on kallioperän lämmönjohtavuus eroista johtuen erilainen eri kaivoilla.
...
Olisiko ehkä kiinnostavaa tehdä täällä kysely siitä, kuinka monen "kalliolämmittäjän" maanesteen paisuntasäiliön pinta nousee "kattoon" pakkaskaudella?
Jos samalla kerrotaan talon lämmitystarve ja suunnilleen sijainti Suomen kartalla, saataisiin jonkinlaista tilastoa.
Näin voitaisiin saada arviota kaivojen minimimitoituksesta
Vai onko aihe sen verran arka, että siihen ei löytyisi halukkaita vastaajia?
-
peukku ylös!
-
peukku ylös!
Jäätymisrajalla olevien lämpökaivojen keruuketju on nyt täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2805.msg30382#msg30382