Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: aveli - 07.03.12 - klo:22:22
-
Hoplaa.
Tässä hieman reilun vuoden verran sivustakatsojana foorumia seuranneena on tullut tilanne, jossa öljy siirtyy meidän talossa varmuudella historiaan ja tilalle tulee maalämpö. Ja nyt kun on varsinaista avunpyyntöasiaakin, niin rekkasin itseni käyttäjäksi ja heti olen anelemassa apuja.
Eli:
Talo rintsikkatyyppinen 1947 / -53 rakennettu talo, jossa tilat kolmessa kerroksessa. Lämmitettävää pinta-alaan. 160m2, puolilämmintä ihan maksimissaan 40m2. Kellarissa osittain lattialämpöä, maan alla n. 1,5m, kokonaiskorkeutta 190-210cm. Keski ja yläkerroksessa kaksilehtiset melko isohkot patterit.
Kaksilasiset ikkunat, viiden sentin lisäeristettä aiemmat asukkaat laittaneet satunnaisesti eri huoneissa... muutoin perus purutalo rapatulla julkisivulla aurinkoisella rinnetontilla melkolailla kallion päälle pykättynä. Paikkana täällä ihan Turun läheisyydessä. Perheessä 2 aikuista ja 2 lasta.
Öljyä meidän aikana kulunut n. 3200-3500l/v, pannuna -69 mallinen JÄMÄ kaksoiskattila, jossa emme juurikaan ole puuta poltelleet (aika kun on mennyt remontoidessa).
Tarkoituksena on saada taloon keskikerrokseen pönttöuuni lämpöä ja tunnelmaa tuomaan, seinän toisella puolella hulluina 70-80 -luvun vuosina laitettuna komia avotakka... muut tulisijat (joita talossa alunperin ollut vähintään viisi) on joku päättänyt joskus heivata mäkeen.
Nyt pitäisi tehdä päätöksiä valittavan maalämmön suhteen... Tarjolla sekä vaihtoventtiilikonetta että tulistuspumppu.
Viimemetreille ovat tarjouksillaan päätyneet Thermia, Geopro ja Lämpöässä. Pähkinänkuoressa tarjokkeet (avaimet kätöseen meiningillä):
Thermia
- Diplomat 8 (180 l rst varaaja integroituna)
- 160 metriä reikää (halkaisija 135mm) (aktiivi 150)
- hieman yli 20 000 euron rahaa
Geopro
- GT 9 + GT 500 varaaja
- 184 metriä reikää (aktiivi 174)
- hieman alle 19 000
Lämpöässä
- Vs 10 (260 l varaajalla)
- 180 metriä reikää (aktiivi 170)
- pikkiriikkisen päälle 18 000
Millaisia eroja, käyttökokemuksia, hyviä ja huonoja puolia moisissa laitteissa arvon foorumilaisten mielestä on? Mitenkäs tuo mitoitus (Bergheatilla laskeskelen esim. tuo GT 9 (9,4kW) riittää meidän kulutuksella/tarpeella sinne neljäntoista pakkasasteen tienoille, jonka jälkeen pitäisi puksuttaa sähköllä.)
-
Ensimmäisenä tuli itsellekin mieleen tuota lukiessa, että taitavat olla vähän alimitoitettuja tarjotut laitteet. Toisaalta tuon 69 Jämän hyötysuhde voi olla aika heikko. Thermian paketti vaikuttaa aika pahasti ylihinnoitellulta. Mielestäni monta tonnia ylimääräistä.
Lämpöässä VS10:ssä on noista vaihtoehdoista vähiten lämmintä vettä käytettävissä. Kuuluihan Vaihtoventtiilipumpulle pitää sitten olla se puskurivaraaja lämmönjakoon.
Jos noista olisi pakko valita, niin ottaisin Geopro:n.
Jos ei olisi pakko valita, niin tilaisin väh. 200m porakaivon pihaan.
Ja pyytäisin sitten lisää tarjouksia 10-12 kw pumpuista ja asennuksista.
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen paljonko valmistajat ilmoittavat antotehoksi +50c vedellä. Esim. nimellisteholtaan 10 kW pumppu ei välttämättä annakaan patteritalossa ulos kuin 8,5 kW kovilla pakkasilla.
-
Talo rintsikkatyyppinen 1947 / -53 rakennettu talo, jossa tilat kolmessa kerroksessa. Lämmitettävää pinta-alaan. 160m2, puolilämmintä ihan maksimissaan 40m2. Kellarissa osittain lattialämpöä, maan alla n. 1,5m, kokonaiskorkeutta 190-210cm.
Öljyä meidän aikana kulunut n. 3200-3500l/v,
Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”aveli” Turun lähellä
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46290219 Tulostuspäivä 08.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa 24 476 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4 000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 28 476 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 160 m2 37,2 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 410 m3 14,5 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 160 m2 153 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 410 m3 59,7 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 160 m2 24 476 kWh 153 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään arvioitu taloussähkö 160 m2 5000 kWh 28 476 kWh 209 kWh/brm2
TALOUSLASKELMA
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 3 350 litraa 1,180 €/ltr 3 953 €
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 28 476 kWh 0,120 €/kWh 2 937 € 1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla 24 476 kWh 0,120 €/kWh 8 136 kWh 3,0 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla 4 000 kWh 0,120 €/kWh 1 538 kWh 2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP 28 476 kWh 9 882 kWh 2,88 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 97,9% 9 674 kWh 1 161 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 2,1% 207 kWh 25 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 9 882 kWh 1 186 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 767 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 1 751 €
PORAKAIVO
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 170 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 6,7 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 31 738 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 7,8kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 9,2kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 10,7kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 12,1 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 13,6 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 15,0 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 16,4 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 10,7 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 10,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -17,7 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 848 h 32,5%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 4115 AP 667 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Talon lämpöenergian kulutus näyttää suurelta, 14,5 Wh/m3/Ap/vuosi, mutta on toisaalta ihan tyypillinen tuon ajan rakennukselle.
Olisi hyvä saada putoamaan tuo arvo noin 10 Wh/m3/Ap/vuosi. Silloin riittäisi 8 kW tehoinen lämpöpumppu.
Nykyinen eritystaso edellyttää lähes 11 kW -tehoista lämmityslaitetta.
Helpoiten eristystä voi parantaa lisäämällä ullakolle n.30-40 cm puhallusvillaa.
Toinen motiivi lämpöeristyksen parantamiseen on se, että eristystason parantaminen alentaa pattereissa kiertävän veden lämpötilaa ja sillä voitaisiin päästä mahdollisesti nyt olevasta patterien suurentamistarpeesta. Kerroit kuitenkin nykyisten patterien olevan isohkot.
Älä kuitenkaan hanki liian pienitehoista lämmityslaitetta.
Sellainen aiheuttaa vastuslämmittämisen ja se puolestaan saattaa aiheuttaa liian suuren sähköverkosta otettavan virran ja talon sulakkeet eivät ehkä riitä kaikkeen kulutukseen.
Vastuskäytöllä verkosta otetaan samaan aikaan pumpun teho + vastusten teho!
-
Meillä GeoPro 11 + 1800 l varaaja 2 x 300 m pellossa pitää hyvin lämpimänä -39 tehdyn tiilitalon, jossa tilaa 160 neliön verran.
-
Talon lämpöenergian kulutus näyttää suurelta, 14,5 Wh/m3/Ap/vuosi, mutta on toisaalta ihan tyypillinen tuon ajan rakennukselle.
Olisi hyvä saada putoamaan tuo arvo noin 10 Wh/m3/Ap/vuosi. Silloin riittäisi 8 kW tehoinen lämpöpumppu.
Nykyinen eritystaso edellyttää lähes 11 kW -tehoista lämmityslaitetta.
Helpoiten eristystä voi parantaa lisäämällä ullakolle n.30-40 cm puhallusvillaa.
Toinen motiivi lämpöeristyksen parantamiseen on se, että eristystason parantaminen alentaa pattereissa kiertävän veden lämpötilaa ja sillä voitaisiin päästä mahdollisesti nyt olevasta patterien suurentamistarpeesta. Kerroit kuitenkin nykyisten patterien olevan isohkot.
Älä kuitenkaan hanki liian pienitehoista lämmityslaitetta.
Sellainen aiheuttaa vastuslämmittämisen ja se puolestaan saattaa aiheuttaa liian suuren sähköverkosta otettavan virran ja talon sulakkeet eivät ehkä riitä kaikkeen kulutukseen.
Vastuskäytöllä verkosta otetaan samaan aikaan pumpun teho + vastusten teho!
Tämän suuntaisia ajatuksia oli itselläkin mielessä ja tarkoituksena onkin tuonne pään päälle puhallella lisää eristetavaraa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun yläkerta menee remonttin ja saadaan aikaiseksi yksi lisähuone... Myös muutamia muita eristysparanteluita on ollut ajatuksissa suorittaa, mutta tuo yläpohjan lisäeristys lienee kuitenkin se kustannustehokkain tapa ainakin ensialkuun tosiaan...
Millaisia hyötyjä näkisitte tälläisessa patteri+lattilämpötalossa tuosta muita isommasta 500 litran varaajasta (Geopron myyjä vakuutteli, ettei sen kanssa tarttis puskurivaraajaa lainkaan). Käyttövettä riittää varmasti sen kanssa vaikka vähän naapureillekin, joten pidetäänkö tässä isoa vesimäärää turhaan lämpimänä vai kuinka?
Thermian myyjä ei millään meinaa myydä isompaa pumppua ja reikää, pitää sitä aivan liitoteltuna...
Tällä hetkellä pää on kallellaan tuonne Geopron suuntaan, varsinkin kun pitää mielessä, että sitä eristystasoa on tarkoitus parantaa, ikkunakierros olisi tarkoitus tehdä (kaksilasisena pysyvät, mutta hieman parempaa tiivistystä kaipailevat), kellarin ulko-ovi on aikast horo ---> menee vaihtoon, samoin verannan ovi...
-
Millaisia hyötyjä näkisitte tälläisessa patteri+lattilämpötalossa tuosta muita isommasta 500 litran varaajasta (Geopron myyjä vakuutteli, ettei sen kanssa tarttis puskurivaraajaa lainkaan). Käyttövettä riittää varmasti sen kanssa vaikka vähän naapureillekin, joten pidetäänkö tässä isoa vesimäärää turhaan lämpimänä vai kuinka?.
(http://kuva.termiitti.com/image/19379.jpg)
Oilon Geopro SH, 500 litraisella ei tosiaankaan tarvitse mitään lisävaraajaa, koska tuon 500 litraisen pöntön alaosa on patterikierron varaajana.
Kuuman käyttöveden varaajana toimii koko tuo 500 litran pönttö.