Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: seppaant - 16.10.11 - klo:19:25
-
Täällä varsin usein keskustelut kääntyvät eipäs - juupas väittelyyn pätkäkäynnistä.
- Kirotaan pätkäkäyntiä
- Vannotaan pitkäkäynnin nimeen
Kysymys:
Milloin lämpöpumppu käy pätkäkäyntiä?
Mitä haittaa on pätkäkäynnistä?
-Konkreettisia esimerkkejä?
Mitä hyötyä on pitkäkäynnistä?
-Useampien tuntien käyntijaksoista?
Mikä on optimi käynti/lepojakson pituus?
ATS
-
Hyvä heitto!
Näyttää siltä, että muutama nimeltä mainitsematon pätkäkäynnistä tunnettu merkki tuntuu sittenkin vaan kestävän, kestävän, kestävän....
-
Itsellä ei mitään faktaa pätkäkäynnin tai pitkien käyntiaikojen aiheuttamista ongelmista mutta se mikä ärsytti entisessä ns. osatehoisessa järjestelmässä oli että kone kävi monia vuorkausia yhtä soittoa kun pakkanen meni reilusti yli 20:nen (en väitä että se huonontaa mitään vuotuista hyötysuhdetta mutta oli ärsyttävä piirre minusta). Nykyisen ns. Suomipumpun taas halusin isolla (2000l) varaajalla jotta varmistan joka tilanteessa riittävän pitkät lepo ja käyntiajat (taaskaan ei mitään faktaa mutta oma mieltymys oli tälläiseen järjestelmään).
-
Sellainen kokemus pätkäkäynnistä toisissa ympyröissä että tuollainen Hiacen kokoinen teollisuuspesukone jossa pestiin lähinnä isoja käytävämattoja niin pesuvaiheessa 5,5kw:n moottori käynnistyi 2 kertaa minuutissa suunnanvaihdon takia.Siinä tuli todella isot mekaaniset rasitukset ja pesurummun vetolaitteisto,akselit,kiilaurat ja moottorin laakerit joutui uusimaan n 2-3 kk:n välein.Tulipa sitten markkinoille pienikokoisia pehmokäynnistimiä ja laittelin kokeeksi sellaisen tuohon pesumoottoriin.Seuraus oli aika vaikuttava,seuraavaan kymmeneen vuoteen ei ainuttakaan "normaalia" kulumisvikaa tullut.Että jos lämpöpumpussa on pehmokäynnistin niin ei siinä enää juurikaan tule käynnistyksessä mekaanisia rasituksia.Ilman pehmokäynnitintä nuo 2800r/min kiertävät kompressorin kyllä tekee jonkinmoisen käynnistysnykäyksen mutta pehmo auttaa aika hyvin poistamaan ne
-
Tuossa joskus aiemmin yritin googlettaa kompressorinvalmistajien dokumentteja liittyen juuri käynnistysmääriin ym. mutta mitään selkeitä kuvauksia aiheesta ei löytynyt, oli kyllä speksattu esim. Bristolin kompuroille että 5 sykliä tunnissa on maksimi mutta ei oltu kerrottu olisiko minimikäyntiaika vaikka 5 min ja tauko 5 min.
Vaikuttaisi kuitenkin siltä että laitteiston mitoitus, paineet, lämpötilaerot (lauhdutin, höyrystin, kompura) vaikuttavat mm. siihen kuinka hyvin ja nopeasti voitelu alkaa toimimaan, kuinka iso riski kylmäaineiden vuotamiselle takaisin sylinteriin venttiilien ohi (mäntäkompurassa) on ym. eli kokonaisuus ratkaisee luotettavuuden.
Niben asennusohjeessa mainittu että kestää noin 5 minuuttia käynnistymisestä että prosessi on ns. tasapainossa joten voisi kuvitella että sitä lyhemmät käyntiajat on pahasta esim. voitelua ajatellen, toki voi olla että voitelu pelaa hyvinkin pian siitä kun kompura käynnistyy mutta jos on lyhyitä syklejä peräkkäin niin voisi olettaa että voitelu ei ole 100% mukana ja se taas kuluttaa osia.
Käyntijakson jälkeen taas ilmeisesti menee useita tunteja ellei enemmänkin siihen että kylmäaineet ja voiteluaineet palautuvat jonkinlaiseen alkutilanteeseen eli pitkät tauotkaan ei välttämättä ole hyväksi, voi olla että pitkän seisokin jälkeen menee enemmän kuin se 5 minuuttia että systeemi on taas ns. tasapainossa, mutta foorumin kylmäaine-expertit osaa varmaan kertoa enemmän tästä aiheesta.
Täältä löytyy bristolin bulletineja;
http://www.bristolcompressors.com/BCWQ01.aspx?type=1
-
Tässäpä ote niben FAQ:sta;
Keskimääräinen käyntiaika kompressorilla per käynnistys tulisi olla suurempi kuin 20 minuuttia. Esimerkiksi 3500 h / 10000 käynnistystä = 21 minuuttia/käynnistys = ok. Tämä voidaan luonnollisesti tarkistaa vasta kun maalämpöpumppu on ollut toiminnassa jo jonkin aikaa.
http://www.nibe.fi/FAQ/Yleista/
Minulla oli muistaakseni tullut vuodessa noin 5400 käynnistystä ja noin 3400 tuntia eli keskimäärin 37 minuuttia per käynnistys, mutta +15 asteen välikeleillä on ollut semmoisia 7 minuutin käyntiaikoja eli aika iso haarukka on käyntiajoissa, se kun tuo 1145 nibe ei osaa tehoaan säädellä tarpeen mukaan, eli mitoitus on tärkeä asia joskin asteminuuteilla ja kiertovesipumppujen nopeuksilla voi jossain määrin käynnistysmääriin ym. vaikuttaa
-
eli mitoitus on tärkeä asia joskin asteminuuteilla ja kiertovesipumppujen nopeuksilla voi jossain määrin käynnistysmääriin ym. vaikuttaa
Betonilattiaan varaavan lämmönjaon kanssa ei ole niin niin tarkkaa onko pumppu osa-, täysi- vai ylitehoinen (Ainakaan Niben asteminuuttisäädöllä). Omasta mielestäni meillä pumppu toimii ihan hyvin normaaleilla asteminuuteilla (-120) vaikka ylimitoitusta on nykyisille neliömäärällä vähintään 30-40%. Suurinpiirtein 4800 käynnistystä tulee vuodessa, josta vähintään puolet on käyttövesivaraajan lämmitystä. Kaikkien käyntijaksojen keskimääräinen pituus on meillä 18 minuuttia. Yli puolet käynnistymisistä on kuitenkin käyttövesivaraajan lämmitystä ja nuo lämmitysjaksot ovat enimmäkseen luokkaa 4-10 minuuttia. Tuota aikaa voisi jonkin verran venyttää nostamalla varaajan maksimin vaikka 55c asteeseen, mutta silloin pumpun paineet ovat pitkään korkealla ja hyötysuhde selvästi huonompi. Tuosta syystä olen antanut varaajan maksimin olla 50c asteessa
(Lämminvesivaraajaa lämmitetään pätkimällä, koska tässä Niben 1217:n manttelivaraajassa lämmönsiirtokyky on paljon pienempi kuin pumpun antoteho.)
Kaikesta huolimatta kaikki ns. yliteho on vain haitaksi....pumpun vuosi-COP laskee joka minuutti minkä kompura on sammuksissa. ;)
Ja jokainen käynnistys kuluttaa pumppua enemmän kuin xx minuutin "tasainen" pyöriminen.
-
asteminuuttejen lisäksi tietysti oleellista se onko huonetermarit käytössä erityisesti ns. välikeleillä, sekä maks.meno asetus sekä maks.poikkeama meno versus laskennallinen.
Minulla pamahtaa välikeleillä menovedenlämpötila lähelle 38 astetta, jolloin poikkeamaa laskennalliseen (käyrän mukaiseen) on jo yli 10 astetta ja kompura sammuu, eli maks.poikkeamaksi kannattaisi oikeastaan laittaa vaikka 12 astetta jolloin homma toimisi edelleen asteminuuttejen perusteella, siis tässä minun tapauksessa.
Maks. menoksi olen laittanut 40 astetta ja se ei taida ylittyä missään olosuhteissa, paitsi ehkä jos olisikin vahingossa tullut otettua 12kw pumppu 10kw sijasta...
-
Maks. menoksi olen laittanut 40 astetta ja se ei taida ylittyä missään olosuhteissa, paitsi ehkä jos olisikin vahingossa tullut otettua 12kw pumppu 10kw sijasta...
Ehkä tuossa 12kW tapauksessa olisit sitten säätänyt jakotukilta virtaukset ja pumpulta lämpökäyrän niin, että kaikki tai suurinosa huonetermareista voisi olla aina auki. ::)
-
Mielestäni pumppu joka pysähtyy esim 10-15minuutiksi ja käynnistyy sittten uudelleen on joko ylitehoinen tai sitten lämmönjako piiri on sekaisin. Toisaalta jos pumppu huutaa jo jossain -5 asteessa 20h vrk ei varmasti pätkää käy, mutta kohteeseensa sopimaton. Järki käteen ja hyvä suunnittelu pelastaa molemmilta ongelmilta.
Esim. JariA:N tapauksessa käynnistyskerrat lisääntyivät, mutta kustannukset laskivat.
Voisiko tuota kwh hintaa pitää jonain määräävänä tekijänä kun määritellään pätkä/pitkä käynnin edut?
-
Täältä löytyy ylitehoinen pumppu ja ylimitoitettu kaivo (ainakin laskennallisesti). Kaivo on vain 100m syvä (vedenpinta n. 30-100cm teräsputken päästä, 3m putkitus), mutta laskentaohjelmat antavat luokkaa 40-60m kaivoja. Bruttoalaa 227m2, talo on siis melkoisen hyvin eristetty. Pumppuna DHP-H8 (ajatuksena nopea lämpimän käyttöveden tuotto).
Noh, asiaan...
Nyt olen jonkun aikaa seuraillut lämpötiloja ThermIQ:lla ja pikkuhiljaa nostellut integraalia. Asentajien jäljiltä se oli -60, nostin arvoon -120, nostin arvoon -150 ja viimeksi nostin arvoon -180. Joka välissä logitin käppyrää ja vertasin muutaman käyntijakson pituutta etäluettavalta sähkömittarilta saatuun kulutuslukemaan. Ainakin omalla kohdalla isompi integraali antoi samalla sähkönkulutuksella pidemmän käyttöjakson ilman että lämmönjaon dT muuttui mihinkään (kiertovesipumput kaikilla integraalikokeiluilla täysillä).
Tässä pari otetta trendistä:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/150integ.PNG/_big.jpg)
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/180integ.PNG/_big.jpg)
Vähän häiritsee tuo yhden asteen resoluutio, mutta ehkä se jotain silti kertoilee. Pitää testailla enemmän, mutta toistaiseksi pidemmät lepoajat ja sitä kautta pidemmät käyntiajat ovat olleet edullisempia.
Mitä haittaa on pätkäkäynnistä?
-Konkreettisia esimerkkejä?
Omien (toistaiseksi vielä liian lyhyiden) testien mukaan huonompi hyötysuhde hieman pidempiin käyntijaksoihin verraten.
Mitä hyötyä on pitkäkäynnistä?
Parempi hyötysuhde lyhyempiin käyttöjaksoihin verraten (jälleen vielä turhan pieni otanta).
-Useampien tuntien käyntijaksoista?
Jaa-a.. sinne asti en ole päässyt ja tuskin tällä yhdistelmällä pääsenkään. Voisi kuitenkin ajatella, että ekstrapoloimalla päästäisiin tilanteeseen, missä 24/7 pyörivä pumppu olisi taloudellisin.
Mikä on optimi käynti/lepojakson pituus?
Se mikä antaa järjestelmälle parhaimman mahdollisimman hyötysuhteen. Kovin tuntuu olevan kohdekohtaista.
Lisätään nyt vielä, että en todellakaan olisi laittanut näin ylitehoista pumppua, ellei varaavaa massaa löytyisi reilusti. Nyt kun ulkoseinissä on sisäpinta 120mm betonia niin ainakaan -180 integraali ei vielä aiheuta havaittavaa huojuntaa sisälämmöissä. Pintalämpömittari näyttää käytännössä kaikilta pinnoilta asteen sisään samaa lämpötilaa. Mitä nyt ikkunoiden karmit ovat 2-3 astetta lattiaa kylmemmät.
-
Eipä ole tullut ainuttakaan selkeää vastausta kysymykseen pätkäkäynnin määrittelystä.
"Sami68"
Sinulla on varmaankin kokemusta hajonneista kompressoreista.
Onko mitään tilastoa
- Mistä särkynyt; laakerit, sähkömoottori, vuoto, .....
- Miksi särkynyt
- Käynnistyskerrat särkymishetkellä
- Käyntitunnit särkymishetkellä.
- Mäntä- / scrollkompressori
Samat kysymykset tietenkin kaikille muillekin, joilla on kokemusta särkyneistä kompressoreista.
ATS
-
Paras tieto passelista käyntiajasta lienee tuo niben FAQ, eli keskimääräinen käyntiaika per startti tulisi olla 20 minuuttia tai enemmän.
Kaikissa pumpuissa ei ole laskuria joten hajonneiden kompuroiden osalta ei aina saa tietoa paljonko oli startteja ja tunteja takana.
W10 tuolla LÄ haarassa kertoi että 9 vuotta vanhasta vehkeestä hajosi mäntäkompura, startteja oli tullut ilmeisesti keskimäärin 4 kpl per tunti eli 9 vuodessa noin 315000 starttia ja ainakin välikeleillä käyntiajat oli luokkaa 5-6 minuuttia.
Mutta esim. COP vinkkelistä alta 5 minuutin käynnit on mitä ilmeisimmin huonoja koska ainakin niben tapauksessa on kerrottu että menee noin 5 minuuttia kompuran käynnistymisestä että prosessi on ns. täydessä iskussa.
-
Mutta esim. COP vinkkelistä alta 5 minuutin käynnit on mitä ilmeisimmin huonoja koska ainakin niben tapauksessa on kerrottu että menee noin 5 minuuttia kompuran käynnistymisestä että prosessi on ns. täydessä iskussa.
Minä en nyt kyllä tuohon 5min sääntöön oikein usko, koska ainakaan trendistä katsomalla ei ekaan 5 minuuttiin tapahdu mitään sellaista, joka eroaisi loppukäyntijaksosta.
Lieneekö vaihtoventtiilipumpussa jotenkin toisin?
-
Mutta esim. COP vinkkelistä alta 5 minuutin käynnit on mitä ilmeisimmin huonoja koska ainakin niben tapauksessa on kerrottu että menee noin 5 minuuttia kompuran käynnistymisestä että prosessi on ns. täydessä iskussa.
Minä en nyt kyllä tuohon 5min sääntöön oikein usko, koska ainakaan trendistä katsomalla ei ekaan 5 minuuttiin tapahdu mitään sellaista, joka eroaisi loppukäyntijaksosta.
Lieneekö vaihtoventtiilipumpussa jotenkin toisin?
Kyllä tuo Lässälläkin aikansa ottaa, että on täydessä iskussa. Tehonkulutusta kun seuraa, niin ekat 2 minuuttia kulutus on tapissa, sitten tippuu 200-300 wattia ja alkaa taas nousta kuumakaasun lämmön mukana. Mulla tuon ekan 2min tehonkulutus vastaa likimain 105 asteen kuumakaasun lämpötiloja...
-
Mutta esim. COP vinkkelistä alta 5 minuutin käynnit on mitä ilmeisimmin huonoja koska ainakin niben tapauksessa on kerrottu että menee noin 5 minuuttia kompuran käynnistymisestä että prosessi on ns. täydessä iskussa.
Minä en nyt kyllä tuohon 5min sääntöön oikein usko, koska ainakaan trendistä katsomalla ei ekaan 5 minuuttiin tapahdu mitään sellaista, joka eroaisi loppukäyntijaksosta.
Lieneekö vaihtoventtiilipumpussa jotenkin toisin?
Minä luulen, että Niben 5 min kommentilla tarkoitetaan vain ensimmäistä käynnistystä, joka tehdään käyttöönoton yhteydessä.
Meidän Nibessä lämpötilat vaihtimien yli saavuttavat normaalit lämpötilaerot melko nopeasti käynnistymisen jälkeen, en ole kellottanut...ehkä 10, 20s sekunttia.
-
Kyllä tuo Lässälläkin aikansa ottaa, että on täydessä iskussa. Tehonkulutusta kun seuraa, niin ekat 2 minuuttia kulutus on tapissa, sitten tippuu 200-300 wattia ja alkaa taas nousta kuumakaasun lämmön mukana. Mulla tuon ekan 2min tehonkulutus vastaa likimain 105 asteen kuumakaasun lämpötiloja...
Voisiko tuollainen alun ottotehon vaihtelu johtua esimerkiksi pehmokäynnistyksestä?
-
Onko teillä se tarkkailulasi, josta näkyy kuinka kierron nesteet kuplii?
Mulla ainakin menee aikansa ennenkuin kuplat häviää ja höyrystin alkaa oikein toimimaan.
Lisään tähän vielä että ainakin mulla tarkkailulasi on pumpun alaosassa ja näkyy heti kun etulevyn poistaa. Ohjeessakin neuvotaan tarkkailemaan lasia aina silloin tällöin.
Kumpa osaisi laitella kuvia tänne....
-
Onko teillä se tarkkailulasi, josta näkyy kuinka kierron nesteet kuplii?
Mulla ainakin menee aikansa ennenkuin kuplat häviää ja höyrystin alkaa oikein toimimaan.
Enpä ole Nibeäni purkanut.
Mutta esimerkiksi testien perusteella huonosta manttelista johtuvan pätkäkäynnin takia käyttöveden hyötysuhde jää noin 20% huonommaksi kuin muilla pumpuilla. Eli (oletettavasti) tuon verran vaikuttaisi hyötysuhteeseen se, ladataanko varaaja kerralla täyteen vai kolmessa pätkässä.
-
Kumpa osaisi laitella kuvia tänne....
Avaa: http://www.aijaa.com/
Lataa kuva: Image file 1:
Paina: Upload-nappia
Kopioi kohdasta: BBCODE4 (Large Image) [IMG] ... [IMG]
välinen ritirampsu kohtaan johon kuvan haluat, mukaan lukien nuo [IMG]-tekstit
-
http://aijaa.com/v.php?i=009988908147.jpg
No niin jälkikasvu avusti taas.
Tuo kuva on suurennettu todella paljon. Lasin todellinen halkaisija on noin 20mm.
Kiitos neuvoista :)
-
Kyllä tuo Lässälläkin aikansa ottaa, että on täydessä iskussa. Tehonkulutusta kun seuraa, niin ekat 2 minuuttia kulutus on tapissa, sitten tippuu 200-300 wattia ja alkaa taas nousta kuumakaasun lämmön mukana. Mulla tuon ekan 2min tehonkulutus vastaa likimain 105 asteen kuumakaasun lämpötiloja...
No ei tapahdu ainakaan wanhan V-mallin kanssa. Heti ensi sekunneista lähtien kulutus on pienimmillään ja nousee siitä pikkuhiljaa kuumakaasun lämmön kanssa.
Mitään "alkupiikkiä" ei ole, vaan käyntijakson alun lukemat ovat samalla käyntijakson pienimmät.
-
Tässäpä ote niben FAQ:sta;
Keskimääräinen käyntiaika kompressorilla per käynnistys tulisi olla suurempi kuin 20 minuuttia. Esimerkiksi 3500 h / 10000 käynnistystä = 21 minuuttia/käynnistys = ok. Tämä voidaan luonnollisesti tarkistaa vasta kun maalämpöpumppu on ollut toiminnassa jo jonkin aikaa.
http://www.nibe.fi/FAQ/Yleista/
Minulla oli muistaakseni tullut vuodessa noin 5400 käynnistystä ja noin 3400 tuntia eli keskimäärin 37 minuuttia per käynnistys, mutta +15 asteen välikeleillä on ollut semmoisia 7 minuutin käyntiaikoja eli aika iso haarukka on käyntiajoissa, se kun tuo 1145 nibe ei osaa tehoaan säädellä tarpeen mukaan, eli mitoitus on tärkeä asia joskin asteminuuteilla ja kiertovesipumppujen nopeuksilla voi jossain määrin käynnistysmääriin ym. vaikuttaa
Mulla näyttäisi olevan 31 minuttia / käyntijaksi viimeisen 12kk ajalta. Ilmeisesti ihan OK, mutta tarkoittanee sitä että "välikeleillä" menee sitten melko lyhyillä.
Eikös olisi hyvä jos asteminuuteillekin voisi asentaa jonkinlaisen "käyrän", eli välikeleillä asteminuutit olisivat suuremmat ja kylmemmällä kelillä pienemmät. Periaatteessa lämpökäyrä voisi kohdistua myös asteminuutteihin ja säätää niitäkin ulkolämpötilan mukaan.
-
Eikös olisi hyvä jos asteminuuteillekin voisi asentaa jonkinlaisen "käyrän", eli välikeleillä asteminuutit olisivat suuremmat ja kylmemmällä kelillä pienemmät. Periaatteessa lämpökäyrä voisi kohdistua myös asteminuutteihin ja säätää niitäkin ulkolämpötilan mukaan.
Meillä ei voi välikelillä käyttää normaalia isompaa asteminuuttilukua. Menee kylpyhuoneen lattia liian kylmäksi käynnistysten välissä.
-
Kyllä tuo Lässälläkin aikansa ottaa, että on täydessä iskussa. Tehonkulutusta kun seuraa, niin ekat 2 minuuttia kulutus on tapissa, sitten tippuu 200-300 wattia ja alkaa taas nousta kuumakaasun lämmön mukana. Mulla tuon ekan 2min tehonkulutus vastaa likimain 105 asteen kuumakaasun lämpötiloja...
No ei tapahdu ainakaan wanhan mallin kanssa. Heti ensi sekunneista lähtien kulutus on pieneimmillään ja nousee siitä pikkuhiljaa kuumakaasun lämmön kanssa.
Mitään "alkupiikkiä" ei ole, vaan käyntijakson alun lukemat ovat samalla käyntijakson pienimmät.
Voisiko tuo kulutuspiikki johtua siitä kun keruupiirin lämmöt on pumpun läheisyydessä korkealla. Mulla ainakin pumppu vie enemmän watteja kun piiri on lämmin.
-
Mutta esim. COP vinkkelistä alta 5 minuutin käynnit on mitä ilmeisimmin huonoja koska ainakin niben tapauksessa on kerrottu että menee noin 5 minuuttia kompuran käynnistymisestä että prosessi on ns. täydessä iskussa.
Minä en nyt kyllä tuohon 5min sääntöön oikein usko, koska ainakaan trendistä katsomalla ei ekaan 5 minuuttiin tapahdu mitään sellaista, joka eroaisi loppukäyntijaksosta.
Lieneekö vaihtoventtiilipumpussa jotenkin toisin?
Minä luulen, että Niben 5 min kommentilla tarkoitetaan vain ensimmäistä käynnistystä, joka tehdään käyttöönoton yhteydessä.
Meidän Nibessä lämpötilat vaihtimien yli saavuttavat normaalit lämpötilaerot melko nopeasti käynnistymisen jälkeen, en ole kellottanut...ehkä 10, 20s sekunttia.
Otin Nibe 1245-6 pumpun ottotehosta 15 min videon(käynti kesti 25 min). Pumppu käynnistyy 17 sekunnin kohdalla ja ~30 sekunnin ajalla pumppu saavuttaa normaalin tilan tehonkulutuksen perusteella.
Vähitellen alemmat kuin 1,5 tehot jäävät pois ja pumppu ottaa loppuajan 1,5-1,7 kW. Ihan kuin pumpulla menisi oma aikansa saavuttaakseen hoohöön mainitsema täysi isku.
http://youtu.be/oy4YU7mdpl8
-
Löytyykö keneltäkään ottotehon mittaustuloksia Lämpöässän koneista? Olen mittaillut V10 pumpusta (vanhempi malli scroll kompuralla) käyntivirtoja, jotka tuntuvat mielestäni aika isoilta. Ottoteho liikkuu 5 - 6 kW tienoilla pumpun asetuksista riippuen. Kulutuksessa on mukana pari kiertovesipumppua + liuospumppu. Esitteen mukaan kompuran ottoteho on 3.6-3.9 kW.
-
Värkkäsin kylmäkoneen tärkeimpiin kohtiin antureita tarkoituksena selvittää, missä ajassa käynti stabiloituu.
Alla olevista trendeistä näkyy, että lämmöntuotto stabiloituu jo n. puolen minuutin kohdalla ja muutkin arvot n. minuutin kohdalla.
Kysymyksiä?
ATS
(http://i4.aijaa.com/b/00452/8923521.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=004528923521.jpg)
-
Löytyykö keneltäkään ottotehon mittaustuloksia Lämpöässän koneista? Olen mittaillut V10 pumpusta (vanhempi malli scroll kompuralla) käyntivirtoja, jotka tuntuvat mielestäni aika isoilta. Ottoteho liikkuu 5 - 6 kW tienoilla pumpun asetuksista riippuen. Kulutuksessa on mukana pari kiertovesipumppua + liuospumppu. Esitteen mukaan kompuran ottoteho on 3.6-3.9 kW.
Onko sen ääni normaali? Jos ei niin saat kohta katella huoltomiestä paikalle vaihtohommiin. Reilusti yli ilmoitetun tehon ei pitäisi terveellä koneella mennä..
-
Värkkäsin kylmäkoneen tärkeimpiin kohtiin antureita tarkoituksena selvittää, missä ajassa käynti stabiloituu.
Alla olevista trendeistä näkyy, että lämmöntuotto stabiloituu jo n. puolen minuutin kohdalla ja muutkin arvot n. minuutin kohdalla.
Kysymyksiä?
ATS
(http://i4.aijaa.com/b/00452/8923521.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=004528923521.jpg)
Noin olisin veikannut eli viimeistään minuutissa käy jo "kunnolla".
-
Tipi kirjoitti
Löytyykö keneltäkään ottotehon mittaustuloksia Lämpöässän koneista? Olen mittaillut V10 pumpusta (vanhempi malli scroll kompuralla) käyntivirtoja, jotka tuntuvat mielestäni aika isoilta. Ottoteho liikkuu 5 - 6 kW tienoilla pumpun asetuksista riippuen. Kulutuksessa on mukana pari kiertovesipumppua + liuospumppu. Esitteen mukaan kompuran ottoteho on 3.6-3.9 kW.
Oletko mitannut virrat ja niistä laskenut tehon?
Vai miten olet tehon mitannut?
ATS
-
Virrat on mitattu kompressorilta. "Helleasetuksilla" eli varaajan alalämpöjen ollessa korkealla, virta vaihteli 8.3-9.3 A välillä. Lämmityskaudella virta on 7A:n luokkaa. Olen laskenut tehon myös takamittarin ja käyttötuntilaskurin avulla, ja lopputulos on samaa luokkaa kuin virtamittarin kautta laskettu.
Koneen käyntiäänessä en ole havainnut muutoksia.
-
Tässä Ekowellin lämpöpumpun otto/antotehon muutoksia keruunesteen (pintaputkisto) lämpötilan mukaan.
Muistankohan oikein että valmistajat ilmoittaa ottotehon 0-asteisella keruuliuoksella.
Talviaikaan kun maasta keruunesteen lämpötila oli alimmillaan -1,8C niin höyrystymislämpötila oli -7C niin antoteho n 7kw ja ottoteho n 2,4kw.
Tällähetkellä tuleva keruuneste on n +15C,höyrystymislämpötila n +7C ja antoteho n 12kw niin ottoteho on n 4kw.
-
Kompressorin kyljessä on merkintä I max=11.6 A, eli sen alapuolella ollaan. Tehtaan huollon mukaan tämä mittaamani virta on ihan sallituissa rajoissa.
Esimerkiksi Seppaantin mittauksissa kompressorin ottoteho oli huomattavasti lähempänä tehtaan ilmoittamaa 1,74/2,27 kW (V7 koneelle).
-
Eli valmistaja ilmoittaa ottotehon kun pumpulle varaajalta tuleva vesi on noin 30 astetta ja sinun pumpulle tulee noin 40 asteinen vesi ? Muuta ei "järkyttävän" ottotehon nousuun tarvita mun kokemuksieni mukaan.
-
Värkkäsin kylmäkoneen tärkeimpiin kohtiin antureita tarkoituksena selvittää, missä ajassa käynti stabiloituu.
Alla olevista trendeistä näkyy, että lämmöntuotto stabiloituu jo n. puolen minuutin kohdalla ja muutkin arvot n. minuutin kohdalla.
Kysymyksiä?
ATS
(http://i4.aijaa.com/b/00452/8923521.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=004528923521.jpg)
Kyllä se tuo nibekin näyttää minuutin kuluttua startista olevan jo ihan täydessä vauhdissa jos logeja katsoo jostain syystä niben asennusohjeessa mainittu että esim. dT:t tulisi katsoa 5 minuutin käynnin jälkeen, mikä lie sille sitten peruste.
Voisi siis summeerata että noin minuutti menee systeemin kunnolliseen starttaamiseen silloin siis voitelunkin pitäisi jo pelata
-
Tuommonen tuli joskus mitattua kun oli sopiva inspis päällä...aikalailla samoilla "linjoilla" mennään kuin edellinenkin käppyrä
(http://i4.aijaa.com/b/00494/7988021.png) (http://aijaa.com/v.php?i=004947988021.png)
Juu max minuutti, tuo on mitattu putken päältä joten siinäkin tulee viivettä, anturi tasku reagois nopeammin, kyllä rosessi käy tuotollisesti jo alla 30s niillä lämmöillä joita on masiinalle tarjolla saa. Viiveitä tulee siinäkin kun ympäristö (=putket, vaihtimet) "tasaantuu", eli tulee "mittarivirhettä" lämpötiloissa...
EDIT: Tuo kuva ei näkynykkää enää vaikka tuolla toisessa ketjussa on kyllä.
Harmi kun foorumin "kuvauskyky" on suorastaan huono ja kuvan lissääminen käy jo oikein työstä... vaihtoon pitäis laittoo...meinaan tää softa
Näkyiskö tämä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2206.msg23368#msg23368
-
"Pitkäkäynnin" hyötyihin tai haittoihin ei kukaan ole vielä ottanut kantaa.
Yksi pitkäkäynnin huono puoli on se, että keruuliuos jäähtyy sitä enemmän mitä pidempi käyntijakso on ja sen seurauksena hyötysuhde huonee.
Keruuliuos on lämpimillillään liuoksen ensimmäisen kierroksen aikana. Johtuen muoviputken huonosta lämmönjohtokyvystä toisen ja kolmannen kierroksen aikana liuoksen lämpötila laskee voimakkaasti. Tämän jälkeen laskunopeus pienenee.
Onko jollakulla esittää lämpötilatrendiä useamman tunnin käyntijaksoista? Kaivo / pintaputkisto?
Alla on oman kaivon trendi ylipitkän ( 75 min) käyntijakson ajalta.
Näyttäisi, että ensimmäisen ja n:nen kierroksen lämpötilaero asettuisi n. 2C:een.
Mitä tällöin menetetään hyötysuhteen huonotessa??
????
ATS
(http://i6.aijaa.com/b/00035/8932436.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=000358932436.jpg)
-
Jos sulla menee 18 min yhden keruunesteen kierrokseen, niin ei tuotakaan pätkäkäyntinä voi pitää vaikka pumppu sammuisi tuossa.
Kyse on siitä milloin se taas käynnistyy. Tunnin vaiko 5 minsan kuluessa.
Ehkä pitäisi selvittää mikä lämpötila milläkin kompuralla on optimi.
-
Löytyykö keneltäkään ottotehon mittaustuloksia Lämpöässän koneista? Olen mittaillut V10 pumpusta (vanhempi malli scroll kompuralla) käyntivirtoja, jotka tuntuvat mielestäni aika isoilta. Ottoteho liikkuu 5 - 6 kW tienoilla pumpun asetuksista riippuen. Kulutuksessa on mukana pari kiertovesipumppua + liuospumppu. Esitteen mukaan kompuran ottoteho on 3.6-3.9 kW.
JariA lla esim 13 kw:n pumpppu vie 4.4 kwh syyskuussa. Merkki tosin toinen.
-
Tässä suora lainaus IVT:n ohjekirjasta
Suositeltu asetus moottorisuoja:
c7=4.7
c9=6.3
d11=7.5 ampeeria.
Elikkä Tipillä esitteen mukaan max 3,9 kwh ottoteho ja kilvessä 11A?
Joku lukeneempi voi varmaan kertoa loput.
-
Onko jollakulla esittää lämpötilatrendiä useamman tunnin käyntijaksoista?
Tuolla on: http://mlp.jaria.net/pumpulta-kaivoon-05012011.jpg
Tuo on pumpulta kaivoon palaavan nesteen lämpötilakäyrä. Valitettavasti tämä pumppu ei kerää kaivosta pumppuun palaavan nesteen lämpötilaa.
Mittaus on tehty 5.1.2011 puolen yön jälkeen. Käyntijakso kesti 1 h 50 min. Pitempiäkin löytyy, mutta ne ovat samanmuotoisia kuin tämä. Systeemissä on kaksi rinnakkain kytkettyä 130 metriä syvää kaivoa.
Käyrässä on kolme tasaista jaksoa. Ensin -1,7, sitten -2,3 ja suurimman ajan käyntijaksosta -2,7.
Lämmityskauden mittaan maaliuoksen minimilämpötila alenee verkkaisesti. Edellisen talven matalin lämpötila oli helmikuussa pitkän kireän pakkasjakson aikana -3,1.
Pekin ottotehoa koskevaan kommenttiin vahvistukseksi, että tämän Geopro SH13 pumpun mitattu ottoteho lämmityskauden aikana on melko tarkkaan 4 kW, kesällä vaihtelee tyypillisesti 4,5 - 5 kW välillä. Muistaakseni valmistaja esitti teknisissä tiedoissa jonkin verran pienemmän luvun. http://mlp.jaria.net/ulkolampotila-ottoteho11-12.jpg
-
Alla on oman kaivon trendi ylipitkän ( 75 min) käyntijakson ajalta.
Näyttäisi, että ensimmäisen ja n:nen kierroksen lämpötilaero asettuisi n. 2C:een.
Mitä tällöin menetetään hyötysuhteen huonotessa??
(http://i6.aijaa.com/b/00035/8932436.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=000358932436.jpg)
Löytyisikö tähän aiheeseen vielä lisää infoa.
Onko kaivon syvyydellä juurikaan merkitystä hyötysuhteeseen, jos yhden kierroksen jälkeen liuoksen lämpötila tippuu noin paljon?
Kuinka nopeasti keruuliuos lämpenee seisovassa tilassa?
Onko putkimateriaaleilla, keruuliuoksilla ja kaivon halkaisijoilla millainen merkitys?
Eli kuinka nopeasti voitaisiin taas pumpata max lämpöistä liuosta?
Minkälainen lämpötilakäyrä mahtaisi olla maapiiri järjestelmässä?
-
Onko kaivon syvyydellä juurikaan merkitystä hyötysuhteeseen, jos yhden kierroksen jälkeen liuoksen lämpötila tippuu noin paljon?
Hankala kysymys. Itse näen (seppaantin mittauksiin tukeutuen) että ongelma on enemmän lämmönsiirtyminen kaivon vedestä muovin läpi keruunesteeseen.
Eli pitkä käyntijakson aikana keruuneste kylmenee kylmäksi, vaikka itse kaivon vesi ei juurikaan viilene. Sitten kun pumppu jauhaa vuorokaudet läpeensä niin keruuneste pysyy pakkasella ja kerryttää jäätä keruuputkien ympärille.
Käyttämällä useita keruuputkia lisäämään lämmönsiirtopinta-alaa saadaan keruuneste pidettyä plussan puolella ja hyötysuhde parempana, mutta onko investointi saadun hyödyn väärtti?
Olisiko 150m reikä kahdella putkella yhtä energiatehokas kuin samanhintainen 140m reikä kolmella keruuputkella? 8-)
Tää on niitä ikuisuuskysymyksiä. Kuitenkin on hyvä muistaa että talossa maalämpöpumput vaihtuvat, mutta reikä ja keruuputket säilyvät. Reiän syvyydestä ei kannata säästää.
-
Hankala kysymys. Itse näen (seppaantin mittauksiin tukeutuen) että ongelma on enemmän lämmönsiirtyminen kaivon vedestä muovin läpi keruunesteeseen.
Kun lämpötilaero kasvaa tarpeeksi niin kaivon vedestä pitäisi siirtyä sama lämpömäärä keruunesteeseen kuin minkä höyrystin sitä jäähdyttää ja keruunesteen jäähtyminen pitäisi pysähtyä.
Tuskin tuollaista tasapainotilannetta kuitenkaan tulee koska jäähtyyhän se kaivon vesikin kun siitä lämpöä otetaan.
Taitaa tulla jonkinlainen terminen ketjureaktio:
höyrystin-->keruuneste--->kaivonvesi---->kallioperä jossa reikä on?
-
Löytyisikö tähän aiheeseen vielä lisää infoa.
Onko kaivon syvyydellä juurikaan merkitystä hyötysuhteeseen, jos yhden kierroksen jälkeen liuoksen lämpötila tippuu noin paljon?
(http://i8.aijaa.com/b/00890/9041895.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=008909041895.jpg)
Kiusataanpas teittiä taas yhdellä käppyrällä.
Kuvassa on esitetty keruuliuoksen käyntijakson aikaisen keskimääräisen tulolämpötilan riippuvuus kaivosta otetusta tehosta yksikkönä W/m (vrk-keskiarvo).
Otetaan käsittelyyn tämänhetkinen tilanne.
Kaivosta otetaan 10W/m ja kun kaivo on 153m syvä on kaivosta otettu teho 1,53 kW, vuorokaudessa otettu energia on 36,7 kWh.
Oletetaan tilanne (vähän karrikoiden) kaivo olisi puolta matalampi, aktiivisyvyys 76,5 m.
Jotta kaivosta saataisiin talon vaatima energia 36,7 kWh/vrk olisi kaivosta otettava teho 20 W/m.
Trendin mukaan keruuliuoksen lämpötila putoaisi 2,1C.
Esko Kaappolan luennon mukaan hyötysuhde laskee 3%/K
Puolta matalammassa kaivossa olisi hyötysuhde 6% huonompi.
Todellisuudessa hyötysuhde olisi vielä huonompi, koska lämpötila putoaa enemmän johtuen puolta lyhyemmän keruuputkiston huonommista lämmönsiirto-ominaisuuksista.
ATS
-
Onko kaivon syvyydellä juurikaan merkitystä hyötysuhteeseen, jos yhden kierroksen jälkeen liuoksen lämpötila tippuu noin paljon?
Hankala kysymys. Itse näen (seppaantin mittauksiin tukeutuen) että ongelma on enemmän lämmönsiirtyminen kaivon vedestä muovin läpi keruunesteeseen.
Eli pitkä käyntijakson aikana keruuneste kylmenee kylmäksi, vaikka itse kaivon vesi ei juurikaan viilene. Sitten kun pumppu jauhaa vuorokaudet läpeensä niin keruuneste pysyy pakkasella ja kerryttää jäätä keruuputkien ympärille.
Käyttämällä useita keruuputkia lisäämään lämmönsiirtopinta-alaa saadaan keruuneste pidettyä plussan puolella ja hyötysuhde parempana, mutta onko investointi saadun hyödyn väärtti?
Olisiko 150m reikä kahdella putkella yhtä energiatehokas kuin samanhintainen 140m reikä kolmella keruuputkella? 8-)
Tää on niitä ikuisuuskysymyksiä. Kuitenkin on hyvä muistaa että talossa maalämpöpumput vaihtuvat, mutta reikä ja keruuputket säilyvät. Reiän syvyydestä ei kannata säästää.
Kaivoa kannattaa ajatella lämmönvaihtimena. Keruuputkessa kiertää liuos, johon lämpö siirtyy lämpimämmästä kaivovedestä. Ilman lämpötilaeroa näiden kahden nesteen välillä lämpöä ei siirry. Eli siis kun kompura haukkaa keruunesteestä sen kolmisen astetta lämpöä pois ja kylmennyt neste pusketaan maahan, vallitsee keruunesteen ja kaivoveden välillä sitten se kolmen asteen lämpötilaero (olettaen, että keruunesteen lämpö oli seisontajakson aikana tasaantunut kaivoveden lämpötilaan). Tämä lämpötilaero mahdollistaa lämmön siirtymisen kaivovedestä keruunesteeseen.
Kuten lämmönvaihtimissa muutenkin, suurempi lämpötilaero johtaa tehokkaampaan lämmön siirtymiseen. Käytännössä kolme astetta on "liian pieni" lämpötilaero kaivoveden ja keruunesteen välillä, että keruuneste ennättäisi kierroksen aikana lämmetä samaan lämpötilaan kuin kaivovesi. Siksi keruuneste tulee kaivolta joka kierroksen jälkeen kylmempänä takaisin, kunnes saavutetaan toimintapiste, jossa lämpötilaero on riittävän suuri, että kaivolta saadaan paluuna tasalämpöistä nestettä. Syvempää kaivoa voi verrata pitempään lämmönvaihtimeen. Oma kaivo on kompuran tehoon nähden sen verran lyhyt, että riittävään lämmönsiirtymiseen tarvitaan suurempi lämpötilaero kuin syvemmällä kaivolla.
Itse olen testaillut, josko kaivoveden pumppaus vesiautomaatilla käyntijakson aikana nostaisi keruunesteen lämpötilaa (veden vaihtuvuus keruuputkien ympärillä) ja näin siinä näyttäisi käyvän. Ei siltikään kannattavaa toimintaa jos vedelle ei ole tarvetta, koska ei se vesi ilman energiaa sieltä kaivosta vesiautomaatillakaan nouse.
Tänään muuten satametrisestä kaivosta tuli 4,8C keruuneste ja vesiautomaalilla nostettu kaivovesi oli 6,2C. Keruunesteen annoin lämmetä pari tuntia ilman kiertoa ja sitten veivasin viinapiirin pumpulla kymmenisen minuuttia ja otin lukeman. Kaivoveden lämpötilan taas mittasin imuputkesta reilun juoksutuksen jälkeen.
Nyt kun käytännön kokemukset lisääntyy näistä omista valinnoista niin rohkenen kyllä sanoa, että reiän syvyydestä kannattaa säästää. Minulle tarjottiin järjestään luokkaa 150m reikiä, esim. EED:lla mitoitettu taas olisi n. 50m ja 100m porattiin kun kukaan ei halunnut pyytämääni 70m kaivoa porata. No tuli sitä säästöä nytkin 1500€, mutta vielä olisi voinut nipistää toisen mokoman tai ainakin sen vajaan tonnin.
Tätä satasta kaivoa siis kuormitettu kohta pari kuukautta kasikilosella pumpulla ja eipä nuo lämpötilat nyt mielestäni ole mitenkään hälyyttäviä.
En kyllä siltikään voi suositella, että omin päin mentäisiin sooloilemaan mitoituksien kanssa, vaikka itse olenkin niin tehnyt. Lähinnä motivaatio näihin valintoihini on se, että en uskonut markkinamiehiä, että matalaenergiataloon ei maalämpö sopisi. Laittaa vaan matalamman kaivon niin pysyy kustannukset kurissa.
-
(http://i8.aijaa.com/b/00890/9041895.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=008909041895.jpg)
Erittäin asiallinen käppyrä. Hienosti muuten täsmää oman kaivon kanssa yksiin. Näillä keleillä kaivosta haukataan n. 10W/m ja keruunesteen lämpötila tuo yllä mainitsemani 4,8C.
Itsellänikin tarkoitus viritellä 1-wire antureita käppyräntekoon.
-
Trendin mukaan keruuliuoksen lämpötila putoaisi 2,1C.
Esko Kaappolan luennon mukaan hyötysuhde laskee 3%/K
Puolta matalammassa kaivossa olisi hyötysuhde 6% huonompi.
Sitten kysymys:
Paljonko on paljon?
Vuoden 2010 mittausten mukaan
-MLP-ottoenergia 7368 kWh
-Kaivosta 14108 kWh
-Hyötysuhde 2,91
Jos hyötysuhde putoaa 6%
-Hyötysuhde 2,74
-MLP-ottoenergia 7838 kWh
-Kaivosta 13683 kWh
Ostosähköä kuluu 470 kWh enemmän
Kymenlaakson sähkön tämän päivän kokonaishinta on 14,64 c/kWh
Täten puolta matalamman kaivon johdosta kuluisi vuodessa 68.81€ enemmän rahaa.
Siis: Paljonko on paljon?
ATS
-
Nyt kun käytännön kokemukset lisääntyy näistä omista valinnoista niin rohkenen kyllä sanoa, että reiän syvyydestä kannattaa säästää. Minulle tarjottiin järjestään luokkaa 150m reikiä, esim. EED:lla mitoitettu taas olisi n. 50m ja 100m porattiin kun kukaan ei halunnut pyytämääni 70m kaivoa porata. No tuli sitä säästöä nytkin 1500€, mutta vielä olisi voinut nipistää toisen mokoman tai ainakin sen vajaan tonnin.
Tätä satasta kaivoa siis kuormitettu kohta pari kuukautta kasikilosella pumpulla ja eipä nuo lämpötilat nyt mielestäni ole mitenkään hälyyttäviä.
En kyllä siltikään voi suositella, että omin päin mentäisiin sooloilemaan mitoituksien kanssa, vaikka itse olenkin niin tehnyt. Lähinnä motivaatio näihin valintoihini on se, että en uskonut markkinamiehiä, että matalaenergiataloon ei maalämpö sopisi. Laittaa vaan matalamman kaivon niin pysyy kustannukset kurissa.
Kyllähän siinä kalliossakin on eroja.
Jos on kovinkin kiinteää (ehjää) kalliota, johon porataan reikä, joka nippanappa täyttyy vedellä, niin siinä lämmöntuottokykyyn vaikuttaa enemmän kallion lämmönjohtavuus.
Jos taas reikä osuu johonkin kallion sisällä olevaan vesisuoneen/onkaloon, jossa voimakas veden virtaus, niin energiaa voidaan tietysti ottaa enemmän.
Eikös niitä ole neliputkisikin kaivoja, jossa kaksi piiriä samassa kaivossa.
-
Tätä satasta kaivoa siis kuormitettu kohta pari kuukautta kasikilosella pumpulla ja eipä nuo lämpötilat nyt mielestäni ole mitenkään hälyyttäviä.
Kannattaa nyt odottaa lämmityskauden todellista aloitusta niin voi olla että mieli vielä muuttuu? Näkyy olevan todella uusi talokin että sikäli mielenkiintoisia aikoja tulossa. Kovin matala on ilmeisesti energiantarve jos noin pienellä kaivolla tarkoitus pärjätä.
Varmaan sitten raportoit starteista, käyntiajoista sekä lämpötiloista vuoden mittaan. Myös kaivon lt kiinnostaa ehdottomasti!
-
Käyttökokemusta maalämmöstä jo täydet 48h (pumppu käynyt 15+3 h, yht. 38 kWh) mutta tuntuu ettei meillä ainakaan ole pätkäkäynti ole murheena. Edellinen käyntijakso haukkasi 2,9 kWh sähköä eli pauttiarallaa 75 minuuttia jolkotteli kun saunottiin siinä samalla. Kaivosta tulevan liuoksen lämpötila oli 6/5 astetta ja takaisin kaivoon 2 astetta.
-
Tätä satasta kaivoa siis kuormitettu kohta pari kuukautta kasikilosella pumpulla ja eipä nuo lämpötilat nyt mielestäni ole mitenkään hälyyttäviä.
Kannattaa nyt odottaa lämmityskauden todellista aloitusta niin voi olla että mieli vielä muuttuu? Näkyy olevan todella uusi talokin että sikäli mielenkiintoisia aikoja tulossa. Kovin matala on ilmeisesti energiantarve jos noin pienellä kaivolla tarkoitus pärjätä.
Varmaan sitten raportoit starteista, käyntiajoista sekä lämpötiloista vuoden mittaan. Myös kaivon lt kiinnostaa ehdottomasti!
Mulla on 60 ja 70 metriset reijät jossa kalliota reilu 100m. Pumppu niinikään 8-kiloinen. Hyvin on lämpö riittänyt tähän asti. Kyseessä ei ole edes ns. matalaenergiatalo vaan ihan perus b-c energialuokka. Kallio on rikkonainen ja vesi ilmeisesti vaihtuu hyvin.
-
Kyllä tuo Lässälläkin aikansa ottaa, että on täydessä iskussa. Tehonkulutusta kun seuraa, niin ekat 2 minuuttia kulutus on tapissa, sitten tippuu 200-300 wattia ja alkaa taas nousta kuumakaasun lämmön mukana. Mulla tuon ekan 2min tehonkulutus vastaa likimain 105 asteen kuumakaasun lämpötiloja...
Putsasin mutasihtini (eka kertaa), siinä oli noin pikkurillinpään kokoinen alue ummessa. Huomasin sellaisen vaikutuksen, että pumpun käynnistyessä tehonkulutus tasaantuu muutamassa sekunnissa. Ei enää kuten ennemmin, että on startin jälkeen tehonkulutus pari minuuttia korkeammalla. Outoa?
-
Kertokaa nyt tyhmälle, miten vaikuttaa käynnin pituuteen, jos lämpökäyrää muuttaa vaikkapa 3:sta 7:ään? Asteminuutit molemmissa -150.
Tässä nyt pitäisi saada käyntijaksoja pidemmiksi, joten kysymykseni kuuluu, että miten tuo lämpökäyrän muuttaminen vaikuttaa käyntijakson pituuteen?
Kyseessä siis lattialämmitystalo ja huonetermostaatit (pl. eteinen, vessat ja saunatilat), joissa asetus n. 20 astetta.
-
Kertokaa nyt tyhmälle, miten vaikuttaa käynnin pituuteen, jos lämpökäyrää muuttaa vaikkapa 3:sta 7:ään? Asteminuutit molemmissa -150.
Tässä nyt pitäisi saada käyntijaksoja pidemmiksi, joten kysymykseni kuuluu, että miten tuo lämpökäyrän muuttaminen vaikuttaa käyntijakson pituuteen?
Kyseessä siis lattialämmitystalo ja huonetermostaatit (pl. eteinen, vessat ja saunatilat), joissa asetus n. 20 astetta.
Avaa termarit ja käyrä 3:ssa ja seuraile lämpötilaa, jos nousee liikaa niin käyrää alemmas. Jos termarit rajoittaa niin ei se käyrän nosto ainakaan paranna tilannetta käynnin kannalta.
-
Kertokaa nyt tyhmälle, miten vaikuttaa käynnin pituuteen, jos lämpökäyrää muuttaa vaikkapa 3:sta 7:ään? Asteminuutit molemmissa -150.
Tässä nyt pitäisi saada käyntijaksoja pidemmiksi, joten kysymykseni kuuluu, että miten tuo lämpökäyrän muuttaminen vaikuttaa käyntijakson pituuteen?
Kyseessä siis lattialämmitystalo ja huonetermostaatit (pl. eteinen, vessat ja saunatilat), joissa asetus n. 20 astetta.
Avaa termarit ja käyrä 3:ssa ja seuraile lämpötilaa, jos nousee liikaa niin käyrää alemmas. Jos termarit rajoittaa niin ei se käyrän nosto ainakaan paranna tilannetta käynnin kannalta.
Eli nyt kannattaa sitten avata käsiventtiilit jakotukeissa sekä huonetermostaatit täysin auki ja katsoa mihin lämpötila asettuu? Sitten, jos on liian kuuma, laskea lämpökäyrää (nyt 3+ 1 aste) vaikka kakkoseen? Olenko ymmärtänyt oikein?
-
Juuri noin.
Pidä ainakin laatassa lämmitys päällä koko ajan koska pakkasen äkisti kiristyessä pieni pumppu kyykkää ja tulee vilu.
-
Juuri noin.
Pidä ainakin laatassa lämmitys päällä koko ajan koska pakkasen äkisti kiristyessä pieni pumppu kyykkää ja tulee vilu.
Jep. Ei täällä vilu ole tullut, vaikka tässä pari vkoa sitten pakkanen heittelikin.
Käyrä 3:ssa on nuo huonetermarit olleet vain silloin tällöin päällä. Nyt on nupit kaakossa ja käyrä 2:ssa. Katsotaan miten vaikuttaa...
-
Nyt on sitten puoli päivää uusilla ohjeillanne (kiitos!) pumppua käytetty.
http://aijaa.com/007349594888
Huomioni on, että käyntijaksot ovat pidentyneet selvästi. Oheisesta linkistä huomaa, että klo 11.40 avattiin kaikki termarit ja laskettiin lämpökäyrä 2:een. Kun aikaisemmin käyntijaksot oli n. 10 minuuttia, niin nyt on vähintään sen 20 minuuttia ja usein huomattavasti enemmänkin.
Olisiko vielä jotain vinkkejä ja kommentteja kaipailisin? On tämä maalämpöpumppuilu vaan niin kivaa, vaikkei vielä oikein mitään ymmärräkään!
-
No, jäikö uudet asetukset päälle?
Saiko vielä laskea käyrää alaspäin?
-
No, jäikö uudet asetukset päälle?
Saiko vielä laskea käyrää alaspäin?
Kyllä, uudet asetukset on käytössä. Kämppä pysyy tasaisesti 20 - 21 -asteisena, nykyään on tosin ollut ulkona lauhempaa. Tänään asetin asteminuutit -150 -> -160. Uskoisin, että sisälämpötila pysyy edelleenkin tasaisena.