Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: peki - 19.01.11 - klo:00:40
-
Tulipahan ostettua itseni kiusaksi tuollainen kulutusmittari.
Ihan hyvin toimii pienten ymmärtämisongelmien takia, mutta toisella yrittämällä pelittää ihan kivasti.
Täytyy kerätä purkkiin jotain kerrottavaa ensin.
Kulunseuranta taitaa valmistua ennen kuin energiajuoma . :)
-
Tulipahan ostettua itseni kiusaksi tuollainen kulutusmittari.
Ihan hyvin toimii pienten ymmärtämisongelmien takia, mutta toisella yrittämällä pelittää ihan kivasti.
Täytyy kerätä purkkiin jotain kerrottavaa ensin.
Kulunseuranta taitaa valmistua ennen kuin energiajuoma . :)
Minulla oli koekäytössä Wattson'in kulutusmittari.
Ainakin se yksilö näytti päin pe...ttä.
Virhe ei ollut edes lineaarinen.
Tarkista mittari vertaamalla tunnettuun kuormaan, esim lämpöpumpun sähkövastukseen.
Mistä ostit Wattson'in ?
ATS
-
Virhe ei ollut edes lineaarinen.
Olihan virtamuuntajat(klipsit) oikeinpäin?
-
Olihan virtamuuntajat(klipsit) oikeinpäin?
Muistaakseni niissä ei ollut edes merkintöjä suunnasta, jos olisi ollut niin tietenkin olisin laittanut oiken päin.
Vai oliko merkinnät niin huonot etten ymmärtänyt niitä?
ATS
-
Jos johdon aukko on mittaklipsin sivussa niin kaikki aukot samalle puolelle.
(http://i4.aijaa.com/t/00125/7339887.t.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=001257339887.jpg)
-
Moi.
Verkkokaupasta, hinta 129€.
Kytkin kompuraan ja ihan kivasti pelittää.
Tuo kulutus vain heittää 2550-2800w:tin välillä. Onko normaalia?
Kuumaa vettä tehdessä aamulla kulutus kävi noin 3000w:ssa.Kompura tietysti painaa täysillä tuolloin.
Klipsien suuntaa minäkin yritin katsella, mutta mitään merkintää ei ole ohjeissa eikä klipseissä. Täytyykin tarkistaa illalla Matiaksen vinkki.
Palataan.
Pekka
-
Tuo kulutus vain heittää 2550-2800w:tin välillä. Onko normaalia?
Kuumaa vettä tehdessä aamulla kulutus kävi noin 3000w:ssa.Kompura tietysti painaa täysillä tuolloin.
Niin se minullakin lukema heitteli suurinpiirtein samoissa rajoissa ja keskiarvo näytti väärin. Ei lukema saisi huojua missään tapauksessa näin paljon.
Klipsien suunnasta en ole varma mutta ahtaan tilan vuoksi on todennäköistä että yksi oli eripäin.
Peki sinullahan on IVT C7
Löysin tehoarvot: 1,6 - 2,1 kW; 35 - 50C,
Wattsoni näytti 2,7- 3,0 kW.
Vaikka ottotehot ovat yleensä suurempia, kuin mitä valmistajat ilmoittavat, näyttäisi ero olevan kuitenkin liian suuri.
Kerro lisää kun olet tarkastanut klipsien asennuksen.
ATS
-
Moi
Tarkistin nuo klipsit ja samansuuntaisesti ne olivat. Käänsin vielä kaikki toisinpäin ja laskin toimii samalla lailla.
Tein tuon vastusmittauksenkin ja tulos oli yllätys yllätys 5750- 6000w.
Näytti siis liian vähän. Vastus asetukset 6kw.
Yllättävää tuossa vastustestissä oli että se ottaa vastukset mukaan heti.
Wattson näytti kulutukseksi yli 8kw, ja kompuran pysähdyttyä kulu tipahti noin 5800kw:n.
Itse olen laskeskellut pumpulle noin 2.4 kw:n kokonaiskulutusta.
Alakierto ja kaivon pumppu vie nekin jotain.
Täytyy lähtee tekemään noilla pumpuilla omat ajot. :)
-
Moi
Tarkistin nuo klipsit ja samansuuntaisesti ne olivat. Käänsin vielä kaikki toisinpäin ja laskin toimii samalla lailla.
Tein tuon vastusmittauksenkin ja tulos oli yllätys yllätys 5750- 6000w.
Näytti siis liian vähän. Vastus asetukset 6kw.
Yllättävää tuossa vastustestissä oli että se ottaa vastukset mukaan heti.
Wattson näytti kulutukseksi yli 8kw, ja kompuran pysähdyttyä kulu tipahti noin 5800kw:n.
Itse olen laskeskellut pumpulle noin 2.4 kw:n kokonaiskulutusta.
Alakierto ja kaivon pumppu vie nekin jotain.
Täytyy lähtee tekemään noilla pumpuilla omat ajot. :)
No niin.
Kaivo 157-148w kolmosella.
Alakierto 66w eikä hypi.
Pelkkä kompura käsinajo.
Kolme vaihetta 2650w
kaksi 1860
yksi 900
Eri vaiheet veivät hämmästyttäväsi erikseen mitaten 1050,900,700 wattia.
Taitaa olla aika tarkka siitä missä tai miten tuo anturi on suhteessa johtimeen.
Harmi kun tuota dataa ei ole kertynyt vielä tuohon purkkiin niin voisi senkin tsekata.
Pikkupoikii oomme ain.
-
Tuo kulutus vain heittää 2550-2800w:tin välillä. Onko normaalia?
Voi se ollakin,Ekowellin antoteho huojuu 7150-7500w:n välillä koko käyntijakson,menee n 10sekunnin aalloissa.Samoin kompressorin virta huojuu 4,3-4,7A jatkuvasti.Ajattelin että saattais johtua (kapillaarisen) paisuntaventtiilin säätöviiveestä.
Lämmitysvastuksissa tehoa mitatessa tulee varmaan esille että teho pienenee kun vastus kuumenee ja päinvastoin.Jos kylmä vastus ottaa esim tasan 2000w tehoa niin kuumana se ottaa n 1850W.Vastuslangan resistanssi muuttuu hieman lämpötilan mukaan.Sama ilmiö on myös sähkömoottoreissa ja kaapeleissa,kuparilangan resistanssi kasvaa kun se kuumenee ja kuormitettavuus pienenee.
-
Tuossa aloitusviestissä näkyy hauskasti se kuinka mulla vaikuttaa kun menee käpälöimään jännitteellisiä piuhoja puukolla. ;D
-
Tuo kulutus vain heittää 2550-2800w:tin välillä. Onko normaalia?
Voi se ollakin,Ekowellin antoteho huojuu 7150-7500w:n välillä koko käyntijakson,menee n 10sekunnin aalloissa.Samoin kompressorin virta huojuu 4,3-4,7A jatkuvasti.Ajattelin että saattais johtua (kapillaarisen) paisuntaventtiilin säätöviiveestä.
Lämmitysvastuksissa tehoa mitatessa tulee varmaan esille että teho pienenee kun vastus kuumenee ja päinvastoin.Jos kylmä vastus ottaa esim tasan 2000w tehoa niin kuumana se ottaa n 1850W.Vastuslangan resistanssi muuttuu hieman lämpötilan mukaan.Sama ilmiö on myös sähkömoottoreissa ja kaapeleissa,kuparilangan resistanssi kasvaa kun se kuumenee ja kuormitettavuus pienenee.
Näyttäs tosiaan siltä että käyntijakson lopulla watit tipahtaa 2500w;n.
Sääli vain kun nuo käyntijaksot on noin lyhkäsii. Näyttäisi toimivan tuo mittari ihan ok.
Suhteellisen halpa ominaisuuksiinsa nähden.
Kummasti pumppaa 2.5-2.7kw; väliä.
Onko herroilla mitään järkevää selitystä noille eri vaiheiden erolle?
Pekka
-
Saattaa johtua jännitevaihteluista,siis hieman eri jännite eri vaiheilla.
Sähköverkon jännite voi normaalisti vaihdella +/- 10% eli enintään 205-250V:n puitteissa.Jos jonkin vaiheen jännite on alhaisempi niin vastaavasti virta on pienempi ja näiden tulona saatava teho on pienempi.
CE hyväksytyt sähkölaitteet kuitenkin kestää tuollaiset jännitevaihtelut ongelmitta eikä niitä käytännössä juuri huomaa muuten kuin mittaamalla.
Tuossa erään jakeluyhtiön sivuilta hyväksytyistä jännitetoleransseista:
Jokaisen viikon aikana 95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutien keskiarvoista tulee olla välillä
Un +- 10 % (253 – 207 V).
· Kaikkien jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvojen tulee olla välillä
Un +10 % - -15 % (253 – 195,5 V).
http://www.oulunseudunsahko.fi/Sahkoverkko/Sahkohairiot/Sahkon_laatu/Jakelujannitteen_ominaisuudet.iw3
-
Moi
Kiitos Matias ymmärrettävästä vastauksesta.
Nyt antoi ensimmäiset käyrät koneelle.
Kyllä tuo pumppu vie 2.5-2.9 kwh käydessään.
Ensimmäisen vrk kulutus on täten 29kwh.
Pumpun käynnit 11h pumpulta lukien on suhteessa ihan ok.
Ihmetyttää vain tuo muu kulutus joka jää 14kw vrk:ssa.
Onko kellään vertailulukuja esittää?
Täytyy varmaan laittaa laskuri jossain vaiheessa tuonne mittarin ja sulaketaulun väliin niin näkee kokonaisuuden.
-
Tuo kulutus vain heittää 2550-2800w:tin välillä. Onko normaalia?
Voi se ollakin,Ekowellin antoteho huojuu 7150-7500w:n välillä koko käyntijakson,menee n 10sekunnin aalloissa.Samoin kompressorin virta huojuu 4,3-4,7A jatkuvasti.Ajattelin että saattais johtua (kapillaarisen) paisuntaventtiilin säätöviiveestä.
Lämmitysvastuksissa tehoa mitatessa tulee varmaan esille että teho pienenee kun vastus kuumenee ja päinvastoin.Jos kylmä vastus ottaa esim tasan 2000w tehoa niin kuumana se ottaa n 1850W.Vastuslangan resistanssi muuttuu hieman lämpötilan mukaan.Sama ilmiö on myös sähkömoottoreissa ja kaapeleissa,kuparilangan resistanssi kasvaa kun se kuumenee ja kuormitettavuus pienenee.
Kertoisitko tarkennukseksi pumpun sähkön kuluksen kw:na.
Oliko se 3kw;n kompura?
-
Tuo kulutus vain heittää 2550-2800w:tin välillä. Onko normaalia?
Kuumaa vettä tehdessä aamulla kulutus kävi noin 3000w:ssa.Kompura tietysti painaa täysillä tuolloin.
Niin se minullakin lukema heitteli suurinpiirtein samoissa rajoissa ja keskiarvo näytti väärin. Ei lukema saisi huojua missään tapauksessa näin paljon.
Klipsien suunnasta en ole varma mutta ahtaan tilan vuoksi on todennäköistä että yksi oli eripäin.
Peki sinullahan on IVT C7
Löysin tehoarvot: 1,6 - 2,1 kW; 35 - 50C,
Wattsoni näytti 2,7- 3,0 kW.
Vaikka ottotehot ovat yleensä suurempia, kuin mitä valmistajat ilmoittavat, näyttäisi ero olevan kuitenkin liian suuri.
Kerro lisää kun olet tarkastanut klipsien asennuksen.
ATS
Moi
Tsekkasin tuon sinun v-7:an ja ihan samat erot näyttäisi olevan sulla.
1.74-2.27 ja mumppusi oli vienyt 2.6kwh.
Olenko väärässä?
-
Ensimmäisen vrk kulutus on täten 29kwh.
Pumpun käynnit 11h pumpulta lukien on suhteessa ihan ok.
Ihmetyttää vain tuo muu kulutus joka jää 14kw vrk:ssa.
Onko kellään vertailulukuja esittää?
Täytyy varmaan laittaa laskuri jossain vaiheessa tuonne mittarin ja sulaketaulun väliin niin näkee kokonaisuuden.
Onko siis kulutukset siten että lämpöpumppu vie 29kwh/vrk ja muu kulutus 14kwh/vrk?
-
Moi
Tsekkasin tuon sinun v-7:an ja ihan samat erot näyttäisi olevan sulla.
1.74-2.27 ja mumppusi oli vienyt 2.6kwh.
Olenko väärässä?
Peki olet aivan oikeassa, näin se minullakin ottaa tehoa huomattavasti enemmän kuin mitä Lässän taulukoissa on.
ATS
-
Ensimmäisen vrk kulutus on täten 29kwh.
Pumpun käynnit 11h pumpulta lukien on suhteessa ihan ok.
Ihmetyttää vain tuo muu kulutus joka jää 14kw vrk:ssa.
Onko kellään vertailulukuja esittää?
Täytyy varmaan laittaa laskuri jossain vaiheessa tuonne mittarin ja sulaketaulun väliin niin näkee kokonaisuuden.
Onko siis kulutukset siten että lämpöpumppu vie 29kwh/vrk ja muu kulutus 14kwh/vrk?
Joo, tai tarkka kulutus oli 26kw pumpulle, mutta luen yleismittarin eri aikaan kuin tuo wattson antaa tietonsa ulos. Siitä pieni sekaannus vielä näin alussa.
-
Moi
Tsekkasin tuon sinun v-7:an ja ihan samat erot näyttäisi olevan sulla.
1.74-2.27 ja mumppusi oli vienyt 2.6kwh.
Olenko väärässä?
Peki olet aivan oikeassa, näin se minullakin ottaa tehoa huomattavasti enemmän kuin mitä Lässän taulukoissa on.
ATS
No eikun kauppaan takas. :)
-
Ihmetyttää tuo kulutus vähän.
Ottoteho ei näyttäisi nousevan eikä laskevan mihinkään suuntaan vaikka itsellä lattia lämmitys ja pysäytyslämpötila 31.4 ulkona -5.5c. Sisälämmöt 22.7.
Onko sulla mitään käyrää pumpun kulutuksesta?
Vertasin tuossa toisessa osiossa olevaa laatimaasi käyrästöä jossa näkyi käyntiajat. Ainoa ero meillä näyttäisi olevan juuri tuossa.
Pattereihin tarvitaan luonnollisesti kuumempaa vettä kuin laattaan, mutta pumpun kulutus on aivan sama.
Miksi pumpun valmistajat ilmoittavat ottotehoksi vaihtelevan tehon vaikka on aivan sama lämmittääkö 30 tai 50 asteista vettä?
Voi tietysti olla että olen ymmärtänyt jotain väärin, mutta jokin tässä mättää.
-
http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=002877363510.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00287/7363510.jpg[/IMG][/url]
Tälläinen kuva löytyi
Kuvassa on esitetty lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan funktiona lämpöpumpun ottoteho ja hyötysuhde.
Keruunesteen lämpötila on ollut 4,5 - 5,5 C.
Ottoteho kasvaa keskimäärin 2,3% astetta kohti kun lauhduttimelta lähtevä vesi on välilä 35 - 50 C.
Mittaamani ottotehot ovat n. 22% suurempia kuin valmistajan antamat tehot.
Mittaamassani tehossa on koko lämpöpumpun ottama teho mukaanlukien lämmönjaon kiertovesipumppu.
ATS
-
Mulla taas vie tuon mittarin mukaan tasasta 2,6kw. Sinullakin kokonaiskulutus tuo sama.
Täytyisi saada pakkasta että näkisi miten tuo sitten käyttäytyy.
Piirtää käyrästöö palkkeina viiden minuutin jaksoina.
Ensimmäinen ja viimeinen palkki yleensä alempia koska niissä käyntiajatkin voi olla esim. minuutti.
Lämmitysveden lämmöt 28.4-31.4c.
Kuumaa vettä tedessään ottoteho nousee noin 10%.
Tässähän on alettava itsekkin pilkun viilaajaksi että eroja alkaisi löytyä.
Aika isot vaihtelut käyntiajoissakin on. 35-120min välillä, vaikka ulkona sama lämpö. Pelkästään käyttöveden lämmitykseen pumppu herää todella harvoin.
-
Ihan shit laite. Holmes ei toimi. >:(
-
Kannattaa lukea muidenkin kokemuksia ja mietintöjä aiheesta.
http://
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=printpage;topic=7080.0
-
Kannattaa lukea muidenkin kokemuksia ja mietintöjä aiheesta.
http://
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=printpage;topic=7080.0
Joo, löysin saman sivun goolesta. Muillakin näyttäs olevan tuon ohjelman kanssa ongelmia. Mittari sinänsä toimii ihan hyvin.
Päivän kerrallaan se ottaa kun ajaa asennuksen uudestaan. Se palvelin on kai kaatunut siellä jossain kun ei tiedot päivity sinnekkään.
Aika hätäseen tulee sulakkeiden sietokyky vastaan.
Sauna, pumppu, lisävastus ja liesi niin alkaa olla 25A nallit lujilla. :(
Saunan päälle ei tosin saisikaan syödä mitään raskasta :)
-
Wattson toimii viimeinkin!!! :) Joku pugi tulee asennuksessa jos ei ole tarkkana.
Siirsin mittailemaan koko sähkön kulutusta kun kompuran käyrät oli aika tylsää seurattavaa. Pumpun käyntiaikalaskin natsaa mittarin käyrästöön.
Wattson näyttää samat kulutukset kuin varsinainen mittarikin.
Kompura vie 2.67kwh, ja muu kulutus oikeastaan todella vähän eli 10-20kw vrk.
Tammikuussa 1391kw, josta kompuran osuus 944kw. Kompuran kulutus on laskettu käyntitunneista. Käyrästä näkee selvästi käyntiajat ja kerrat, jolloin pumppu käy.
Voin vain suositella Wattsonia mittariksi eri mittaustarpeisiin.
Täytyy hakea tuolle pumpulle toinen Wattson, niin mittaukset voi haarukoida todella hyvin. :)
-
Nyt selvisi sekin kuka täällä sähköä polttaa.
Meitsi kun tulee töistä niin mittarissa ei tapahdu mitään muutosta.
Muijan saapuessa kulutus nousee välittömästi 2-3 kwh.
Pitäisiköhän sille keksiä toinen työ?
-
Pitäisiköhän sille keksiä toinen työ?
Olisi kaksinkertainen hyöty ::)
ATS
-
Ei sitä vielä voi laittaa iltahommiin kun lumityötkin täytyy hoitaa.
Tsekkasin sun tietoja ja ihmetyttää tuo kolmen putken systeemisi?
Meno, paluu ja sitten meno? Onko tiedoissasi virhe?
Eihän se litku tuu ollenkaan pumpulle kolmella putkella.
-
Tsekkasin sun tietoja ja ihmetyttää tuo kolmen putken systeemisi?
Meno, paluu ja sitten meno? Onko tiedoissasi virhe?
Eihän se litku tuu ollenkaan pumpulle kolmella putkella.
Jos tarkoitat kaivossa olevaa keruuputkistoa, se selvinnee allaolevasta kuvasta
Keruuneste menee kaivossa kahta rinnakkaista putkea alas ja ylöspäin on yksi putki.
http://i4.aijaa.com/b/00672/7237470.jpg
ATS
-
Aika vänkä systeemi. Onko tuosta muuta iloa kuin tekemisen ilo?
Siirsin wattsonin mittailemaan pumpun kulutuksia että perherauha palautuisi ja pääsisi saunaankin joskus.
Harvinaisen huumorintajuton tuo vaimoke välillä. :)
-
No niin itku lyhyestä ilosta.
Wattson sanoi sopimuksen irti. Buuttaamisen jälkeen toimii noin 2min ja sitte jumi jumi.
-
Olisko patterit wattsonissa tyhjentyneet?Lähettimestä tai vastaanottimesta?
-
Patterit vaan lähettimessä. Laitoin siihenkin muuntajan.
Wattsonissa akku ja muuntaja. Luvut pyörii pari minsaa ja sitten kuin seinään pysähtyy lukeminen. Nytkin on näyttäny 2550w kolmatta tuntia.
Helmes ei tunnista lukijaa ollenkaan. Kiva purkaa taas nuo johdot pakettiin. Hel...tin he...tti.
Koko ajan on kenkkuillut ohjelmistokin, mutta sain toimimaan vanhemmalla ohjelmistopäivityksellä kohtuullisesti.
Tuli ikävä tuota laitetta...
Muija kyllä kyseli jo etteikö täällä vois laueta joku muukin kuin Wattson. :(
-
Moi taas.
Vein takaisin wattsonin verkkokauppaan ja heti vaihtoivat uuteen laitteeseen. Tuli mittari täyteen, ei toisinsanoen tyhjentänyt muistiaan ja lakkasi toimimasta kun muisti täyttyi.
Toisen laitteen kanssa ei tarvinnutkaan odotella neljää viikkoo.
Laite ei toiminut ollenkaan.
Palautus seuraavana päivänä.
Otin vielä yhden wattsonin kokeiluun vaikka huollon kaveri ehdotti kaupan purkua.
Kaveri itse lähti hakemaan laitetta jostain.
Tämä kolmas versio toimi heti alusta asti aivan erilailla kuin ensimmäinen. Mitään ongelmia ei holmesinkaan kanssa ole. Ohjelmaa ei saa kaatumaan vaikka yritin. :) Tyhjentää muistin joka kerta kun imutan sisällön koneelle. Samoin ajoi ajurit itse laitteelle heti kun piuhan kiinni laittoi, mitä ei aikaisemmin tapahtunut.
Kaupan hyllyssä olevat mittarit, niissä joissa on panta ja joku luku on mielestäni kaikki viallisia.
Ihmettelen vain että mitä mieltä on myydä viallisia eriä, vaikka toimiviakin näyttää olevan?
Tuo oma yksilö oli muuten testattu samana aamuna kun sen ostin. Pieni virtapiikki näkyy käyrässä selvästi.
Verkkokauppa näyttää aina laitteen myydyksi kun käy hakemassa viallisen tilalle uuden. ;D
-
Moi taas
Nyt on Wattson pelittäny jo viikon.
Ohjelmiston uusi päivityskin tuli valmistajalta.
Sen voi ajaa vanhan päälle, mutta puhtaalta pöydältä kannattaa lähtee. Valmistajn sivuilta saa näköjään vanhan koneen tiedot haettua jos sinne on linkki aukastu.
Ihmettelen vaan tuota kulutusta.
Ensimmäinen mittari näytti kulutukseksi ka 2670w ja seilas 2500-2800 watin välillä.
Tämä uusi mittari pysyy 2,7-2.8kw: haarukassa. Kulutus on siis noussut noin 50w, mutta ei seilaa enää paljoakaan.
Johtuneeko tuo mittarin epätarkkuudesta vai kaivon kylmenemisestä?
Helmikuun mittaukset meni persiilleen juuri kun jotain alkoi tapahtua. >:(
-
Melkein neljä viikkoo mittari on toiminut moitteetta.
Testailin tuota pätkäkäyntiä ja tulos on ainakin näin parin päivän ajolla aika uskomaton.
Kulutus tippui pelkästään lattian hystereesin tiputtamisella neljästä asteesta kolmeen noin 20%. 26kw:sta 21kw pv.
Pumppu siis käy pari tuntia vähemmän/ vrk.
Otto teho nousi kyllä lähelle 2,8 kwh, mutta säästö on kokonaisuutena todella merkittävä. :) :)
Pumppu käy max tunnin ja huilaa vajaata kaksi. Päivällä pitempi huilaus. Aurinko siis lämmittää vaikkei ulkona siltä tuntuisikaan.
Käynnistyskerrat nousi 6-8 kerrasta 12 kertaan pv.
Kaivo ei ehdi jäähtyä kuin pari astetta vaikka kierto onkin kolmosella.
Johtuneeko tuosta parempi hyötysuhde?
Kaivon lämmöt alussa 5.1c ja lopussa noin 3.3 tunnin ajolla.
Vaihtovena tuossa kyllä joutuu koville kun tuo pumppu lämmittää kv:tä nyt useammin. Kytkin veden lämmityksen pois yöksi koska pumppukin käy tuolloin ne pätkät.
Täytyy palata asiaan kun saan pitempiaikaista dataa.
-
Kulutus tippui pelkästään lattian hystereesin tiputtamisella neljästä asteesta kolmeen noin 20%. 26kw:sta 21kw pv.
Mitä oli ulkolämpötilat?
Minulla saman ottotehon pienenemisen saa aikaan kun ulkolämpötilan vrk. keskiarvo kasvaa -2 -> +1,5 C.
ATS
-
Joo, sen verran minäkin ymmärsin sinun käyristäsi että ottoteho pitäis laskea mutta tuo meikäläisen laitos toimii tasan päinvastoin.
ulkona oli lämmintä nollan molemmin puolin.
Tuntuu siltä että lämmitettävän veden lämpötila ei vaikuttaisi mitenkään ottotehoon.
Sensijaan kaivon lämmöt saa jotain tapahtumaan.
Käynnin alussa jopa 2.9kw laskee käynnin aikana noin 2650w.
Pumppaa edelleen tehoa 0.2-0.3kw erotuksella.
Pistin kaivon kierron ykköselle ja erotus höyrystimellä noin 5-6c.
Ottoteho laski ka 2650w:iin. :(
Nuo käyrät on olleet käyntiaikojen osalta aina enemmän laskeva kuin nouseva.
Kaivon tulo on koko ajan yli viisi c käynnin alussa, laskee about 2c.
Melkoista pätkäkäyntiä pumpulla kyllä on, nytkin 17min ja stop.
Harmi kun ei saa tuota tietoa ulos reaaliaikaisesti.
Tänäänkin pumppu on käynyt 21min tunnista :), vaikka kylmä ja todella tuulinen päivä.
Ennen tuota laatan dt:n laskua kolmeen asteeseen päiväkulutus oli 26-31kwvrk.
Tänään on taas tulossa noin 23kw kulutus jos mulla jonkinlainen ymmärrys on.
Harmi etten tajunnut aikaisemmin testailla enemmän.
Yritin vain saada epätoivoisesti tuota ottotehoo alemmaksi.
Täytynee ensi yönä tiputtaa laatan hystereesi vieläkin pienemmäksi ihan testausmielessä.
Pystyykö tuosta päättelemään että kumpi vaikuttaa enemmän hyötysuhteeseen,
-laatan tasalämpöisyys vai kaivon pienempi rasitus?
-
No niin.
Pakkanen kiristyi -4c ja pumppu kävi pätkissä koko illan.
Vaimoke vielä suoritti syväpesun 20 minuutin suihkulla..
Tosin pestävää pinta-alaakin alkaa olla. :)
Kulutus 28kw pumpulla ei kuitenkaan ole mielestäni paha.
Kaivon lämmöt illalla lähtö noin neljä astetta, ei ehdi latautua näköjään täysin enää. Tosin aina käy enemmän kun säätö ulkoanturilta.
Tiputin laatan hystereesin 2.8c huomiseksi.
Käynnistykertoja 16.
-
Tänään kulutus 32kw.
Pakkasta 6,9c nyt.
Käynnistyksiä 16.
Pysyisi lämmöt ulkona edes nonkin aikaa samana niin saisi jonkinlaista vertailupohjaa.
Harmittaa tuo kv lämmitys joka kerta päivisin kun pumppu käy pätkää.
Tiputin laatan hystereesin 2.5c.
Yritin saada käppyröitä siirrettyä, mutta ei onnistu ainakaan meikäläisen osaamisella.
Kaivon lämmöt samoissa 4c-3,2c paluu, elikkä ei lataa enää maksimiin.
Lämmitusjaksot on aika tasaista ottotehon suhteen. 2.80KW alussa ja laskee sitten johonkin 2.67 tasoon. Piikit alussa ja ja lopussa 2.9 ja 2.6kw.
Tsekkasin vanhoja käyrii oikein tarkasti.
Välillä oli v muotosia ottotehokäyrii, välillä jopa nousevia, mutta pääasiassa laskevia.
Ihmetelen vain että talon kokonaiskulutus on samalta vuorokaudelta Helenin mittarin mukaan 37kwh? Alkaa epäilyttää tuon Wattsonin tarkkuus.
Toisaalta ei se suhteellisesti varmaan paljoakaan heitä.
Kaivon lämmöt ja ulkolämpötila mielestäni vaikuttaa ottotehoon enemmän kuin lämmitettävän veden lämmötila.
Seppaant, miten mittasit nuo ottotehot ilmoittamissasi käyrissä?
-
Lämmitusjaksot on aika tasaista ottotehon suhteen. 2.80KW alussa ja laskee sitten johonkin 2.67 tasoon. Piikit alussa ja ja lopussa 2.9 ja 2.6kw.
Tsekkasin vanhoja käyrii oikein tarkasti.
Välillä oli v muotosia ottotehokäyrii, välillä jopa nousevia, mutta pääasiassa laskevia.
IVT:hän sinun pumppusi oli?
Tuntuu oudolta, jos ottoteho pienenee käyntijakson aikana
Istu pumpun viereen ja kirjaa kaikki lämpötilat mitä pumpultasi saat sekä ottoteho.
Yhdeltä kokonaiselta mahdollisimman pitkältä käyntijaksolta
Mittausväli esim 5min, tai sellainen että saat vähintään puolen tusinaa mittauskertaa.
Ihmetelen vain että talon kokonaiskulutus on samalta vuorokaudelta Helenin mittarin mukaan 37kwh? Alkaa epäilyttää tuon Wattsonin tarkkuus.
Saatko Wattsonin sarjaan Helenin kanssa? Näin voisit tarkistaa Watsonin tarkkuuden
Toisaalta ei se suhteellisesti varmaan paljoakaan heitä.
Kaivon lämmöt ja ulkolämpötila mielestäni vaikuttaa ottotehoon enemmän kuin lämmitettävän veden lämmötila.
Seppaant, miten mittasit nuo ottotehot ilmoittamissasi käyrissä?
Isuin pumpun vieressä ja mittasin kellolla mittarin kiekon kierrosaikoja
ATS
-
Moi.
Tänään täytyy vähän sukuloida, mutta tuun illalla kotiin niin teen tuon "koeajon" Pumppu on IVT c7 vm 2003 mäntäkompuralla 168 metrin kaivolla. Aktiivisyvyyttä en tiedä.
-
No niin, testi on ajettu. Sähkön kulutukset saa vasta puolenyön jälkeen tuon mittarin takia. Luvut vaihtuu niin nopeasti ettei niitä voi oikein kattoo kun käyristä.
Lisäksi testi on aika lyhyt kestoinen dt laatassa 2.5c
Ulkona -2.5c
Sisällä 22,9c
kello kaivo tulo lauhduttimelle meno lauhduttimelta kompura
2151 3.9 28 31,6 55
21.52 3.9 28 33.9 63
21.53 3.9 28 34.2 69
21.55 3.9 28.9 35.5 70
22.00 3.9 29.8 36.4 71.1
22.05 3.5 30.4 36.8 71.9
22.07 3.3 30.5 36.9 71.9
Aika hätäseen lämmittää koska pumppu ei kerkee edes viiletä kunnolla. Päättelin vain kompuran lämmöistä tuossa alussa.
Liian lyhyt testi koska ei ehtinyt edes mittaaja nauttimaan mitään hyperXO:ta.
On se kumma kun talo lämpiää nopeemmin kuin vaimoke. :)
Pumppu starttas uudelleen klo 22.37
-
Testiajo on liian lyhyt kulutuksen seurantaan, mutta tässä on Perjantaiaamulta pitkä ajo.
Klo 5.20 käynnistys kulutus 2.820kwh
Klo 6.00 2.730 kwh
klo 6.45 2,664kwh
klo 7.05 2.856kwh lämmitti kuumaa vettä
klo 7.45 2.700kwh
Pumppu oli sammunut klo 8,55 kulutuksen ollessa 2.724kwh.
Näyttää kulutuksen viiden minuutin palkkeina, enkä voi sanoa tarkemmin kulutuksesta tuona aikana.
Kv:ttä lämmittäessään ottoteho kasvaa ja käyrässä näkyy selvä piikki noin 15min pituisena.
Kuten tuossa aikaisemmin mainitsin käyrät eivät ole identtiset oikeastaan koskaan.
Tuo 22.37 alkanut lämmitys kesti vain noin 10min.
-
Hip hei hurraa.
Tulikin taas 28 päivää täyteen ja sama vika kuin ensimmäisessä laitteessa.
Wattson ei siis olekkaan purkanut muistiaan ja nyt kun se on täynnä niin hyyty koko laitos. Onkohan verkkokauppa Sunnuntaisin auki?
Tulee tässä kyllä tehokkaasti tyydytettyä tuo ostovimma joka aina välillä iskee.
Kertooko error 1002 kellekään mitään? Tai time out tai viru valge 80% jonka kanssa alan seurustella kun vaimokekin on näemmä lähtenyt, voitteko uskoa Tampereelle. Ihmeen hiljasta täällä olikin kun tulin sukuloimasta. :)
Onneksi ajoin tiedot palvelimelle niin ei hävinnyt kuin tää viimeinen 29 päivä.
Voi pahisi mitä laitteita Suomenmaassa myydään.
Täytyy ottaa virrat veks ja antaa akun purkautua niin näkee jos se tyhjentäs ton vehkeen. >:(
-
Ai niin tänäänhän tai siis eilen oli se valot pois tunniksi päivä.
Mulla se tarkottaa taju pois tunnissa yötä, sen verran korpee tuo pahisen mittari.
-
voitteko uskoa Tampereelle
Tamperehan on ihan hyvä paikka
mutta toista on Turussa
Minkä takia turkulaiset kaatavat vettä tietokoneeseen?
ATS
-
Huomenta.
Liittyiskö tuo veden kaataminen jotenkin jäähdytykseen?
Saitko noista luvuista mitään irti?
Ei anna Wattson enää mitään tietoja ulos, yrittää kyllä monta kertaa, mutta sitten error ilmoitus.
Tässä täytyy olla joku järkevä selitys tuolle temppuilulle.
Harmittaa kun meni vituiksi pätkäkäynnin vaikutus kulutukseen.
Suurensi laatan hystereesin 3.5c , koska turha tuota on jatkaa ennenkuin saan uuden Wattsonin haettua. >:(
-
Liittyiskö tuo veden kaataminen jotenkin jäähdytykseen?
EI
Saitko noista luvuista mitään irti?
Lämpötilat käyttäytyvät ihan järkevästi, mutta Wattsonin lukemat eivät kerro mitään
Kytkin oman Watsonin tänään lämpöpumppuun
Nyt klipsit ovat varmasti kaikki samoin päin
Teho näyttää edelleenkin n. 30% enemmän kuin pumpulla oleva mittari.
Pitää nyt seurata pidenpään sen sielunelämää
ATS
-
Aikavyöhykkeillä voit pelailla että saat tiedot järkevään aikaan ulos.
En saanut omastani aikavyöhykettä kohdalleen, mutta nyt kesäaikaan se olisi ollut ok.
-
Missä sulla seilaa luvut? Meillähän on saman kokoinen mylly niin olisi helppo tehdä vertailua.
-
Ei anna Wattson enää mitään tietoja ulos, yrittää kyllä monta kertaa, mutta sitten error ilmoitus.
Tässä täytyy olla joku järkevä selitys tuolle temppuilulle.
Sopiikohan nuo ohjeet pekin Wattsoniin?
Jos Wattsonin saa USB kaapelilla näkymään siirrettävänä levyasemena niin ehkä sieltäkin voi muistin tyhjentää.
Paremmalta kuitenkin vaikuttaisi tuossa linkin ohjeessa esitetty "Holmes" johon ilmeisesti saa mittaushistoriaa talletettua.
http://www.pinseri.com/2008/09/30/wattson-kertoo-sahkonkulutuksen/
Kun Wattsonilla on leikkinyt aikansa ja kenties ehtinyt hieman kyllästyäkin katsomaan jatkuvasti muuttuvia kulutuslukemia, on aika kytkeä laite tietokoneeseen mukana tulevalla usb-johdolla. Wattsonissa on nimittäin muisti, jonne se tallentaa edellisten 28 päivän sähkönkulutuksen. Kun se kytketään tietokoneeseen, kulutustiedot voi siirtää Wattsonin kanssa käytettävään tietokoneohjelmaan, Holmesiin.
Holmes on Wattsonin virtuaalikumppani
Holmes on Wattsonin kotisivuilta imuroitava ohjelma (PC, Mac), jolla näkee tilastoja sähkönkäytöstään. Kun Holmes käynnistetään, se ottaa Wattsonista talteen edelliskuukauden tiedot ja sijoittaa ne omaan tietokantaansa. Jotta tiedot pysyvät kattavina, Wattson kannattaakin kytkeä tietokoneeseen vähintään kerran neljässä viikossa.
-
Missä sulla seilaa luvut? Meillähän on saman kokoinen mylly niin olisi helppo tehdä vertailua.
Alla olevassa kuvassa on 10 s välein otettuja lukemia Wattsonilta.
Nyt huojunta oli aika pientä, tyypillisesti n. 30W 1,0% lukemasta
Maksimi mittausjakson ajalta oli 45W 1,4%
Mutta kuitenkin Wattsonin antama tehon keskiarvo oli 35% suurempi kuin kiekkomittarin kierrosajoista laskettu.
Olisiko Matiaksella ajatuksia mistä tämä ero voisi johtua?
http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=000967769189.jpg][IMG]http://i4.aijaa.com/b/00096/7769189.jpg[/IMG][/url]
ATS
-
Voitteko joku laskee mulle mittarilta pumpun kulutuksen?
Mittasin sekunttikellolla kaapin mittarin välähdykset. Kaksi lediä, joista toinen 10000=1kwh
toinen 1000 =1kw
Sammutin kaikki mahdolliset laitteet ja sataan sykäykseen meni 3min 40sek. Eli 1kwh kulutukseen olisi tarvittu 36.66min.
Mitä tuosta tulee kulutukseksi? Kaava kiitos!!!
Muija saakeli tuli pilaamaan mittauksen, (ei tainnut flaksi käydä Tampereella.) :)
Täytyy mittailla illalla uudestaan kun saan ton adhd muijan nukkumaan.
-
Olisiko Matiaksella ajatuksia mistä tämä ero voisi johtua?
Uskoisin ettei kiekkomittarit pysty noin nopeaa tehomuutossykliä lukemaan.Wattson pystyy.Tuleeko sama 30% ero myös pidemmällä ajalla mitatessa?Esim 1 vrk:n kulutus?
Kiekkomittarissa on liikkuvaa massaa joka hidastaa nopeita muutoksia.
Vanhemmat kiekkomittarit ei lähde edes pyörimään kuin yli 15W:n kuormalla,uudemmat vähän herkemmin
Olen muuten itse mittaillut elektronisella pihti-A mittarilla niin kovin on samantapaista huojuntaa kuin Wattsonin käyrässä 2,6-2,8kw:n ottotehon välillä.Sykli on likimain 50sek.Samoin Pollucom antotehon näyttö huojuu 300-500W:n sisällä.Virtauksen ja dT:n kohdalla ei huojumista ole.
Mikä siellä lämpöpumpussa oikein säätelee tuollaista nopeaa ja pientä tehomuutosta?
-
Mulla tuli ihan saman suuntainen heitto, noin 37% Wattsonin näyttämään nähden. No, eipä tarvi huomenna kaupasta uutta mittarii tuoda.
Alkaa näyttää tuo 0EK lukukin helevetin hyvältä. :)
-
Voitteko joku laskee mulle mittarilta pumpun kulutuksen?
Mittasin sekunttikellolla kaapin mittarin välähdykset. Kaksi lediä, joista toinen 10000=1kwh
toinen 1000 =1kw
Sammutin kaikki mahdolliset laitteet ja sataan sykäykseen meni 3min 40sek. Eli 1kwh kulutukseen olisi tarkettu 36.66min.
Mitä tuosta tulee kulutukseksi? Kaava kiitos!!!
Teho lasketaan seuraavasti.
Mittariin on merkitty, kuinka monta impulssia menee yhteen kWh:iin.
esim 600imp./kWh
Hetkellisteho (kW) saadaan kaavasta, missä t on kahden impulssin välinen aika sekuttia.
P=3600 / (imp/kWh) / t
Kahden impulssin välinen aika on 2,2 s
-> P=3600/1000/2,2 = 1,63 kW
ATS
-
No niin tein uuden testin.
Ensin mittasin lepotilassa muun kulutuksen 1.11kwh
Sitten pumpun kanssa 3.077kwh.
Erotus täten 27c asteisella vedellä pumpulle 1.97kwh
Vähän vetää hiljaseksi kun tämän mukaan Wattson olisi näyttänyt liian vähän pienillä kulutuksilla ja taas vastustestissä oikein.
No jäämme mielenkiinnolla odottamaan Seppaantin syvällistä tutkimusta tuosta mittarista.
Näkeehän siitä käyntiajat ja käynnistyskerrat vaikkei tuohon lukemaan olekkaan mitään luottamista.
-
Nyt on vertailtu mittareita
Tulokset allaolevassa taulukossa
Mittari 6 kW vastus Lämpöpumppu
Enermet 6,068kW 2,298kW
Valmet 6,044kW 2,342kW
Wattson 6,065kW 3,158kW
Ero Valm-Enerm -0,4 % 1,9 %
Ero Watts-Enerm 0,0 % 37,4 %
Mittauksissa verrttiin kolmen eri mittarin näyttämiä toisiinsa
- Enermet pulssimittari talon pääkeskuksella
- Valmet kiekkomittari mittaa lämpöpumpun kaiken sähkön
- Wattson kytketty sarjaan Valmetin kanssa
1)
- Mitattiin lämpöpumpun tyhjäkäyntiteho
- Mitattiin talon peruskulutus
- Kytkettiin lämpöpumpulle 6 kW vastus päälle ja mitattiin kaikilta kolmelta mittarilta kulutus
- Vähennettiin talon ja lämpöpumpun peruskulutus ja näin saatiin vastuksen ottama teho kaikilla kolmella eri mittarilla.
2)
- Tehtiin samat mittaukset lämpöpumpun käydessä.
3)
Yhteenveto
Kuorman ollessa 6 kW vastus näyttivät kaikki kolme mittaria samaa arvoa erojen ollessa 0,0 - 0,4 %
Kuorman ollessa käyvä lämpöpumppu olivat erot jo huomattavia.
- Valmet näytti 1,9% enemmän kuin Enermet
- Wattson näytti 37% enemmän kuin Enermet ?????
Nyttäisi siltä, että kuorman ollessa vastus näyttää kaikki kolme mittaria oikein.
Kuorman ollessa oikosulkumoottori näyttää Valmet ja Enermet oikein mutta Wattson päin persettä?
Pitäisi vielä tehdä koe missä on vastus päällä ja kompressori käy samanaikaisesti.
Osaako Wattsonin mittausmenetelmä ottaa huomioon cos fiin?
Jos jollakulla on Copeland Scroll'issa arvokilpi näkyvissä, niin mitä siinä sanotaan cos fii olevan?
ATS
-
Moi
Tarkistin nuo klipsit ja samansuuntaisesti ne olivat. Käänsin vielä kaikki toisinpäin ja laskin toimii samalla lailla.
Tein tuon vastusmittauksenkin ja tulos oli yllätys yllätys 5750- 6000w.
Näytti siis liian vähän. Vastus asetukset 6kw.
Yllättävää tuossa vastustestissä oli että se ottaa vastukset mukaan heti.
Wattson näytti kulutukseksi yli 8kw, ja kompuran pysähdyttyä kulu tipahti noin 5800kw:n.
Itse olen laskeskellut pumpulle noin 2.4 kw:n kokonaiskulutusta.
Alakierto ja kaivon pumppu vie nekin jotain.
Täytyy lähtee tekemään noilla pumpuilla omat ajot. :)
Ja sitten sanotaan ettei kouluja kannata käydä..........
Meikä on hakannu päätänsä tässä muutaman kuukauden karjalan mäntyyn ja sitten Seppaant tulee ja ratkaisee ongelman parilla mittauksella. Tosin sulla on labrakin eri tasoo kun mulla. :)
mikä tuo cos fii on?
Kerro jo se turkulainen loppuun..
-
Mulla ll-talo ja pitäisi löytää valmistajan ilmoittamat ottotehot 25-35c.
Mistähän noita vois etsiä? IVT C7.
Tuosta olisi helppo arvioida koko skaala kun kuumaa vettä tehdessä tuo ottaa huiput kumminkin.
-
mikä tuo cos fii on?
Tämä syvällisempi sähkötekniikka on Matiaksen heiniä. Muistelisin että se on virran ja jännitteen vektorien välisen kulman cosini ;D
Minä en tiedä sähköstä muuta kuin että se on sinistä ja sähisee
Kerro jo se turkulainen loppuun..
Turkulaiset kaatavat vettä tietokoneeseen siksi että pääsevät surffaamaan netissä
ATS
-
Mulla ll-talo ja pitäisi löytää valmistajan ilmoittamat ottotehot 25-35c.
Mistähän noita vois etsiä? IVT C7.
Tuosta olisi helppo arvioida koko skaala kun kuumaa vettä tehdessä tuo ottaa huiput kumminkin.
Sinullahan on IVT vm. 2003?
Onko siinä jo Copeland Scroll?
Jos on niin mikä tyyppi?
Itse kompressorin tiedot saa Copeland Scroll laskentaohjelmasta
ATS
-
mikä tuo cos fii on?
Tämä syvällisempi sähkötekniikka on Matiaksen heiniä. Muistelisin että se on virran ja jännitteen vektorien välisen kulman cosini ;D
Minä en tiedä sähköstä muuta kuin että se on sinistä ja sähisee
Kerro jo se turkulainen loppuun..
Turkulaiset kaatavat vettä tietokoneeseen siksi että pääsevät surffaamaan netissä
ATS
Taitaapi wattsonit olla suunniteltu vaan vastuskuormille kun tuo cosphii 0,75 sopii niin mukavasti kertoimeksi (vois hyvinkin olla kompuralle sopiva arvo)..."3,158kW"*0,75=2,369kW, eikä speksissäkään mainosteta osaavaan tehdä mitään "älykkäämpää".
-
mikä tuo cos fii on?
Eräänlainen hyötysuhde.
Usein 2-napaparisen moottorin(n 2900r/min) cos fii on 0,9.Kun moottori ottaa verkosta sähköä 1kw:n niin akseli vääntää 0,9kw:n voimalla.
Tuo 0,1kw menee erilaisiin magneettikentän häviöihin.Sähkömoottorissa sähkövirta muuttuu pyöriväksi magneettikentäksi ja ankkuri pyörii magneettikentän voimalla.
Mun vanhassa taulukossa on vielä 380V jännite kun se nykyisin on 400V mutta pari esimerkkiä
Cos fii=1 niin 3X380V jännite ja 10A virta antaa 6,58kw:n tehon(vastuskuorma,resistiivinen)
Cosfii=0,8 niin 3X380V jännite ja 10A virta antaa 5,27kw:n tehon(moottorikuorma,induktiivinen) mutta ottaa verkosta 6,58kw tehoa.(Välillä on mielessä käväissyt "kilin ajatus" että lämpöpumppumarkkinoilla kikkaillaan tällä ominaisudella,siis sellaisissa missä ottoteho on ilmoitettua suurempi)
Jos cos fii on 0,5 niin puolet ottotehosta menee magneettikentän häviöihin,esim kiertovesipumppujen märkämoottorien cos fii voi olla noinkin huono kun niissä ilmaväli ankkurin ja kentän rautojen välillä on suuri koska siinä onxse rosterikotelo vesieristeenä kentän ja ankkurin välissä.
Yleensä nämä on niin pienitehoisia ettei suurilla häviöillä ole merkitystä kun vertaa rakenteesta saatavaan hyötyyn,pitkään käyttöikään ja hiljaiseen käyntiääneen.
edit:Kun Wattson ei mittaa jännitettä vaan pelkästään virtaa niin ilmeisesti induktiivisella kuormalla virhe tulee siitä että Wattson olettaa että cos fii on aina 1 ja jännite tasan 3x400V.Sähkölaitoksen mittareille menee reaaliaikainen virta ja jännitetieto ja ne näyttää oikein.
Muistelisin että se on virran ja jännitteen vektorien välisen kulman cosini
Tuossa linkissä asiasta enempi.Moottorikuormaa vastaa tuon testin 15W:n pöytäloisteputkivalaisimen ominaisuudet
http://koti.mbnet.fi/jahonen/Electronics/PowerQuality/
(http://i2.aijaa.com/t/00893/7780206.t.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=008937780206.jpg)
-
Sinullahan on IVT vm. 2003?
Onko siinä jo Copeland Scroll?
Jos on niin mikä tyyppi?
Itse kompressorin tiedot saa Copeland Scroll laskentaohjelmasta
Pumpussa on mäntäkompura, C9:ssä olisi ollut tuo scroll mutta en ottanut jostain syystä sitä vaikkei hinnoissa olisi ollut paljoakaan eroa. Muistaakseni uutuustuote tuohon aikaan ja oma ajattelu "vanhassa vara parempi" jonka joudun kyseenalaistamaan lähes päivittäin. :)
Mitään tyyppimerkintää ei ole. Kompura on vuorattu jollain tekonahalla ja ommeltu umpeen. Kässärissäkään ei mitään merkintää.
-
Pakko pistää tänne tämmöinen teoria, Matias voisi ehkä tietää jotain kun näennä on alan miehiä.
Voikohan tuon mittarin muisti vaurioitua tuon "väärän" sähkön mittaamisesta?
-
Voikohan tuon mittarin muisti vaurioitua tuon "väärän" sähkön mittaamisesta?
Ei pitäisi siihen vaikuttaa.Tuosta muistin tyhjäämisestä niin oletko lukenut Wattsonin käyttöohjeita tai etsinyt vastaavan mallin ohjeita netistä ;)
-
Kaikki "paikat" on koluttu omasta ja noiden nörttien toimesta ja kaikki on tehty ohjeen mukaan.
Muistia ei saa tyhjäksi vaikka mitä tekisi. Se jopa tallettaa puretut tiedot serverille ja kaikki pitäisi olla ok mutta eipä olekaan.
Oli tullut taas kolmen päivän tiedot purkkiin vaikka vehkeessä ei ole virtaa ja akut on tyhjät? Holmesiin tulee näyttöön error ja joku luku, esim 100 tai 108
Mittailin "vilkulta" tehoja ja tulos oli seuraava:
Käyttövesi alussa ottoteho 2250w
lopussa 2410w
Lämmitys 2140 w alussa
2050 w lopussa
Käyrä on näinkin mitaten laskeva kuten Wattsonkin näytti.
Laatan lämmöt 26c alussa 29.5c lopussa.
Se kerroin 0.75 Wattsonin lukuihin näyttäisi pitävän aika hyvin paikkansa.
Täytyy viikonlopulla kääntää kaikki sulakkeet paitsi pumpun pois niin näkee todella tarkasti tuon kulutuksen.
-
mikä tuo cos fii on?
Tuossa jo aiemmin mainittiinkin, että se on virran ja jännitteen vektorien välisen kulman cosini. Se on totta, mutta miten se sitten näkyy käytännössä?
Jos virran ja jännitteen välillä ei ole vaihe-eroa ja molemmat ovat sinimuotoisia eli cosfii = 1, niin 3x230 jännitteellä ja 10 A vaihevirralla verkosta otetaan tehoa 6,9 kW (=3x230Vx10A). Kilowattituntimittariin kertyy tunnin aikana 6,9 kWh lisää energian kulutusta. Tämä on tilanne esim vastuskuormalla.
Sähkömoottori on induktiivinen kuorma ja sinimuotoisen virran ja jännitteen välille syntyy vaihe-eroa. Jos cosfii = 0,8, niin 3x230V jännitteellä ja 10A vaihevirralla verkosta saadaan tehoa ainoastaan 5,52 kW (=3x230Vx10Ax0,8) ja tunnin aikana kilowattituntimittariin kertyy 5,52kWh maksettavaa kulutusta. Niin sanottu näennäisteho (=virta x jännite) on kuitenkin se 6,9 kW, mutta tämä on vain matemaattinen suure eikä kerro verkosta otettavaa energiaa.
Sähkölaitoksen kannalta ongelmallista on se, että induktiivisen kuorman vaihevirta on ”tarpeettoman suuri” verrattuna siirrettävään tehoon. Jos cosfii olisi 1, niin 5,52 kW tehon siirtämiseen 3x230 V jännitteellä tarvittaisiin vain 8 A vaihevirta. 10A vaihevirta aiheuttaa n. 1,5 kertaiset resistiiviset siirtohäviöt verrattuna 8 A virtaan, ja siirtohäviöthän menevät useinmiten sähkölaitoksen piikkiin. Teollisuusasiakkaat kuitenkin saattavat joutua maksamaan myös tästä loistehosta, joka juuri kuvaa tätä virran ja jännitteen vaihe-erosta johtuvaa ”tarpeettoman suurta” virtaa.
Jos Englanti luistaa, niin kannattaa tutustua sivuun: http://en.wikipedia.org/wiki/Power_factor
-
Näinhän minä muistelen olevan, kun Paavolan sähköoppia joskus vuonna 1969 opiskelin ::)
Mutta varsinaiseen kysymykseen Watsonin mittausmenetelmästä:
- Vastuskuormaa (resistiivistä) mitatessa näyttää oikein
- Moottorikuormaa (induktiivista) mitatessa näyttää väärin
Osaako Wattsonin mittausmenetelmä ottaa huomioon Cos Fii'n
Edelleen peräänkuulutan, mikä mahta olla Copeland Scroll'n Cos Fii.
Jos jollakulla on kompressori siten sijoitettu, että arvokilvan voi nähdä, niin katsoisitko, vielä parempi, jos ottaisit valokuvan.
Sami68 sinulta varmaankin saisi vastauksen kysymykseeni.
ATS
-
Osaako Wattsonin mittausmenetelmä ottaa huomioon Cos Fii'n
Jos oikein tulkitsin, niin Wattson ei mittaa jännitettä, jolloin se ei osaa mitata cosfii:tä. Näin ollen se laskee ainoastaan näennäistehon (UxI) perustuen mitattuun virtaan ja annettuun jännitearvoon. Tehonäyttö on siis oikein ainoastaan resistiivisellä kuormalla.
-
Kompressorien cos fii on yleensä 0,9 tienoilla kun niissä on 2 napapariset (2800r/min) moottorit.Hitaammilla(4-6-8 jne napaparisilla) cos fii suurenee sen mukaaan mitä hitaampi mottori on.
Ehkä seppaantin mittausilmiössä summautuu useampi asia ccos fiin lisäksi Wattsonilla mitatessa,käynnistyspiikki,virran huojunta,harmoniset yliaallot yms.
Digitaalimittari kun ei oikeastaan mittaa jatkuvasti vaan tietyin aikavälein ottaa "näytteitä" mitattavasta suureesta.
Analoginen (mm kiekkomittari) taas lukee mitattavaa suuretta jatkuvasti.
Täytynee delegoida asia sähkälaitoksen ihmisille,on varmaan tutumpi asia heille.
Mutta kyllä tämä jotain kautta selkiää.
Onko maaliuospumppu muuten seppaantilla 3-vaiheinen "märkämoottori" vai tavallinen oikosulkumoottori?
edit:Turkulaisilla samanlaista pulmaa,ovat sitten päässeet nettiin surffailemaan :)
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/187083.html?forumid=15&topicid=0&parentid=0&docid=187083&topicsortorder=0&topicpage=1&commentsortorder=0&commentpage=1&commentpagesize=50&action=0
-
Seppaant, onko mitenkään mahdollista että tuo ottoteho ensin laskee 25-35c välillä ja sitten alkaa ottamaan enemmän tehoa kun mennään 35-50c?
Ensimmäinen mittari joka oli käytössä Tammi-Helmikuussa oli mitannut ottotehoksi 2.64kwh#0.75, tekisi 1.98kw, joka olisi valmistajan ilmoittaman nimellisen ottotehon ja kiertopumppujen kulutuksen summa noissa lämmöissä.
Valmistajat ilmoittavat varmaan pelkän kompuran kulutuksen nimellisissä ottotehoissaan. Onko näin?
-
Kokeilin vielä kerran tuota Wattsonia ennen kuin aloin purkaa piuhoja palautusta varten.
Jostain syystä toimii taas. Kolme päivää on kyllä tyhjää tietoo, mutta Tiistaista on taas mittaillu vaikka akku on ollu tyhjä ja mittari pimeenä.
En ymmärrä.
Seppaant, tiedätkö mitä lähettimessä olevalla propellin kuvalla varustetulla pistokkeella tekee?
-
http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=008567800007.jpg][IMG]http://i9.aijaa.com/b/00856/7800007.jpg[/IMG][/url]
Nyt on testattu Wattson uudestaan edellisen testauksen kokemuksista viisastuneena.
Edellisiin mittauksiin nähden on nyt lisää tapaus, missä kuluttajana on käyvä lämpöpumppu + 6kW vastus.
Mittarit:
- Enermet pulssimittari talon pääsähkökeskuksella
- Valmet kiekkomittari mittaa lämpöpumpun koko kulutuksen
- Wattson "klipsimittari" sarjassa Valmetin kanssa.
Mitatut tapaukset
- Lämpöpumpun peruskulutus ( kiertovesipumppu + automatiikka)
- Lämpöpumppu käy normaalisti
- Pelkästään vastus päällä
- Lämpöpumppu käy ja vastus samanaikaisesti päällä
Tulokset
- Ovat ylläolevassa taulukossa.
Yhteenveto
- Valmet näyttää kaikissa tapauksissa riittävällä tarkkuudella oikein
- Wattson
- Vastuskuormalla näyttää oikein
- vastus + lämpöpumppu näyttää kohtuullisen oikein, virhe +2,4%
- Lämpöpumppu käy normaalisti näyttää täysin väärin, virhe +32,5%
- Peruskuorma, kulutuksen pienuudesta johtuen tulos ei ole luotettava
ATS
-
Seppaant, tiedätkö mitä lähettimessä olevalla propellin kuvalla varustetulla pistokkeella tekee?
Minun lähettimestä ei löytyt kyseistä kohtaa
ATS
-
http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/
Ovat tainneet saada uudempaa mallia myyntiin.
Toivottavasti kuva aukeaa.
-
No niin viime yönä sitten pimensin koko talon lukuunottamatta pumppua ja lattian kiertoa. (Sähkömies oli näköjään kytkenyt termostaatit samaan releeseen kierron kanssa) ja mittasin pumpun todellisen kulutuksen.
Vilkulta mitaten 100 sykäystä 178sekuntia.
3.6 jaettuna 1.78= 2.022kwh.
Wattson 2,76kwh.
Onko kaava oikein?
Mittaus tapahtui laatan lämmöillä 25-28.5c kolmeen kertaan.
Wattsonin mittauksesta puuttuu vielä lämmönjaon ja termareiden tarvitsema virta about 50w, joka vilkulla on mukana kulutuksessa.
Ei taida olla tarvetta mihinkään inventteriin vähään aikaan jos tämä lämmitys näin halpaa on. :)
Tarkka kerrroin voisi olla 0.72 kun Wattsonin lukuja muuntaa oikeaksi kulutukseksi.
IVT c7 toimii pienimmällä ottoteholla laatan lämpöjen ollessa 33c asteen paikkeilla. Lämpimämpää vettä tehdessä ottoteho kasvaa 2.41kwh:iin.
Täytyy tehdä vielä sellainen ajo, jossa pyörittäisi pelkkää kompuraa.
-
Vilkulta mitaten 100 sykäystä 178sekuntia.
3.6 jaettuna 1.78= 2.022kwh.
Wattson 2,76kwh.
Onko kaava oikein?
Kaava on oikein
Miten luet Wattsoilta tehon?
Minulla on Wattson nopeimmalla (3,6 s) keruusyklillä ja luen näytöltä 5 s välein minuutin ajalta lukemat yhteensä 13 kpl, joista lasken keskiarvon.
ATS
-
Ajoitin mittauksen yöhön. Wattson antaa tietonsa Holmesille klo 02.00.
Katsoin Holmesin piirtämältä käyrältä kulutuksen. Sekin kai laskee keskiarvoa mittausnäytteiltä ja piirtää käyrää sen mukaan.
Pitää vielä laskea luvuista, mutta tulos on mielestäni käyrästä lukien vertailukelpoinen.
-
Vielä, jos aletaan pilkulleen tekemään niin pitäisi jotenkin erottaa Wattsonin mittaamat kiertopumput, jotka se ymmärtääkseni mittaa oikein.
Puhdas kompura-ajo molemmilla mittautavoilla olisi ehkä paras tapa.
-
Puhdas kompura-ajo molemmilla mittautavoilla olisi ehkä paras tapa.
Jos pystyy laittamaan Wattsonin klipsit kompuran vaihejohtoihin niin sillä onnistuisi.
On syytä katkaista sähkö lämpöpumpusta klipsien asentamisen ja irroittamisen ajaksi.
Moottorisuojankytkimen alapuolella(liittimet 2-4-6) lähtevät johdot.
-
Kytkin anturit johonkin mötikkään, mutta ei antanut tehoksi kuin 217w.
Siinä oli yläpuolella 1-3-5 numerot ja alapuolella 2-4-6
Laitan valokuvan tuosta kun jälkikasvu tulee kotiin kun itellä on hieman vajavaiset kyvyt siirrellä esim. valokuvia minnekkään.
Siinä on toinenkin mötikkä alpuolella, mutta luulen että ne on vastusten releet.
Onkohan Seppaant onnistunut saamaan kompuralta oman ajon?
-
http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/
Onko kellään tietoa mikä tuo keltainen pieni pyöreä säädin on pääkatkaisimen vieressä?
-
mikä tuo keltainen pieni pyöreä säädin on pääkatkaisimen vieressä?
Tuo ei ole pääkatkaisin vaikka vipu on vähän samantapainen.Se on kompressorin moottorinsuojakytkin ja kun musta vipu on pystyasennossa niin se on päällä ja kun vipu on vaaka asennossa niin silloin kompressori on pois päältä.
Keltainen pyöreä säädin on moottorisuojan laukaisuvirran asetus,sitä ei saa muuttaa.
Jos esim 1 sulake palaa ja kompressori jää käymään 2:lla vaiheella niin moottorisuojakytkin avautuu automaattiseesti jos laukaisuvirta on oikein säädettyy.
Pääkytkin on jossain muualla sinun lämpöpumpussa.
Kompressorin tehomittauksen aikana kompressorin pitää käydä.
Kytkin anturit johonkin mötikkään, mutta ei antanut tehoksi kuin 217w.
Wattsonin klipsit pitäisi laittaa noihin moottorisuojan alapuolella olevien johtojen ympärille siten että 1 klpsi liittimestä 2 lähtevän johdon päälle,toinen klipsi liitin 4 lähtevän johdon päälle ja 3:s klipsi liittimestä 6 lähtevän johdon päälle.
Jos varsinaista pääkytkintä ei ole tai ei löydy niin käännä moottorisuojan vipukytkin vaakasuoraan klipsien asennuksen ja irroituksen ajaksi.
Moottorisuojakytkimen alapuolella oleva komponetti on automaattisulake ja voi hyvinkin olla vastuksien sulake. Huomaa että moottorisuojakytkin ei katkaise tuon alapuolella olevan automaattisulakeen sähköä.
Jos moottorisuojakytkimen alapuolelta lähtevissä johdoissa ei ole tarpeeksi "löysää" että mittaklipsit saa johtojen päälle niin sitten ei tuosta kohdasta mittaus onnistu.
-
Kiitos kattavasta ja helposti ymmärrettävästä selonteostasi.
Mittaus onnistui todella kivuttomasti ja ilman mainittavia sähköiskuja :)
Lämmityskäynnissä pumppu vie Wattsonin mukaan 15 mittausluvun keskiarvolla 2527,2w (kaksi mittausjaksoa)
Käyttövedellä jakson alussa 2635, ja ajon lopussa2684w.
Tuolla omalla kertoimella 0.72 kompura veisi 1819w lämmitysk ja
käyttövettä tehdessä 1932w.
Ilmoitettu nimellinen ottoteho 1.9kw on täten ainakin mulla ihan kohdillaan.
Seppaant voi varmaan kommentoida omalta osaltaan tuota käyttämääni kerrointa.
-
Tässä vielä alakierron ja kaivon pumppujen kulutukset
Kaivo 155w
alakierto 67w
-
Mittaus onnistui todella kivuttomasti ja ilman mainittavia sähköiskuja
Nykyisten sähköturvallisuus määräysten mukaan sähkökojeistot on rakennettava siten että jännitteisten osien koskettaminen vahingossa sormella (IP20) ei ole mahdollista.
Käytännössä esim moottorisuojissa ja autom.sulakkeissa liitinruuvit on niin syvällä kojeessa ja meisselin reikä on niin pieni ettei siitä sormi mahdu.Sama on kaikissa muissa liittimissä.Tämä sen takia kun "maallikot" kuitenkin joutuu kuittaamaan lauenneen suojan tai automaattisulakkeen.
Tämä on kuitenkin vain määräys ja eikä mikään turvallisuuden takaaja.Sen vuoksi pitää aina katkaista sähkö pääkytkimestä jos kojeissa joutuu jotain operoimaan.
Sellaiset työt missä tarvitaan työkaluja on sähkökojeistoissa maallikoilta ehdottomasti kielletty oman ja muiden turvallisuuden takia.
;)
-
Joo joo, mitä saitte Wattsonin heitoksi? Mulla on muuten kolme sähkömieheksi lukenutta poikaa jotka eivät suostu osallistumaan meikäläisen mittauksiin millään tavalla. Miksiköhän?
-
Joo joo, mitä saitte Wattsonin heitoksi? Mulla on muuten kolme sähkömieheksi lukenutta poikaa jotka eivät suostu osallistumaan meikäläisen mittauksiin millään tavalla. Miksiköhän?
No voi voi, olis siis mahdollisuus joka vaiheelle oma watt-son ...;)
-
Tosta tulis hyvä firman nimi. ;D
Watt-son, laskutamme liikaa.
-
No niin tarkistin nyt aamulla mitä tuo Holmes oli mittaillu käyrilleen tuosta kompressorin ajosta.
Ero oli 216w ilman kiertopumppuja koneen sisällä ja mitattu kulutus Wattsonilla noille pumpuille 222w.
Mittaustarkkuus näin ollen ihan ok.
Tuota pelkkää kompura ajoa vilkulta ei pysty varmaan kukaan tekemään.
-
Hei.
Ehkä asian vierestä, mutta mistä johtuu kun lauhduttimen yli menevän veden ero on kasvanut n 10c asteeseen? Kaivolta normitulo neljän molemmin puolin.
Alakierto on koko ajan ollut "kypällä".
-
Alakierto on koko ajan ollut "kypällä".
??? :-?
Jokin kuristaa virtausta.
- Onko termostaatit käytössä? Jos käytössä nyt ilmojen lämmittyä kuristaa virtausta.
- Mutasihti menossa tukkoon?
ATS
-
Mutasihdin ja lämmitysputkiston suodattimen putsasin joskus joulun aikaan ja kaikki ok. Mielestäni lauhduttimen lämmöt on kyllä pysyneet ainakin talvella suositus 6c:ssa.
Tämä mun pumpun sielunelämään opiskelu alkoi vasta Marraskuussa, joten ei ole mitään vertailupohjaa asiaan.
Tällä palstalla olen törmännyt jonkin kerran "vaihtuvalaudutteinen" termiin. Mitä tuo tarkalleen ottaen tarkoittaa?
Pitäisikö laatan kierto nostaa kakkoselle? Vähän epästabiili tilanne?
Sekoaakohan nuo säädöt kun laatan pyynti on vain 24.6c? (startti)
-
Tuohon Wattsoniin Pinserin mukaan voisi liittää esim. ulkolämmön seurannan. Onko kellään hajuakaan miten tuon tekisi helposti?
Hussdatan sivuilla muuten osassa pumpuissa on lauduttimen ero myöskin noin 10c ja osalla n.6c. Saisitko Seppaant sieltä mitään selkoa tuolle lämpötilan eroille lauduttimella.
-
Toimiikohan tuo Wattson paremmin inventterivehkeissä? Tuo mittari sopisi tuollaiseen pumppuun kuin nenä päähän.
-
Saisitko Seppaant sieltä mitään selkoa tuolle lämpötilan eroille lauduttimella.
Tätä en erityisesti seurannut, tutkin lähinnä kuumakaasujen lämpötiloja
ATS
-
Tein uuden ajon kellon/paperin kanssa ja ihan ok tuo toimii. Taitaa hirttää lauhdutin hieman kv käynnin jälkeen kiinni.
Käyttövettä tehdessä meno lauhduttimelta lämmöt nousee yli 50c ja pumpun palatessa lämmityskäyntiin lauhdutin jää noin kymmenen asteen eroon.
-
Käyttövettä tehdessä meno lauhduttimelta lämmöt nousee yli 50c ja pumpun palatessa lämmityskäyntiin lauhdutin jää noin kymmenen asteen eroon.
Tuossa saattaa olla tulla sellainen tilanne että lämmityskierto on poikki kun pumppu tekee käyttövettä niin lattiapiirin vesi jäähtyy kun sitä ei lämmitetä.Kun käyttövesisykli on valmis ja vaihtoventtiili kääntää kierron lattiapiiriin niin sieltä tulee jonkinaikaa kylmempää vettä kuin normaalissa lämmityskäytössä.Lauhduttimen lämpötilaero (dt) kasvaa myös silloin jos lauhduttimelle tuleva vesi kylmempää ja lauhduttimelta lähtevä on normaalilämmintä.Jos koneessa on valmiina lämpötilamittaukset lämmityksen meno- ja paluuvedelle niin sieltä saattaisi näkyä miten paluuveden lämpötila on
Toimiikohan tuo Wattson paremmin inventterivehkeissä?
Luulisin että ennen invertteriä mittaus toimii samalla tarkkuudella kuin normaalissa tehomittauksessa.
Sensijaan invertterin ja kompressorin välistä mitatessa ei Wattsson taida pystyä seuraamaan oikein jännite ja taajuusmuutoksia.Kun invertteri käynnistää moottottorin
niin se ei nosta heti jännitettä täysille vaan siinä nousee asettelun mukaan jännite ja taajuus.Moottori käynnistyy pehmeästi ja kiihtyy asetellulla "rampilla" ajan kanssa normaakierroksille tai ylikin.Kun Wattson mittaa ainoastaan virtaa ja siinä jännite on oletettu aina samaksi niin kyllä mittaus menee käynnistyksen aikana melkoisesti pieleen.
Myös yli 50Hz kierroksilla invertteri saattaa syöttää moottorille korkeampaa jännitettä
ja silloin Watsson näyttää liian pientä tehoa.
Muttta eipä inverttereissä oikeastaan Watssonia tarvitakkaan kun niissä on jo aika paljon älyä niin ne osaa itse kertoa paljonko jännite,virta,taajuus ja teho on,ainakin reaaliaikaisesti. ;)
-
Paluuveden lämpötila ei mielestäni ehdi laskea paljoakaan.
Pressot eivät ehkä vain osaa toimia niin tarkasti lauhduttimen lämpöjen laskiessa kuin normaalissa ajossa. Eipä tuolla taida olla suurtakaan merkitystä, riittää kun laskee suositellulle tasolle 6-10c.
Samaa mieltä kanssasi, alkaa olemaan noissa uusissa pumpuissa todella paljon informaatiota tarjolla omasta takaa, ettei tuollaiselle kulumittarille ole tarvetta.
Taidan siirtää Wattsonin kyttäämään ton vaimokkeen toimia :)
On sitten riitatilanteessa esittää käyrää......
-
Laskeskelin ajankuluksi kolmen päivän Wattsonin mittaukset ja koneelta käyttötunnit.
Maanantai-Keskiviikko Wattson 69.8kwh#0.72=50.256kwh
Pumppu käynnissä 25h.
Mitattu hehon otto noin 2kw/h.
Onko Seppaant saanu käyriä ulos?
-
http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/
Tuossa kuva Holmesin mittauksista Perjantailta 25.3 kun oli pätkäkäyntitesti päällä.
Laatan hystereesi taisi olla2.8c
Oli avannut varmaan vierashuoneen termarin kun yksi pitkä käynti näkyy sopivasti.
-
Onko Seppaant saanu käyriä ulos?
Taidan heittää koko härvelin kaivoon, kun näyttää eniten väärin siinä tilanteessa missä sitä eniten tarvitsisin.
Ja toisekseen kun yritin saada käyriä tietokoneelta ulos kaatoi koko koneen vedoten johonkin vakavaan virheeseen. Toista kertaa en edes yrittänyt, kerta riitti.
ATS
-
Mulla pelittää ihan hyvin. 26-28.3 ja 1.4 vuorokausien tiedot jäi kyllä saamatta. Täytyy vielä kokeilla vuorokausi numero 56 (parin viikon päästä), jos sitten hyytyy niin täytyy palauttaa.
Holmesin ohjelmistoversio 1.05 toimii ainakin mulla melkein oikein.
Tuntuu kyllä ettei tuo taaskaan tyhjennä muistiaan, mutta aika näyttää.
-
http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/
Moi.
Mittari pelittää ihan hyvin. Sähkön kulutus on tipahtanu suorastaan pieneksi.
Palkit kertoo pumpun kulutuksen ja kun kerroin on 0.7 niin eipä paljoa maksettavaa jää.
Käynnistyksiä on noin 7-10 kpl vrk. Lämmittää vielä öisin pari kertaa mutta muuten käyttövettä.
Talon kokonaiskulutus 19-23kwh vuorokaudessa ei ole sekään iso.
Pätkää tuo kyllä käy kun lämmityssykli ei ole kuin noin 10-15 minuuttia.
Matias, pähkäilin sellaista että ottaisi yhden vaiheen pois Wattsonilta niin se näyttäisi aika oikein. Muuttuuko noissa eri vaiheissa paljonkin tuo ero eri vaiheiden välillä, vaiko onko ne stabiileja?
-
Matias, pähkäilin sellaista että ottaisi yhden vaiheen pois Wattsonilta niin se näyttäisi aika oikein. Muuttuuko noissa eri vaiheissa paljonkin tuo ero eri vaiheiden välillä, vaiko onko ne stabiileja?
Kannattaa käyttää valmistajan ilmoittamalla tavalla.Watson vaikuttaa melko kiikkerältä aparaatilta niin voi tulla ties mitä yllätyksiä jos 1 mittapiiri on auki.
3-vaihe moottorikuorma on symmetrinen eli kaikissa vaiheissa pitäis olla lähes sama virta ja kaikkien vaiheiden virrat muuttuu yhtäaikaa kuorman muuttuessa.
Siinä on varmaan pari yksivaihemoottoria lisäksi niin niiden ottama virta näkyy vain saman vaiheen mittauksessa.
Watsonin virhenäyttämää ilmeisesti suurentaa jos mittaa kuormaa jossa osa on 3-vaihe ja osa 1-vaihekuormaa.3-vaihekuorman jännite kun on 3X400V ja 1-vaihekuorman jännite on 230V.
Watson mittaa vain virtaa niin se ei osaa erottaa näitä jännite-eroja.
Edit:oliskohan Holmesissa jossain virheenkorjaus tms kerrointa jolla voisi korjata lukemavirhettä
-
Vuoden verran käyttänyt Watsonin talomittarina (pumpussa on oma)
Kohtullisesti/huonosti toimiva vehje.
Saa katsoa kulutusta tuolta: http://community.diykyoto.com/members/antrim
Tarkus on kyllä ilmoitettu manualissa ja ei kovin tarkkaa.
Sielläkin mainittu jossain cos efi ei otettu huomion induktivikuorman käytettäessä.
Noillä oletuksilla katseleen vain kehityssuuntaa.
Holmes on kyllä p..stä.
vie 100% tehoa prossulta kun käpistellaan käyrät
Ja verkossa on sitten laskennat jotenkin tuplana kWh:a...?
Aika vyohykke on omituisesti vain brittiläinen eikä päivity pc:n mukaan kun luvattu, hujamalla sain aikaleimat jotenkin kohdalle. (toisinsa ei minulla oikea ympäristöä sille w2k serveri, ja tarivtaan XPn, jos oikein muistan)
Holmsin uusin versio ei enä toimi konessani..
Muistista on mainittu että riittä vain 28 vrk:ksi jos otto kerran minutissa lähettimessä. Eli holmsin pitä ajaa kerran väh. 28 päivän välissä.
Kerran en kerinyt sitä tekemmään - ei ylivuotoa tapahtunut, vain sain vain 28 p viimeiset mittaukset, eli FIFO periatella, muttei kaatunut.
"propelliliitin" on sitä varteen jos tuuligeneraattori on käytössä, saa senkin huomioitu laskennoissa.
Kaikkien hienoin ominaisuus - hyvää yölamppu yömoodissa, jos vessanpöntö näkee öisin ;D
-
Ei ole mitään virheenkorjausmoodia, mutta tuolla kertoimellakin pärjää.
Eri asia jos mittailee koko talon kulutusta.
Mullakaan ei aikavyöhyke natsaa vaan tunnin myöhässä tulee käyrälle tiedot. Kumma kun kesäaikaan siirtyminenkään ei auttanut.
Vika ei ole iso ja äkkiä sen sisäistää.
Olisikohan tuossa koneen tehossa se pullonkaula kun se ei tyhjennä muistia. Nimittäin poika tyhjensi koneeni turhasta tavarasta ja sen jälkeen on pelittänyt ihan ok.
Itellä vista home versio ja pyörii uusimmillakin ajureilla.
Manuaalissa ei kyllä ollut mitään merkintää koneen kapasiteettitarpeesta. >:(
Tuo cos fii häviö ihmetyttää. Nimittäin mulla ainakin mittari näyttää kahdessa vaiheessa huomattavasti enemmän kulutusta kuin kolmannessa? Kv pumput ei niin isoa eroa tee että se selittäisi eron.
Laitoin mittarin yöpöydälle yövaloksi mutta muija ei tykkää muotoilusta tässä holmesissa. :)
LPfreak, oletko kokeillut kuinka suuri ero on pumpun omaan mittariin ja Holmesin näyttämään?
Vanhempiin pumppuihin, jossa ei kulumittaria ole tuo Wattson olisi ihan härkevä hankinta.
-
Sulla on peki kone homeessa. Pitäis silloin seiska vaihtaa ;)
Ostin tuommoisen saksalaisen 3-vaihe KW-mittarin (30euro). Pääseköhän sillä samanlaiseen tyydytykseen kuin Watsonilla? Joissain malleissa oli tietokoneliitäntä, en ole omaa tutkaillut...
-
Joo pitäisi päivittää seiskaan. Tämä vista on vissiin ollutkin susi jo alusta asti.
Saatko siitä saksalaisesta mittarista mitään infoo meille niin näkisimme miten pumppusi toimii?
-
http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/
http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/06/kuva-2/
Moi taas.
Tossa olisi pumpun kulutuksia nyt kun on lämmitelly pelkkää käyttövettä.
Taloudessa on viisi henkilöä tällä hetkellä viikolla ja 1-3 viikonloppuisin.
Tätä voisi kutsua jo halvaksi tavaksi lämmittää taloaan ja käyttövettä. :)
Voi olla että mennään alle 10000 kw/ vuosi kokonaiskulutuksessa.
Wattson on toiminut ihan moitteetta ja antaa tiedotkin ulos ihan oikein.
Tosin näyttää vieläkin tuon kulutuksen yläkanttiin.
Kerroin on 0.7 noihin käyriin niin saa oikeat kulutukset.
-
Olen mitannut eroja Wattson vs. Fluke 435 Power Quality Analyzer näyttämää. Fluke on tuhansia euroja maksava mittari TODELLISEEN virran kulutukseen. Seuranta tiedonkeruineen jatkuu vielä, mutta tässä meidän kombinaatiossa kerroin on 0,76 x Wattsonin näyttämä kulutus.
-
Itse tein havaintoni kwh mittarin vilkulta sekuntikellon kanssa moneen kertaan. Mitä mittasit Wattsonilla?
Esim. kaivon pumpun ja mlp:n sisäisen kiertovesipumpun se mittaa oikein. Näitten kulutus ja kompura yhdessä antaa mulla kertoimeksi 0.7.
Sulla siis isommat kiertovesipumput niin kerroin on jotain muuta.
Jos mulla olisi täysillä kaikki pumput niin kerroin olisi 0.75:n luokkaa.
Ai niin, vielä se että mittaushetkeä en muista, mutta kompuran ottoteho muuttuu kaivon lämpöjen muuttuessa, noiden vakioiden pysyessä samana. Matias voi varmasti selittää paremmin.
-
Olen mitannut eroja Wattson vs. Fluke 435 Power Quality Analyzer näyttämää.
Jos sulla on toi Fluke kiinni lämpöpumpussa niin voisitko katsoa ensimmäisen sekunnin ottotehon kun pumppu käynnistyy ?
Kiinnostaisi tietää millaiset voimat kompressoriin kohdistuu käynnistyshetkellä.
-
Ihan vähän asian vierestä mutta vositko Matias selventää kun puhutaan hitaasta ja nopeasta sulakkeesta. Mitä eroa noilla on?
Ja onko reletaulussa enää eroa?
-
kun puhutaan hitaasta ja nopeasta sulakkeesta. Mitä eroa noilla on?
Jos puhutaan nykyaikaista varokeautomaateista niin noissa on aina kaksi erillistä laukaisumekanismia.
Välittömän(nopean) laukaisun aiheuttaa tarvittaessa ns magneettinen laukaisu,siinä sähkövirta menee automaatin sisällä olevan tukevan käämin läpi ja mitä suurempi virta niin sen suurempi magneettikenttä muodostuu tuon käämikelan päihin.Siinä käämikelan pään lähellä on jousivoimalla viritetty rautaläpyskä sijoitettu siten että se on magneettikentän tuntumassa,aika samanlainen kuin hiirenloukussa oleva levy johon syötti laitetaan.Jos magneettikentän voima ylittää jousivoiman niin rautalevy liikahtaa "liikaa" ja liipaisee päävirtakoskettimien kippimekanismin auki.
Toinen laukaisutapa on ns terminen(hidas) laukaisu.Siinä samainen automaatin läpi menevä sähkövirta menee pieniohmisen vastuksen läpi ja tuo vastuslanka on kierretty bi-metalli liuskan ympärille.Bi-matallilla on sellainen ominaisuus että lämmetessään se alkaa taipua,yleensä nuo on kylminä suht suoria mutta kun niitä lämmitetään niin taipuvat kaarelle.Tämä bi-metalli/vastus nippu sijoitettu samaisen liipaisumekanimin lähelle ja jos automaatin läpi menee liian suuri virta niin se menee myös bi-metallin ympärillä olevan vastuslangan läpi ja vastuslanka kuumenee "liikaa" jolloin bi-metalli taipuu niin paljon että sen toinen pää painaa kippimekanismia joka liipaisee päävirtakoskettimet auki.
Terminen laukaisu tulee aina jonkinlaisella viiveellä kun siinä pitää ensin vastuksen lämmetä ja sitten bi-metallin taipua ennenkuin varsinainen virrankatkaisu tapahtuu.
Nykyään ei oikeastaan ole vain hitaita ja nopeita sulakkeita vaan niitä on useita.Sulakkeen(automaatin) laukaisuherkkyys on merkitty automaatin virta-arvon viereen isolla kirjaimella.Nuo kirjaimet (A-B-C-D)tarkoittaa laukaisuherkkyyttä siten että A on kaikkein herkin ja normaalikäyttöön tarkoitetuista D on jäykin.Yleensä pientaloissa on käytössä joko B tai C käyrän sulakkeita.Jos sulakkeessa on merkintä
B10 niin se tarkoittaa 10A:n nopeaa sulaketta,jos taas merkintä on C10 niin se on 10A:n hidas sulake.Raskaammalle käynnistykselle(moottorit tms) kannattaa käyttää C käyrän sulakkeita.
Näitä varokeautomaatteja on 1- ja 3 vaiheisia.3-vaihe automaatissa joka vaiheelle oma laukaisumekanismi muuta ne on silleen yhdistetty mekaanisesti että yhden vaiheen laukaisu katkaisee kaikki 3 vaihetta.
Pientaloissa ei yleensä ole kuin 1-vaihe automaatteja kun ne on hieman halvempia kuin 3-vaiheautomaatit
Vanhoissa tulppasulakkeissa on usein sulakkeen kylkeen leimattu etanan kuva joka tarkoittaa hidasta laukaisua
Infoa valmistajalta
http://www.utupowel.fi/liitetiedosto.aspx?att=PDF/hager/tekniset_tiedot/6_johdonsuojat_t.pdf&s=2
-
Ohessa mittauskokoonpano.
(http://www.frisette.fi/setup.jpg)
-
Jotenkin on tuo Wattson helpompi lukuinen. :)
Re: wattson
Reply #80 - 03.04.2011 at 09:39:07 Quote Remove
No niin viime yönä sitten pimensin koko talon lukuunottamatta pumppua ja lattian kiertoa. (Sähkömies oli näköjään kytkenyt termostaatit samaan releeseen kierron kanssa) ja mittasin pumpun todellisen kulutuksen.
Vilkulta mitaten 100 sykäystä 178sekuntia.
3.6 jaettuna 1.78= 2.022kwh.
Wattson 2,76kwh.
Onko kaava oikein?
Mittaus tapahtui laatan lämmöillä 25-28.5c kolmeen kertaan.
Wattsonin mittauksesta puuttuu vielä lämmönjaon ja termareiden tarvitsema virta about 50w, joka vilkulla on mukana kulutuksessa.
Tuossahan tuo mittaukseni kertoimesta joka antaa tulokseksi aika tarkkaan 0.7
-
kun puhutaan hitaasta ja nopeasta sulakkeesta. Mitä eroa noilla on?
Jos puhutaan nykyaikaista varokeautomaateista niin noissa on aina kaksi erillistä laukaisumekanismia.
Välittömän(nopean) laukaisun aiheuttaa tarvittaessa ns magneettinen laukaisu,siinä sähkövirta menee automaatin sisällä olevan tukevan käämin läpi ja mitä suurempi virta niin sen suurempi magneettikenttä muodostuu tuon käämikelan päihin.Siinä käämikelan pään lähellä on jousivoimalla viritetty rautaläpyskä sijoitettu siten että se on magneettikentän tuntumassa,aika samanlainen kuin hiirenloukussa oleva levy johon syötti laitetaan.Jos magneettikentän voima ylittää jousivoiman niin rautalevy liikahtaa "liikaa" ja liipaisee päävirtakoskettimien kippimekanismin auki.
Toinen laukaisutapa on ns terminen(hidas) laukaisu.Siinä samainen automaatin läpi menevä sähkövirta menee pieniohmisen vastuksen läpi ja tuo vastuslanka on kierretty bi-metalli liuskan ympärille.Bi-matallilla on sellainen ominaisuus että lämmetessään se alkaa taipua,yleensä nuo on kylminä suht suoria mutta kun niitä lämmitetään niin taipuvat kaarelle.Tämä bi-metalli/vastus nippu sijoitettu samaisen liipaisumekanimin lähelle ja jos automaatin läpi menee liian suuri virta niin se menee myös bi-metallin ympärillä olevan vastuslangan läpi ja vastuslanka kuumenee "liikaa" jolloin bi-metalli taipuu niin paljon että sen toinen pää painaa kippimekanismia joka liipaisee päävirtakoskettimet auki.
Terminen laukaisu tulee aina jonkinlaisella viiveellä kun siinä pitää ensin vastuksen lämmetä ja sitten bi-metallin taipua ennenkuin varsinainen virrankatkaisu tapahtuu.
Nykyään ei oikeastaan ole vain hitaita ja nopeita sulakkeita vaan niitä on useita.Sulakkeen(automaatin) laukaisuherkkyys on merkitty automaatin virta-arvon viereen isolla kirjaimella.Nuo kirjaimet (A-B-C-D)tarkoittaa laukaisuherkkyyttä siten että A on kaikkein herkin ja normaalikäyttöön tarkoitetuista D on jäykin.Yleensä pientaloissa on käytössä joko B tai C käyrän sulakkeita.Jos sulakkeessa on merkintä
B10 niin se tarkoittaa 10A:n nopeaa sulaketta,jos taas merkintä on C10 niin se on 10A:n hidas sulake.Raskaammalle käynnistykselle(moottorit tms) kannattaa käyttää C käyrän sulakkeita.
Näitä varokeautomaatteja on 1- ja 3 vaiheisia.3-vaihe automaatissa joka vaiheelle oma laukaisumekanismi muuta ne on silleen yhdistetty mekaanisesti että yhden vaiheen laukaisu katkaisee kaikki 3 vaihetta.
Pientaloissa ei yleensä ole kuin 1-vaihe automaatteja kun ne on hieman halvempia kuin 3-vaiheautomaatit
Vanhoissa tulppasulakkeissa on usein sulakkeen kylkeen leimattu etanan kuva joka tarkoittaa hidasta laukaisua
Infoa valmistajalta
http://www.utupowel.fi/liitetiedosto.aspx?att=PDF/hager/tekniset_tiedot/6_johdonsuojat_t.pdf&s=2
Kiitos todella selvä kielisestä vastauksesta. Täällä on muutama aktiivi, joilla on ihan oikeesti opettajan aineksia :)
Mulla oli sähkäri laittanut b:t sisäkäyttöön ja c- sulakkeet ulko rasioille ja valoille. Painepesuri on pari kertaa laukaissut vikavirtasuojan.
-
http://aijaa.com/003649193919.jpg
http://aijaa.com/009029193920.jpg
http://aijaa.com/003759193921.jpg
Ajattelin vähän päivittää Wattsoninkin kuulumisia.
Laite itsessään on toiminut ihan ok, mutta syyskuussa ei enää tiedot siirry valmistajan kotisivuille.
Noissa linkeissä on tyypilliset tiedot päivä, viikko ja vuosi kulutuksesta meikäläisen taloudessa.
TODELLA TARKKANA on oltava tuon Wattsonin kanssa kun laitteen kytkee ja poistaa koneesta.
Väärin tehty irroitus tai kytkentä sekoittaa ainakin tämän läppärin ihan totaalisesti. Holmesin ohjelmaa ei ole viisasta edes avata jos tuo mittari ei ole kytkettynä koneeseen.
Hintaansa nähden ihan ok ostos kuitenkin mielestäni jos vaan muisti riittää.
-
http://aijaa.com/004269331977
Tuossa on kuvaa Wattsonin eilispäivän mittauksista. Klo 14.20 laitoin kaivon kierron kakkoselta ykköselle. Pieni notkahdus näkyy selvästi.
Illalla klo 20.20 laitoin kaivon kierron kolmoselle ja senkin huomaa kulutuksesta.
Ihmettelen vaan tuon pumpun toimintaa. Ajaa paluulämmöt asteen kymmenyksen päähän katkaisusta ja junnaa sit siinä tuntitolkulla.
-
No niin, Wattson sekosi taas ja näyttää siltä että lopullisesti. :'( :'( :'(
Verkkokaupassa ei nimittäin enää ole moista mittaria myynnissä.
Ei osannut sanoa tuleeko niitä vielä, mutta loppua näyttää varastotilanne.
Mikä olisi hyvä ja kohtuu hintainen mittari korvaamaan tuon sinänsä minun tarpeita hyvin palvelleen tuotteen?
-
Mikä olisi hyvä ja kohtuu hintainen mittari korvaamaan tuon sinänsä minun tarpeita hyvin palvelleen tuotteen?
Sähkön jakeluyhtiöltä käytetty (oikea)kwh mittari lämpöpumpun sähkönsyöttöön mittaamaan ottotehoa ja Pollucom Qn2,5 lauhduttimelle palaavaan putkeen mittaamaan antotehoa.
Pollucomia kannattaa katsella Googlella,ajoittain saksasta saa käytettyjä parilla kympillä esim Ebay:n kautta.
Pollucom on aika monipuolinen energiamittari,se kerää kumuloituvasti antotehon,näyttää lämpöpumpun käydessä lauhdutinkierron virtauksen,lämmöntuoton kilowatteina,lähtevän ja palaavan veden lämpötilan ja dT:n.
Asennus on aika helppo,tuossa Qn2,5 mittarissa on 1" ulkokierre molemmissa päissä,laitetaan siis paluuputkeen sopivaan väliin.
Siksi paluuputkeen kun mittarissa on valmiina matalamman lämpötilan anturi.Menoputkeen sitten toinen ,korkeamman lämpötilan anturi.
Pollucom toimii Li-Ion patterilla,ei tarvitse ulkoista sähköä. ;)
Lämpöpumpun säätöjä on helppo testailla ja optimoida kun Pollucomista näkee välittömästi antotehon muutoksen. ;)
-
No niin nyt on uusi mittari.
Energy e 2 olis malli ja ostopaikka Ohlson.
Pelittää ihan hyvin vaikkei ajureita saanut cd levyltä ajettuukkaan. Löysin netistä sopivat.
Paljonkohan tuossa on virhemarginaali? Näyttää hiukan vähemmän kuin Wattson. No, täytyy tehdä pimennys ja kattoo vilkulta. :) :) :) :)
-
Mulla myös käytössä Pekin mainitsema Energy e 2. Hankittu Clas Ohlsonilta...hintaa taisi olle karvan alle 70€
Mittaa kolmivaiheesta Kwh:t, €urot ja KgCO2 arvot...siirtää tiedot langattomasti näytölle, joka voi olla täysin eri tilassa kuin itse mlp.
Kiinnostaisi kuulla ko. mittarin virhemarginaali...vaikkakin allekirjoittaneelle tämä riittää vaikka suuntaa-antavanakin mainiosti
-
Vastustesti osoitti ihan samoja lukuja kuin Wattson, eli sillä puolella asiat ok Kiva kun saa tiedot ulos heti. Tosin ei näytä yhtä tarkasti tunnin sisällä tapahtuvaa muutosta vaikka jonkinlainen tuntiseuranta onkin. Katsotaan minkälaista käppyrää tuo antaa. Mittarista itsestäänkin saa tietoja katsottua kulutuksen osalta.
Ostin samalla parin kympin langattoman sää aseman. Lisäanturat maksaisivat muistaakseni noin kympin. Kolme anturia voisi liittää.
Peruskokoonpano toimii sekin mielestäni ok.
-
...mittaatko tällä langattomalla sääasemalla & lisäantureilla mpl lämpötiloja?
-
Joo ajatus on tuollainen. Tuo yksi mukana tullut antura on tällä hetkellä mittaamassa tuloilmaa :)
Täytyy aloittaa tuon kulumittarin virhemarginaalin mittaukset.
-
No niin, tulipa taas pimennettyä talo ja kellotettua taas tuo pumppu.
Mittaus, kuten edellinenkin tapahtui mittarin vilkulta.
100 sykäystä kesti tällä kertaa 178 sekuntia.
Tällä kertaa laatan kiertopumppu oli kolmosella.
Näin ollen vilkulta mitaten oli noin 100w enemmän kulutusta kuin mittarissa.
Mittarin näyttämä kymmenen eri arvon keskiarvo on 2537w.
3.6/1.78s=2.080kwh. Tuosta kun vähennetään 100w=1.980kwh pumpun kulutus.
2537w kertaa 0.78 on 1.979w.
Siispä aika tarkka kerroin [size=16]tässä kokoonpanossa ja näillä pumppujen kierroksilla[size=11] on [size=16]0.78.[/size][/size][/size]
Aika hauska huomio tuosta hinnasta. Verkkokauppa myy tuota samaa laitetta hintaan 66€, mutta kaksi anturia on ostettava erikseen parin kympin hintaan. >:(
-
http://aijaa.com/002799438612
http://aijaa.com/002099438613
Tuossa on pari näytettä tuosta uudesta mittarista.
Ikävä on Wattsonin todella tarkkaa tuntiseurantaa.
Toisaalta e2:sta saa heti tiedot, niin pääsee välittömästi analysoimaan tuloksia. Merkkaa vaan ylös mittarin näyttämän ja uusi lukema sitten kun haluaa.
Vaikka palkit eri päivinä heittääkin hieman niin kulutus on melkein identtinen jostain syystä tuntitasolla. Tuossa mittarissa on lisäksi hälytys jos vaikka vastus sattuisi menemään päälle. Täytyypä kokeilla.
Vielä lisäyksenä että ohlsonin tuotteissa on todella hyvät käyttöohjeet.
-
Mittari pelittää ihan sikahyvin.
Ihmettelin kun luvut itse mittarissa ja ohjelmassa tietokoneella ei aivan natsanneet keskenään. Heittoa päiväkohtaisesti noin 160w. Tämä toistuu joka päivä.
Syy on varmaan siinä kun olin jännitteen asettanut 229v ja ohjelma olettaa että se on 230v. Voisiko vika olla tuossa?