Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: peki - 10.08.11 - klo:00:03
-
Itsellä kun ei ole tuota tulistusta pumpussa niin voisiko joku jolla sellainen toiminto on, kertoa selvällä suomen kielellä mikä mahtaa olla tuon tulistuksen hyöty vai onko sitä lainkaan? Matias tuossa alempana kertoi TODELLA YMMÄRRTETTÄVÄSTI tuon toimintatavan, mutta tämä asiaa vaivaa vielä ainakin minua.
-
En tiedä ymmärtääkö tätä yhtään paremmin:
Tulistus on se osa kaasun lämmöstä joka ei ole tullut olomuodon vaihdoksesta tarvittavaan höyrystymislämpöön. Kun kaasua pumpataan lauhduttimeen höyrystymislämpötilaa kovempaan paineeseen nousee myös kaasun lämpö. Muistatko ideaalikaasut koulusta? Tämä yli-lämpö on sitten sitä tulistusta.
Mikään kompressori ei käytännössä pumppaa täysin ideaalisti vaan pumpataan mitä voidaan...eli yli höyrystymispaineen mennään.
Kyllä sinunkin pumpussa tulistusta on mutta sitä ei ole markkinoitu. Mittaat sen kuumakaasun lämpötilaa ja jos se on yli n 60 astetta niin hyvin menee :)
Hyödystä voidaan keskustella enemmänkin.
-
Eipä tullut paljoa kouluja käytyä kuin joku asentaja/koneistaja linja. Tyyliin tiedän milloin kaasupullo on tyhjä :) Enempi kiinnosti anatomia :(
-
Tuolla Suomi 24 sivuilla on näköjään enemmän aktiivisuutta asiasta.
Lämmitys ja eristäminen/ kokemuksia maalämpöpumpuista.
Pistää hieman miettimään jos pumppu pitäisi ostaa nyt.
-
Tuolla Suomi 24 sivuilla on näköjään enemmän aktiivisuutta asiasta.
Aktiivisuutta kyllä näyttää olevan enemmän, mutta tietoa vastaavasti vähemmän.
ATS
-
Niinpä. Pystyykö tulistuksen hyödyn edes laskemaan mitenkään?
Yksi väittää tätä ja toinen tota.
-
Niinpä. Pystyykö tulistuksen hyödyn edes laskemaan mitenkään?
Yksi väittää tätä ja toinen tota.
Kyllähän tuon teoreettisesti pystyy laskemaan, mutta koska teoria ja käytäntö niin harvoin kohtaavat toisensa on lopputulos eri käyttäjillä aina erilainen.
On
- Patterilämmitys
- lattialämmitys
- Talo rintamamiestalo vuodelta 1948 tai vuoden 2011 viimeisimmän tietämyksen mukaan rakennettu.
- Poreamme
- Talossa puolen tusinaa teini-ikäistä urheilua harrastavaa nuorta
- Talossa eläkeläispariskunta
Kulutustottumuksista riippuen jokin järjestelmä on paras mutta "vanha Erkkikään" ei aina tiedä mikä se on.
Jos sitten kun on ensiksi käynyt kullanhuuhdonnan MM-kisat ja syksyn sateet tulleet, niin alkaisi taas mietiskelemään maalämmön hienouksia, voisi yrittää laskea tulistuksen vaikutusta COP:iin.
Kesä mennyt savusaunaa lämmitellessä ja saunoessa. Jos missä niin savusaunassa on huono COP. Kerta lämmitykseen kuluu n. 25 kg puita. Jatkuvalämmitteisessä sähkösaunassa menisi vain muutama kWh sähköä. Rahallisesti ero on suuri, mutta saunomisnautintoa ei voi mitenkään verrata kulutettuihin euroihin.
Sama maalämmössä yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle.
ATS
-
Niinpä. Pystyykö tulistuksen hyödyn edes laskemaan mitenkään?
Yksi väittää tätä ja toinen tota.
Tulistuksesta on hyötyä on vain jos on tarpeeksi talon lämmitystarvetta. Hyvin eristettyssä talossa ei ole kovinkaan montaa kuukautta vuodessa tarpeeksi lämmiystarvertta tulistuksen tehokkaalle toiminnalle.
Tulistuksen hyötyä voi arvioida siitä mikä on lämmitysveden COP ja käyttöveden COP:n ero. Tulistuksella kun saadaan (lähes) käyttövesi tuolla lämmitysveden COP:lla.
-
Kertokaas joku onko tuo kuumakaasun lämpötila sama kuin kompressorin lämpötila? Jos ei niin mihin anturi pitäisi sijoittaa?
-
Kertokaas joku onko tuo kuumakaasun lämpötila sama kuin kompressorin lämpötila? Jos ei niin mihin anturi pitäisi sijoittaa?
Kuumakaasun lämpötila saattaa hyvinkin olla sama kuin kompressorin lämpötila.
Jos laitat anturin kompressorin ja lauhduttimen väliseen putkeen, niin silloin ainakin mitataan kuumakaasun lämpötilaa.
ATS
-
Ja tästä päästään COP lukuun.
Molemmissa koneissa (Vaihtoventtiili tai tulistus) samassa tilanteessa kuumakaasun lämpötila on sama.
-
Molemmissa koneissa (Vaihtoventtiili tai tulistus) samassa tilanteessa kuumakaasun lämpötila on sama.
Vaihtoventtiilikoneessa saadaan vain lämmitysvettä ja tulistuskoneessa lämmitysvettä ja (vähän) käyttövettä. Siinä se pieni ero.
-
Vaihtoventtiilikoneessa saadaan vain lämmitysvettä ja tulistuskoneessa lämmitysvettä ja (vähän) käyttövettä.
Kyllä vaihtoventtiilipumppukin tekee lämmitä käyttövettä.
Todennäköisesti kummallakin pumpputyypillä käyttövettä tehdään senverran mitä käyttövettä kuluu...luulisin. ::)
-
Näin aluksi voisiko joku selittää vielä pari asiaa jotka ei ole vielä oikein valjennut.
Miksi kompuralämmöt on toisilla yli 100c, ja toisilla esim.. mulla jotain 70-80c. :( Tuli vaan mieleen että onko isoon kompuraan pakko laittaa tuo tulistin kun pukkaa tehoo liikaa?
Toinen tyhmä kysymys.
Esim. Matias, jolla keruupiirin lämmöt uhkaa nousta liikaa, ei voi hyödyntää tehoa tuossa tulistuksessa?
Mikä on kompuran lämpö kullakin näin loppukesällä?
Toivottavasti Seppaantilla loppuu puut :)
-
Miksi kompuralämmöt on toisilla yli 100c, ja toisilla esim.. mulla jotain 70-80c
Tulistuspumpuissa kuumakaasu on yleensä 100 astetta tai yli.Kompressorista lähtevässä kuumakaasuputkessa on pieni lämmönvaihdin (tulistuksen poisto) joka jäähdyttää lauhduttimelle menevän kuumakaasun 70-80 asteiseksi.
Vaihtoventtiilipumpuissa ei ole tulistuksenpoisto lämmönvaihdinta vaan kuumakaasu menee lauhduttimelle 70-80 asteisena.
Tulistinpumppu tekee lämpimän käyttöveden tuolla erillisellä tulistuksen poisto lämmönvaihtimella.
Mulla on sellainen käsitys että varsinaisesti tulistuminen tapahtuu jo höyrystimessä jotensakin niin että keruuliuos lämmittää höyrystyneen kylmäaineen jollain konstilla hieman korkeampaan lämpötilaan ja toi tulistus kai pitää sitten jäähdyttää ennen lauhdutinta tuolla tulistuksenpoistolla.Enpä tuon tarkemmin tiedä.
-
Matias, paljonko sulla on lauhduttimen lämmöt nyt kun keruupiiri on ns. tapissa? Voi tähän kommentoida muutkin tulistinpumpun omistajat.
-
Lauhduttimelle tuleva on +45,8C ja lauhduttimelta lähtevä 49,4 käyntijakson lopussa.Tuota lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa vielä nostaa tulistusvaihdin 5,4astetta joten varaajaan menee +54,8C.
-
Itsellä kun ei ole tuota tulistusta pumpussa niin voisiko joku jolla sellainen toiminto on, kertoa selvällä suomen kielellä mikä mahtaa olla tuon tulistuksen hyöty vai onko sitä lainkaan? Matias tuossa alempana kertoi TODELLA YMMÄRRTETTÄVÄSTI tuon toimintatavan, mutta tämä asiaa vaivaa vielä ainakin minua.
Tässäpä vaihtoventtiilipumpun (IVT C9) käyttäjänä tehtyä "COP-tutkimusta" käyttöveden lämmitystilanteessa:
Vesitilavuus 165 l, lämpötilan nosto tehdasasetusten määräämänä on 48,2> 54,7 = 7,5 astetta käyntijakson aikana. Keskimääräinen kulutus kWh-mittarin mukaan oli 0,391 kWh per kerta.
Lämpöopin kaavojen mukaan sen veden lämmittämiseen kuluu energiaa ~1,44 kWh. Siten COP olisi ~3,68.
Moiseen tutkimukseen sisältyy kai kumminkin paljon virhemahdollisuuksia, vaikka siinä erillisessä mittarissa onkin yhden wattitunnin välein välähtävä merkkivalo.
Otin kaikkiaan 10 COP-lukemaa ja hajonta oli 3,3 - 3,8.
Katsoin lukemia muutaman kerran myös antamalla lämpötilan laskea ennen käynnistymistä alle 40 asteen. Silloin se laskennallinen COP nousi jopa viiden tuntumaan.
Enpä tiedä sitäkään, mihin kohtaan käyttöveden mittarin anturi on sijoitettu sinne säiliöön ja antaako se edes todellisen kuvan veden lämpötilan muutoksista.
-
Mulla samoin laskien lämmityskertaa kohden kulutus on 0.47kwh per kerta. Lämmitysväli on 44-52c astetta. Pumppu C7 samalla varaajalla.
Antura ei mielestäni mittaa itse sisältöä, vaan kierukan lämpöä. Kierukka on muistaakseni yli 50 litrainen, mutta varma en ole.
Voisitko laskea tuosta jonkin copin mullekin, kun fyssan tunneilla ei kansakoulussa muistaakseni käsitelty tuota. :)
-
Itsellä kun ei ole tuota tulistusta pumpussa niin voisiko joku jolla sellainen toiminto on, kertoa selvällä suomen kielellä mikä mahtaa olla tuon tulistuksen hyöty vai onko sitä lainkaan? Matias tuossa alempana kertoi TODELLA YMMÄRRTETTÄVÄSTI tuon toimintatavan, mutta tämä asiaa vaivaa vielä ainakin minua.
Tässäpä vaihtoventtiilipumpun (IVT C9) käyttäjänä tehtyä "COP-tutkimusta" käyttöveden lämmitystilanteessa:
Vesitilavuus 165 l, lämpötilan nosto tehdasasetusten määräämänä on 48,2> 54,7 = 7,5 astetta käyntijakson aikana. Keskimääräinen kulutus kWh-mittarin mukaan oli 0,391 kWh per kerta.
Lämpöopin kaavojen mukaan sen veden lämmittämiseen kuluu energiaa ~1,44 kWh. Siten COP olisi ~3,68.
Moiseen tutkimukseen sisältyy kai kumminkin paljon virhemahdollisuuksia, vaikka siinä erillisessä mittarissa onkin yhden wattitunnin välein välähtävä merkkivalo.
Otin kaikkiaan 10 COP-lukemaa ja hajonta oli 3,3 - 3,8.
Katsoin lukemia muutaman kerran myös antamalla lämpötilan laskea ennen käynnistymistä alle 40 asteen. Silloin se laskennallinen COP nousi jopa viiden tuntumaan.
Enpä tiedä sitäkään, mihin kohtaan käyttöveden mittarin anturi on sijoitettu sinne säiliöön ja antaako se edes todellisen kuvan veden lämpötilan muutoksista.
Ei kai tuo kauas heitä nyt kun keruuliuos on kesälämmöissä. Talvipakkasilla kun mennään nollan tienoilla niin silloin COP putoaa sinne 2-3 väliin.
-
Niin, tosiasiassa laitoin nuo tutkimus- ja mittaustulokseni julki siinä mielessä, että joku tulistuspumpun käyttäjä innostuisi samanlaiseen COP-mittailuun samoissa käyttöveden lämpötiloissa.
En tiedä onko sellainen vertailu edes mahdollista, pumppujen toimintatapa ja ominaisuudet kun saattavat vaihdella paljonkin.
Yhtenä faktana on, että mittausteni aikana lämpökaivon veden peruslämpötila oli 7,9 astetta.
Se maapiirin lämpötilan vaikutus COP:hen kiinnostaisi myös kovin. En ole mielestäni palstoilta kyennyt löytämään selvää tietoa siitä, mitä esimerkiksi maapiirin viiden asteen lämpötilanpudotus vaikuttaa hyötysuhteeseen, kun muut olosuhteet pysyvät vakioina.
-
Meillä on kuluneen kesän mittaukset noin:
-toukokuu 2011
keruuneste (1.5) maasta +2,4C,maahan 0C,höyrystymislämpö -5C
toukokuun ottoteho 181kwh,antoteho 547kwh,COP 3,02
-kesäkuu 2011
keruuneste (1.6) maasta +8C,maahan +5C, höyrystymislämpö +2C
kesäkuun ottoteho 109kwh,antoteho 360kwh,COP 3,30
-heinäkuu 2011
keruuneste (1.7) maasta +12C, maahan +9C, höyrystymislämpö +5C
hainäkuun ottoteho 81kwh,antoteho 273kwh, COP 3,37
-elokuu 2011
keruuneste (1.8) maasta +14C, maahan +11C,höyrystymislämpö +8C
elokuun ottoteho 73kwh,antoteho 247 kwh,COP 3,38
Käyntilämpötilat koko kesä ajalta nuot:
Lauhduttimelle tuleva on +45,8C ja lauhduttimelta lähtevä 49,4 käyntijakson lopussa.Tuota lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa vielä nostaa tulistusvaihdin 5,4astetta joten varaajaan menee +54,8C.
-
-elokuu 2011
keruuneste (1.8) maasta +14C, maahan +11C,höyrystymislämpö +8C
elokuun ottoteho 73kwh,antoteho 247 kwh,COP 3,38
Käyntilämpötilat koko kesä ajalta nuot:
Lauhduttimelle tuleva on +45,8C ja lauhduttimelta lähtevä 49,4 käyntijakson lopussa.Tuota lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa vielä nostaa tulistusvaihdin 5,4astetta joten varaajaan menee +54,8C.
Mitä arvoa olet käyttänyt noissa COP laskuissa keruunesteen ominaislämpökapasiteetille?
Oletko asentanut keruupiiriin oman virtausmittarin tai energiamittarin jolla lasket virtauksen?
Se miksi kyselen, on että kiinnostaisi laskea omasta pumpusta vastaavat arvot. Minulla ei ole keruupuolella virtausmittaria eikä muitakaan mittareita mutta huomasin Niben logeista mielenkiintoisen ilmiön, aina noin 18minuutin käynnin jälkeen keruunesteen lämpötila nousee yllättäen pari astetta. Tämä minun mielestä tarkoittaa sitä, että kaivon pohjalta tuleva neste on tullut pumpulle. Tuosta voi laskea sitten keruupumpun antavan virtaaman ja siitä eteenpäin vielä antotehon kunhan tietäisi keruunesteen ominaislämpökapasiteetin, keruunesteen lämpötilaerot näkyvät suoraan logeista.
Tuo lauhduttimelle saapuva lämpötila on sinulla aika korkea (45,8C), onko sinulla patteritalo?
-
Minulla ei ole keruupuolella virtausmittaria eikä muitakaan mittareita mutta huomasin Niben logeista mielenkiintoisen ilmiön, aina noin 18minuutin käynnin jälkeen keruunesteen lämpötila nousee yllättäen pari astetta. Tämä minun mielestä tarkoittaa sitä, että kaivon pohjalta tuleva neste on tullut pumpulle.
Tuo nousupiikki johtuu yleensä siitä, että silloin keruupiirin neste on tehnyt yhden täyden kierroksen kaivon kautta ja pumppuhuoneen putkistossa oleva lämpimämpi nestebolus, nesteannos, on kiertänyt yhden kierroksen.
Se kertoo maakierron nopeuden.
Kahden tai useamman maapiirin järjestelmässä tapahtuu sekoittumista ja ilmiö ei tule kunnolla näkyviin.
Kaivon pohjalla on myöskin lämpöisempää ja sekin näkyy pienenä nousuna lämpötilassa.
Pitemmän käynnin kuluessa nämä lämpöpiikit vaimenevat pois.
-
Minä olen käyttänyt Åke Melinderin 239 sivuisesta teoksesta löytyviä etanoli-vesiseoksen arvoja, joista olen piirtänyt alla olevan trendistön.
Pitää huomata, että kyseessä on puhdas vesi-etanoliseos ilman denaturointiaineita.
Denaturointiaineiden vaikutusta ominaislämpöön en vielä ole onnistunut selvitää.
ATS
(http://i7.aijaa.com/b/00267/8603365.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=002678603365.jpg)
-
Mitä arvoa olet käyttänyt noissa COP laskuissa keruunesteen ominaislämpökapasiteetille?
Oletko asentanut keruupiiriin oman virtausmittarin tai energiamittarin jolla lasket virtauksen?
Noi COP arvot on laskettu lauhdutin+tulistin antoteho(kwh) jaettuna sähköverkosta otetulla teholla(kwh) .
Lämpöpumpun sähkö menee oman kwh-mittarin (jälkimittaus) läpi ja tästä on ottoteho luettu.
Lauhdutinputkessa on Pollucom Qn2,5 energiamittari mistä antoteho on luettu.
Keruuputkissa on vain Ds1820 lämpötila-anturit,ei virtausmittausta.
Tuo lauhduttimelle saapuva lämpötila on sinulla aika korkea (45,8C), onko sinulla patteritalo?
Tämä on käyttöveden lämmitysjakson loppulämpötila.
Patteritalo on.
Kesäaikaan pumppu tekee vain lämmitä käyttövettä.Muutin lämpöpumpun alkuperäistä putkikytkentää siten että nyt lauhduttimella lämmennyt vesi menee tulistinvaihtimelle,lämpiää siinä reilun 5 astetta lisää ja menee 1250:n varaajaan.Lauhdutin ja tulistinvaihdin on siis kesäaikaan tavallaan sarjaan kytketty.
Lämmityskaudella tulistinvaihdin erotetaan lauhdutinpiiristä ja se lämmittää pelkästään 165l:n käyttövesivaraajaa.Tämä on alkuperäiskytkentä.
Lauhdutinpiirissä on talviaikaan vain toi iso (1250l) varaaja ja siitä menee patteriverkkon lämmitys.Siinä on ns kelluva lauhdutus eli varaajan lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan +30-----+40C.
edit:Voisi arvoisat oppineemmat jäsenet selventää miksi COP arvoon pitäisi laskea myös keruupiirin lämpötilat ja virtaukset?Mielellään selkokielellä :)
Olen ymmärtänyt että COP arvo on vähän niinkuin hyötysuhde,eli lasketaan sähköverkosta otettu teho ja lämpöpumpusta ulos saatava teho.
Keruupiiristä saatava teho pitäisi mun käsityksen mukaan tulla ihan sillä kun antotehosta vähennetään ottoteho.Kompressorin häviöthän sisältyy ottotehoon ja siirtyy sellaisenaan antotehoon(imukaasujäähdytys).
-
Kuten Tomppeli aiemmin kertoi niin alla sama asia trendimuodossa.
Kesällä kun pumppu seisoo pitkiä aikoja lämpiää huonetiloissa oleva liuos ympäristön lämpötilaan. Tämä lämmin liuos näkyy selvästi yhden kierroksen jälkeen ja vielä jopa toisenkin kierroksen jälkeen.
Talvella, kun liuos ei ehdi huonetiloissa juurikaan lämmetä, näkyy ainoastaan puolen kierroksen kohdalla kaivon pohjalta tuleva lämpimämpi piikki.
Kierrosajoista laskin virtaukseksi 0,403 l/s
Virtausmittari näytti 0,408 l/s
Eli käytännössä tulos on sama.
ATS
(http://i4.aijaa.com/b/00750/8603628.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=007508603628.jpg)
-
Kiitoksia tomppelille ja seppantille vastauksista.
Matias, en varmasti ole oppineempi jäsen, ja minun ajatus tuohon COP laskentaan tuli siitä, että kun ei ole lattiakierrossa eikä käyttövesikierrossa (tai lauhdittemlta lähtevässä) energiamittareita niin yksi keino vois olla laskea COP siten, että laskee paljonko keruunesteestä otetaan energiaa. COP tulisi sitten kaavalla MLP antoenergia / MLP otto, eli
(MLP ottoenergia + keruuliuoksesta otettu energia) / MLP otto.
Liekkö tuo sitten oikea COP arvo? Mulla on mlp:lle oma (sähkö) energiamittari josta saan lukeman (sisältää kyllä liuos- ja lj-pumpun energiat sekä elektroniikan).
-
Meillä on kuluneen kesän mittaukset noin:
-toukokuu 2011
keruuneste (1.5) maasta +2,4C,maahan 0C,höyrystymislämpö -5C
toukokuun ottoteho 181kwh,antoteho 547kwh,COP 3,02
-kesäkuu 2011
keruuneste (1.6) maasta +8C,maahan +5C, höyrystymislämpö +2C
kesäkuun ottoteho 109kwh,antoteho 360kwh,COP 3,30
-heinäkuu 2011
keruuneste (1.7) maasta +12C, maahan +9C, höyrystymislämpö +5C
hainäkuun ottoteho 81kwh,antoteho 273kwh, COP 3,37
-elokuu 2011
keruuneste (1.8) maasta +14C, maahan +11C,höyrystymislämpö +8C
elokuun ottoteho 73kwh,antoteho 247 kwh,COP 3,38
Käyntilämpötilat koko kesä ajalta nuot:
Lauhduttimelle tuleva on +45,8C ja lauhduttimelta lähtevä 49,4 käyntijakson lopussa.Tuota lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa vielä nostaa tulistusvaihdin 5,4astetta joten varaajaan menee +54,8C.
Hämmästyttävän samanlaiset kulutukset mulla.
Toukokuu
otto 2.04kwh 118h 240KWH
Kesäkuu
otto 2.20kwh 46h 101KWH
Heinäkuu
otto 2.12kwh 36h 76KWH
Elokuu
otto 2.37kwh 37h 88KWH
Mulla on pelkästään lv käyttöä pumpulla nämä kesäkuukaudet. Toukokuussa pikkasen lämmitystä.
Veden kulutus 410 litraa/vrk HSY:N laskun mukaan. Tosin ei ehkä ihan tuota koska mökkeilty ollaan aika ahkerasti, mutta nuoriso kotona. >:(
Kaivon yms. sellaisia lämpöjä ei ole kirjattu mitenkään.
-
Voisiko tai osaako joku kertoa mulle paljonko energiaa siis suoraa sähköä tarvitaan 10 litran lämmittämiseen 6c----52c. Seppaant voisi ehkä piirtää jonkin käppyrän tästä, mutta sanallinen ilmaisu olisi toivottavaa ihan niin kuin varmuuden vuoksi. :)
-
4,2*10*(52-6)/3600=0,536666666666667kWh, kestää siis 3kw vastuksella 10min 43,9997s
Kun hiukan pyöristetään... ;)
-
Eihän mun laskimessa oo noita numeroitakaan noin montaa. :o
Mitä tuo ensimmäinen luku tarkoittaa, tai mistä se muodostuu............loput ymmärsin
-
Sähköä menee 0,535kwh.Eli reilu puoli kwh.Aika vähän,eiks vaan ;)
-
Monisanaisemmin selostettuna. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,182 kJ/(K·kg).
Eli yhden vesilitran lämmittäminen yhden asteen lämpimämmäksi vie energiaa 4,182 kilojoulea.
10 kiloa vettä * lämpötilaero 46 astetta * 4,182 = 1923,72 kJ
Kilojoulet muutetaan kilowattitunneiksi jakamalla luvulla 3600.
1923,72 / 3600 = 0.5343666 kWh
-
Kiitos ja kumarrus Jarille.
Sivuaa tietysti aiheesta kun opettatte näitä jossain opittuja päivänselvyyksiä meille vähän vähemmän koulua käyneille, mutta kiitos jaksamisesta.
Mitenkäs Seppaant lämmittää savusaunassa vetensä? Olisi mielenkiintoista kuulla.
-
Mitenkäs Seppaant lämmittää savusaunassa vetensä? Olisi mielenkiintoista kuulla.
Saunan nurkassa katosta alaspäin on 300 mm ilmastointiputkesta tehty n. 1,2 m korkea pönttö (n. 100 l), jossa kaivolämmin vesi lämpiää saunan lämmityksen aikana juuri sopivaksi kylpyvedeksi. Aamulla vesi on jo liiankin lämmintä pesuvedeksi.
Ilmastointiputki ei ole täysin vesitiivis, tiiviiksi sain "syylärisementillä".
ATS
-
Kauanko vie kun tuo pönttö lämpiää? Itsellä on saunassa mökillä sivusäiliöllä oleva kiuas, ja lämmin vesi ei meinaa riittää varsinkin jos vaimoke suorittaa syvä pesun. Tai riittäähän se hänelle mutta meikä saa kylmät kylvyt. >:(
Tuohon sähkön kulutukseen näin kotona mlp pumpulla.
Laskeskelin että keskimääräinen kulutus per lämmityskerta veisi 0.47kwh.
Manttelivaraajan tilavuus on 57l. Lämmitysväli 44-52c eli 8c.
Nyt tähän pulmaan.
57 litraa#8#4.2 on 1915kj
Se jaettuna 3600 tekee 0.53kwh.
Koska pumppuni vie siis tuon 0.47kwh, COP on jotain 1.15. Eipä hyvältä näytä >:( Mikähän tässä mättää?
Nyt kytkin pelkän vastuskäytön loppuillaksi lämpimään veteen, katsotaaan miten käy.
-
Kauanko vie kun tuo pönttö lämpiää? Itsellä on saunassa mökillä sivusäiliöllä oleva kiuas, ja lämmin vesi ei meinaa riittää varsinkin jos vaimoke suorittaa syvä pesun. Tai riittäähän se hänelle mutta meikä saa kylmät kylvyt. >:(
Tuohon sähkön kulutukseen näin kotona mlp pumpulla.
Laskeskelin että keskimääräinen kulutus per lämmityskerta veisi 0.47kwh.
Manttelivaraajan tilavuus on 57l. Lämmitysväli 44-52c eli 8c.
Nyt tähän pulmaan.
57 litraa#8#4.2 on 1915kj
Se jaettuna 3600 tekee 0.53kwh.
Koska pumppuni vie siis tuon 0.47kwh, COP on jotain 1.15. Eipä hyvältä näytä >:( Mikähän tässä mättää?
Nyt kytkin pelkän vastuskäytön loppuillaksi lämpimään veteen, katsotaaan miten käy.
Varaajahäviöt luokkaa 40-80W, kiertovesipumppu luokkaa 30-60W ja elektroniikka lienee luokkaa 5-20W. Tuosta tulee jo muutama kilowattitunti päivää kohden. Tuolla eräällä toisella keskustelupalstalla väänsin pikaisesti tällaisen pohdiskelun käyttövedenlämmityksen "kesä-copista".
--------------------------------------------------------------------------------
Meillä pumppu käy kesällä keskimäärin 45 minuuttia vuorokaudessa. Käyttäveden teossa ottoteho luokkaa lienee luokkaa 2.2-2.3kW. Tuosta tulee 1.6875kWh
Lattiallämmityksen kiertovesipumppu 50-60W 24/7.
Tuosta tulee 1.32kWh. (Riitti pitämään kh lattian lämpimänä)
Varaajahäviöt saksalaisen testin perusteella 89W. (meillä dT ilman ja veden välillä kesällä vain noin 20c)
Tuosta tulee 2.136kWh.
Kulutus yhteensä 5.1435kWh.
Vettä tehdään 45 min... 5.1435kWh/0.75h=6.858kW
Antoteho täysin arvoitus missään ei ole ilmeisesti mitattu paljonko on antoteho silloin kuin keruupiiristä tulee 10-16 asteista ja tehdään 50 asteista vettä. Oma arvaukseni on että antoteho voisi olla luokkaa 10kW.
COP verrattuna lennosta sähköllä tehtävään käyttöveteen suorasähkölämmitystalossa 1.458.
Normaalilla sähkövaraajalla lattialämmitys talossa vastaava COP olisi 0.6845.
Suorasähkötalossa varaajalla (150-200L) vastaava COP olisi 0,778.
"Käyttövesi-COP"
MLP vs vesikiertosähkö 2.13
MLP vs suorasähkö+varaaja 1.87
---------------------------------------------------------------------------------
Pumppu vie vuorokaudessa kaikkineen 2 kWh ja lämmintä vettä ei käytetä lainkaan, niin sillonhan COP taitaa olla aika tasan nolla tuon päivän osalta. ;D
-
Manttelivaraajan tilavuus on 57l. Lämmitysväli 44-52c eli 8c.
Onko tosiaan noin pieni manttelivaraaja?
Vai puuttuuko käyttövesisäiliön tilavuus?
-
Joo, tuossa on vain kierukan tilavuus, joka lämmittää itse säiliötä joka on 165 litraa. Sen verran voin kertoa tuosta vastuspelleilystä että kalliiksi tulee. Wattsonin tiedot saa ulos vasta yöllä, mutta COP on ihan mieletön mlp:llä :)
-
Tuohon sähkön kulutukseen näin kotona mlp pumpulla.
Laskeskelin että keskimääräinen kulutus per lämmityskerta veisi 0.47kwh.
Manttelivaraajan tilavuus on 57l. Lämmitysväli 44-52c eli 8c.
Nyt tähän pulmaan.
57 litraa#8#4.2 on 1915kj
Se jaettuna 3600 tekee 0.53kwh.
Koska pumppuni vie siis tuon 0.47kwh, COP on jotain 1.15. Eipä hyvältä näytä >:( Mikähän tässä mättää?
Nyt kytkin pelkän vastuskäytön loppuillaksi lämpimään veteen, katsotaaan miten käy.
Jätit huomioimatta kokonaan, että sieltä 57 litran manttelista siirtyy kokoajan energiaa teholla x kW sinne isompaan varaajaan. (x riippuu mm. manttelin ja varaajan välisestä lämpötilaerosta)
-
Niin jätin huomiotta. Tämän takia ajankin vastuksella vähän aikaa että nähdään mitä silloin menee sähköä. Eihän tuota lämmön siirtyvyttä pysty millään laskemaan, ainakaan minä en pysty :) No ehkä Seppaant, mutta hänkin vain teoriassa.
-
Pumppu vie vuorokaudessa kaikkineen 2 kWh ja lämmintä vettä ei käytetä lainkaan, niin sillonhan COP taitaa olla aika tasan nolla tuon päivän osalta. Grin
Tätähän tässä haetaan. Tulistinpumppu tekee sitä lv;tä tavallaan turhaan, vai onko sittenkään niin?
Esim. Matiaksella, jolla pumpun kulutus on melkein identtinen omani kanssa voisi kertoa paljonko vettä kului kesäkuukausina. Eihän tuokaan kaikkea kerro, mutta jonkin yhteenvedon voisi tehdä. Hanen on iso varaaja verrattuna mun 165l.
-
No niin:
Otin ulos käppyrät Wattsonilta ja tulos oli seuraavanlainen.
Kierukan lämmöt ehti tipahtaa alimmilleen 38c, koska joku änkesi suihkuun juuri mittausta tehdessäni.
Siis tuo lämmityssykli kesti normaalia kauemmin, ja tulos ei ole ihan vertailukelpoinen.
Pumppu vei 100w minuutissa (6kwh). Lämmitysjakso noin 24min, kokonaiskulutuksen ollessa 2.431kwh.
Vastaava lämmitys mlp:llä olisi vienyt 0.88kwh.
Koska kuitenkin pumpun antoteho on isompi kuin 6kwh, lämmitysaikakin olisi ollut lyhyempi. Keskimääräinen pitkä lämmitys sykli nyt kesällä on vienyt 0.44 kwh Wattsonin mukaan. COP näin ollen 5.5 :) Meniköhän oikein, kommenttia kiitos.
-
Aloin tässä pähkäilemään pumpun antotehoa.
Mitenkä kylmäksi pitää kaivon/keruupiirin mennä että pumppu ei enää anna ulos edes ilmoitettua antotehoa?
Toinen asia joka mietityttää on tuo varaajan alempi lämpö:
Hyötysuhde siis kasvaa mitä kylmempää vettä säiliössä on startissa.
Siis eikö ole järkevää kasvattaa varaajan hystereesi vaikka 12c?
Itsellä k tuo mittaa lämpöä kierukasta ja varaajassa on lämmintä vettä vielä paljon kun se jo alkaa lämmittämään sitä uudelleen.
Käynnistykset harvenisivat todella paljon ja esim, kun vettä ei käytettäisi niin pumppukin huilaisi.
Raksaajan mukaan varaajahäviöt ovat 2.1kwh vrk niin häviötkin pienenisivät. Ei kyllä taida vaikuttaa hävikkiin???
Tosin talvella tuolla hävikillä ei taida olla mitään merkitystä jos pumppu esim. khh:sa.
Mulla on estetty kv lämmitys klo 22-06 ja aamulla ensimmäinen rykäisy vie noin 0.48-0.52kwh. Täytyykin herätä joku aamu aikaisin niin näkee mikä on varaajan lämpötila.
Maaliskuussa normi lämmitys kv:llä 0.65kwh.
Laskeskelin nuo käynnistykset.
Heinäkuu 182 käynnistystä 0,4138kwh kerta
Elokuu 206 käynnistystä 0,4275kwh kerta.
-
Monisanaisemmin selostettuna. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,182 kJ/(K·kg).
Eli yhden vesilitran lämmittäminen yhden asteen lämpimämmäksi vie energiaa 4,182 kilojoulea.
10 kiloa vettä * lämpötilaero 46 astetta * 4,182 = 1923,72 kJ
Kilojoulet muutetaan kilowattitunneiksi jakamalla luvulla 3600.
1923,72 / 3600 = 0.5343666 kWh
Ihan vaan mielenkiinosta kysyn, miksi käynnistyskerrat sulla on tuplaantuneet?
-
Tein toisen vastustestin kv:llä ja tulos oli seuraava. Nyt siis luonnollinen lämmitys sykli kun kukaan ei vettä käyttänyt.
Lämmöt 42.8-52c
Pumppu ei ottanut kuin 3kw:n vastuksen käyttöön vaikka 6kw kytketty?? (En tiedä miksi ei)
Lämmitys kesti aika tarkalleen 29 min, siis 1450w.
Kompressorilla, päivisin kun kotona ei kukaan ole pumppu on vienyt 0.31-0.37kwh.
COP siis 4.67-3.92.
Näyttäisi siis että hyötysuhde kasvaisi vielä vähän kun lämmitysväli olisi esim 40-52c.
Aika samat tulokset Kallioniemen kanssa.
Ihmeen vähän ottotehoissa eroa 7 ja 9 kw:n pumpun välillä. :( Miltä vuodelta sulla tuo HT on? Itsellä on perus c7 2003.
Suurensin tuon lämmitysvälin 40-52c huomiseksi. Voipi kyllä olla ettei pumppu enää käy päivällä ollenkaan.
-
Yksi käynnistys tuli. Pumppu vei vastusajossa 1.5kw koska alkaa näennä alakierto pyörimään ennen varsinaista vastuslämmitystä.
Kompura ajossa taasen vei 0.48 päivällä ja 0.58 illan ajot, jolloin vettä käytettiin.
COP siis tipahtaa aivan v----ti.
Täytyy palauttaa tehdas säätöihin tuo syöppö >:(
Nämä mittaukset siis kellolla ja Wattsonilla kertoimella 0.7
Täytyy pimentää taas talo ja katsoa onko kerroin muuttunut kun kaivo on kuuma.
Tosin kokonaiskulutus ihme kyllä pysyy samana vaikka cop heikkenee. 3.6, 3,6, 3,7kw ti,ke to kulutukset. Käynnistykset tippuivat kyllä vähän.
-
Tein toisen vastustestin kv:llä ja tulos oli seuraava. Nyt siis luonnollinen lämmitys sykli kun kukaan ei vettä käyttänyt.
Lämmöt 42.8-52c
Pumppu ei ottanut kuin 3kw:n vastuksen käyttöön vaikka 6kw kytketty?? (En tiedä miksi ei)
Lämmitys kesti aika tarkalleen 29 min, siis 1450w.
Kompressorilla, päivisin kun kotona ei kukaan ole pumppu on vienyt 0.31-0.37kwh.
COP siis 4.67-3.92.
Näyttäisi siis että hyötysuhde kasvaisi vielä vähän kun lämmitysväli olisi esim 40-52c.
Aika samat tulokset Kallioniemen kanssa.
Ihmeen vähän ottotehoissa eroa 7 ja 9 kw:n pumpun välillä. :( Miltä vuodelta sulla tuo HT on? Itsellä on perus c7 2003.
Suurensin tuon lämmitysvälin 40-52c huomiseksi. Voipi kyllä olla ettei pumppu enää käy päivällä ollenkaan.
C-yhdeksäisemme on vuodelta 2007.
Täysin tarkkaan vertailuun päästäisiin kai vain, kun ollaan kompressorikäytössä ja samoissa alku- ja loppulämpötiloissa. Pitäisi kai myös verrata lämmitysaikoja, kun vertaillaan ottotehoja?
Pitänee viikonlopun aikana keräillä noista testimerkinnöistäni jonkinlaista tilastoa.
-
Ihan vaan mielenkiinosta kysyn, miksi käynnistyskerrat sulla on tuplaantuneet?
Vähän viipynyt vastaus kysymykseen. Käynnistyskertojen määrän kasvaminen johtuu siitä, että lauhduttimen ja varaajan välillä vettä kierrättävä lämmönjohtopumppu on toiminut maaliskuusta 2010 lähtien pienimmällä nopeudella.
Tällä on se seuraus että varaajan vesi kerrostuu paremmin eri lämpötiloihin ja samalla käyntijaksojen pituus lyheni (keskimäärin käyntijakson pituus lämmityskauden aikana noin 25 minuuttia). Suuremmilla johtopumpun nopeuksilla varaajan koko vesimassa sekottuu käyntijakson aikana ja käyntijaksot ovat pitempiä (noin 50 minuuttia). Hitaampi johtopumpun nopeus näyttää tekevän lämmityslaitoksesta jonkin verran energiatehokkaammin toimivan. Käyntikertoja vuodessa on nykyisin noin 3700 kpl, aikaisemmin noin 2400 kpl.
-
Moi.
Aika paljon näyttäisi kulutus laskevan. Eikö tuosta kannattaisi pitää hieman suurempaa ääntä että noinkin pienellä vaivalla säästöt ovat noinkin merkittäviä? :)
Itsekin haen optimaalisia säätöjä ja kompromissia esim käynnistysten lukumäärän suhteen. Alkaa olla kyllä hieman hiusten halkomisen makua tässä hommassa, mutta ihan mukavaa ajanvietettä tuo pumpun virittely on ainakin talvella.
-
Paljonko sulla ATS on pattereissa virtaaman veden määrä?
-
Paljonko sulla ATS on pattereissa virtaaman veden määrä?
Virtausmittaria minulla ei ole patteripiirissä, mutta laskin virtauksen lämmitykseen menevän tehon ja lämpötilaeron perusteella ja sain seuraavat tulokset:
Teho I virtaus = 0,29 kg/s
Teho II virtaus = 0,39 kg/s
Pumppu
- Wilo Typ RS 25/6-3 KUP
Pumppu on II - teholla kun ulkolämpötila on < 0C ja
I - teholla kun ulkolämpötila > 0C.
ATS
-
No niin insinöörin vastaus >:(. Arvaa vaan aukesko?
Tarkoitin että paljonko sulla on litroissa noin suunnilleen patterikierrossa vettä?
Eikö tuon voi sitten laskea samalla kaavalla kuin veden lämmittämiseen tarvittavan energian?
-
Hyvin vastattu mutta väärään kysymykseen ::)
Jos tässä vastaus oikeaan kysymykseen.
Olen joskus laskenut (arvioinut) että pattereissa ja putkissa on vettä n.80 litraa.
Varaajan alaosassa on 280 litraa
Varaajan yläosassa on 140 litraa.
Vettä on yhteensä 500 litraa.
Puhtaasti lämmityskierrossa on 360 litraa, koska varaajan yläosan vesi ei kierrä pattereissa.
ATS
-
Teho I virtaus = 0,29 kg/s
Teho II virtaus = 0,39 kg/s
Melkoiset virtaukset pattereissa (?)
Meillä piisaa 0,08l/s (300l/h) ja pakkasilla 0,11l/s (400l/h) Pollucom Qn 0,6 mittarin mukaan.
-
Teho I virtaus = 0,29 kg/s
Teho II virtaus = 0,39 kg/s
Melkoiset virtaukset pattereissa (?)
Meillä piisaa 0,08l/s (300l/h) ja pakkasilla 0,11l/s (400l/h) Pollucom Qn 0,6 mittarin mukaan.
Eikös tarvittava virtaus riippuu maalämpöpumpun tehosta ja halutusta lämpötilaerosta lämmönvaihtimen yli. Mitä isompi pumpun antoteho ja mitä pienempi lämpötilaero vaihtimen yli, sitä isompi virtaus. Mitä lämpimämpi keruupiiri, sitä isompi teho, sitä isompi virtaus tarvitaan jotta lämmönvaihtimen yli saadaan pidettyä sama lämpötilaero.
-
Melkoiset virtaukset pattereissa (?)
Meillä piisaa 0,08l/s (300l/h) ja pakkasilla 0,11l/s (400l/h) Pollucom Qn 0,6 mittarin mukaan
Paljonko sinulla on esim -10C pakkasella
-Talon lämmitystehon tarve
- Meno ja paluuveden lämpötilaero
- Virtaus
Minulla on
- Tehon tarve 4,4 kW
- Lämpötilaero 2,7C
- Virtaus 0,39 kg/s
Eikös tarvittava virtaus riippuu maalämpöpumpun tehosta ja halutusta lämpötilaerosta lämmönvaihtimen yli. Mitä isompi pumpun antoteho ja mitä pienempi lämpötilaero vaihtimen yli, sitä isompi virtaus.
Tämä pätee lähinnä vaihtoventtiilikoneille.
Minullahan on "tulistinpumppu"
ATS
-
Paljonko sinulla on esim -10C pakkasella
-Talon lämmitystehon tarve
- Meno ja paluuveden lämpötilaero
- Virtaus
Joulukuun 11 viime vuonna ulkolämpötila oli aika tarkkaan -10C
Lukemia ko vuorokaudelta
-lämpöpumpun ottoteho 25kwh (oma kwh mittari pumpulla)
-lämpöpumpun antoteho 64kwh (Pollucom Qn 2,5 lauhdutinputkessa)
-patteriverkon kulutus 51kwh (Pollucom Qn 0,6 paluuputkessa)
-menovesi pattereille +39C
-paluuvesi pattereilta +32C
-meno/paluu Dt 7C
-patteriverkon virtaus 300l/h kiertopumppu I-teholla
meno- ja paluulämpötilat sekä dT arvioitu trendistä.
trendi ko päivältä
(http://i4.aijaa.com/t/00155/8781047.t.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=001558781047.jpg)
-
Seppaantin ja Matiaksen lämmityksen meno- ja paluuveden DT:ssä on iso ero, kun toisella on yli 4k suurempi DT. Pieni DT tarkoittaa isoa kiertovesipumpun pyöritystehoa joka myös sotkee varaajan kerrostumista. Toisaalta suuri DT kielii siitä että kerrostumista on tapahtunut mahdollisessa erillisessä varaajassa (näin kai). Ei ole helppoa COP optimointi ;)
-
Meidän täytyy auttaa Seppaantia säätämään pumppunsa oikein :)
JariA tuossa toisessa ketjussa oli vissiin huomannut tuon säästön kun kiertoa pienennettiin.
Se on Seppaantilla pumppukauppaan meno edessä.
Paljonkohan Seppaantilla on kompuran lämmöt?
Matiaksella todella alhainen tai ei tulistus päällä.
-
Matiaksella todella alhainen tai ei tulistus päällä.
Niin tuossa trendissä on tulistinvaihtimelta lauhduttimelle menevän kaasun lämpötila
.Siitä puuttuu kompressorilta tulistinvaihtimelle menevän kuumakaasun lämpötila (100-115C) koska trendi skaalautuu pystysuunnassa matalammaksi jos nuo korkeimmat lämpötilat otetaan mukaan näytölle
-
peki kirjoitti on 06.09.2011 - 22:22:34:
Ihan vaan mielenkiinosta kysyn, miksi käynnistyskerrat sulla on tuplaantuneet?
Vähän viipynyt vastaus kysymykseen. Käynnistyskertojen määrän kasvaminen johtuu siitä, että lauhduttimen ja varaajan välillä vettä kierrättävä lämmönjohtopumppu on toiminut maaliskuusta 2010 lähtien pienimmällä nopeudella.
Tällä on se seuraus että varaajan vesi kerrostuu paremmin eri lämpötiloihin ja samalla käyntijaksojen pituus lyheni (keskimäärin käyntijakson pituus lämmityskauden aikana noin 25 minuuttia). Suuremmilla johtopumpun nopeuksilla varaajan koko vesimassa sekottuu käyntijakson aikana ja käyntijaksot ovat pitempiä (noin 50 minuuttia). Hitaampi johtopumpun nopeus näyttää tekevän lämmityslaitoksesta jonkin verran energiatehokkaammin toimivan. Käyntikertoja vuodessa on nykyisin noin 3700 kpl, aikaisemmin noin 2400 kpl
Meidän täytyy auttaa Seppaantia säätämään pumppunsa oikein Hymiö
JariA tuossa toisessa ketjussa oli vissiin huomannut tuon säästön kun kiertoa pienennettiin.
Se on Seppaantilla pumppukauppaan meno edessä.
Paljonkohan Seppaantilla on kompuran lämmöt?
Matiaksella todella alhainen tai ei tulistus päällä.
Nyt meni puurot ja vellit sekaisin.
JariA puhuu lauhduttimen ja varaajan välisestä pumpusta (L-Ässä latauspumppu) ja minä taasen patterikierron pumpusta.
Yhdyn täysin JariA:n käsitykseen latauspumpun virtauksen vaikutuksesta varaajan lämpötilakerrostumaan ja sen merkitykseen hyötysuhteeseen.
ATS
-
Joo niin meni mutta noin iso virtaus sekoittaa kyllä jo koko varaajaa ihan pakolla.
Sulla menee koko kiertoon noin 18 min, jos 1kg= 1l.
Jos Matiaksella samat litrat kierrossa niin hänellä kestäisi koko kierto
70 min.
Itellä on Grundfos 25-60 kiertopumppu ja jos joku ystävällinen jäsen kertoisi paljonko tuo kierrättää vettä minuutissa olisin taas vähän viisaampi.
-
Joo niin meni mutta noin iso virtaus sekoittaa kyllä jo koko varaajaa ihan pakolla.
Sulla menee koko kiertoon noin 18 min, jos 1kg= 1l.
Jos Matiaksella samat litrat kierrossa niin hänellä kestäisi koko kierto
70 min.
Itellä on Grundfos 25-60 kiertopumppu ja jos joku ystävällinen jäsen kertoisi paljonko tuo kierrättää vettä minuutissa olisin taas vähän viisaampi.
Matias, onko sinulla "viimeinen" huone paljonkin viileämpi kun muut tilat koska tuo DT on noin iso?
-
joo niin meni mutta noin iso virtaus sekoittaa kyllä jo koko varaajaa ihan pakolla.
Sulla menee koko kiertoon noin 18 min, jos 1kg= 1l.
Jos Matiaksella samat litrat kierrossa niin hänellä kestäisi koko kierto
70 min.
Ei tämäkään ole ole sitä miltä se äkkiseltään näyttää.
Tulistinpumpun varaajan lämpötilakerrostumista johtuen varaajan yläosan lämpötila on korkeampi kuin mitä on tarvittava menoveden lämpötila.
Sopiva lämpötila saadaan shunttaamalla varaajan yläosan ja lämmönjaon paluuvettä.
Tästä johtuen vain osa kokonaisvirtauksesta menee varaajan kautta.
Suurempi virtaus lämmönjaossa
-> pienempi lämpötilaero lämmönjaossa
-> matalampi menoveden lämpötila
-> matalampi lämpötila varaajassa
-> parempi COP
Vaihtoventtiilikonekytkennöissä menee yleensä kaikki lämmönjaon virtaus myös lauhduttimen kautta.
ATS
-
Ei tämäkään ole ole sitä miltä se äkkiseltään näyttää.
(seppaant)- Lämpötilaero 2,7C
(Matias)-meno/paluu Dt 7C
Äkkiä ajatellen tuntuisi että jos kiertovesi pattereissa jäähtyy enemmän niin patterien lämmitysteho olisi suurempi (?)
Toisaalta taas tuntuisi että jos menoveden lämpötila on sama kahdessa samanlaisessa patterissa niin se jossa paluuveden lämpötila on korkeampi lämmittäisikin tehokkaammin koska siinä patterin alaosan lämpötila on korkeampi kuin patterissa jossa alaosan lämpötila on matalampi.( Dt 2,7C vrt Dt 7C)
Eli vesipatterien lämmitysteho kasvaa jos virtausta suurentamalla saa patterien alaosan lämpötilat korkeammaksi.
Onko päätelmä oikein?
Meillä patterien linjasäädöt on alkuperäiset ja varaavalle yösähkölämmitykselle kaiketi sovitettu.Saattaa johtua siitä että patteriverkon virtaus on tarkoituksella säädetty melko pieneksi.
-
Itsellä ei pattereita ole, mutta jos mulla laatasta palaisi vesi vain 3c jäähtyneenä jotain olisi pielessä.
Tuohan aiheuttaa väistämättä pätkäkäyntiä.
Tein tuota testiä keväällä, mutta Wattson sekosi ja testi jäi vaiheeseen.
Voiko tulistusvehkeissä säätää mitenkään tuota lämmityksen dt:tä?
Vai onko säätö pelkästään varaajan ylä-ala säädön varassa?
Jäi kyllä vaivaamaan vieläkin Seppaantin kaivon hyötysuhde.
Tarkemmin se että miksi 7kw:n pumppu pystyy ottamaan vain 4.2kw:n hyödyn kaivosta?
-
Voisitteko Seppaant ja Matias molemmat sulkea patteri kierron ja katsoa paljonko ja kuinka kauan pumppunne käy kun ala/ylä minimi on sama?
Saisi todella helposti vertailukohdan.
-
Eli vesipatterien lämmitysteho kasvaa jos virtausta suurentamalla saa patterien alaosan lämpötilat korkeammaksi.
Onko päätelmä oikein?
Näin se menee. Patterin lämmönluovutusteho riippuus patterin ja ympäristön lämpötilojen erosta, joten samalla menovesilämpötilalla pienempi delta T tarkoittaa korkeampaa keskimääräistä patterin lämpötilaa ja siten korkeampaa lämmitystehoa.
Korkeampi lämmönluovutusteho pitää sitten kompensoida nopeammalla virtauksella.
Purmon sivuilta löytyy excel työkaluja, joilla voi laskea patteritehoja eri lämpötiloilla.
http://www.purmo.com/fi/ladattavat-tiedostot/teholaskentaohjelmat.htm
-
Jäi kyllä vaivaamaan vieläkin Seppaantin kaivon hyötysuhde.
Tarkemmin se että miksi 7kw:n pumppu pystyy ottamaan vain 4.2kw:n hyödyn kaivosta?
Aloitetaan helpommalla vastauksella:
- Testit ajoin aina samalla liospumpun nopeudella.
- Kaivo ei ole liian syvä vaan riittävän syvä.
- Pumppu ei ole liian pieni vaan sopivan kokoinen. Viime talvena kylmimpänä päivänä n. -29C pumppu kävi jo parhaimmillaan lähes puoli päivää yhtä kyytiä.
Talon lämmittämiseen -29C pakkasella riittää, kun kaivosta otetaan 4,1 kW teho (27W/m*153m = 4,1 kW)
Mutta jos kaivo olisi vain 103 m syvä saman 4,1 kW:n tehon saamiseksi pitäisi kaivosta ottaa 40W/m teho. Mutta tällöin kaivo jo todennäköisesti jäätyisi.
Pitää edelleen muistaa, että lämpöpumppu vetää kaivosta tarvitsemansa määrän energiaa. Eli kaivo ei tuuppaa pumppuun energiaa. Kesällä otetaan keskimäärin vähemmän kuin talvella.
"Köydellä on hyvä vetää mutta huono työntää"
Näin pieni kaivoteho johtuu siitä, että mittaukset on tehty talven kylmimpänä päivänä.
Tulo kaivosta oli 1,2C
Meno pattereille oli 52C
Antoteho 6,9 kW
Näistä johtuen COP oli 2,49
Kun on huono COP, niin tällöin otetaan sähköverkosta enemmän ja kaivosta vähemmän.
ATS
-
Voiko tulistusvehkeissä säätää mitenkään tuota lämmityksen dt:tä?
Vai onko säätö pelkästään varaajan ylä-ala säädön varassa?
Lämmityksen lämpötilaeroa voi säätää patteripiirin virtausta muuttamalla.
Tämä ei vaikuta tulistinpumpussa mitenkään itse pumpun "sielunelämään".
Mitä tarkoitat varaajan ylä-ala säädöllä?
ATS
-
Voiko tulistusvehkeissä säätää mitenkään tuota lämmityksen dt:tä?
Vai onko säätö pelkästään varaajan ylä-ala säädön varassa?
[size=14]Yritin laittaa tähän kuvan havainnollistamaan tekstiäni. Ei enää onnistunutkaan.
Liekö ylläpito evännyt minulta oikeuden kuvan laittamiseen. Ei titetoa.
En ole kylläkään saanut sellaisesta mitään ilmoitusta postiini.
Siksi laitan tähän linkin siihen kuvaan.[/size]
http://kuva.termiitti.com/v.php?img=19379.jpg
Tulistuspumppu lataa varaajasäiliöönsä lämpövaraston.
(http://kuva.termiitti.com/v.php?img=19379.jpg)
Yläkolmannekseen ladataan tulistusvaihtimelta kuuminta vettä.
Varaajan kaksi alinta kolmasosaa on patterikiertoveden varaamista varten.
Alaosan lämpötila ei ole vakio, vaan sen lämpötila määräytyy ulkolämpötilan (= lämmitystarpeen) mukaan.
Ulkolämpötilan mukaan lämmityksen säätökäyrältä (= ulkolämpötila ja sitä vastaava pattereille menevän veden lämpötila) saatu lämpötila + noin 2-5C (valittavissa) on alasäiliön veden lämpötila, kun kompressori pysähtyy alasäiliön ohjauksella.
Patterikierron moottoritoiminen sekoitusventtiili ottaa lämmintä vettä patterikiertoon ja laimentaa sitä lämpötilaa kompressorin pysähtymishetken jälkeen aika reippaasti pattereilta palaavalla vedellä.
Kun säiliöstä saatavan veden lämpötila laskee, avautuu moottoriventtiili ottamaan enemmän vettä varaajasta, kunnes varaajan lämpötila on laskenut starttirajalle ja kompressori käynnistyy uudelleen lataamaan alasäiliöön lämpöä. Samalla ladataan myöskin tulistettua (n.60-70C) vettä yläsäiliöön.
Jos yläsäiliöön tulee tarpeettoman paljon kuumaa vettä, valuu liika yläsäiliön ja alasäiliön välisistä aukoista alasäiliöön patterivedeksi.
Ja taasen, kun alasäiliön lämpötila on saavuttanut kiertoveden toivotun lämpötilan plus muutama aste, pysähtyy kompressori huilaamaan.
Tulistuspumpussa on toivottavaa, että varaajan tilavuus on kohtalaisen iso, jolloin käyntijaksot pitenevät ja kompressorin lepotauot myöskin pitenevät. Tulee siis vähemmän käynnistymisiä per vuorokausi ja kompressorin voidaan olettaa kestävän kauemmin.
Kuten ”seppaant” tuossa sanoi, patterikierto elää omaa elämäänsä eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan samoin, kuin tapahtuu vaihtoventtiilikoneissa.
-
Kuten ”seppaant” tuossa sanoi, patterikierto elää omaa elämäänsä eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan samoin, kuin tapahtuu vaihtoventtiilikoneissa.
Jos patteriverkostossa on välissä puskurivaraaja, kuten suositellaan, niin vaihtoventtiilikoneessakin patterit elää omaa elämäänsä.
-
Kuten ”seppaant” tuossa sanoi, patterikierto elää omaa elämäänsä eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan samoin, kuin tapahtuu vaihtoventtiilikoneissa.
Tätä minä aikaisemmin jo hiukan ihmettelin siinä mielessä että jos verrataan patterikierron dt lämpötilaa, suuri vs pieni (ts. pieni kiertovesipumpun nopeus vs suuri kiertovesipumpun nopeus) niin tarkoittaa pieni dt sitä että puskurivaraajan kerrostuminen sotkeentuu. Eikö se silloin vaikuta myös lämpöpumpun toimintaan siten, että lauhduttimelle ei saada optimaalisen kylmää?
Ymmärsin kyllä sen, että paluuveden shunttaus menoveden sekaan vähentää varaajan sisäistä kiertoa (kerrostumisen sotkeentumista), mutta jokatapauksessa suurempi kiertonopeus kasvattaa myös varaajan sisäisiä virtauksia (ei ehkä lineaarisesti kuitenkaan...)
-
Säädät latauspumpun niin että dt =7K, sitten säädät puskurin ja radiattoreiden välisen pumpun hieman nopeammalle, jotta energia siirtyy oikein, jos kaikki radiaattorit ei lämpene lisää nopeutta hiljakseen, kunnes kaikki lämpenee.
-
Kuten ”seppaant” tuossa sanoi, patterikierto elää omaa elämäänsä eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan samoin, kuin tapahtuu vaihtoventtiilikoneissa.
Tätä minä aikaisemmin jo hiukan ihmettelin siinä mielessä että jos verrataan patterikierron dt lämpötilaa, suuri vs pieni (ts. pieni kiertovesipumpun nopeus vs suuri kiertovesipumpun nopeus) niin tarkoittaa pieni dt sitä että puskurivaraajan kerrostuminen sotkeentuu. Eikö se silloin vaikuta myös lämpöpumpun toimintaan siten, että lauhduttimelle ei saada optimaalisen kylmää?
Ymmärsin kyllä sen, että paluuveden shunttaus menoveden sekaan vähentää varaajan sisäistä kiertoa (kerrostumisen sotkeentumista), mutta jokatapauksessa suurempi kiertonopeus kasvattaa myös varaajan sisäisiä virtauksia (ei ehkä lineaarisesti kuitenkaan...)
Näin on, olet ihan oikeassa.
Suuri kiertopumpun nopeus todellakin huonontaa lämpötilojen kerrostumista.
Ylinnä olevaan tulistusosaan tuo kierto ei vaikuta. Sen veden saa kiertämään vasta nelitieventtiilin aukeaminen ottamaan vettä yläsäiliöstäkin.
Kerrostumisen säilymiseenkin iso varaaja on hyödyllinen.
-
Tätä minä aikaisemmin jo hiukan ihmettelin siinä mielessä että jos verrataan patterikierron dt lämpötilaa, suuri vs pieni (ts. pieni kiertovesipumpun nopeus vs suuri kiertovesipumpun nopeus) niin tarkoittaa pieni dt sitä että puskurivaraajan kerrostuminen sotkeentuu.
Siinä on varaajan ja patteriverkon välissä kolimitieventtiili (shuntti) ja sen toiminta menee silleen että esim pienen lämmöntarpeen aikana tuo shuntti on vain vähän auki ja patteriverkon vedestä 90% kiertää varaajan ohi ja 10% kiertää varaajan kautta.Tämä kiertosuhde muuttuu sitten lämmöntarpeen kasvaessa siten että suurempi osa patteriverkon vedestä kiertää varaajan kautta ja vasta maksimilämmöntarpeella kaikki patteriverkon vesi kiertää varaajan kautta.
Eli shunttiin on liitetty ohitusputki josta isompi tai pienempi osa patteriverkon paluuvedestä "oikaisee" varaajan ohi menoveteen.
Tällä saavutetaan sellainen balanssi lämpötilojen kannalta että varaajan alaosaan tuleva paluuvesi patterikierrosta on aina lämmityskierrossa jäähtynyt ja kuumempi menovesi otetaan varaajan yläosasta.
Silloin varaajan vesi ei pääse sekoittumaan vaan jäähtyy kerroksittain alhaalta ylöpäin.
Sellaisessa tapauksessa että varaajan ja patteriverkon välillä ei ole shunttia ja ohitusputkea ja kaikki patteriverkon kiertovesi menee puskurivaraajan kautta niin suuremmalla virtauksella taitaa varaajan vesi väistämättä sekoittua eikä lämpökerrostumia pääse muodostumaan.
Nämä variaatiot taitaa olla lähinnä vaihtoventtiilipumppujen puskurivaraajien ominaisuuksia.
Yleensä tulistinpumppujen mukana toimitettavassa varaajassa on valmiina shuntti ja ohitusputki.
-
Voiko tulistusvehkeissä säätää mitenkään tuota lämmityksen dt:tä?
Vai onko säätö pelkästään varaajan ylä-ala säädön varassa?
Lämmityksen lämpötilaeroa voi säätää patteripiirin virtausta muuttamalla.
Tämä ei vaikuta tulistinpumpussa mitenkään itse pumpun "sielunelämään".
Mitä tarkoitat varaajan ylä-ala säädöllä?
ATS
Sitä vaan että voisit Matiaksen kanssa laittaa säädöt identtisiksi esim pariksi päiväksi niin näkisimme kuinka eri lailla pumppunne toimii ilman tuota patterikiertoa joka on erilainen.
-
Peki kyseli
Voisitteko Seppaant ja Matias molemmat sulkea patteri kierron ja katsoa paljonko ja kuinka kauan pumppunne käy kun ala/ylä minimi on sama?
Saisi todella helposti vertailukohdan.
Mitä sinä oikeasti tällä haluat selvittää??
Kerro vähän monisanaisemmin.
ATS
-
Kävi mielessä jos tuosta olisi saanut jonkinlaisen pikku/iso pumppu kaivo/maapiiri vertailun, mutta taitaa mennä liian vaikeaksi.
Onko pikkupumpun jälkitulistimelta tuleva vesi samanlämpöistä kuin isommassa?
-
Onko pikkupumpun jälkitulistimelta tuleva vesi samanlämpöistä kuin isommassa?
On. Toki riippu massavirrasta tulistuksenpoistosiirtimen läpi.
-
No niinpä tietysti. Vettä vain menee enemmän läpi isommasta pumpusta.
Lueskelin mielenkiinnolla LÄ osiossa juttua jossa pyritään ohjaamaan pumpun käyntiä alavaraajan ohjaamana. Kuitenkin täällä se kuitenkin elää ns omaa elämäänsä. Mihin tässä pitäisi uskoa?
-
Lueskelin mielenkiinnolla LÄ osiossa juttua jossa pyritään ohjaamaan pumpun käyntiä alavaraajan ohjaamana. Kuitenkin täällä se kuitenkin elää ns omaa elämäänsä.
Tulistinpumpussa ylävaraajan vesi lämpenee erillisellä tulistinlämmöllä kun kompressori käy.
Lämmityskaudella käyntiaikaa on luonnostaan niin paljon että
tulistinlämpöä kehittyy riittävästi ja ylävaraajan veden lämpö on korkeampi kuin ylämin lämpötila-asetus.Esim ylämin lämpötila-asetus voi olla 50C ja ylävaraajan veden lämpö on tätä korkeampi,vaikka 70C.
Eli ylävaraajassa on aina piisallisesti lämmintä käyttövettä lämmityskauden aikana .
Tässä tilanteessa lämpöpumppu käy alavaraajan ohjaamana.
Alavaraajan lämpötila on huomattavasti matalampi koska sen lämpöä käytetään talon lammitysverkkoon,lattialämmityksissä enintään 40C ja patteritaloissa jonkin verran korkeampi.
Yleensä alavaraajan lämpötilan määrää ns lämpökäyrä,eli alavaraajan lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan siten että kovilla pakkasilla alavaraajan lämpötila on korkeampi ja lauhemmilla keleillä matalampi.
Tulistinpumpuissa on lisäksi lämmitysverkon menoveden lämpötilan hienosäätöön shuntti joka seuraa huonelämpötilaa ja nostaa tai laskee menoveden lämpötilaa siten että huonelämpötila pysyy vakiona kaikissa olosuhteissa.
Tuo shuntti on sikäli hyvä että menoveden lämpötila pysyy tarkalleen oikeana,alavaraajan lämpötila kun vaihtelee ainakin lämpöpumpun dT:n verran niin tuon vaihtelun shunttiventtiili sitten kompensoi.
Eli lämmityskaudella lämpöpumppua ohjaa ns lämpökäyrä.
On siellä alavaraajassa kuitenkin alamin anturi ja sen asetusarvo on jotain 25C ja alavaraajan lämpötila ei pääse laskemaan alle alamin asetusta.
Keväällä,kesällä ja alkusyksystä ulkolämpö on enimmäkseen niin korkea ettei talon lämmitystä juuri tarvita,käyttövettä sensijaan tarvitaan ympäri vuoden.
Lämmityskauden ulkopuolella lämpöpumppu ohjautuu sentakia ylävaraajan veden lämpötilan mukaan,eli ns ylämin asetus alkaa ottamaan komennon siinä vaiheessa kun ylävaraajan lämpötila alkaa laskea asetusarvon,vaikkapa 50C ,alapuolelle.
Eli kun lämmitystarvetta ei ole niin lämpöpumppu ei myöskään käy lämpökäyrän ohjaamana ja kun pumppu ei käy niin ei tule ylävaraajaankaan lämmintä käyttövettä joten ylävaraajan lämpötila alkaa laskea.
Kun ylävaraajan veden lämpötila laskee tuohon ylämin arvoon niin lämpöpumppu käynnistyy ihan sillä ja käy niinkauan kunnes ylävaraajan lämpötila korkeampi kuin ylämin asetuksen arvo.
Näin se sitten ohjautuu kesäaikaan.
Tuossa tulee lisäksi sellainen tilanne että kun kesäaikaan lämmitystarvetta ei ole ja kuitenkin lämpöpumppu käy niin alavaraajan lämpötilakin alkaa nousta.
Jokseenkin kaikissa tulistinpumpuissa on kaksi käyttövesikierukkaa,toinen ylävaraajassa ja toinen alavaraajassa.
Varsinkin kesäaikaan kun alavaraajan lämpötila nousee korkeammaksi,tuon alavaraajan käyttövesikierukan tuotto kasvaa.
Oikeastaan kesäaikana myös alavaraaja alkaa toimia käyttövesivaraajana ylävaraajan lisäksi koska alavaraajan lämpö nousee kompressorin käydessä jopa samoihin kuin ylävaraaja.
Eli kesäaikana myös alavaraaja osallistuu käyttöveden lämmitykseen
ja siten käyttöveden varauskapasiteetti suurenee.
Tästä suuremmasta käyttövesivaraaja kapasiteetista on sellainen hyöty että lämpöpumppu käy harvemmin koska lämmintä käyttövettä piisaa enempi isommasta (ylä+ala) varaajasta.
Ihan hyvä sikäli ettei alavaraaja ole tyhjän panttina kesäaikaan
Noin se sitten vaihtelee ylämin ja alavaraajan lämpökäyrän ohjauksia olosuhteiden mukaan ihan itsekseen sen jälkeen kun perusäädöt on saatu kohdilleen.
Noihin asetusten säätämiseen kannattaa tosiaan paneutua uuden pumpun käytön alkuvaiheissa,säädöissä löytyy kyllä oikeat arvot jokaiseen taloon mutta ne taitaa joutua talokohtaisesti selvittämään käyttöönoton jälkeen.
Eli talvella ohjaus lämpökäyrällä ja kesällä ylämin asetuksesta. ;)
-
Kiitti.
Tuosta ymmärtää jopa meikäläinen joka sanan.
Kunpa kaikki joilla kyseinen pumppu on lukisi tuon.
Voisit mailata tehtaalle että laittavat tuon pumpun kässäriin.
Seppaant vielä laittaisi sinne oikeat ohjeet säätämiseen niin se olis siinä.
Itselle tuli viikolla pyyntö katsomaan yhtä eläkeläisen pumppua kun huolto ei vastaa koskaan puhelimeen. Joka viikko tälläkin alueella porataan reikiä ja huollon saatavuus varmasti vaikeutuu entisestään.
-
Sattui vaan olemaan itselle ajankohtainen aihe kun olen jonkinaikaa yrittänyt omaa Ekowellia muokata toimimaan itsenäisesti käyttövesivaraajan ohjaama kesä ja välikausina ja alavaraajan ohjaamana kylmempinä aikoina.
Kovasti näkyy paikkaansa hakevan trendit,vähän niinkuin Päätalon Herkon uuni.
Tuossa alimmalla rivillä on linkki missä näkyy reaaliaikainen tilanne Logtempista
Asetusarvot tällähetkellä:
-ylävaraaja ylämin +50C
-alavaraaja ylämax +45C
-alavaraaja alamin +30C
-lämpökäyrä C/ Ouman EH 80
-
Olet vissiin ottanut ison varaajan peliin? Ymmärtääkseni kesällä vain se pienempi?
-
Todella hyvin taitaa säädöt olla kohdallaan Matiaksella? Nythän tuo käy todella tehokkaan näköisesti.
Lainaus:
tulistinvaraaja on kylmänä ja tulistinvaihtimelta tuleva lämpö menee samaan isoon varaajaan.
Taisi meikäläinen muistaa väärin noi Matiaksen varaajat, sori.