Maalämpöfoorumi

Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Xm25td - 20.09.11 - klo:21:52

Otsikko: Mihin väliin puskurivaraaja?
Kirjoitti: Xm25td - 20.09.11 - klo:21:52
Käytössä Nibe 1245-6 ja vanha patteriverkko.
Käyntijaksot ovat kovin lyhyitä ja niitä pitäisi saada pidemmiksi (asteminuutit nyt 120). Ajattelin hommata jostain 200l puskurivaraajan. Mutta mihin väliin se tulisi laittaa? Itselle tuli mieleen kytkeä mlp:n lämmityskierto varaajaan omaksi piirikseen ja lämmityskierto omalla pumpulla omaksi piirikseen. Mlp:n paluukierto otettaisiin säiliön pohjalta ja meno menisi säiliön yläpäähän. Suhteellisen reippaalla kierrolla saataisiin pumpun menolämpö pidettyä mahdollisimman pitkään mahdollisimman alhaalla ja hyötysuhde hyvänä.
Menikö pahastikin metsään?
Otsikko: Re: Mihin väliin puskurivaraaja?
Kirjoitti: hoohöö - 20.09.11 - klo:22:17
tuolta löytyy periaatekuva puskurivaraajan kytkennästä, sivu 19

http://www.nibeonline.com/pdf/431032-2.pdf

Otsikko: Re: Mihin väliin puskurivaraaja?
Kirjoitti: Xm25td - 21.09.11 - klo:23:13
Sivulla 16 on kuva varaajan kytkemisestä patteriverkkoon. Siiihen jos laittaa ulkoisen menolämpöanturin varaajan lähtöpuolelle niin ollaan jo menossa oikeaan suuntaan. Mutta siinä kytkennässä vesi kiertää samalla nopeudella säiliöön ja patteriverkkoon. Nuo uudet pintaan asennetut kupariputket ovat aika herkkiä kohisemaan ja pitäisin kierron niin pienenä kuin mahdollista. Hidas kierto pumpun lämmönvaihtimessa nostaa taas tarpeettomasti menoveden lämpöä ja heikentää hyötysuhdetta.
Sivulla 17 on lattialammityksen kytkentä joka on lähempänä sitä mitä ajattelin. Siinä vaan lämmin vesi ohjataan pumpulta säiliön yläosaan ja siitä suoraan lämmityskiertoon. Luulisi olevan järkevämpää syöttää lämmin vesi vähän alemmaksi säiliöön että saisi varaajan mahdollisimman lämpimäksi. Lämpöpumppu kun katkaisee heti kun patteriverkon tavoitelämpö on saavutettu menolämpöanturin kohdalla. Omalla pähkäilyllä laittaisin mlp:n menoveden säilön alaosaan ja paluu yläosasta. Sitten vaan reipasta kiertoa ja pytty lämpimäksi. Patterikierto sitten meno säiliön yläosasta ja paluu alaosaan. Toimisiko?
Otsikko: Re: Mihin väliin puskurivaraaja?
Kirjoitti: Matias - 22.09.11 - klo:00:26
Lainaus
Sivulla 17 on lattialammityksen kytkentä joka on lähempänä sitä mitä ajattelin. Siinä vaan lämmin vesi ohjataan pumpulta säiliön yläosaan ja siitä suoraan lämmityskiertoon. Luulisi olevan järkevämpää syöttää lämmin vesi vähän alemmaksi säiliöön että saisi varaajan mahdollisimman lämpimäksi. Lämpöpumppu kun katkaisee heti kun patteriverkon tavoitelämpö on saavutettu menolämpöanturin kohdalla. Omalla pähkäilyllä laittaisin mlp:n menoveden säilön alaosaan ja paluu yläosasta. Sitten vaan reipasta kiertoa ja pytty lämpimäksi. Patterikierto sitten meno säiliön yläosasta ja paluu alaosaan.

Tuossa sivu 17 varaajakytkennässä on 2 kiertovesipumppua,toinen ennen varaajaa lämpöpumpun lauhdutinpiirissä ja toinen varaajan jälkeen menovesiputkessa.
Ilmeisesti toiminta on ajateltu siten että kun lämpöpumppu käy niin varaajan yläosassa kierto jakaantuu siten että osa lämmitetystä vedestä menee suoraan patteriverkkoon ja osa varaajan läpi paluuputkeen ja tällä varaajan läpi tapahtuvalla virtauksella varaaja lämpiä ylhäältä alaspäin kokonaan.
Luultavasti käyntijakson aikana patteriverkon paluuputken virtaus menee suoraan lämpöpumpulle.
Kun lämpöpumppu pysähtyy niin laudutinpiirissä oleva kiertovesipumppukin pysähtyy ja patteriverkon virtaus jää oman kiertopumpun varaan ja silloin kierto tapahtuu varaajan läpi siten että menovesi lähtee varaajan yläosasta ja kiertää patteriverkon läpi varaajan alaosaan eli käyttää varaajaan varastoituneen lämpimän veden patteriverkon lämmitykseen.
Kun menoveden lämpö alittaa lämpöpumpun käynnistysrajan niin alkaa uusi lataus ja lämmityskierto.
Tuollainen käsitys tuli tuosta kuvasta
Otsikko: Re: Mihin väliin puskurivaraaja?
Kirjoitti: Xm25td - 22.09.11 - klo:19:40
Mjoo... taisinpa tajuta. Jos lämmittää varaajan ylhäältä alaspäin niin ei tarvita ulkoista menoveden lämpöanturia. Säätö varmasti toimiikin paremmin tuolla tavalla kytkettynä.
Taidan päätyä tuohon lattialämmitykselle tarkoitettuun versioon.
Miksiköhän tuossa muuten on kytkennät nimetty lattialämmitykselle ja patteriverkolle? Molempia voinee kuitenkin käyttää kummassakin lämmitysmuodossa. Erona on käsittääkseni vain se, haluaako pärjätä yhdellä kiertopumpulla vai laittaako kaksi.
Otsikko: Re: Mihin väliin puskurivaraaja?
Kirjoitti: puhti - 22.09.11 - klo:21:08
Lainaus
Lainaus
Sivulla 17 on lattialammityksen kytkentä joka on lähempänä sitä mitä ajattelin. Siinä vaan lämmin vesi ohjataan pumpulta säiliön yläosaan ja siitä suoraan lämmityskiertoon. Luulisi olevan järkevämpää syöttää lämmin vesi vähän alemmaksi säiliöön että saisi varaajan mahdollisimman lämpimäksi. Lämpöpumppu kun katkaisee heti kun patteriverkon tavoitelämpö on saavutettu menolämpöanturin kohdalla. Omalla pähkäilyllä laittaisin mlp:n menoveden säilön alaosaan ja paluu yläosasta. Sitten vaan reipasta kiertoa ja pytty lämpimäksi. Patterikierto sitten meno säiliön yläosasta ja paluu alaosaan.

Tuossa sivu 17 varaajakytkennässä on 2 kiertovesipumppua,toinen ennen varaajaa lämpöpumpun lauhdutinpiirissä ja toinen varaajan jälkeen menovesiputkessa.
Ilmeisesti toiminta on ajateltu siten että kun lämpöpumppu käy niin varaajan yläosassa kierto jakaantuu siten että osa lämmitetystä vedestä menee suoraan patteriverkkoon ja osa varaajan läpi paluuputkeen ja tällä varaajan läpi tapahtuvalla virtauksella varaaja lämpiä ylhäältä alaspäin kokonaan.
Luultavasti käyntijakson aikana patteriverkon paluuputken virtaus menee suoraan lämpöpumpulle.
Kun lämpöpumppu pysähtyy niin laudutinpiirissä oleva kiertovesipumppukin pysähtyy ja patteriverkon virtaus jää oman kiertopumpun varaan ja silloin kierto tapahtuu varaajan läpi siten että menovesi lähtee varaajan yläosasta ja kiertää patteriverkon läpi varaajan alaosaan eli käyttää varaajaan varastoituneen lämpimän veden patteriverkon lämmitykseen.
Kun menoveden lämpö alittaa lämpöpumpun käynnistysrajan niin alkaa uusi lataus ja lämmityskierto.
Tuollainen käsitys tuli tuosta kuvasta
Minulla on kytketty juuríkin noin kuin matiaksen kirjoituksessa ilmenee ja on toiminut toivotulla tavalla...