Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: mimusta - 12.04.11 - klo:00:11
-
Minulla on v60 valmistunut, 1 1/2 ja kellari, alunperin hiili/koksilämitteinen, vesikiertoinen lämmitys. Vapaakierto ollut silloin. Sitten ilmeisesti 70 kieppeillä vaihdettu 2000 litrsan varaajasäiliö, yösähkö. Toimii nykyisin 3-tie shuntilla ja yhdellä keskustermostaatilla joka ohjaa tuota portaatonta moottorishunttia. Pattereissa ei ole termostaatteja, on vain enemmän tai vähemmän jumittuneita manuaaliventtiileitä, joihin en ole varmaan kymmeneen vuoteen koskenut. Kierrossa on jatkuvan virtauksen kiertopumppu, joka kierrättää koko verkon vettä koko ajan korvaten aiemman vapaakierron, käytännössä pumppu on entisen kattilan tilalla, sen joka ylläpiti lämöllään aiemmin vapaakiertoa. Putket on julmetun suuret, siellä on 1 1/2, 2, melkein 3 tuuman, ja pätkä lähes 4 tuuman putkea.
Käytännössä vesi kulkee kierrossa pumpun avustamana, ja termostaatti sitten pyytää shunttia auki tarvittaessa. Shuntti haukkaa lämmintä vettä säiliöstä mukaan kiertoon, vesi lämpiää pulssina kunnes termostaatti on palauttanut sen shuntin kiinni. Termostaatissa on käsittääkseni sähköinen esilämmitys, joka ennakoi ja tasaa putkiston hitaudesta johtuvaa lämmönvaihtelua. Lämpö tasaantuu putkistoon ja jähtyy, lopulta termari sitten puolestaan on kylmennyt ja pyytää lisää lämpöä. Näin ollen termostaatin ohjaamana verkon lämpötila vaihtelee melkoisesti. Joskus lämmetessään yksi läpivienti hieman napsuu, mutta ei todellakaan haittaa. Hämmästyttävän tarkasti lämpötila pysyy normaalioloissa tasaisena, juurikaan yli 1 asteen eroja ei ole ennen kuin kesäkaudella.
Talon nykyinen kulutus on noin 35000 kWh yösähköä, kaikki talon ja veden lämmitys siinä luvussa, jossa on tosin myös saunomista ja astianpesua. Neliöitä kolmessa kerroksessa, pohja 8*9m. Yösähkö ei ole enää kovin halpaa.
Nyt haaveilen maalämpöä varaavan sähkön tilalle. Tässä kysynkin että onko jollain asennettu ja millainen maalämpö samankaltaisen systeemin tilalle? Onko puskurisäiliötä, vaikka verkoston tilavuus on satoja litroja? Erityisesti, onko sisätermostaatti välttämätön, ellei ole patteritermostaatteja? Eihän mikään muu voi havaita esim saunomisen tai ruuanlaiton tuomaa hukkalämpöä, jos on vain ulkolämpötila-anturi ja siitä johdettu lämpökäyrä. Kellarikerrokseen tulisi lattialämmitystä osittain, tarvitaanko toinen kiertopiiri? Oma termostaatti siihenkin? Muita havaintoja?
-
Minulla on v60 valmistunut, 1 1/2 ja kellari, alunperin hiili/koksilämitteinen, vesikiertoinen lämmitys. Vapaakierto ollut silloin. Sitten ilmeisesti 70 kieppeillä vaihdettu 2000 litrsan varaajasäiliö, yösähkö. vapaakierron, käytännössä pumppu on entisen kattilan tilalla, sen joka ylläpiti lämöllään aiemmin vapaakiertoa. Putket on julmetun suuret, siellä on 1 1/2, 2, melkein 3 tuuman, ja pätkä lähes 4 tuuman putkea.
Talon nykyinen kulutus on noin 35000 kWh yösähköä, kaikki talon ja veden lämmitys siinä luvussa, jossa on tosin myös saunomista ja astianpesua. Neliöitä kolmessa kerroksessa, pohja 8*9m. Yösähkö ei ole enää kovin halpaa.
Nyt haaveilen maalämpöä varaavan sähkön tilalle. Tässä kysynkin että onko jollain asennettu ja millainen maalämpö samankaltaisen systeemin tilalle? Onko puskurisäiliötä, vaikka verkoston tilavuus on satoja litroja? Erityisesti, onko sisätermostaatti välttämätön, ellei ole patteritermostaatteja? Eihän mikään muu voi havaita esim saunomisen tai ruuanlaiton tuomaa hukkalämpöä, jos on vain ulkolämpötila-anturi ja siitä johdettu lämpökäyrä. Kellarikerrokseen tulisi lattialämmitystä osittain, tarvitaanko toinen kiertopiiri? Oma termostaatti siihenkin? Muita havaintoja?
Vanha putki ja patteriverkko käyvät.
Pattereille ja lattialämmitykselle tarvitaan omat piirinsä 3 -tie sekoittajineen ja kiertopumppuineen.
Olemassa oleva 2000 litran varaaja saattaa olla iäkäs, joten se on luultavasti aiheellista poistaa.
Lämmityslaitteeksi joku tulistuslämpöpumppu. Esimerkiksi Ekowell, Gebwell, Lämpöässä V tai T -malli tai Oilon Geopro SH -pumppu.
Näissä on mukana perustoimituksessa varaajatilavuutta sekä lämpimälle käyttövedelle, että lämmityspiirien kiertovedelle, joten mitään lisäsäiliötä ei tarvitse hankkia.
Näihin kaikkiin saa myöskin ne tarvittavat kaksi lämmityspiiriä.
Pumpuissa on ulkolämpötila-anturin ohjaamat kolmitiesekoittajaventtiilit molemmille lämmityspiireille.
Lämmitysverkosto ei napsu, koska verkkoon ajetaan lähes tasalämpöistä kiertovettä.
Lämmityksen vuosikulutus 35.000 kWh, sijainti Helsinki.
Tällä ohjelmalla laskien: http://www.pauna.net/Laskentakaavat/Bergheat2011.xls
saadaan seuraavan näköinen tulos:
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Mimusta
Helsinki
Tulostuspäivä 12.04.2011
Vuotuinen lämmitystehon tarve 35 000 kWh
Jos sähkön kWh hinta on 0,112 €
Sen tuottaminen suorasähköllä maksaisi 3 920 €
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä 4118 ltr
Jos öljyn litrahinta hinta on 1,150 €
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa 4 735 €
Täystehoinen lämpöpumppu kuluttaisi sähköä vuodessa 11 667 kWh
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi 1 307 €
Säästöä vuodessa täystehomitoituksella 2 613 €
Asukkaidenlukumääräksi valittu 4 h
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 180 m
- Häiriintymättömän kallion lämpötila (oC) 7,0 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
- Valittu COP -oletusarvo 3,0 COP
Joilla arvoilla lämpökaivon kokonaistuotoksi tulee n. 40 282 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) riittävä
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla 11,8 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla 13,2 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla 14,6 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla 16,0 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 12,0 kW
Sen teho riittää tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -25,7 C
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti. Tuota kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä. Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka. Sähkövastuksen käyttäminen huonontaa pumpun hyötysuhdekerrointa, COP :ta.
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 917 h
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on 33%
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!