Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Stonerose - 19.12.10 - klo:15:44
-
Olemme tosiaan 6 asunnon kaksikerroksinen rivitalo, jossa neliöitä noin 600. Olemme saneeraamassa lämmitysjärjestelmäämme ensi vuoden aikana ja olemme pohtineet maalämpöä mahdollisuutena.
Onkohan kenelläkään kokemuksia vastaavan kokoluokan projekteista ja onnistumisista?
Tällä hetkellä:
Öljykattila kulutus 10500l/v
varaaja 500l, lämpö noin 70-80'C
piippu ruostumassa pystyyn (nuohooja ei suostu nuohoamaan)
ei kylpyammeita tms.
Vesikiertoinen patterilämmitys.
Asukkaita 19hlöä.
Paikkakunta Turku.
Tulossa (ehkä):
Reikiä 440m-660m
Varaaja 750l
Puskurivaaraja 350-500l
Kompurateho 21kW-30kW
Tuo 440m 21kW kompuralla on ilmeisesti kovin alimitoitettu.
Meillä on kolme tarjousta pöydällä, joissa on huikeat erot keskenään, joka saa pienen mielen mietteliääksi...
edit. asukasluku ja paikkakunta
-
Mikä on menoveden lämpötila mitoitusulkolämpötolassa? jos yli 60 C, niin:
Ensi alkuun LVI suunnittelija paikalle. Tehontarpeen laskenta ja patterien vaihto + tasapainoitus jotta menovesi saadaan alle 60C asteeseen.
Suunnittelija maksaa sen muutaman tonnin, mutta kannattaa!
Oma arvio alla:
Tehontarve 100%, noin 32kW (-29C)
Reiät 3 * 200 metriä.
Puskuri 700 litraa
Käyttövesi 750 litraa
Varalle vastus molempiin pyttyihin tai sitten ratkaisu, missä kaksi kompressori yksikköä.
-
Olemme tosiaan 6 asunnon kaksikerroksinen rivitalo, jossa neliöitä noin 600. Olemme saneeraamassa lämmitysjärjestelmäämme ensi vuoden aikana ja olemme pohtineet maalämpöä mahdollisuutena.
Onkohan kenelläkään kokemuksia vastaavan kokoluokan projekteista ja onnistumisista?
Tällä hetkellä:
Öljykattila kulutus 10500l/v
varaaja 500l, lämpö noin 70-80'C
piippu ruostumassa pystyyn (nuohooja ei suostu nuohoamaan)
ei kylpyammeita tms.
Vesikiertoinen patterilämmitys.
Tulossa (ehkä):
Reikiä 440m-660m
Varaaja 750l
Puskurivaaraja 350-500l
Kompurateho 21kW-30kW
Tuo 440m 21kW kompuralla on ilmeisesti kovin alimitoitettu.
Meillä on kolme tarjousta pöydällä, joissa on huikeat erot keskenään, joka saa pienen mielen mietteliääksi...
10500 litraa vuodessa polttoöljyä tarkoittaa noin 90.000 – 95.000 kWh lämpöenergian kulutusta vuosittain.
Sen tuottamiseen tarvitaan noin 36 kW tehoinen lämpöpumppu.
Jos valitsette pienemmän, saattaa asuntojen lämpötila laskea kylmillä säillä ja siitä seuraa varsinkin herkimpien asukkaiden valituksia ja pahimmassa tapauksessa jopa oikeusprosesseja taloyhtiötä ja sen johtoa vastaan.
Varokaa laittamasta liian pientä lämmityslaitetta. Sellaisesta seuraa ihan varmasti harmeja. Vaihtoehtoisesti tarvitsette jonkin varalämmitysjärjestelmän, joka auttaa lämpöpumppua kovilla pakkasilla. Sähkö käy varalämmitykseksi, mutta siihen tarvitaan aika paljon tehoa, riippuen siitä, kuinka paljon alimitoitatte pumpun. Varmistukaa siitä, riittääkö talonne sähkönsyöttö lisätehon ottamiseen sähkölämmittämistä varten. Ottakaa myöskin huomioon, että tulevaisuudessa aikatariffin mukaisen sähkön hinta voi olla tosi korkea pakkaskaudella, joten sähköllä varalämmittäminen voi tulla varsin kalliiksi.!
Parempi olisi hankkia riittävän tehoinen maalämpöpumppu, joka kykenee yksistään lämmittämään talonne, ilman jotain apulämmitysmenetelmää.
Kysykää myöskin kunnastanne ARA energia avustusta (15-20%) vuodelle 2011. Siinä voi olla ehtoja, jotka määrittävät hankintaanne.
( http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=365622&lan=fi&clan=fi )
Toteutus parhaiten kahdella kompressorilla, joista vain toinen käy lämmityskauden ulkopuolisella ajalla.
Porakaivoiksi esim. 3 kpl vähintään 200 metrin syvyisiä kaivoja eteläisessä Suomessa. Et ilmoita sitä, missä päin Suomea asutte, joten kaivon tarkempaa syvyyttä ei kukaan uskalla laskea.
Voitte itsekin laskeskella mitoitusta esimerkiksi täällä olevan EXCEL taulukon avulla:
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/PorakaivoLpumppu.xls
Tallenna tiedosto ensin koneellesi, jotta voit muuttaa arvoja vihreisiin ruutuihin!
Maalämpöpumpulla ei saavuteta juurikaan yli 50 – 55 asteista patterien kiertovettä, joten edessä saattaa olla patterikokojen suurentaminen ja siten kohtalaisesti lisäkustannuksia.
Ottakaa suunnitteluun mukaan energia-alan suunnitteluinsinööri, joka auttaa Teitä mitoituksessa ja hankinnan suunnittelussa. Me täällä emme pysty antamaan luotettavaa tietoutta. Puolueeton alan suunnittelija hallitsee sen parhaiten. Näin vältytte myöskin harmeilta, joita voi seurata epäonnistuneesta suunnittelusta ja hankinnasta.
Onnea ja menestystä hankkeellenne.
-
Niin tosiaan tuo paikkakunta on Turku, unohtuikin mainita tuo.
Öljykattila on vuodelta -78, ja poltin -98. Tuo selittänee osittain korkean öljyn kulutuksen. Öljypoltin asentaja sanoi pannumme toimivan tällä hetkellä noin 40% teholla.
Meidän on tarkoitus samalla uusia patteriverkoston kaikki termostaatit, ja tasapainottaa järjestelmä, koska vanhat toimivat heikonlaisesti.
Tällä hetkellä ulkolämpötila on -12'C ja patterien menovesi on ~53'C, ja asunnossamme on hyvin lämmintä, ehkä liiankin. Naapureistakaan kukaan ei ole valittanut kylmää muuten kuin nollan asteen paikkeilla, jolloin automatiikkamme pudottaa lämpöä liiaksi. Varaajassa vesi oli 71'C.
Tarjouksista yksi on kahdella kompuralla.
-
Öljypoltin asentaja sanoi pannumme toimivan tällä hetkellä noin 40% teholla.
Meidän on tarkoitus samalla uusia patteriverkoston kaikki termostaatit, ja tasapainottaa järjestelmä, koska vanhat toimivat heikonlaisesti.
Tarjouksista yksi on kahdella kompuralla.
Niin arvelin, joten 32kW on jopa ylitehoinen.
Ota LVI suunnittelija mitoittamaan tehontarve.
Todella olet oikeassa patterien suhteen.
2 kompuraa tai vielä parempi 2 kokonaista lämpöpumppua on parempi kuin yksi tasaamaan tehoja ja varmistamaan lämmityksen.
-
Pikaisesti pelkällä maalaisjärjellä ajateltuna 2 kompuran tai 2 MLP:n systeemi tuntuisi varsin järkevällä. Toinen pumppu saisi kesät olla seis. Toisen hoitaessa pienen lämmitystarpeen ja käyttöveden ja toinen tulisi avuksi kylmemmillä ilmoilla. Tällaisen systeemin eduksi voisi ajatella vähäisemmät käynnistymiset ja pidemmät käymisjaksot. Josta puolestaan seuraa pidempi käyttöikä ja parempi hyötysuhde.
Eikä mahdollinen pumppu/kompressorivika lamaannuttaisi koko systeemiä.
-
Toinen pumppu saisi kesät olla seis. Toisen hoitaessa pienen lämmitystarpeen ja käyttöveden ja toinen tulisi avuksi kylmemmillä ilmoilla. Tällaisen systeemin eduksi voisi ajatella vähäisemmät käynnistymiset ja pidemmät käymisjaksot. Josta puolestaan seuraa pidempi käyttöikä ja parempi hyötysuhde.
Eikä mahdollinen pumppu/kompressorivika lamaannuttaisi koko systeemiä.
Paras olis jos pumpussa on jaksottelu automatiikka eli automatiikka tasaa laitteiden käyntitunnit.
-
Tuo öljynkulutus Turussa antaa aika mielenkiintoisia arvoja. 20kW pumpulla ja 2*210m kaivoilla saadaan energianpeitto 95%.
Arvatkaa lisälämmönraja.. No se on -5 astetta. Turku on Suomen lämpimintä aluetta ja tuon alla ollaan todella vähän..
-
juu, poikkeushan tämä(kin) talvi on, kun mennään neljättä viikkoa peräjälkeen yli -5 pakkasilla... Mutta tuotahan ne nyt ouhoavat että talvet kylmenevät, ja mielummin yläkanttiin tuon laitoksen rakentaisin kun alakanttiin...
-
Totta. Joku 35kW pumppu ja 3*190m antaa jo ~täystehon, mutta onko kustannukset sitten mitä luokkaa. Arvellaanpa että isompi pumppu olis 1500€ kalliimpi ja kaivoihin menisi jotain 6000€ enemmän eli yht. 7500€.
Lämmityskulut pienemmällä on jotain 500€ suuremmat vuoteen näillä hinnoilla. Lisäksi pienempi ei välttämättä tarvi vuosihuoltoa alle 3kg laitteena. Siinäpä sitä on purtavaa. Toisaalta tuo summa jakautuu taloyhtiössä useammalle..
-
Lämmityskulut pienemmällä on jotain 500€ suuremmat vuoteen näillä hinnoilla. Lisäksi pienempi ei välttämättä tarvi vuosihuoltoa alle 3kg laitteena.
Niinpä...Näillä hinnoilla.... Sitten kun sähkö maksaa alla -10C lukemissa 50 - 150 snt kWh, niin täysteho on poikaa.
Jos kyseessä on kaksi pumppua, niin kolme kiloakaan ei ylity. Tehdas leimattu hermeettinen koneikko sallii muuten 6kg kylmäainetta ja vuosihuoltoa ei tarvitse tehdä.
-
Lämmityskulut pienemmällä on jotain 500€ suuremmat vuoteen näillä hinnoilla. Lisäksi pienempi ei välttämättä tarvi vuosihuoltoa alle 3kg laitteena.
Niinpä...Näillä hinnoilla.... Sitten kun sähkö maksaa alla -10C lukemissa 50 - 150 snt kWh, niin täysteho on poikaa.
Jos kyseessä on kaksi pumppua, niin kolme kiloakaan ei ylity. Tehdas leimattu hermeettinen koneikko sallii muuten 6kg kylmäainetta ja vuosihuoltoa ei tarvitse tehdä.
En ole osatehon kannalla mutta, en kyllä usko että kiinteällä vuosihinnalla oleva sähköntarjonta loppuu. Noita sähkön hintoja ei yksinkertaisesti voi nostaa kovin paljoa, koska yhteiskunta ei sitä kestä. Mietitään jotain eläkelläistä jolta aletaan kiskoa moninkertainen sähkölasku. Ei taatusti mene läpi..
Pari viikkoa sitten tein kylmälainsäädännön tentin ja minulle jäi kyllä koulutuksessa tieto että kaikki yli 3kg pitää vuosihuoltaa. Ainakin lämpöpumput pitää, se tuli kyllä koulutuksessa selväksi.
-
Lämmityskulut pienemmällä on jotain 500€ suuremmat vuoteen näillä hinnoilla. Lisäksi pienempi ei välttämättä tarvi vuosihuoltoa alle 3kg laitteena.
Niinpä...Näillä hinnoilla.... Sitten kun sähkö maksaa alla -10C lukemissa 50 - 150 snt kWh, niin täysteho on poikaa.
Jos kyseessä on kaksi pumppua, niin kolme kiloakaan ei ylity. Tehdas leimattu hermeettinen koneikko sallii muuten 6kg kylmäainetta ja vuosihuoltoa ei tarvitse tehdä.
En ole osatehon kannalla mutta, en kyllä usko että kiinteällä vuosihinnalla oleva sähköntarjonta loppuu. Noita sähkön hintoja ei yksinkertaisesti voi nostaa kovin paljoa, koska yhteiskunta ei sitä kestä. Mietitään jotain eläkelläistä jolta aletaan kiskoa moninkertainen sähkölasku. Ei taatusti mene läpi..
Pari viikkoa sitten tein kylmälainsäädännön tentin ja minulle jäi kyllä koulutuksessa tieto että kaikki yli 3kg pitää vuosihuoltaa. Ainakin lämpöpumput pitää, se tuli kyllä koulutuksessa selväksi.
Sitten opettaja ei tiennyt mistä puhui ;D 6kg on raja jos tehtaalla on pumppu merkitty.
Sähkön hinnasta voi kaikki muodostaa oman mielipiteen.
-
Mistähän tuosta löytäisi tarkempaa tietoa? Ainakin pikagooglauksella monella sivulla mainitaan tuo 3 kg rajana. Toisaalta noissa ei puhuta mitään tehtaalla merkityistä.
http://www.kylmacenter.fi/fi/palvelut/huolto/
-
Mistähän tuosta löytäisi tarkempaa tietoa? Ainakin pikagooglauksella monella sivulla mainitaan tuo 3 kg rajana. Toisaalta noissa ei puhuta mitään tehtaalla merkityistä.
http://www.kylmacenter.fi/fi/palvelut/huolto/
Soitto Suomen kylmäyhdistykseen auttaa.
-
Mistähän tuosta löytäisi tarkempaa tietoa? Ainakin pikagooglauksella monella sivulla mainitaan tuo 3 kg rajana. Toisaalta noissa ei puhuta mitään tehtaalla merkityistä.
http://www.kylmacenter.fi/fi/palvelut/huolto/
Soitto Suomen kylmäyhdistykseen auttaa.
Näkyyhän noilla olevan www-sivutkin
-
Mistähän tuosta löytäisi tarkempaa tietoa? Ainakin pikagooglauksella monella sivulla mainitaan tuo 3 kg rajana. Toisaalta noissa ei puhuta mitään tehtaalla merkityistä.
http://www.kylmacenter.fi/fi/palvelut/huolto/
Soitto Suomen kylmäyhdistykseen auttaa.
Näkyyhän noilla olevan www-sivutkin
Sielläkin puhutaan vain 3kg:stä. Voisivat päivittää sivunsa.
-
Ja ilmoittaa kouluttajille.
-
Lämmityskulut pienemmällä on jotain 500€ suuremmat vuoteen näillä hinnoilla. Lisäksi pienempi ei välttämättä tarvi vuosihuoltoa alle 3kg laitteena.
Niinpä...Näillä hinnoilla.... Sitten kun sähkö maksaa alla -10C lukemissa 50 - 150 snt kWh, niin täysteho on poikaa.
Jos kyseessä on kaksi pumppua, niin kolme kiloakaan ei ylity. Tehdas leimattu hermeettinen koneikko sallii muuten 6kg kylmäainetta ja vuosihuoltoa ei tarvitse tehdä.
En ole osatehon kannalla mutta, en kyllä usko että kiinteällä vuosihinnalla oleva sähköntarjonta loppuu. Noita sähkön hintoja ei yksinkertaisesti voi nostaa kovin paljoa, koska yhteiskunta ei sitä kestä. Mietitään jotain eläkelläistä jolta aletaan kiskoa moninkertainen sähkölasku. Ei taatusti mene läpi..
Pari viikkoa sitten tein kylmälainsäädännön tentin ja minulle jäi kyllä koulutuksessa tieto että kaikki yli 3kg pitää vuosihuoltaa. Ainakin lämpöpumput pitää, se tuli kyllä koulutuksessa selväksi.
Yli 3kg kylmäainetta sisältävät laitteet tulee tarkastaa vuosittain. Poikkeuksena alle 6kg kylmäainetta sisältävät hermeettisesti suljettuja laitteita ei tarvikse tarkastaa, jos laitteeseen on merkitty sen olevan hermeetisesti suljettu.
Näin se on kylmäainelainsäädännössä ja näin se oli tentissäkin.
-
Palatakseni aiheeseen...
Pakkasta -22'C ja patterikierron menovesi 62'C.
-
Palatakseni aiheeseen...
Pakkasta -22'C ja patterikierron menovesi 62'C.
Maalämpöpumpulla ei saada noin korkeaa lämpötilaa patteriverkostoon lähtevälle kiertovedelle. Yli 55 -asteisen kiertoveden tuottamiseen joudutaan käyttämään sähkövastuspatruunaa ja seurauksena lämmityslaitoksenne taloudellisuus kärsii.
Jos talossanne on pattereissa termostaattiventtiilit, aiheuttavat ne tarpeen ajaa patteriverkostoon lämpöisempää vettä, jotta termostaateille jää säätövaraa.
- Maalämmitys on ns. matalalämpötekniikkaa.
- Maalämmöllä ei saada yli 55 asteista kiertovettä patteriverkkoon.
- Maalämmityksen hyötysuhde (COP) on sitä parempi, mitä matalalämpöisempää kiertovettä sen tarvitsee tuottaa.
Näistä syistä johtuen pattereissa ei kannata käyttää termostaatteja. Ne voivat olla paikoillaan, mutta ne tulisi säätää maksimiinsa, jolloin termostaatit eivät rajoita patterikiertoa.
Voitteko tarkistaa jossakin asunnossa, mitä seuraa, jos kaikki termostaatit säädetään maksimiinsa.
Jos huoneiston lämpötila nousee merkittävästi, on se lupaava merkki siitä, että pattereiden mitoitus saattaa olla tarpeeksi suuri maalämmitystä varten.
Onko patteriverkoston kiertopumpussa tehonsäätö? Sen tulisi olla maksimissaan kovilla pakkasilla.
Jos teillä on käytettävissä rakennuksenne LVI - suunnitelma, siitä ilmenee, mille patterien maksimilämpötilalle huoneistojen lämpöpatterit ovat mitoitetut.
Saattaa olla, että joudutte vaihtamaan jotakin lämpöpattereita isommiksi. Esimerkiksi vaihtamalla yksilevyinen patteri kaksi- tai kolmilevyiseksi.
Tässä vaiheessa kannattaa kartoittaa kaikki mahdolliset riskit, joita voi olla seurauksena lämmitysjärjestelmää uusittaessa.
Riskit löydetään ja vältetään osaavan LVI -suunnittelijan avustuksella.
Maalämpö on hyvä, huolettomasti toimiva ja taloudellinen lämmitysjärjestelmä, kunhan se suunnitellaan ja toteutetaan asiaa tuntevasti!
-
Pakkasta -22'C ja patterikierron menovesi 62'C.
Tämä arvo normaali patteritaloille mitoitettu menoveden lämpötila öljylämmityksellä.
Kirjassa LVI-Tekniikka/Harju&Matilainen vuodelta 2001 seuraavia mitoitusarvoja menoveden lämpötilaksi patteriverkolle:
-ulkolämpötila 0C ,menovesi +40C
-ulkolämpötila -10C,menovesi +50C
-ulkolämpötila -20C,menovesi +60C
-ulkolämpötila -30C,menovesi +70C
Lämmönkulutus 50kwh/R m3/a