Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Vette - 23.03.10 - klo:22:54
-
Suunnitelmissa 360m2 halli jossa tilavuutta 1820m3. Halliin tulee tekninen tila johon maalämpöpumpun voisi sijoittaa. Onko jokin hyvä syy miksei porakaivo josta saisi myös käyttöveden (esim. WC ja autonpesu ja ehkä käyttövesi) voisi sijaita suoraan teknisessä tilassa? :-/Ei tarvitsisi sokkelin altavientiä. Eikö se olisi yksinkertaisempaa ? Riittääkö yksi porakaivo jos lisänä olisi esim. ilmalämpöpumppu. Millaista suosittelette ?
-
Onko jokin hyvä syy miksei porakaivo josta saisi myös käyttöveden (esim. WC ja autonpesu ja ehkä käyttövesi) voisi sijaita suoraan teknisessä tilassa?
Kunnan rakennusvalvonta osaa kertoa kieltääkö jokin viranomaismääräys rakentamasta kaivoa rakennuksen sisälle.
Mieleen tulee ainakin mahdollinen radon ongelma. Radon on maaperässä oleva radioaktiivinen aine jota voi päästä kaivosta kaasumaisena rakennuksen sisälle. Hengitysilmassa oleva radon aiheuttaa keuhkosyövän vaaran.
-
Puratko hallin pois kaivonpäältä, jos jotain ongelmia tulee kaivoon joskus. Meilläpäin tekivät mökin sisään vesikaivon ja rupesivat puhdistamaan, eivät onnistuneet koska oli mökki päällä.
Käyttövettä et voi ottaa samasta kaivosta, missä on maalämpöputket, jos sattuu "viinakset" vuotamaan kaivoon ???
-
Jos rakennus on vasta suunnitteluasteella, niin se sokkelin alitus ei ole mikään ongelma.
En tiedä kuinka yleistä se on, mutta minulla ja eräällä tuttavallakin on lämpökaivo josta vesi valuu koko ajan yli. Sellainen lähde talon alla ei oikein tuntuisi mukavalta.
Sitten se ilmalämpöpumppu maalämmön apulämmityksenä vaikuttaa aika erikoiselta. Kylmimpänä aikana kun kaivosta ei lämpöenergiaa enää voisi ottaa, olisi ilmalämpöpumpunkin lämmityskyky lähes olematon. Taitaisi mennä silloin suoralle sähkölle pitkiksi ajoiksi.
-
Suunnitelmissa 360m2 halli jossa tilavuutta 1820m3. Halliin tulee tekninen tila johon maalämpöpumpun voisi sijoittaa. Onko jokin hyvä syy miksei porakaivo josta saisi myös käyttöveden (esim. WC ja autonpesu ja ehkä käyttövesi) voisi sijaita suoraan teknisessä tilassa? :-/Ei tarvitsisi sokkelin altavientiä. Eikö se olisi yksinkertaisempaa ? Riittääkö yksi porakaivo jos lisänä olisi esim. ilmalämpöpumppu. Millaista suosittelette ?
Jos hallia ei ole vielä edes tehty niin sokkelin alituksen ei pitäisi olla mikään ongelma. Siinä pohjia ja perustuksia tehdessä sen luulisi tulevan kivuttomasti.
Sitten tuohon mitoitukseen. Ei yksi 200 metrinen kaivo riitä millään konstilla riittää noin isoon halliin, jos siellä on tarkoitus pitää läpi vuoden plus asteita sisällä. ILP:stä ei ole mitään apua, koska MLP:n tehot kun loppuvat kovimmilla pakkasilla, eikä silloin normaalit ILP:t kovin kummoisia tehoja anna ja hyötysuhdekin on mitä on.
-
Tässä on jo monta hyvää vastausta. Älä poraa hallin alle, koska sokkelin alitus on pikkujuttu ja ei tule ongelmia radonin tai keruuputkien huollon kanssa.
Tarvittava lämpökaivon kokonaissyvyys riippuu siitä, mikä on hallin lämmöntarve. Kovasti on eroa sillä, haluatko sisälämmöksi paukkupakkasilla +10 °C vai +18 °C.
Jos et selviä yhdellä kaivolla, porauta kaksi kaivo mahdollisimman kauas toisistaan, jotta eivät syö toistensa tehoa. Toinen vaikka hallin pitkän sivun toiseen päähän ja toinen toiseen päähän.
Voit ehkä ottaa myös kohtuullisesti kasteluvettä, jos kaivo(je)n vedentuotto on hyvä. Enpä lähtisi juomavettä sieltä ammentamaan, vaikka keruupiirin etanoliliuoksen sekoittuminen imettävään käyttöveteen on pieni riski.
-
Ok, se voi huollon kannalta parempi olla ulkona, vaikka hallin sisäkorkeus on 5m, kaivosta ylitulevan veden voi johdattaa teknisen tilan viemäriin. Onko sitä radon haittaa saviperäisessä maassa ? En tiedä täälläpäin kenenkään kärsineen radon haitoista. Kyseessä korjaamo halli ei asuintila. Miten tuo kaivojen määrä lasketaan? Linkejä laskenta ohjelmiin? Minulla olisi mahdollisuus laittaa vaakaan n. 0,3ha alueelle myös putkea. Riittäisiköhän tuo 1 porauksen lisäksi?
-
Keruuputki savimaassa on halvempi toteuttaa. Toki voi laittaa sekä lämpökaivon että pintapiirin, ihan mahdollinen ratkaisu. Silloin pintapiiristä saadaan sulana aikana lämpöä kallion lämpöä elvyttämään.
Ennen keruupiirien mittojen laskemista sinun täytyy vähän tietää, mitä luokkaa korjaamonhallin energiankulutus tulee olemaan: rakenteen eristystaso, haluttu sisälämpötila, kuinka paljon joudutaan pitämään ovia auki talvella. En osaa yhtään neuvoa näiden laskemisessa, mutta sitä varten on rakennusalan ammattilaiset olemassa.
Ylitulvivista vesistä ei tarvitse huolehtia, ellei korjaamo tule alueelle, jossa on arteeisia kaivoja (http://www.geologia.fi/index.php?option=com_glossary&func=view&Itemid=123&catid=34&term=Arteesinen+kaivo), eli käytännössä ei missään Suomessa ;). Porausvaiheen porauslietevedet on useimmiten ongelmaton johtaa tai kuljettaa pois.
-
Minulla olisi mahdollisuus laittaa vaakaan n. 0,3ha alueelle myös putkea.
Meikäläisen matematiikalla 0,3ha(hehtaaria?) olisi 3000m2.
Menisi helposti 1500m pintaputkea
-
Minulla olisi mahdollisuus laittaa vaakaan n. 0,3ha alueelle myös putkea.
Meikäläisen matematiikalla 0,3ha(hehtaaria?) olisi 3000m2.
Menisi helposti 1500m pintaputkea
Tuossa olisi jo putkea sen verran, että aika paljon kestää ottaa energiaa. Riittäisi 20-30kW pumpulle. Mikäli halliin tulee kunnon eristeet ja ovet, niin saattaisi riittääkin. Periaattessahan tuossa on kokoa (lue. tilavuutta) saman verran kuin 3:ssa 200m2 omakotitalossa.
Kannattaa lasketuttaa lämmitysenergian tarve ammattilaisella ja sen perusteella pyytää tarjoukset, niin alkaa tarvittavan pumpun ja keruupiirin kokoluokka selviämään.
-
Sellainen tuli mieleen kun kohta on kesä ja helteet niin lämpöpumppuun mahdollisuus jäähdyttää hallia. ;)
-
Sellainen tuli mieleen kun kohta on kesä ja helteet niin lämpöpumppuun mahdollisuus jäähdyttää hallia. ;)
Meinaatko, että maapiiriin neste kiertämään rekan syylärin kautta ja isolla sähköflektillä ilma liikkeelle... Paljonko tuolla saisi jäähdytystehoa aikaiseksi? Tuskin tarpeeksi, kun tuppaa pahimman jäähdytyskauden aikaan olemaan maapiirin neste +10..15c.
Ikkunattomassa täystiilihallissa ei tarvitse jäähdytystä normaali kesänä. Siinä ja tässä ettei vielä juhannuksen aikaan tarvi lämmittää. ;D
Vastaavasti syksyllä ei ole mikään kiire laittaa lämmitystä päälle.
-
Peltihalleissa on helleaikaan melkoisen kuuma jos sattuu hellekausi pidempäään kestämään.
Varsinkin "pajan" puolella.Konttoritiloissa on yleensä mukavan viileää kun ilpit jäähdyttää.
Harmi ettei maalämpöpumpulla onnistu jäähdytys kuin keruupiirissä ::)
-
Maaviilennys tosiaan yleistyy koko ajan. Lattiaviilennystä markkinoidaan jo kovasti. Onkohan tällä palstalla muuten ketään jolla olisi tästä jo käytännön kokemusta?
Ja eikös muuten maalämpöpumpulla voisi jäähdyttää ihan kuten ILPilläkin? Mitäs muuta se vaatii kuin alkaa käyttämään teollisuushallin lattialämmitystä keruupiirinä ja tuuppaa lämmön kerupiiriin? No rahaa toteutukseen ja käyttökuluihin mutta kuitenkin...
-
Mitenhän sellainen toimisi jos laittaisi saman liuoksen keruu- ja lämmönjakopiiriin.Siis mitä normaalisti käytetään keruussa.
Vaihtaisi kiertopiirit vaikka käsiventtileillä tarpeen mukaan.
Talvella keruu maasta ja lämpö sisälle.
Helteillä keruu sisältä ja lämpö maahan.
:)
-
Ilman muuta kannattaa halli lämmittää maalämmöllä ja jos on kyse ihan kunnon korjaamosta, ei varmaan ole haittaa parista kaivonkannesta hallissa. Jos käy niin hyvin, että rupeaa vettä tyrkkäämään halliin, niin ei muuta kuin käyttöön ja ylimääräiset sadevesiviemäriin.
Paljon mukavampi on nimittäin tehdä mahdollisesti tarvittavia huoltotöitä sisätiloissa kuin taivasalla varsinkin talviaikaan.
Käyttöön tulevasta vedestä saadaan radonit kyllä suodatettua.:)
-
Mitenhän sellainen toimisi jos laittaisi saman liuoksen keruu- ja lämmönjakopiiriin.Siis mitä normaalisti käytetään keruussa.
Vaihtaisi kiertopiirit vaikka käsiventtileillä tarpeen mukaan.
Talvella keruu maasta ja lämpö sisälle.
Helteillä keruu sisältä ja lämpö maahan.
Ei ikinä! Lämmitys mielellään kyllä lattian kautta, mutta jäähdytystä ei ikinä lattian tai muun kiinteän pinnan kautta. Kondenssivedessä ei ole mukava liukastella.
Ilman muuta kannattaa halli lämmittää maalämmöllä ja jos on kyse ihan kunnon korjaamosta, ei varmaan ole haittaa parista kaivonkannesta hallissa. Jos käy niin hyvin, että rupeaa vettä tyrkkäämään halliin, niin ei muuta kuin käyttöön ja ylimääräiset sadevesiviemäriin.
Paljon mukavampi on nimittäin tehdä mahdollisesti tarvittavia huoltotöitä sisätiloissa kuin taivasalla varsinkin talviaikaan.
Käyttöön tulevasta vedestä saadaan radonit kyllä suodatettua.:)
Kaivojen huoltotöiden todennäköisyys on niin pieni, että kaivot kannattaa sovinnolla kaivaa ulkopuolelle. En ole tällä foorumilla kuullut kenenkään joutuneen vetämään keruuputkia ylös.
-
Ei ikinä! Lämmitys mielellään kyllä lattian kautta, mutta jäähdytystä ei ikinä lattian tai muun kiinteän pinnan kautta. Kondenssivedessä ei ole mukava liukastella.
...Suomessa on muutama satatuhatta jääkiekkoilijaa jotka ovat eri mieltä... :D
-
Ei ikinä! Lämmitys mielellään kyllä lattian kautta, mutta jäähdytystä ei ikinä lattian tai muun kiinteän pinnan kautta. Kondenssivedessä ei ole mukava liukastella.
...Suomessa on muutama satatuhatta jääkiekkoilijaa jotka ovat eri mieltä... :D
... Mutta enemmän ja enemmän on lämmitettäviä tekonurmia käyttäviä futaajia, joilla on taas erilaiset toiveet... :D
-
No, niin. 1500m putkea maahan, 3 piiriä, ja sillä pitäisi lämmetä. Mitä mieltä olette täysteho koneista, eli sähköä menee vain pumppujen pyörittämiseen. Tonttia sen verran että putket saa kaivinkoneella maahan upotettua. Miten olette kaivaneet 1,5m kauhalla paikka 2:lle vedolle, vai salaojakauhalla 0,3 metrin ura ja yksi veto. Kuin tärkeää kaivannon korko ? Jossain mainoksissa puhutaan 100mm toleranssista.