Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Hannu - 01.12.09 - klo:17:43
-
Maalämpö tuli laitettua loppukesästä ja olin tyytyväinen siihen asti kun eräillä messuilla IilmaVesiLP:n myjä väitti että se onkin nyt taloudellisempi systeemi kuin maalämpö. Investointi on n puolet MLP:n kustannuksista, ja muuten päästän sitten jotakuinkin samoihin käyttökustannuksista. Katselin IVLP:n käyriä, joissa todettiin että vielä -18 asteessa COP oli n 2 ja kesällä COP n 7 ja siellä nollakelilläkin lähellä MLP:n lukemia. Onkos tää nyt mahdollista ?
Samat kompukat kait niissä pyörii ? Miten ilmalämpöpumppu pystyy puristamaan vielä kovalla pakkasellakin 50% energian säästöjä ?
Kommentoikaa nyt viisaammat ? :-/
-
Kommenttini on, että tutustu tuon linkin foorumiin niin tiedät mikä on faktaa ja mikä myyjän "faktaa" noissa laitteissa:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php
Myyjät on luvanneet aika paljon ja totuus on lopulta aina siellä käyttäjien tarinoissa kuten täälläkin.
-
Niin, kyllä noissa IVLP käyrissä on vähän semmoista ongelmaa, että se hyvä cop on tarjolla väärään aikaan juuri silloin kun lämmitystä ei hirveästi tarvitse. Ja taas talvella olisi kiva saada sitä hyötysuhdetta. Yksinkertaistettu esimerkki COP 2 ja 3 (meidän talossa aika lähellä totuutta) eroista -18 pakkasella jos lähtökohtana käytetään vastaavaa taloa kuin minulla:
Lämmitysjärjestelmästä kiskottavat keskimääräinen teho
+22C-5K(kodinkoneet, valaistus ja ihmiset)+18C=35 asteen ero, talon vaippa noin 200W/K, teho 7kW.
COP:lla 2 ottoteho 3.5kW,
COP:lla 3 ottoteho 2,33kW.
Tehoero 1.17kW.
Kuukaudessa 24x30, eli 720 tuntia, ostetun energian ero 720h x 1.17kW = 842kWh, mikä tekee 10c hinnalla (kokonaishinta noin kotiinkannettuna) 84EUR. Siis ero kuukaudessa kylmänä aikana.
Ja vielä voi tietysti miettiä, ovatko mainitut cop:t oikeasti vertailukelpoisia, eli saako sillä IVLP:llä oikeasti kakkosen coppia noissa ulkolämpötiloissa, ainakaan noin vuosihyötysuhteena verrattuna, kuten tuo minun laskuissani käyttämä mlp:n cop 3.
Ero voi tietysti kääntyä toisin päin kesällä, mutta silloin tehoa menee lähinnä lämpimän käyttöveden tekoon, eikä hyöty yleensä ole niin suuri kuin lämmityskaudella. Ja toki jos talvet kääntyvät niin, ettei oikeasti kylmiä kelejä olekaan, voidaan lämpöä alkaa pumppaamaan aina ulkoilmasta, kuten lämpimemmissä maissa tehdään.
-
Miten ilmalämpöpumppu pystyy puristamaan vielä kovalla pakkasellakin 50% energian säästöjä ?
Kommentoikaa nyt viisaammat ? :-/
Helppoa, ei mitenkään. Ainoa VILP, millä pystyy kilpailemaan maalämmön kanssa kokonaiskustannuksissa on itse Kiinasta tilattu (ja asennettu) värkki, jonka kustannukset asennuksineen jää alle 1500 euron.
Joskus lueskelin noita "kauhutarinoita" lampopumput foorumilta yli kymppitonnin Sanyo CO2 värkeistä, joilla on nollakelissä vaikeuksia ylittää 1.5 COP.
Kukaan VILP myyjä ei taatusti laita nimeään paperiin, jossa luvataan rahat takaisin mikäli COP 2 ei toteudu vuositasolla.
Jani
-
Niin, kyllä noissa IVLP käyrissä on vähän semmoista ongelmaa, että se hyvä cop on tarjolla väärään aikaan juuri silloin kun lämmitystä ei hirveästi tarvitse. Ja taas talvella olisi kiva saada sitä hyötysuhdetta. Yksinkertaistettu esimerkki COP 2 ja 3 (meidän talossa aika lähellä totuutta) eroista -18 pakkasella jos lähtökohtana käytetään vastaavaa taloa kuin minulla:
Lämmitysjärjestelmästä kiskottavat keskimääräinen teho
+22C-5K(kodinkoneet, valaistus ja ihmiset)+18C=35 asteen ero, talon vaippa noin 200W/K, teho 7kW.
COP:lla 2 ottoteho 3.5kW,
COP:lla 3 ottoteho 2,33kW.
Tehoero 1.17kW.
Kuukaudessa 24x30, eli 720 tuntia, ostetun energian ero 720h x 1.17kW = 842kWh, mikä tekee 10c hinnalla (kokonaishinta noin kotiinkannettuna) 84EUR. Siis ero kuukaudessa kylmänä aikana.
Ja vielä voi tietysti miettiä, ovatko mainitut cop:t oikeasti vertailukelpoisia, eli saako sillä IVLP:llä oikeasti kakkosen coppia noissa ulkolämpötiloissa, ainakaan noin vuosihyötysuhteena verrattuna, kuten tuo minun laskuissani käyttämä mlp:n cop 3.
Tähän lisään vielä että COP-ongelman lisäksi on suurempi ongelma se että antoteho putoaa kuin lehmän häntä.
Sama on luettavissa ILP-testeistä. ILP on vähän armollisempi kun lämpö siirretään 22 asteiseen sisäilmaan, mutta kun pitäsii tehdä 35 asteista lattiavettä tai 50 asteista käyttövettä...
Jani
-
Ja vielä lisäyksenä VILP pitää mitoittaa (melkein) yhtä huolella kuin MLP, ainakin joidenkin VILP merkkien kanssa tämä on ehdottoman tärkeää.. Eli jos yrittää liikaa imeä lämpöä ilmasta -> kenno jäätyy nopeasti -> lisää kennon sulatuksia -> hyötysuhde&antoteho romahtaa.
-
Tähän VILP cop mysteeriin saadaan jotain valaistusta kun 9.12.2009 ilmestyy rakennusmaailman testi VILPEISTÄ.
-
Tähän VILP cop mysteeriin saadaan jotain valaistusta kun 9.12.2009 ilmestyy rakennusmaailman testi VILPEISTÄ.
Tuo testi on toivottavasti suoritettu jossakin muualla kuin rutikuivassa kylmälaboratoriossa ;) Tällöin myös sulatukset huomioidaan.
RM:n sivuilla oli ainakin aikaisemmin juttua että testiin oli vaikeaa saada maahantuojilta pumppuja. Maahantuojat pelkäävät tämän VILP-kuplan puhkeamista. Parempi olla pois testistä ja kertoa COP 7 satuja.
Jani
-
Todellakin, tuohon Sailorin toteamukseen sulatuksista:kuikanhan usein ilmavesilämpöpumppu sulattaa itsensä? Jostainhan sekin energia otetaan, sähköllä, tai sitten otetaan varaajasta ja hukataan energia ulkoilmaan.
Tuskin sulatusjaksojen kustannusvaikutuksia on missään kerrottu, vaikka olisi mitattukin. Toivottavasti todellakin tuleva testi ottaa tämä huomioon ja kertoo meille.
-
Suurkiitokset kaikille kommenteista ! Lämmittivät todella uuden MLP:n omistajan mieltä. Täytyy nyt vielä tutustua ajan kanssa syvällisemmin koko juttuun, on aika vaativaa näin mallikolle ja täysin tasapuolista tietoa vaikea löytää.
-
Suurkiitokset kaikille kommenteista ! Lämmittivät todella uuden MLP:n omistajan mieltä. Täytyy nyt vielä tutustua ajan kanssa syvällisemmin koko juttuun, on aika vaativaa näin mallikolle ja täysin tasapuolista tietoa vaikea löytää.
Tuossa on vilpistit asentaneet energiamittarit veteen ja pumpun sähkösyöttöön.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7883.0
Tästä voi saada jotain käsitystä siitä mihin nuo pumput oikein pystyvät.
-
Tästä voi saada jotain käsitystä siitä mihin nuo pumput oikein pystyvät.
Oh'hoh
ATS
-
Suurkiitokset kaikille kommenteista ! Lämmittivät todella uuden MLP:n omistajan mieltä. Täytyy nyt vielä tutustua ajan kanssa syvällisemmin koko juttuun, on aika vaativaa näin mallikolle ja täysin tasapuolista tietoa vaikea löytää.
Tuossa on vilpistit asentaneet energiamittarit veteen ja pumpun sähkösyöttöön.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7883.0
Tästä voi saada jotain käsitystä siitä mihin nuo pumput oikein pystyvät.
Olisi mielenkiintoista nähdä samanlaista dataa maalämpöpupuoleltakin. Oma lompakkoni ei tälle hetkelle pysty sijoittaa Pollucomiin, mutta ehkä jonain päivän...
-
Tuossa on vilpistit asentaneet energiamittarit veteen ja pumpun sähkösyöttöön.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7883.0
Tästä voi saada jotain käsitystä siitä mihin nuo pumput oikein pystyvät.
Olisi mielenkiintoista nähdä samanlaista dataa maalämpöpupuoleltakin. Oma lompakkoni ei tälle hetkelle pysty sijoittaa Pollucomiin, mutta ehkä jonain päivän...
Tässä vähän tyydytystä uteliaisuudelle.
Kun kahdeksan viime kuukautta on mittaustietoa kertynyt Kamstrupin energiamittarilla lämmitysenergiasta ja määrämittarilla lämpimästä käyttövedestä, sekä Tillquistin DIZ että EM23 DIN sähköenergiamittareilla, näyttää tuloksena olevan: COP = 3.
Tämä muodostuu kun 5220 kWh lämmitysenergiaa, ja 1310 kWh lämmintä käyttövettä, on tuotettu 2175 kWh:n sähkönkulutuksella ((5220 + 1310) / 2175 = 3). Kulutusarvoon sisältyvät kaikki lämmönjaon ja keruun pumput mukaanlukien legionellakuumennukset.
Olen joskus parempaankin uskonut, mutta mitattuna tulee kuitenkin nykyisillä tiedoilla tuo. Kuitenkin kyseessä on vain pieni, nimellisteholtaan 6 kW vaihtoventtiilipumppu, jolla lämmitetään patteriverkkoa, ja jonka tuotoksi ilmoitetaan EN 14511-standardin mukaisesti 4,9 kW 45 asteen tuottolämmöllä. COP arvoksi nollan keruunesteen tulolämmöllä 2,98. Jo seuraavan koon pumpulle ( 8 kW ) annetaan COP-arvoksi 7,2 kW:lla 3,27, mikä varmaan onkin saavutettavissa kun lämmitystarve on tuon alueella.
Ja onhan tuossa kokonainen ketjukin asiasta:
Maalämmön suunnittelu [ch8250] Yleistä [ch8250] Vertailulukuja maalämpötaloissa?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4155.0
-
Tuossa on vilpistit asentaneet energiamittarit veteen ja pumpun sähkösyöttöön.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7883.0
Tästä voi saada jotain käsitystä siitä mihin nuo pumput oikein pystyvät.
Olisi mielenkiintoista nähdä samanlaista dataa maalämpöpupuoleltakin. Oma lompakkoni ei tälle hetkelle pysty sijoittaa Pollucomiin, mutta ehkä jonain päivän...
Tässä vähän tyydytystä uteliaisuudelle.
Kun kahdeksan viime kuukautta on mittaustietoa kertynyt Kamstrupin energiamittarilla lämmitysenergiasta ja määrämittarilla lämpimästä käyttövedestä, sekä Tillquistin DIZ että EM23 DIN sähköenergiamittareilla, näyttää tuloksena olevan: COP = 3.
Tämä muodostuu kun 5220 kWh lämmitysenergiaa, ja 1310 kWh lämmintä käyttövettä, on tuotettu 2175 kWh:n sähkönkulutuksella ((5220 + 1310) / 2175 = 3). Kulutusarvoon sisältyvät kaikki lämmönjaon ja keruun pumput mukaanlukien legionellakuumennukset.
Olen joskus parempaankin uskonut, mutta mitattuna tulee kuitenkin nykyisillä tiedoilla tuo. Kuitenkin kyseessä on vain pieni, nimellisteholtaan 6 kW vaihtoventtiilipumppu, jolla lämmitetään patteriverkkoa, ja jonka tuotoksi ilmoitetaan EN 14511-standardin mukaisesti 4,9 kW 45 asteen tuottolämmöllä. COP arvoksi nollan keruunesteen tulolämmöllä 2,98. Jo seuraavan koon pumpulle ( 8 kW ) annetaan COP-arvoksi 7,2 kW:lla 3,27, mikä varmaan onkin saavutettavissa kun lämmitystarve on tuon alueella.
Ja onhan tuossa kokonainen ketjukin asiasta:
Maalämmön suunnittelu › Yleistä › Vertailulukuja maalämpötaloissa?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4155
Minusta COP 3 on aika hyvä patterilämmitys talolle. Ei varmaankaan ole tarvinnut juuri yli 50 asteen vettä pattereille syöttää?
Tuon perusteella lattialämmitystalojen COP:n voisi olettaa olevan jopa yli 3.
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5386249.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00174/5386249.jpg[/IMG][/url]
Asensin kesäkuussa maapiiriin energiamittarin.
Ylläolevassa trendissä esitetään "COP" ulkolämpötilan funktiona.
Pisteet on laskettu päivittäin mittausten vrk. keskiarvoista. Kotoa poissaoloista johtuen etenkin kesäajalta puuttuu pisteitä.
"COP" on laskettu: Ottoenergia + kaivosta saatu energia jaettuna ottoenergialla. Ottoenergia on lämmitysjärjestelmän ottama kokonaisenergia.
- Pumppu L-Ässä V-7.0
- Talo 1970 luvulla rakennettu
- Patterilämmitys
Käyrässä näkyvä taitekohta n. 8C kohdalla johtuu siitä, että tätä kylmemmillä ilmoilla saadaan kaikki lämmin vesi tulistusenergiasta ja 8C lämpimämmillä ilmoilla pitää käyttöveden tekoon käyttää myös lauhdutus energiaa.
Kokonais-COP puolen vuoden ajanjaksolla 12.6 - 7.12.-09 on ollut 2,93.
ATS
-
Nyt olisi rakentajan maailman verkkolehdestä tulokset luettavissa 3€:n hintaan. Taisi VILP-myyntimiehillä mennä mainoslauseet uusiksi....
-
joo mulle tulee RM ja luin artikkelin. pähkinänkuoressa varsinkin sanyo oli aivan susi. pitää pitää takkaa päällä että riittää lämminvesi. ;D