Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: henris - 11.07.09 - klo:19:00
-
Rakennamme vanhasta 1957 valmistuneesta navetasta/hevostallista taloa itsellemme. Kohteen yksityiskohtaiset tiedot tietojenkeruuketjussa ( http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46417#msg46417 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46417#msg46417) ). Meillä on ollut aiemmassa talossamme Lämpöässän maalämpöjärjestelmä (asennettu v.2000, alkuperäisen rakentajan toimesta), joka toimi lämpimän veden tuottokykyä lukuunottamatta hienosti. Silloisen pumpun tyypistä ei ole enää tarkkaa tietoa mutta ilmeisesti kyseessä oli C-malli tai sen edeltäjä. Joka tapauksessa veden lämpötila tippui pidemmän saunoittelun yhteydessä ~35asteeseen. Uuteen taloomme maalämpö oli kuitenkin meidän mielestämme se ainoa oikea vaihtoehto, lämmintä käyttövettä pitäisi kuitenkin riittää kaikissa tilanteissa.
Olen jo parin vuoden ajan ehtinyt lueskelemaan maalämpöfoorumia mutta vasta viime aikoina olen alkanut syventyä tarkemmin eri pumppuvalmistajien ratkaisuihin. Isommista kohteista on muutamia hyviä ketjuja mutta aivan samanlaista kohdetta ei ole vielä tullut vastaan.
Olin jo ehtinyt tehdä päätöksen, että kyllä sen suomi-tulistinpumppu (Lämpöässä tai Geopro) olla pitää mutta tieto on lisännyt tuskaa ja vaihtoventtiiliratkaisuiden edullisempi kokonaishinta on alkanut houkutella. Lisäksi kun on sen verran teknistä propellihattu -vikaa, ettei ihan mikään peruspakettiratkaisu kelpaa, loppuu myyjiltä yleensä vastaukset todella nopeasti. Myyjät yleensä hehkuttavat omia tuotteitaan ylivertaisina ja heittävät ympäripyöreitä prosenttilukuja tehokkuuksista. Kun sitten kysyn esim. lämpimän käyttöveden tuottamisperiaatetta yhdessä ison erillisvaraajan kanssa yhdistettynä ulkoiseen lämmönlähteeseen (esim. takassa oleva lämmönvaihdin tai aurinkokeräimet), ei kunnon vastauksia enää saakkaan ja todellinen yhteensopivuus ja vaikutus hyötysuhteeseen jää mysteeriksi.
Siksi käännynkin teidän, arvon foorumilaiset, puoleenne ratkaisun löytämiseksi. Tarkoituksenani ei ole käynnistää uudelleen tulistin-vaihtoventtiili-paremmuuskeskustelua yleisellä tasolla vaan löytää paras ratkaisu meidän kohteeseemme antamiemme tietojen perusteella, toki pienet väittelyt ovat sallittuja ;=). Kantaa saa ottaa mihin tahansa osa-alueeseen (esim. pumpputekniikka, mitoitus, termareiden tarve) ja kyseenalaistaa jo tehtyjä linjauksia. Vastauksiin toivon perusteluja, viittaukset esim. tämän foorumin säikeisiin ovat tervetulleita. Kiitoksia jo etukäteen kaikille osallistujille! Kohteen tiedot ja keskeiset kysymykset alla olevassa toisessa viestissä (3000 merkin raja iski).
-
Kohteemme kiteytetysti:
- Sijainti Lempäälä
- ~350m2 (175+175), 800/1160m3 (lämmin ilmatilavuus / rakennustilavuus)
- Normieristeet ja ikkunat/ovet
- Arvioitu vuotuinen lämpöenergian tarve 41000kWh
- Yhteensä 4 suihkua + 1 kylpyamme (350-400l), lämpimässä suihkussa viihtyviä useampia
- 6 henkeä, tulevaisuudessa mahdollisesti 7-8
- Lämpimän käyttöveden kierto jakotukeille (teknisestä tilasta pisimmillään ~20m vesipisteeseen)
- Maalämpöjärjestelmä vaihtoehdot Lämpöässä T15, Geopro SH13/15, IVT/Carrier E14
- Porakaivo(t), mitoitukset vaihdelleet 1x230m - 2x130m
- Porakaivosta tarkoitus ottaa kasteluvettä, jos vain vedentuotto on riittävä
- Erillisvaraaja 1000l (Lämpöässä/Geopro) ja 320/160 (IVT/Carrier)
- Ilmanvaihtokoneena Enervent Pegasos EDE (pyörivä, jälkilämmitys sähköllä)
- Jäähdytys puhallinkonvektoreilla
- Varaajaan mahdollisuus lämmön syötöstä ulkoisesta lähteestä (lähtökohtaisesti Hopealoimu takkalämmönsiirrin)
- Vesikiertoinen lattialämmitys (1. krs 80mm betonilaatta, 2. krs lämmönluovutuslevyt + pumpputasoite)
- Kosteisiin ja muihin laatalla pinnoitettuihin tiloihin 2. lämmityspiiri
- Huonetermostaatit (mahdollisesti) makuuhuoneisiin ja niihin tiloihin, joissa on takat
Kysymyksiä (tässä vain ne tärkeimmät...)
1. Kumpi perustekniikka (tulistin, vaihtoventtiili) soveltuu parhaiten tämän tyyppiseen (isohko + paljon LKV:tä) kohteeseen?
2. Soveltuuko iso erillisvaraaja vaihtoventtiilitekniikkaan? Mikä on silloin käyttöveden ja lämmitysveden tuottoperiaate? Miksi esim. IVT tarjoaa vain 300/160 käyttövedenlämmitintä, kun pyydän luokkaa 1000l varaajaa?
3. Onko iso erillisvaraaja yleensäkään tarpeellinen/hyödyllinen käyttöveden riittävyyden varmistamiseksi?
3. Onko takkalämmönsiirtimeen varautuminen järkevää (olettaen että puu on varsin edullista)? Vaatii ylimääräisen kierukan varaajaan, sotkeeko jotenkin pumpun toimintaa? Vaihtoventtiiliratkaisuissa pystyisi ilmeisesti hyödyntämään vain käyttöveden lämmitykseen?
4. Soveltuvatko huonetermostaatit vaihtoventtiiliratkaisuihin?
5. Mitä ovat lattialaattaan tulevat termostaatit, käytetäänkö niitä kaikissa ratkaisuissa?
6. Missä ehdokasmaalämpöjärjestelmissä on kunnon tuki (=kunnolla tuotteistettu) puhallinkonvektoreiden käyttöön jäähdytyksessä?
7. Missä ehdokasmaalämpöjärjestelmissä on kunnon tuki tietokonepohjaiselle valvonnalle ja/tai ohjaukselle?
8. Onko porakaivon reikien määrällä vaikutusta lämmönkeräyskykyyn eli onko yksi 220m sama kuin kaksi 110m (vain vähän pintaporausta)?
9. Miten ratkaisisitte puolilämpimän talvipuutarhan lämmityksen? Alkuperäinen ajatus oli hyödyntää Geopron alijäähdytintä pakkassuojatun lattialämmityksen kautta (sähköpatterit lisänä/varana).
10. Miten lämpimän veden kierto pitäisi järjestää, että siitä olisi mahdollisimman vähän vahinkoa?
-
- Paikkakunta ei ilmene tiedoista. Keruupiirin mitoitus on paikkakuntariippuvainen.
- Teillä on monta lämpimän käyttöveden kuluttajaa, laitteistossa tulee olla iso käyttöveden varaaja.
Silloin tulisi lähinnä kysymykseen erillisvaraajalliset pumput, esim. Lämpöässän T -mallit tai Geopro SH -mallit.
- Onko 41.000 kWh/vuosi rakennuksen vaatima energia, tuleeko käyttövesi siihen päälle lisäksi?
Menestystä perheenne hankkeelle!
-
Oli se sijainti kyllä siellä tietojenkeruuketjussa mutta nyt myös tuossa pähkinänkuoriversiossa ;)
41.000 kWh/vuosi on kokonaislämmitysenergian laskennallinen määrä pitäen sisällään käyttöveden (=12000kWh). Nämä arvot energiatodistuksen laatimiseen käyttämästäni VTT:n Energiajuniori-excelistä. Karkeasti arvioiden määrät kuulostavat suht järkeviltä ja lämmitys/käyttövesi suhdekin on ilmeisesti aika kohdallaan.
Kiitoksia kannustuksesta! 1½ vuotta on enimmäkseen purettu ja korjattu kantavia rakenteita ja nyt ollaan vihdoin tämän vuoden puolella päästy rakentamaan uuttakin.
-
Mielenkiintoisen kuuloinen rojekti, mielellään osallistuisi kehittelyyn mutta kun on nuo omat panelihommat kesken niin ... ;)
Kovasti on LV kulutusta... auringosta sais paljon irti, on ns. tilausta kesälläkin lämmittämiselle ja maapiiri saisi huilatakin (reikä ehkä matalammaksi), onko lappeet "hyvät" auringolle?
Iso(t) varaajat lienevät paikallaan, niinkuin tomppeli mainitsi.
Syvä reikä parempi kuin 2 matalaa...
Geopro SH alijäähdyttimellä kuulostaisi aika sopivalta.
Lisäksi ehkä toinen varaaja sille auringolle ja LV esilämmitykselle kun kulutusta on, Akvatermin solar ....
Integroitua systeemiä auringon kanssa ei suomipumpuista taida löytyä.
Nämä oli tämmösiä "heittoja" .... panelit ei katkee jos tähän jää koukkuun ;)
-
Mielenkiintoisen kuuloinen rojekti, mielellään osallistuisi kehittelyyn mutta kun on nuo omat panelihommat kesken niin ... ;)
Kovasti on LV kulutusta... auringosta sais paljon irti, on ns. tilausta kesälläkin lämmittämiselle ja maapiiri saisi huilatakin (reikä ehkä matalammaksi), onko lappeet "hyvät" auringolle?
Iso(t) varaajat lienevät paikallaan, niinkuin tomppeli mainitsi.
Syvä reikä parempi kuin 2 matalaa...
Geopro SH alijäähdyttimellä kuulostaisi aika sopivalta.
Lisäksi ehkä toinen varaaja sille auringolle ja LV esilämmitykselle kun kulutusta on, Akvatermin solar ....
Integroitua systeemiä auringon kanssa ei suomipumpuista taida löytyä.
Nämä oli tämmösiä "heittoja" .... panelit ei katkee jos tähän jää koukkuun ;)
Niinpä, rakennushankkeen keskellä ei oikein tunnu olevan aikaa päätösten tekemiseen ja etukäteenkään ei kaikkea pysty ratkaisemaan. Meinaa pää räjähtää jo ihan nykyrakenneratkaisujen hanskaamisessa, onneksi tekniset osuudet ovat lähempänä omaa sydäntä, joten niille sentään riittää aikaa.
Rakennus on pituussuunnassaan (20m) lähes länsi-itäsuunnassa, joten aurinko kiertää ison lappeen käsittääkseni lähes optimiasennossa. Tosin itse olen pähkäillyt, että lämpimän käyttöveden tarve painottuu voimakkaasti syksy-talvi-kevät akselille, jolloin on mukava saunalla ja lämpimillä suihkuilla kompensoida ulkoilman kylmyyttä. Samalla logiikalla tuo Hopealoimu takkalämmönvaihdin voisi olla erittäin kannattava ratkaisu; takka loimuamaan vähän ennen saunomista, niin pumppu todennäköisesti huilaa koko saunomisen ajan.
Sekä GeoPron että LÄssän varaajiin saa aurinkokierukan helposti ja sitä voi "väärinkäyttää" myös tuon takkalämmönvaihtimen kanssa. Alla linkki tuon Hopealoimun esitteeseen, minusta fiksusti ratkaistu perinteisiä ylikuumenemis yms. ongelmia:
http://www.hopealoimu.fi/fi.php/lammonvaihdin/
-
Meillä on alunperin yösähköllä/puukattilalla lämmitettävä 1250 litran varaaja jossa on 2kpl käyttövesikierukkaa.
Talo on 115/170m2 -88 rakennettu ja vesipattereilla lämpiävä.
Tuohon systeemiin lisättiin maalämpö kone alkujaan siten että lauhdutinpiiri lämmittää isoa varaajaa ja 150l erillinen pikkuvaraaja lämpiää tulistinpiirin (n 2kw) teholla.
Talvikaudella tämä systeemi toimi oikein hyvin,isossa varaajassa pidettiin 38-43 asteen lämpö ja Ouman annosteli siitä patteriverkkoon kiertovettä lämmöntarpeen mukaan.
Kun koneella lämmönkulutuksesta johtuen oli riittävästi käyntijaksoja niin tulistinvaraajasta saatiin piisallisesti lämmintä käyttövettä 5 henkisen porukan käytöön,pikkuvaraajan lämpö pysyi yli +55 asteessa ,kovemmilla pakkasilla meni jopa +70 asteeseen.
Meillä oli vuosia ongelmana kesäaika kun tarvittiin vain lämmintä käyttövettä,nostettiin tuon 1250 litran varaajan lämpö +50 asteeseen ja otettiin lämmin käyttövesi sieltä,tulistinlämmöt meni aluksi "harakoille" kun kesäaikana koneen käyntijakson aikana pikkuvaraajan lämpö nousi vain +35asteeseen.
Löysin tämän foorumin toissatalvena ja näitä juttuja lueskellessa ja kysellessä opin maalämpökoneen toimintaa siinä määrin että muutin tulistinpiirin lämmönvaihtimen kesäajaksi lämmittämään isoa varaajaa.
Nyt systeemi on hyvä talvella ja kesällä.Lämpimän käyttöveden kehittäminen kesäaikaan pelkällä lauhdutinlämmöllä vei n 5kw/vrk ja nyt sama lauhdutin+tulistinlämmöllä n3,5kwh/vrk.Iso varaaja on uretaanieristeinen ja tarvittaessa voi lämmittää myös puukattilalla ja miksei aurinkopanelillakin mutta kun MLP:n kulutus on kesäaikana niin vähäinen niin ei oikein kannata.
Sähkövastuksella kesäajan kulutus on 10kwh/vrk niin silloin voisi kannattaakin.
Meillä on kai sitten talviaikaan tulistinpumppu ja kesäaikaan vaihtoventtiilipumppu kun käsiventtiilillä vaihdetaan osa lauhdutinkierrosta kiertämään tulistin lämmönvaihtimen kautta ja molemmat piirit lämmittää vain isoa varaajaa ja pieni tulistinvaraaja on kesäajan kylmillään.
Jotenkin tuntuisi että jos aiot laittaa ison ,1000 l tai suuremman käyttövesivaraajan niin vaihtoventtiilikone olisi parempi,siinä kun kone tekee käyttöveden ja lämmitysveden eriaikaan ja eri lämpötiloilla ja kesäaikaan kun lämpökuormaa on vähän niin tekisi pelkästään lämmintä käyttövettä.
Näin minä tuon tällä tietämyksellä näkisin.
Ei muuten ole yhtään haitaksi vaikka ymmärtää/opettelee maalämpökoneen toimintaperiaatteita,perusidea on kaikissa kutakuinkin sama mutta siitä on kehitetty lukuisia variaatioita jotka tietyissä olosuhteissa tuottaa korkealla hyötysuhteella lämpöä mutta omien käyttöolosuhteiden ymmärtäminen ja niihin sopivan pumpun valinta olisi jossain määrin omassa(kin) harkinnassa eikä pelkästään myyjien näkemyksien varassa ;)
-
Mielenkiintoisen kuuloinen rojekti, mielellään osallistuisi kehittelyyn mutta kun on nuo omat panelihommat kesken niin ... ;)
Kovasti on LV kulutusta... auringosta sais paljon irti, on ns. tilausta kesälläkin lämmittämiselle ja maapiiri saisi huilatakin (reikä ehkä matalammaksi), onko lappeet "hyvät" auringolle?
Iso(t) varaajat lienevät paikallaan, niinkuin tomppeli mainitsi.
Syvä reikä parempi kuin 2 matalaa...
Geopro SH alijäähdyttimellä kuulostaisi aika sopivalta.
Lisäksi ehkä toinen varaaja sille auringolle ja LV esilämmitykselle kun kulutusta on, Akvatermin solar ....
Integroitua systeemiä auringon kanssa ei suomipumpuista taida löytyä.
Nämä oli tämmösiä "heittoja" .... panelit ei katkee jos tähän jää koukkuun ;)
Niinpä, rakennushankkeen keskellä ei oikein tunnu olevan aikaa päätösten tekemiseen ja etukäteenkään ei kaikkea pysty ratkaisemaan. Meinaa pää räjähtää jo ihan nykyrakenneratkaisujen hanskaamisessa, onneksi tekniset osuudet ovat lähempänä omaa sydäntä, joten niille sentään riittää aikaa.
Rakennus on pituussuunnassaan (20m) lähes länsi-itäsuunnassa, joten aurinko kiertää ison lappeen käsittääkseni lähes optimiasennossa. Tosin itse olen pähkäillyt, että lämpimän käyttöveden tarve painottuu voimakkaasti syksy-talvi-kevät akselille, jolloin on mukava saunalla ja lämpimillä suihkuilla kompensoida ulkoilman kylmyyttä. Samalla logiikalla tuo Hopealoimu takkalämmönvaihdin voisi olla erittäin kannattava ratkaisu; takka loimuamaan vähän ennen saunomista, niin pumppu todennäköisesti huilaa koko saunomisen ajan.
Sekä GeoPron että LÄssän varaajiin saa aurinkokierukan helposti ja sitä voi "väärinkäyttää" myös tuon takkalämmönvaihtimen kanssa. Alla linkki tuon Hopealoimun esitteeseen, minusta fiksusti ratkaistu perinteisiä ylikuumenemis yms. ongelmia:
http://www.hopealoimu.fi/fi.php/lammonvaihdin/
http://www.tulituote.com/Valikoima-Vesikiertotakat.htm
Tuolta saat vertailua hintoihin vesitakkojen osalta....tekniikkaan en ole tutustunut, törmäsin vaan vahingossa.
Ainakin se SH:n aurinkokierukka on varmaan sopiva takka käyttöön...sanoisin että jopa parempi sille kuin aurinko käyttöön. Se varaajan pohja on lämpötilaltaan alimmilaan yleensä kylmimmän paluu veden tasolla... sinulla silloin ehkä +20-25C eli sinne kun "loimuttaa" niin kohta LV kapasiteettikin kasvaa...
Aina MLP sitten lisänä: Kesällä aurinkoa ja Talvella takkaa, siinä sopiva yhdistelmä...no ei varmaan kaikkia kannata laittaa.
Itse olen huomannut että kesällä vettä kuluu enemmän jos on kuumaa tai liikunnalllisia harrastuksia, syy ehkä että pitää hiet huuhtoo useammin.
-
2. Soveltuuko iso erillisvaraaja vaihtoventtiilitekniikkaan? Mikä on silloin käyttöveden ja lämmitysveden tuottoperiaate? Miksi esim. IVT tarjoaa vain 300/160 käyttövedenlämmitintä, kun pyydän luokkaa 1000l varaajaa?
IVT:n (yksinkertaisella) logiikalla lisäenergia otetaan käyttöön aina parametrin asettaman minuutien päästä pumpun käynnistyksestä. Jos varaaja olisi esim. 1000l ja samassa syklissä lämmitystä, aikaraja olisi asetettava turhan pitkälle. Toisaalta asentajan mukaan "jos vesi menee liian alas, lisälämpö lähtee heti päälle".
Itse joskus pähkäilin samaa, ja päädyn "varaukseen", jossa 300l (voi olla isompikin" lisävaraaja voidaan lisätä myöhemmin standardi C9n (185l vakiona)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=938.msg8282#msg8282 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=938.msg8282#msg8282)
(http://www.elisanet.fi/kolu/MLPUlkonenVaraaja.htm)
Aikanaa ei tullut kommentteja eikä vielä toteutettu... Vastaavasti voisit varmaan laittaa lsävaraajan, jossa myös kierukka aurinko/takka lisälämmitykselle.
3. Onko iso erillisvaraaja yleensäkään tarpeellinen/hyödyllinen käyttöveden riittävyyden varmistamiseksi?
185l ei tule riittämään teillä lukemien perusteella.
Peruskysymys taitaa olla, kuinka paljon olet valmis maksamaan varmistetusta piikkikulutuksesta (2-3krt voudessa)?.
Takka kuullostaa hyvältä, mutta sitten laittaa vielä 1000l varaaja on jo karkeaa ylimitoitusta (jos vain jaksat laittaa takan päälle aina "piikkipäivinä")
3. Onko takkalämmönsiirtimeen varautuminen järkevää (olettaen että puu on varsin edullista)? Vaatii ylimääräisen kierukan varaajaan, sotkeeko jotenkin pumpun toimintaa? Vaihtoventtiiliratkaisuissa pystyisi ilmeisesti hyödyntämään vain käyttöveden lämmitykseen?
Lisälämpö tuskin sotkee vaihtoventtiilikonetta, siinähän vain simppeli alaraja/yläraja-ohjaus. Kierukka miel. varaajan alaosaan.
Jos laitat vaihtoventtiillikoneeseen myös LL-piiriin varaajan kierukalla, ja P1 päällä, onnistunee (vaatinee jotain "Takka"-säätöä LKVn ja LLn välillä. Toinen asia on kannattaako rahallisesti (takkahan lämmittää taloa joka tapauksessa (ja sisäanturi kompensoi MLP:n "pienemmälle"
7. Missä ehdokasmaalämpöjärjestelmissä on kunnon tuki tietokonepohjaiselle valvonnalle ja/tai ohjaukselle?
...
Valvonnan tuki surkeaa, tehtävä itse (ellei Ouman) tai maksaa joillain valmistajilla maltaita. Hälytyskosketin vakiona, jos paljon lämmittää. Jos meinaat pelkästään valvoa lämpötiloja (et säätää), ulkonen 1-wire tms. mittaus helpoin / halvin.
IVT:lle oli aiemmin Husdata, mutta kun lopulta päädyin Carrier:iin (IVT), ei enää onnistunut....
10. Miten lämpimän veden kierto pitäisi järjestää, että siitä olisi mahdollisimman vähän vahinkoa?
Itsellä LKV kierto päällä, kun pumppu käy (P2:n takana). Tuntuu olevan hyvä 185l:n sisäisellä varaajalla. Tulevaisuudessa tarkoitus laittaa kellokytkin rinnalle (päivällä 5...10min / 60min :-/ ) jotta kesälläkin pieni kierto...
-
41.000 kWh/vuosi on kokonaislämmitysenergian laskennallinen määrä pitäen sisällään käyttöveden (=12000kWh). Nämä arvot energiatodistuksen laatimiseen käyttämästäni VTT:n Energiajuniori-excelistä. Karkeasti arvioiden määrät kuulostavat suht järkeviltä ja lämmitys/käyttövesi suhdekin on ilmeisesti aika kohdallaan.
41.000kWh vuodessa tarkoittaa Tampereen seudulla vähintään 210 metrin aktiivisyvyistä lämpökaivoa, mieluummin kaiken varalta vieläkin hiukan syvempää, ehkäpä noin 230 metriä.
Tuo kaivon syvyys ei aina onnistu. Voi tulla liikaa vettä, jolloin kompressorin antama max. ilmanpaine ei riitä kaivon pohjaan poraamiseen.
Sinänsä olisi edullisempaa porauttaa yksi syvä kaivo, kuin 2 kpl matalampia. Syvemmällä, noin 2 metrin syvyydessä kallioperän lämpötila on noin 2 astetta korkeampi, kuin 20-50 metrin syvyydessä.
Pumpun teholuokaksi tulisi noin 15-16 kW täystehomitoitettuna.
Ison asukasmäärän takia käyttövesivaraaja tulisi olla 300-500 litraa.
Vaivattomin toteutus on tulistuslämpöpumpulla, jossa on iso, vähintään 700 litrainen, mutta mieluummin 1000 litrainen erillisvaraaja.
Isolla varaajakoolla vähennetään käynnistymiskertoja, joka puolestaan säästää kompressoria ja parantaa vähän hyötysuhdetta.
-
Kiitoksia taas vastauksista, hyviä näkökulmia on otettu esille!
Vastauksien ja muun lukemisen perusteella tulistintekniikkaan perustuvat ratkaisuvat ovat enemmän luontevimmillaan ison varaajan kanssa kuin vaihtoventtiilikoneet. Tosin ison varaajan tarve tulee kuitenkin ymmärtääkseni pääasiassa tuon takkalämmönvaihtimen ja vasta toissijaisesti suuren lämpimän käyttöveden tarpeen takia. Tai ainakin itse kuvittelin takan kehittävän niin paljon lämpöä, ettei sen varastoiminen ihan pieneen varaajaan onnistu. Hopealoimulle luvataan ~30% hyötysuhdetta ja heidän esitteessään oli laskettu kahden pesällisen polttamisen nostavan 500l lämpötilaa 40 asteella (20kg puuta, 4kWh/kg, palamisen hyötysuhde 85%, siirtimen hyötysuhde 35% => 23kWh). Näiden laskelmien todenmukaisuudesta en sitten tiedä mutta olivathan nuo vesitakkojenkin tehot varsin miehekkäitä (+18kW).
Kaivojen kohdalla todennäköisesti pelaan hieman varman päälle ja otan 2 x 130-150m. Ajatuksena oli/on osatehoittaa pumppu jonnekin 85% kieppeille, jolloin 13kW malli voisi riittää. Tällöin voisi pärjätä yhdelläkin kaivolla. Mitään riskiä alimitoitetusta kaivosta en kyllä aio ottaa.
Valvonta on ihan pakollinen juttu, koska taloautomaatiota on muutenkin tulossa 1-wiren ja vähän eksoottisemman x10:n muodossa. Luetun perusteella Ouman on siinä kova sana ja kun satun vielä tuntemaan tuon Talologgerin toteuttajan ja itsessäkin on vähän bittinikkarin vikaa, statistiikan riemuvoittoa ei pidättele mikään ;) Ohjauksessa periaatteessa riittäisi jotain kautta kyky tehdä lämpötilatiputus, jos ollaan pidempään poissa kotoa. Ainakin kuvittelin, että kun systeemin kerran hyvin säätää, ei siihen usein tarvitse koskea.
-
Eikös navetan ympärillä ole maata?
mihin saisit putket levitettyä, eli tekisit maapiirin eikä porakaivoa.
Tai voisit tehdä niiden yhdistelmän, talveksi-kevääksi kaivo (230m) ja kesäksi-syksyksi maapiiri.
Vaihto syksyllä kallioon kun maa kylmempi kuin kallio ja keväällä toisin päin kun aurinko on tehnyt tehtävänsä ja lämmittänyt maan paremmaksi kun kallion.
Maapiiri mahdollisimman pintaan jotta aurinkovaikutus nopeampi.
Ja silloin taas porareikä saisi kerätä voimia talveksi...
Taas tommosia heittoja....
-
Onhan sitä reilut ½ hehtaaria ja vieläpä vetistä savea mutta kun menimme tekemään ison piha-alueen nurmikoineen ja istutuksineen juuri siihen kohtaan missä olisi ollut optimi paikka maapiirille. Se paikka mihin putket suunniteltiin olikin aivan liian kivikkoista ja kalliokin tuli vastaan. Piha-alueen rakentamiseen upposi niin paljon aikaa ja rahaa, ettei millään raaski myllätä sitä.
Vanhassa talossamme oli maapiiri ja sitä joutui aina varomaan vähän isompien puiden monttuja kaivaessa. Rouva on sen verran ahkera viherpiipertäjä, että uusikin tontti tullaan vielä moneen kertaan mylläämään. Myös tulevien mahdollisten rakennusten perustukset saattaisivat uhata maapiiriä. Lopullisesti asian ratkaisi puhallinkonvektoreilla tehtävä jäähdytys, mihin maapiiristä ei olisi meidän kohteessamme riittänyt potkua.
Olisi tuossa kyllä vähän pienempi pläntti, joka voisi toimia Roorin kaksi-piiri -idealla kesä aikana. Siihen saisi n. 400m putkea. Liikkeelle lähtetään porakaivolla, koska se tarvitaan joka tapauksessa.
Mites, onko kenelläkään ajatuksia seinä/lattiatermareista ja puolilämpimän talvipuutarhan lämmityksestä? Tuohon jälkimmäiseen ehdotin toimittajille pakkassuojattua nestettä koko taloon lämmityspiiriin mutta sain seuraavia vastaväitteitä:
- Huonompi lämmönsiirtokyky
- Saattaa rasittaa lämpöpumpun osia (?)
- Monimutkaistaa varaajan rakennetta, koska yksittäisen kierukan hajoaminen ei saa mahdollistaa käyttöveden ja pakkassuojatun nesteen sekoittumista
-
Ykkössuosikiksi on nousemassa Geopro SH13 + SHAK1002. Tähän saa myös alijäähdyttimen, jota voisi hyödyntää puolilämpimän talvipuutarhan (lasikatteinen kokonaisuudessaan) lämmityksessä. Lueskelin seuraavat säikeet:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=779
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=789
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3596
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=542
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=801
Koska alijäähdytin tuottaa lämpöä vain pumpun käydessä, pitää jatkuvuus jotenkin ratkaista. Olisiko huono idea kytkeä alijäähdytin pieneen sähkövastuksella varustettuun varaajaan, jonka pakkassuojattua nestettä sitten kierrätettäisiin lattiakierrossa? Toinen vaihtoehto olisi laittaa pakkasvahdit itse tilaan. Nestekierto pitää joka tapauksessa olla pakkassuojattu mutta Geopron alijäähdyttimen tapauksessa tämä ei ole ongelma, koska se on käsittääkseni täysin erillinen muusta järjestelmästä.
Tässä muuten tarjous Geoprosta:
- Geopro SH13
- 1000l varaaja
- Asennus
Hinta 13900eur
+ 250eur puhallinkonvektorijäähdytysvalmius
+ 470eur aurinkokierukka
Porakaivo (Rototec) 32eur/m, 3m maaporaus, huoltokaivot, putket sisään vietynä.
Eipä tule halvaksi energiansäästö...
-
Tässä muuten tarjous Geoprosta:
- Geopro SH13
- 1000l varaaja
- Asennus
Hinta 13900eur
+ 250eur puhallinkonvektorijäähdytysvalmius
+ 470eur aurinkokierukka
Porakaivo (Rototec) 32eur/m, 3m maaporaus, huoltokaivot, putket sisään
vietynä.
Eipä tule halvaksi energiansäästö...
Paljonko on sh13 pumppu +1000L varaajan hinta tuosta muhkeasta 13900E.
2008 kesällä kyselin geopro hintaa sh11 + 700L varaaja n.8000e.
Mtähän tuohon asennukseen kuuluu?
-
Tuota hintaa ihmetellessäni törmäsin alla olevaan viestiin:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=521
Hinta ilman asennusta ja tarvikkeita tippui loppujen lopuksi (v2007) alle 9000eur. Kun on lisäksi lukenut sopivat suodatinlasit päässä kohtuullisen kiivaita keskusteluita paketti vs erillishankinta asiasta, olen päättänyt lähteä etsimään erillistä pumpun ja varaajan toimittajaa ja käyttää LVI-urakoitsijaani asennuksessa. Tietenkin pitää varmistaa, että heillä on riittävä kokemus nimenomaan Geoprosta (vaikka tämänkin tarve on kyseenalaistettu). Lattialämmityksessä käynee muuten samalla tavalla.
Asennukseen ei lukemani perusteella voi mitenkään mennä yli kolmea työpäivää (=1080eur, 48eur/h) ja tarvikkeiden hinta meidän vähän erikoisemmassakin tapauksessa asettunee alle 2000eur. Tällä matikalla saamassani "pakettihinnassa" on ilmaa ~2000eur. Se on paljon se. Tulen kysymään jälleenmyyjältä pumppu/asennus/tarvikkeet erittelyä. Jotenkin tuntuu, etten sellaista tule saamaan.
Aivan toinen juttu on tuo pääsulakkeen koko. Olenko ymmärtänyt oikein, että sekä SH:ssa että SHAK:ssa on sähkövastukset (3/6/9kW SH:ssa ja 9kW SHAK:ssa)? Miten nämä suhtautuvat toisiinsa? Voiko pumppu, pumpun vastus ja varaajan vastus kaikki olla samaan aikaan päällä? Tähän kun vielä nokittaa 12kW Maxi-IKI:n, niin johan paukkuu isommatkin sulakkeet ;D Vakavasti ottaen, olen jo asennoitunut nostamaan nykyisen 3x25A 3x35A:ksi mutta riittääkö edes se vai pitääkö rakentaa esto kiukaan päälläolosta pumpun/varaajan sähkövastukselle?
-
Mtähän tuohon asennukseen kuuluu?
Tässä asennusisältö. Käsittääkseni ns. kaiken kattava.
- Lämmönkeruuputkiston kytkentä lämpöpumppuun laitetilassa
- Lämmönkeruuputkiston täyttö ja ilmaus
- Lämpöpumpun kytkentä varaajaan
- Lämmitysverkoston pumppuryhmä asennettuna: kolmitieventtiili, säätömoottori, paisuntasäiliö, täyttöventtiiliryhmä, lämpöjohtopumppu ym.
- Lattialämmitysjärjestelmän kytkentä laitetilassa: maalämpöpumppuun putket ja putkitarvikkeet (lämmönjaon jakotukkien/syöttöputkien maksimi etäisyys maalämpölaitteesta/tulistusvaraajasta 2 m. Ylimenevältä osuudelta veloitus 38€/metri sis. tarvikkeet ja työn)
- Primex lattialämmitysjärjestelmän täyttö ja ilmaus
-
Aivan toinen juttu on tuo pääsulakkeen koko. Olenko ymmärtänyt oikein, että sekä SH:ssa että SHAK:ssa on sähkövastukset (3/6/9kW SH:ssa ja 9kW SHAK:ssa)? Miten nämä suhtautuvat toisiinsa? Voiko pumppu, pumpun vastus ja varaajan vastus kaikki olla samaan aikaan päällä? Tähän kun vielä nokittaa 12kW Maxi-IKI:n, niin johan paukkuu isommatkin sulakkeet ;D Vakavasti ottaen, olen jo asennoitunut nostamaan nykyisen 3x25A 3x35A:ksi mutta riittääkö edes se vai pitääkö rakentaa esto kiukaan päälläolosta pumpun/varaajan sähkövastukselle?
Meillä on käytössä SH13 pumppu ja syötössä 3x16A varokkeet.
Ei ole lauennut varoke kertakaan.
Tankissa on tosiaan 9 kW -tehoinen 3 -vaiheinen lämmityspatruuna, joka on ns hätävara lämmitin, eli siltä varalta, että pumppu ei toimisi.
3 x 25 A riittää varmasti, kun 3 x 16 A:kin riittää meillä SH13 syöttöön.
Meillä ei tosin pumpussa oleva 3/6/9 kW tehoinen vastus ole ollut käytössä. Tämän patruunan käyttöä ohjaa Geopron automatiikka.
Tankissa olevaa 9kW tehoista varalämmitintä (= Lämpöparoni 9kW) ohjaa vain sen oma termostaatti.
Jos hankit kovasti osatehoisen pumpun, saattaa apusähkölämmittäminen tulla tarpeelliseksi. Jos tarvitaan suuria sähkölämmitystehoja, voidaan tarvita suurempi sähkösyöttö.
-
Meillä on käytössä SH13 pumppu ja syötössä 3x16A varokkeet.
Ei ole lauennut varoke kertakaan.
Tankissa on tosiaan 9 kW -tehoinen 3 -vaiheinen lämmityspatruuna, joka on ns hätävara lämmitin, eli siltä varalta, että pumppu ei toimisi.
3 x 25 A riittää varmasti, kun 3 x 16 A:kin riittää meillä SH13 syöttöön.
Meillä ei tosin pumpussa oleva 3/6/9 kW tehoinen vastus ole ollut käytössä. Tämän patruunan käyttöä ohjaa Geopron automatiikka.
Tankissa olevaa 9kW tehoista varalämmitintä (= Lämpöparoni 9kW) ohjaa vain sen oma termostaatti.
Jos hankit kovasti osatehoisen pumpun, saattaa apusähkölämmittäminen tulla tarpeelliseksi. Jos tarvitaan suuria sähkölämmitystehoja, voidaan tarvita suurempi sähkösyöttö.
Pumppu tulee osatehomitoituksella. Myyjä kertoi, että vastuksen säätäminen 3/6/9kW:seksi tehdään tehtaalla kytkemällä eli ei olisi säädettävissä. Täytyy miettiä, minkä noista valitsee, todennäköisesti 3kW riittäisi.
Jos SHAK:n sähköpatruuna on omalla termostaatillaan varustettu, se on todennäköisesti säädetty/säädettävissä toimimaan vain siinä tilassa, kun pumppu ja sen vastus on tipahtanut kokonaan pois pelistä. Eli oletusarvoisesti SHAK:n sähköpatruunalla on tarkoitus tuottaa ainoastaan lämmitysvettä. Onneksi meillä on lattialämmitys, jolloin tuo lämpötila voidaan säätää varsin alhaiseksi. Mitenhän tuo toimisi patteritalossa?
-
Meillä on patteritalo ja ensisijaisesti pumppu lämmittää.Varalla on 2X4,5kw vastusta ,toinen käyttövesivaraajassa(150l) ja toinen patteriverkon varaajaassa (1,25m3).Pääsulakkeet on 3X25A.
Ison varaajan vastukselle on oma syöttö 5X1,5mm2 ja 3X10A:n sulakkeet.Pumpulle ja käyttövesivaraajalle samaten oma syöttökaapeli 5X1,5mm2 ja 3X10A:n sulakkeet.Pumpussa on 3 kw:n kompressori joka ottaa käydessä n 7A/vaihe,vastuksien virta on samaa luokkaa.
Mä tei ohjauspiiriin ns "ristilukituksen" eli käyttövesivaraajan vastus voi mennä päälle vain kun pumppu ei käy ja käyttövesivaraajan termostaatti pyytää lisää lämmintä.
Patteriverkon varaajan vastuksen ja sähkökiukaan ( 6kw) välillä on myös ristilukitus että jos kiuas on päällä niin ison varaajan vastus ei mene päälle.Vähän monimutkainen sepustus mutta käytännössä tuo ristilukitus on yksinkertainen tehdä,kontaktorin ohjausvirta kierrätetään toisen kontaktorin avautuvan koskettimen kautta.
3X10A:n sulakkeet kestää 6,6kw jatkuvaa vastuskuormaa ja
3X16A:n sulakkeet n 11kw jatkuvaa vastuskuormaa.
Kompressoreissa on oikosulkumoottori jolla on käynnistyksessä virtapiikki joten 3kw:n moottorille riittää 3X10A:n sulakkeet ja 3X16A:n perässä voi olla normaalisti max 5,5kw:n moottori.
Nämä on siis ottotehoja valtakunnan verkosta.
Jos meinaa yhtäaikaa käyttää kompressoria ja vastusta niin tarvii aika tarkoin laskea summavirrat mutta tehovuorottelukytkennällä saa helposti yhdet sulakkeet ja syötön riittämään.
Sähkökiukaissa on nykyisin tehovuorotteluohjaus valmiina.
Kannattaa käyttää tehovuorottelua kun yleensä silloin rittää 3X25A:n pääsulake,se on aikalailla halvempi kuin 3X35A liittymä
edit:Nykyaikaiset lämpöpumput on varustettu logiikkaohjauksella joten nuo tehonkäyttövaihtoehdot on todennäköisesti pumpun käyttöpanelista käyttäjän/asentajan valittavissa/muutettavissa ilman että tarvitsee johdotuksiin kajota.
Meillä kun on iänkaikkisen vanha pumppu niin ohjaukset on sen mukaiset :-/
-
Täytyy keskustella sähkärin kanssa eri esto/lukituskytkennöistä.
Pieni väliaikatieto, porakaivossa päädyin 2 x 130m (mitoitus SH 13:lle 2 x 120m). Porauksen suorittaa Suomen Porauspalvelu, 29eur/m sisältäen maaporauksen. Tilasin tänään (pe) ja tulevat maanantaina tai keskiviikkona poraamaan. Aika nopiaa on toiminta.
Pumpun kohdalla olen jo melkein tehnyt päätöksen Geopro SH 13 + SHAK 1002 yhdistelmästä. SH-mallin uudistaminen aiheuttaa vain uuden tarjouspyyntökierroksen, koska vanhat tarjoukset vanhasta mallista ja eihän nyt vanhaa mallia voi ostaa...
-
Miksi osatehoinen? Et kai joudu maksamaan suuremmasta sulakekoosta suurempaa kk-maksua? Sinuna ottaisin hieman suuremman pumpun. Hintaero ei voi olla kovin kaksinen kokonaiskustannuksiin nähden. Laitat täystehon ja unohdat kaikki muut viritykset. Takka sinulle tulee kuitenkin sähkökatkoja varten.
Tuo kahden kaivon mitoitus on kyllä aika lähellä esim. omaani 220m reikää, joten mielestäni kannattaisi selvittää voiko hommaa hoitaa yhdellä reiällä, eli riittääkö liuospumpussa potku. Onko lämmitystarpeen arviointi tehty useamman toimittajan toimesta?
Käyttöveden kiertoa en laittaisi, vaan vetäisin käyttöveden syötön (josta käyttövesi haarautuu vesipisteille) keskeisemmälle paikalle, jolloin noin monen käyttäjän taholta, olisi lämmin vesi nopeammin käytettävissä.
Jani
-
Jos talosi on Vattenfallin verkon alueella, niin 3x25 ja 3x35 sulakekoon perusmaksun ero vuositasolla on yösiirrossa 170 euroa ja yleissiirrossa 106 euroa. Vuodenaikasiirrossa ero on jo 248 euroa.
Itselläni on samanlainen mietintä tuon pääsulakkeen koon suhteen. Paljonkos 3x25 A kestää jatkuvaa kuormaa?
Meillä SH13 pumppu mitatusti ottaa tehoa normaalikäynnissä maksimissaan noin 5,5 kW käyntijakson loppupuolella. Pumpun oma sähkövastus on 9 kW. Joten 14 - 15 kW se aivan varmasti ottaa silloin kun kompressori ja pumpun oma sähkövastus ovat käynnissä samaan aikaan.
Varaajan Sähköparoni niminen sähkövastus on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön ja siinä on valittavissa kaksi tehoa 4,5 kW tai 9 kW.
-
Paljonkos 3x25 A kestää jatkuvaa kuormaa?
Vastuskuormaa 3X25A (cos 1) kestää 16kw
5,5kw:n moottori(cos 0,8) ottaa n 10,5A,sulakkeet 3X16A:n hitaat/C-käyrä automaatti, kun käynnistys aika alle 25 sek.
9kw:n vastus ottaa 13,5A virtaa.
Em arvot 380V:n verkkojännitteellä kun mun taulukko on vuodelta -73 eikä ole uutta tullut hommattua.
Tässä JariA:n tapauksessa 2X25A: pääsulakkeet kestää kompressorin ja vastuksen yhtäaikaisen päälläolon edellyttäen:
-vastus menee päälle vasta kun kompressori on jo käynnissä.
-pääsulakkeille ei ole muuta kuormaa noiden päälläoloaikana.
Käytännössä jää kyllä niin täpärälle että kannattaa ilman muuta laittaa tuo 9kw:n vastus ja kompressori toimimaan eriaikaan,silloin jää normaalinen tehoreservi muuhun asumiskäyttöön.
Varmaan ohjelmasta saa valittua tuon tehoporrastuksen ,pitäis olla ihan perusjuttuja
-
Miksi osatehoinen? Et kai joudu maksamaan suuremmasta sulakekoosta suurempaa kk-maksua? Sinuna ottaisin hieman suuremman pumpun. Hintaero ei voi olla kovin kaksinen kokonaiskustannuksiin nähden. Laitat täystehon ja unohdat kaikki muut viritykset. Takka sinulle tulee kuitenkin sähkökatkoja varten.
Sulakeasia tuskin jää kiinni siitä 6kW:sta, jollaisena ajattelin SH:n vastuksen tilata. Jos sitten joutuisin laittamaan 3x35A sulakkeet se maksaisi sen 106eur/vuosi. Nopeasti laskettuna muutos SH13:sta SH16:een vaatisi ~60m lisää porakaivoa (en tiedä saako laskea suoraan tehosuhteesta mutta niin tein). Tämä maksaa 1740eur (60*29eur). Tähän päälle pumppumallien hintaero, joka lienee jossain 500-1000eur välissä, niin ollaan melkein 30 vuoden takaisinmaksuajoissa. Vaikka tässä huomioitaisiin vastuksen aiheuttama lisäsähkö (2%*15000kWH*0,1eur/kWh=30eur), niin en millään saa lisäinvestointia kannattamaan.
Tuo kahden kaivon mitoitus on kyllä aika lähellä esim. omaani 220m reikää, joten mielestäni kannattaisi selvittää voiko hommaa hoitaa yhdellä reiällä, eli riittääkö liuospumpussa potku. Onko lämmitystarpeen arviointi tehty useamman toimittajan toimesta?
Se on just siinä hilkulla, mitoitus on 2x120m ja tiputtamalla pumpun SH11:ksi pärjäisi yhdellä kaivolla. Sitten oltaisiin kyllä rajusti osatehon puolella. Toisaalta kahden kaivon lisäkustannus on erittäin marginaalinen, kun itse askartelee huoltokaivot ja niiden väliset putkitukset. Käsittääkseni varsinaiseen käyttöön tai hyötysuhteeseen ei kahden kaivon käytöllä ole merkittävää vaikutusta tai vaikutus hukkuu kaivojen muutenkin yksilökohtaiseen lämmöntuottokykyyn.
Lässän mitoitus oli V/T15 230m kaivolla. Nibe taasen päätyi 1140-12 malliin 210m kaivolla. Geoprosta on vain yksi tarjous/mitoitus, kuitenkin tarjoukseen olivat tehneet parhaan selvityksen mitoituksesta.
Käyttöveden kiertoa en laittaisi, vaan vetäisin käyttöveden syötön (josta käyttövesi haarautuu vesipisteille) keskeisemmälle paikalle, jolloin noin monen käyttäjän taholta, olisi lämmin vesi nopeammin käytettävissä.
Arkkitehtuurisista syistä tekninen tila on 20x10m suorakulmion mallisen talon yhdessä kulmassa ja valtaosa kosteista tiloista talon keskellä. Muutama vesipiste on aivan toisessa äärikulmassa. Lämpivän käyttöveden kierto on tehty vain jakotukille, joka on talon keskellä. Täysin mukavuustekijä, edellisessä (v2000 toisen rakentama) talossa ei ollut kiertoa ja oli aivan haitarista odottaa 1min lämmintä vettä vaikka matkaa ei ollut kuin 8m tekniseen tilaan. Vesiosuuskunnan ryöstöhinnoilla todennäköisesti maksaa itsensä takaisin tai sitten ei...
Vaikka tulikin lentopallona ajatukset takaisin, niin silti hyviä kyseenalaistuksia. Antaa tulla lisää vaan :)
-
Selvennys: Niin tuossa SH:ssa on tietääkseni siis 9kw vastus pumpun sisällä ja sitten varaajassa varavastus 6 tai 9kw halujen mukaan...jäi vähän sellainen kuva ettei tuo ole ihan claari.
-
Selvennys: Niin tuossa SH:ssa on tietääkseni siis 9kw vastus pumpun sisällä ja sitten varaajassa varavastus 6 tai 9kw halujen mukaan...jäi vähän sellainen kuva ettei tuo ole ihan claari.
Pumpun sisällä on valinnaisesti 3 / 6 / 9kW vastus, jota pumppu hallitsee.
Varaajan Lämpöparonissa on 9 kW vastus, ja sillä on oma, itsenäinen termostaatti, joka mittaa tankin lämpötilaa.
-
Pumpun sisällä on valinnaisesti 3 / 6 / 9kW vastus, jota pumppu hallitsee.
Varaajan Lämpöparonissa on 9 kW vastus, ja sillä on oma, itsenäinen termostaatti, joka mittaa tankin lämpötilaa.
Myyjän mukaan "valinnaisesti" tarkoittaa tehtaalla tehtyä kytkentää eli edes sähkäri ei pystyisi/saisi kytkentää muuttaa asennuksen jälkeen saati sitten pumppu pystyisi säätämään sitä. Käsittääkseni jossain toisissa pumpuissa vastus on oikeasti portaittain kytkeytyvä ja pumpun hallinnassa. Täytyy soitella tehtaan tekniselle asiantuntijalle, onko asia edelleen näin myös uuden SH:n kohdalla.
-
Sulakeasia tuskin jää kiinni siitä 6kW:sta, jollaisena ajattelin SH:n vastuksen tilata. Jos sitten joutuisin laittamaan 3x35A sulakkeet se maksaisi sen 106eur/vuosi. Nopeasti laskettuna muutos SH13:sta SH16:een vaatisi ~60m lisää porakaivoa (en tiedä saako laskea suoraan tehosuhteesta mutta niin tein). Tämä maksaa 1740eur (60*29eur). Tähän päälle pumppumallien hintaero, joka lienee jossain 500-1000eur välissä, niin ollaan melkein 30 vuoden takaisinmaksuajoissa. Vaikka tässä huomioitaisiin vastuksen aiheuttama lisäsähkö (2%*15000kWH*0,1eur/kWh=30eur), niin en millään saa lisäinvestointia kannattamaan.
Itselläni on wanha LÄ V15, joka tuottaa 20kW 0/35 astetta (0=kaivon lämpö ja 35=tuotettu lämpö) ja 15-16kW 0/50 astetta. Wattson energiakulutusmittari näyttää 7kW maksimitehoksi kun tehdään käyttövettä kesällä. Liuospumppuhan tuosta haukkaa sen 450-500W. Kaivon syvyys mitoitetaan energiatarpeen mukaan, ei kompuran koon mukaan. Minä laskisin lisäkuluksi vain kompuran koon suurentamisen, joka joissakin Niben malleissa on vain 200 euroa.
Itselläni on juurikin 3x25A sulakkeet ja 7,5kW:n IKI 10 hengen saunassa (vaatii noin 1h15min lämmityksen, eristys saunasatu). Ei ole ollut ongelmaa sulakkeiden kanssa. 3x35 A putosi myös minulla Vattenfallin *ershinnoittelun vuoksi pois.
Se on just siinä hilkulla, mitoitus on 2x120m ja tiputtamalla pumpun SH11:ksi pärjäisi yhdellä kaivolla. Sitten oltaisiin kyllä rajusti osatehon puolella. Toisaalta kahden kaivon lisäkustannus on erittäin marginaalinen, kun itse askartelee huoltokaivot ja niiden väliset putkitukset. Käsittääkseni varsinaiseen käyttöön tai hyötysuhteeseen ei kahden kaivon käytöllä ole merkittävää vaikutusta tai vaikutus hukkuu kaivojen muutenkin yksilökohtaiseen lämmöntuottokykyyn.
Yleensä kahteen kaivoon turvaudutaan kun liuospumpun teho ei riitä, tai/ja porarin vehkeet ei jaksa porata. Yksi syvempi kaivo pesee mennen tullen kaksi matalaa, siitä yksinkertaisesta syystä että syvällä on lämpimämpää. Tuo huoltokaivojen askartelut ja kahden kaivon linjasäätöventtiilien värkkäily on kaukana marginaalisesta, kuten tullet huomaamaan.
Lässän mitoitus oli V/T15 230m kaivolla. Nibe taasen päätyi 1140-12 malliin 210m kaivolla. Geoprosta on vain yksi tarjous/mitoitus, kuitenkin tarjoukseen olivat tehneet parhaan selvityksen mitoituksesta.
Taitaa tuo T15 olla samalla kompuralla kuin omani? Ei muuta kuin onnea projektiin!
Jani
-
Itselläni on wanha LÄ V15, joka tuottaa 20kW 0/35 astetta (0=kaivon lämpö ja 35=tuotettu lämpö) ja 15-16kW 0/50 astetta. Wattson energiakulutusmittari näyttää 7kW maksimitehoksi kun tehdään käyttövettä kesällä. Liuospumppuhan tuosta haukkaa sen 450-500W. Kaivon syvyys mitoitetaan energiatarpeen mukaan, ei kompuran koon mukaan. Minä laskisin lisäkuluksi vain kompuran koon suurentamisen, joka joissakin Niben malleissa on vain 200 euroa.
Itselläni on juurikin 3x25A sulakkeet ja 7,5kW:n IKI 10 hengen saunassa (vaatii noin 1h15min lämmityksen, eristys saunasatu). Ei ole ollut ongelmaa sulakkeiden kanssa. 3x35 A putosi myös minulla Vattenfallin *ershinnoittelun vuoksi pois.
Ajatusvirhehän se siinä, ei pitäisi aloittelijan lähteä nopsasti ynnäilemään. Eli kaivon osalta sieltä otettava lisäenergia on itse asiassa meidän osatehomitoitukseen verrattuna luokkaa 2% vuositasolla (80% maksimitehosta, 98% vuotuisesta energiantarpeesta). Eli eipä kaivoon paljoa lisää mittaa siitä tule. Mutta onko tosiaan niin, ettei pumpun koko mitenkään vaikuta kaivon mitoitukseen? Taitaa olla aika hypoteettinen case, että paukkupakkaset jatkuisivat poikkeuksellisen pitkään ja ylisuuri pumppu jäädyttäisi kaivon vaikka kaivon laskennallinen mitoitus olisikin kohdallaan. Voidaanko kaivolle määrittää maksimitehoa?
Yleensä kahteen kaivoon turvaudutaan kun liuospumpun teho ei riitä, tai/ja porarin vehkeet ei jaksa porata. Yksi syvempi kaivo pesee mennen tullen kaksi matalaa, siitä yksinkertaisesta syystä että syvällä on lämpimämpää. Tuo huoltokaivojen askartelut ja kahden kaivon linjasäätöventtiilien värkkäily on kaukana marginaalisesta, kuten tullet huomaamaan.
Voi olla, että kahden kaivon rakentamiseen liittyy vielä myöhemmin sortuvia pilvilinnoja. Paljonkohan tuo yhden kaivon etu voisi olla metreinä? Kun kaivon mitoitus on 240m, niin käsittääkseni ei paljoa yli 220m kaivoja yleensä tehdä. Kahlasin nopeasti läpi tiedunkeruuketjun porakaivot ja muutama 230m löytyi. Sekin vaatii ilmeisesti hyvin onnistuneen porauksen. Meidän kohteen kaltaisissa kaivot olivat yleensä tuplina.
Ei muuta kuin onnea projektiin!
Kiitoksia, ilmeisesti sitä(kin) tarvitaan maalämpöprojektissa.
-
Eli eipä kaivoon paljoa lisää mittaa siitä tule. Mutta onko tosiaan niin, ettei pumpun koko mitenkään vaikuta kaivon mitoitukseen? Taitaa olla aika hypoteettinen case, että paukkupakkaset jatkuisivat poikkeuksellisen pitkään ja ylisuuri pumppu jäädyttäisi kaivon vaikka kaivon laskennallinen mitoitus olisikin kohdallaan. Voidaanko kaivolle määrittää maksimitehoa?
Jos nyt tulisivat oikein kovat ja pitkään jatkuvat paukkupakkaset niin en silti oikein näe tuossa jäätymisen mahdollisuutta. Otetaan muutama esimerkkitilanne:
1. IV-koneessasi on s.vastus (otettiinko huomioon muuten mitoituksessa), joten kovalla(kaan) pakkasella se ei vaikuta
2. Jos olet kotona niin voit seurailla maapiirin lämpöjä ja tarvitaessa laittaa puita takkaan. Jos taas et ole kotona niin lämpimän käyttöveden kulutus on tasan nolla litraa, jolloin jäätyminen epätodennäköistä, varsinkin sinun perheen runsaalla käyttöveden kulutuksella
eli (yli)suuri pumppu ottaa kaivosta juuri sen energiamäärän, mitä talo ja asukit tarvitsevat.
Paljonkohan tuo yhden kaivon etu voisi olla metreinä? Kun kaivon mitoitus on 240m, niin käsittääkseni ei paljoa yli 220m kaivoja yleensä tehdä. Kahlasin nopeasti läpi tiedunkeruuketjun porakaivot ja muutama 230m löytyi. Sekin vaatii ilmeisesti hyvin onnistuneen porauksen.
En nyt muista varmaksi muutakuin että lämpötila kohoaa yllättävän nopeasti syvälle mentäessä. Asiasta on tälläkin foorumilla keskusteltu/linkitetty. Tekniikan maailmassa oli juttua että kaivoksessa oli 1400m syvyydessä 23 astetta lämmintä :D
Tuo outo myytti reiän syvyydestä askarrutti myös minua ja kysyin tuolloin kun omaa reikää porattiin, että ollaanko maksimissa (220m) ja onko syvimpiä reikiä mitä olette poranneet? Kaveri totesi että he olivat poranneet Himokselle alueen juomavesireiän 460 metriä, joten vielä on varaa. Naapurissa joku "ritsa" jauhoi reikää yhden viikon, kun meillä porattiin yhdessä päivässä. Porari: http://www.porakaivot.fi/lampokaivo.html joka on porannut ainakin 8 tietämääni kohteeseen, eikä ole ollut mitään valittamista. Kannattaa ottaa putkituksineen.
Oma kokemukseni omasta reiästäni on että ei jäädy ja maapiirin tulolämpötila on kertaluokkaa parempi kuin monella muulla. Kaikki ei ole tietysti syvän reiän ansiota, vaan kaivossa vaihtunee vesi myös talvella ja lisäksi käytän runsaasti kaivon vettä kesällä (mm. uima-allas). Sinulla vielä jäähdytyskonvektorit lataavat kaivoa kesäisin, veikkaan että sitäkään ei ole otettu huomioon mitoituksessa? Saatikka että jokainen ihminen tuottaa pelkällä olemassaolollaan 100 wattia lämpöä :o ja touhuavat lapset vielä enemmän ;D
Jani
-
No niin, nyt on yksi 130m porareikä (124m aktiivisyvyys) ja toinen n. 100 metrissä. Porarit olivatkin päättäneet jatkaa aamulla loppuun. Kävin läpi kaikki porakaivoon liittyvät Lämmönkeruu-osion säikeet mutten löytänyt vastausta tähän hyvin yksinkertaiseen kysymykseen: mistä voi tietää tuottaako porareikä vettä? Kasteluvesi säikeistä päättelin, että vesi yleensä nousee tiettyyn tasoon muttei varsinaisesti tulvi putkesta. Porarit ovat ilmeisesti täyttäneet reiän vedellä, niin piripinnassa vesi siinä oli. Pitääkö vettä pumpata pois, jotta näkee nouseeko pinta uudelleen? Entä tilanteessa, missä todellinen vedenpinta on alempana kuin käytössä olevan pumpun maksimi nostokorkeus? Mikä yleensäkin ratkaisee sen, mihin korkeuteen vesi nousee (pohjaveden pinta, mystinen paine kalliossa)?
-
Toinenkin reikä oli aamupäivän aikana valmistunut ja molempien kaivojen suuaukot oli peitetty kumisilla suojahatuilla. Täytyy hommailla kaivonrenkaat ja alkaa Avantilla kaivella huoltokaivoja ja putkikaivantoja.
Warmian lattialämmitysedustajan käynnin yhteydessä ilmaantui pumppukisaan musta hevonen Geoprota kirittämään, nimittäin Thermia. Edustukset sattuivat olemaan samoissa tiloissa ja reiluksi tunniksi venyneen ajatustenvaihdon jälkeen muotoutui Thermia-pohjaiseksi vaihtoehdoksi seuraava:
- Thermia Diplomat Optimum 12/16 sisäisellä 180l käyttövesivaraajalla (G2:n hinta saattaa olla este)
- Erillisvaraaja 1000l
- Erillisvaraaja pumpun lattialämmityspuoleen kytkettynä
- Käyttövesi esilämmitettäisiin erillisvaraajassa ennen pumpun omaan käyttövesivaraajaan syöttöä
- Jäähdytykseen tarkoitetuille puhallinkonvektoreille on suora liityntämahdollisuus
Tämäntyyppistä systeemiä Roori käsittääkseni ekalla sivulla ehdotteli ja Matiaksella oli jo käytössä.
Myyjällä oli mielestäni oman pumppunsa tekniikka hyvin hallussa. Pumpun softa näytti monipuoliselta ja pumppu oli muutenkin tuotteistetun oloinen (mm. kelluva kompressorikelkka). Ainoa selkeä miinus tulee kunnollisen tietokoneliitännän puutteesta ja tällä tarkoitan jotain sellaista avointa ja dokumentoitua rajapintaa, mistä dataa pystyisi nappaamaan talteen haluamallaan tavalla.
Jään mielenkiinnolla odottamaan tarjousta. Thermia osiota lukiessa hinnat ovat tuntuneet vaihtelevan varsin runsaasti, etelän avaimet-käteen hinnat ovat olleet paikoin varsin poskettomia pohjoisen pelkkä-pumppu -hintoihin verrattuna.
-
Voitko heittää hintoja noista Thermian pumpuista? Itse suunnittelen 12kw Diplomat Duoa ja olisi mukavaa tietää hintahaarukaa...
-
Voitko heittää hintoja noista Thermian pumpuista? Itse suunnittelen 12kw Diplomat Duoa ja olisi mukavaa tietää hintahaarukaa...
Omassa viestissäni viittasin lähinnä Thermia-osion alla olevaan Hintaseuranta-viestiketjuun:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1778
Laitan toki omankin tarjoukseni nähtäville, kunhan se ensin saapuu.
-
No niin, nyt on yksi 130m porareikä (124m aktiivisyvyys) ja toinen n. 100 metrissä. Porarit olivatkin päättäneet jatkaa aamulla loppuun. Kävin läpi kaikki porakaivoon liittyvät Lämmönkeruu-osion säikeet mutten löytänyt vastausta tähän hyvin yksinkertaiseen kysymykseen: mistä voi tietää tuottaako porareikä vettä? Kasteluvesi säikeistä päättelin, että vesi yleensä nousee tiettyyn tasoon muttei varsinaisesti tulvi putkesta. Porarit ovat ilmeisesti täyttäneet reiän vedellä, niin piripinnassa vesi siinä oli. Pitääkö vettä pumpata pois, jotta näkee nouseeko pinta uudelleen? Entä tilanteessa, missä todellinen vedenpinta on alempana kuin käytössä olevan pumpun maksimi nostokorkeus? Mikä yleensäkin ratkaisee sen, mihin korkeuteen vesi nousee (pohjaveden pinta, mystinen paine kalliossa)?
Vedentuotto selviää porausvaiheessa. Reiästä nostetaan porausjäte ja (mahdollinen) vesi porauksen kuluessa. Porattiinko reiät siten että et ollut itse paikalla?
Meillä vettä nousi reiästä porauksen aikana niin paljon että jouduttiin kaivamaan ojaa ettei naapuri "hukkuisi". Näkyykö tontilla jälkiä valuneesta vedestä? Vettä siis tulee tuhansia litroja.
Porakaivoliikkeen pitäisi jättää raportti työstään, josta selviää veden tuotto. Jättikö?
Jos kyseessä oli ns. kuivareikä, niin pistitkö sopimukseen pykälän painehalkaisusta kaupan päälle?
Vesi voi toki nousta kaivossa "piripintaan" ja hyvä jos näin on. Pumppaat vettä pois ja ihmettelet josko vedenpinta nousee takaisin. Max. imusyvyys on noin 8 metriä.
Jani
-
Vedentuotto selviää porausvaiheessa. Reiästä nostetaan porausjäte ja (mahdollinen) vesi porauksen kuluessa. Porattiinko reiät siten että et ollut itse paikalla?
Meillä vettä nousi reiästä porauksen aikana niin paljon että jouduttiin kaivamaan ojaa ettei naapuri "hukkuisi". Näkyykö tontilla jälkiä valuneesta vedestä? Vettä siis tulee tuhansia litroja.
Porakaivoliikkeen pitäisi jättää raportti työstään, josta selviää veden tuotto. Jättikö?
Jos kyseessä oli ns. kuivareikä, niin pistitkö sopimukseen pykälän painehalkaisusta kaupan päälle?
Vesi voi toki nousta kaivossa "piripintaan" ja hyvä jos näin on. Pumppaat vettä pois ja ihmettelet josko vedenpinta nousee takaisin. Max. imusyvyys on noin 8 metriä.
En ollut itse paikalla kuin ensimmäisen reiän ensimmäiset 100m ajan (ja sitten illalla kun se oli jo porattu). Porauksen aikana porausjätteen poistoputkesta tuli porausjätteen lisäksi ainakin minun silmin kohtuullisen paljon vettä. Tarkoittaako tämä automaattisesti sitä, että kaivossa on maalämmön optimikäyttöön riittävästi vedentuottoa?
Mitään raporttia porauksesta en ole vielä saanut, eikä sellaisesta ollut puhetta. Täytyypi kysellä sellaisen perään. Painehalkaisusta keskustelimme sopimusta tehdessämme mutta sitä heillä ei ollut mahdollisuus tehdä (oli sitten syy oikea tai puhtaasti taloudellinen).
Edit: Soitin porarille, sanoivat laittavansa raportin laskun liitteeksi. Ei olisi ilmeisesti tullut automaattisesti, käyttivät sanamuotoa "kyllähän me raportti toimitetaan, jos sellaisen haluat..."
-
En ollut itse paikalla kuin ensimmäisen reiän ensimmäiset 100m ajan (ja sitten illalla kun se oli jo porattu). Porauksen aikana porausjätteen poistoputkesta tuli porausjätteen lisäksi ainakin minun silmin kohtuullisen paljon vettä. Tarkoittaako tämä automaattisesti sitä, että kaivossa on maalämmön optimikäyttöön riittävästi vedentuottoa?
Mitään raporttia porauksesta en ole vielä saanut, eikä sellaisesta ollut puhetta. Täytyypi kysellä sellaisen perään. Painehalkaisusta keskustelimme sopimusta tehdessämme mutta sitä heillä ei ollut mahdollisuus tehdä (oli sitten syy oikea tai puhtaasti taloudellinen).
Edit: Soitin porarille, sanoivat laittavansa raportin laskun liitteeksi. Ei olisi ilmeisesti tullut automaattisesti, käyttivät sanamuotoa "kyllähän me raportti toimitetaan, jos sellaisen haluat..."
Porauksen aikana paineilmalla nostetaan vesi ja porausjäte pois reiästä. Koska vettä tuli porausvaiheessa, niin kaikki näyttäisi olevan kunnossa siltä osin. Hyvä niin. Lopullisen vedentuoton saa selville sitten vasta kun kaivoista pumppaa vettä pois.
Porausraportti vaikka talon huoltokirjan väliin.
Jani
-
Porauksen aikana paineilmalla nostetaan vesi ja porausjäte pois reiästä. Koska vettä tuli porausvaiheessa, niin kaikki näyttäisi olevan kunnossa siltä osin. Hyvä niin. Lopullisen vedentuoton saa selville sitten vasta kun kaivoista pumppaa vettä pois.
Mitäs ne tekivät sillä vesiliitynnällä, joka piti olla käytettävissä? Eihän sitä käytetty poran jäähdytykseen? Puutarhaletkustakin tulee reilu kuutio vettä tunnissa, joten se vesi siinä porausjätteen seassa voisi olla sitäkin. Tai sitten käyttivät vain maaliuoksen lantraamiseen ja koneen pesuun...
-
Vettä tarvitaan porauksen yhteydessä - jos on "kuiva kaivo", pölyämistä ei tapahdu niin paljoa. Varmaan se jäähdyttää myös poraa???
Meillä porasi myös Suomen Porauspalvelu 2kpl 140mtr noin 1,5kk sitten.
Painehalkaisusta ei ollut puhetta, kuten ei myöskään raportista. Ainoa raportti oli lasku (iso), jonka kiltisti maksoin. En siis itse pyytänyt tuota halkaisua ym.
Toinen kaivo oli erittäin tuottoisa: alle 100mtr:ssä vettä alkoi tulemaan järjettömästi, kun taas toinen kaivo täyttyi hiljalleen kuukaudessa... Kuiva siis oli. Tästä allekirjoittanut onkin pistänyt tarinaa lämpökaivot-osioon (eikä ole saanut yhtään kommenttia...)
Varmaan kaverit täyttivät sillä puutarhaletkulla kaivosi, että saivat helpommin painavan keruuputkiston laskettua sinne.
Meillä kaivot porasi kaksi eri porukkaa tuosta firmasta ja täytyy sanoa, että mukavaa sakkia oli!
-
Vettä tarvitaan porauksen yhteydessä - jos on "kuiva kaivo", pölyämistä ei tapahdu niin paljoa. Varmaan se jäähdyttää myös poraa???
Meillä porasi myös Suomen Porauspalvelu 2kpl 140mtr noin 1,5kk sitten.
Painehalkaisusta ei ollut puhetta, kuten ei myöskään raportista. Ainoa raportti oli lasku (iso), jonka kiltisti maksoin. En siis itse pyytänyt tuota halkaisua ym.
Toinen kaivo oli erittäin tuottoisa: alle 100mtr:ssä vettä alkoi tulemaan järjettömästi, kun taas toinen kaivo täyttyi hiljalleen kuukaudessa... Kuiva siis oli. Tästä allekirjoittanut onkin pistänyt tarinaa lämpökaivot-osioon (eikä ole saanut yhtään kommenttia...)
Varmaan kaverit täyttivät sillä puutarhaletkulla kaivosi, että saivat helpommin painavan keruuputkiston laskettua sinne.
Meillä kaivot porasi kaksi eri porukkaa tuosta firmasta ja täytyy sanoa, että mukavaa sakkia oli!
Sinun viestisi oli ilmeisesti vahingossa lipsahtanut Tarjouspyynnöt/Lämpökaivot osioon kun pitäisi varmaan olla "Tekniset kysymykset / Lämmönkeruu". Saattaa selittää kommenttien vähäisyyden.
Odottelen itse tuota raporttia ensin ja alan vasta myöhemmin murehtimaan veden tuottoa; on muutama muukin juttu hoidettavana, kun pääasiassa (LVIS kuitenkin tuntihommina urakoitsijalla) hartiapankilla pistetään tönöä kuntoon ;)
-
Jhuuu, lipsahti väärään osastoon kuten totesitkin.
Niinhän se voi olla, ettei kukaan vaivaudu vastaamaan, kun kerta väärään paikkaan kysymykseni pukkasin... Tyhmä minä! ;)
-
Tuo huoltokaivojen askartelut ja kahden kaivon linjasäätöventtiilien värkkäily on kaukana marginaalisesta, kuten tullet huomaamaan.
::), näinhän siinä kävi sitten useammassakin mielessä. Halvin (=ottamamme) tarjous ei pitänyt sisällään muuta kuin porauksen+putket+litkut, kun kallein piti sisällään huoltokaivot ja putket sisällä vedettyinä. Hintaero näiden välillä oli 780eur. Etenkin kun meille tuli kaksi kaivoa olisi ehdottomasti kannattanut ottaa jälkimmäinen vaihtoehto. Pelkät kaivonrenkaat (1m x 1m) ja niihin huoltoluukulliset kannet tulevat maksamaan 320eur ja tähän päälle sitten ~20m putkitusta eristyksineen, niin eipä työlle paljoa enää jäisikään. Olisi tuollakin askasteluajalla laittanut monta neliötä alapohjan eristystä valmiiksi...
Mitä tästä sitten opittiin? Jos hintaero "pelkkä poraus" vs "putket sisälle vedettynä" on luokkaa 500-700eur ei kannata hetkeäkään miettiä kumman valitsee erityisesti jos on useampi kaivo. Erikoista oli, ettei muutos yhdestä kahteen kaivoon vaikuttanut näiden "putket sisälle vedettynä" firmojen metrihintaan, käytännössä toisen huoltokaivon olisi saanut ilmaiseksi.
-
Tarkistuskaivoja on monenlaisia....
Toiset laittaa 1x1m betonia ja toiset luokkaa 0,5x0,5m muoviputkenpätkiä jotka peitetään maan alle.
Tuosta tekotavasta tulee aikamoisia hintaeroja.
Luulen että jos olisit ottanut sen "putket sisälle" version olisit saanut ne muovitönöt.
-
Nyt on metri x metri renkaat paikallaan. Iltahan tuossa vierähti aikaa yhdessä kaivurikuskin kanssa, toki tehtiin muutakin. Tulihan noista tosi järeät. Ainoa itseäni harmittava seikka on kaivojen pohjan korko, jonka jouduin viemään turhan alas saadakseni putket nousemaan pumpulle päin. En nimittäin välttämättä saa enää riittävästi kaatoa kaivantojen pohjalle asennetun salaojan poistolle. Kaivurikuski kyllä lohdutteli, että kyllähän noita usein asennetaan pumppuja esim. sadevesikaivoihin kaatojen puuttuessa. Sadevesiviemäri kulkee ihan vierestä mutta 35cm korkeammalla, onko kellään kokemusta sopivasta pumpusta tällaiseen käyttöön? Ajattelin laittaa ainakin varauksen, jos vedennousun kanssa tulee ongelmia.
-
Hivenen päivitystä.
Huoltokaivojen vedenpoisto osoittautui varsin työlääksi hyvin toteutettuna. Nyt takapihalla majailee uusi pumpulla varustettu perusvesikaivo, johon huoltokaivojen alla kulkeva salaoja on yhdistetty. Yhdistimme samaan kaivoon myös talon omat salaojat, koska niissäkin kaato avo-ojaan oli marginaalinen ja poistossa ei ollut padotusventtiiliä. Vielä on tarkoituksena eristää huoltokaivot (pääosin sisäpuolelta).
Sinällään kun työläisiin ratkaisuihin oli päädytty, niin myös liuosputkien vienti eristettyinä suojaputkessa lähimmältä kaivolta tekniseen tilaan oli aikamoinen operaatio. Urakoitsija ei uskonut 90-asteen (vaikkakin saumattoman ja varsin isolla säteellä varustetun) kulman haittaavan läpivientiä. Siinä sitten kiskottiin hikipäässä kahteen pekkaan eristettyä putkea suojaputken sisään. He eivät kuulemma koskaan olleet laittaneet sokkelin alitukseen eristystä, vain pelkän suojaputken. He viittasivat putken pään tiivistämiseen ja siten ilman toimimiseen eristeenä. Itse epäilin vahvasti ko menetelmän toimimiseen.
Maalämpöpumppukin on valittu ja tilattu. Geopro vei lopulta voiton:
- Geopro SH13 (uusi malli) alijäähdyttimellä
- SHAK 1002 varaaja + aurinkokierukka
Hintaa yllä olevalle paketille kertyi 10800eur. Asennuksen tekee LVI-urakoitsijamme tuntihommina, samoin asennukseen liittyvät tarvikkeet tulevat heidän kauttaan. Pumppu saapuu jo parin viikon päästä mutta asentamaan päästään vasta joulukuussa.
Lisäksi välissä ehdittiin valitsemaan (ja asentamaan) Uponorin lattialämmitys alakerran betonilattiaan. Vaikka paketti oli hivenen Warmiaa yms. kalliimpi, oli yläkerran lämmönluovutuslevyihin perustuva rakenne meille niin paljon paremmin sopiva, että valinta oli lopulta helppo.
Kertoilen lisää, kun asiat edistyvät.
-
Millaiset eristeet sinulla on liuosputkissa? Entä millainen suojaputki?
Täällä pitäisi vaakavedot kahdelta kaivolta vetää lähiaikoina. Suunnitelmissa on sadevesiputki 110mm suojaputkeksi, routamatto (rullatavarana) eristeeksi.
En kyllä tiedä, miten saan tuon homman tehtyä... Kaivannot on jo pihalla, mutta kuume iski päälle - taitaa olla lumi maassa ennen kuin putket on asennettu...
-
Suojaputkena on kaivojen välillä 110-viemäriputki. Taloon tulevat suojaputket ovat sadevesiputkea, koska jouduimme taivuttamaan niitä jonkin verran (en muuten suosittele vaan käytä mieluummin loivia kulmia, sadevesiputki on aika herkkä katkeamaan ja muutenkin heikompi kuin viemäriputki). Sokkelin alta jouduimme tulemaan jyrkästi ylös 90-asteen erikoiskulmalla, koska pumppu tulee samalle seinälle kuin alituskin (en suosittele sitäkään vaan Sulpun ohjeiden mukaan max 30 asteen kulmilla).
Eristeenä 9mm Armaflex-putkieriste sekä kaivojen välissä että kaivolta taloon. Kaivojen väli on lähinnä hifistelyä mutta onhan se hivenen parempi niin.
Me jouduimme laittamaan vetonarun liuosputken päähän ja työntämään ja vetämään samaan aikaan ennen kuin liuosputki ja eriste saatiin ehjänä läpi. Edit: Ja tämä siis vain tuon 90-mutkan takia, suoriin sileäseinäisiin suojaputkiin meni heittämällä.
-
Just tulin tappelusta vaakaputkien kanssa kun varausputket oli vedetty 110mm haitari sadevesiputkella eli sellaisella jossa on rypyläpinta sisäpuolella. En saanut sinne 10barin putkea tungettua nollakelissä vaikka putkein pituus on vain 5m.
Huomenna uusiksi ohutseinämäisellä putkella, jonka otan valmisputkesta jossa on siis 65mm suojaputki, 9mm eriste ja 40mm vesijohto. Hintaa tällä rullatavaralla on n. 8€/m ja sillä nuo kaivojen välit kannattaa tehdä eikä värkätä mitään sadevesiputkia yms varauksiksi. Hitsaamalla vielä liitokset niin toimii taatusti.
-
Tarvikkeet on hankittu, sadevesiputkia oli omasta takaa, eli näillä (yritetään) mennään. Olis pitäny ottaa kesähelteillä järki käteen ja tehdä tuo homma pois - nyt varmaan saa enemmän taistella.
Mulla on sileäseinämäinen sadevesiputki ja keruuputket tällä hetkellä +20-asteessa.
-
Sähkö- ja puhelinyhtiöt käyttävät 100mm tai 110 mm suojaputkia, joiden 45- asteen ja 90 asteen kulmat ovat toteutettu melko suurella säteellä (about 1m). Näissä ei ole mitään ongelmaa työntää tavaraa tupaan, vaikka laittaisi 2 kpl 90-asteen mutkaa perätysten. Ovat kyllä melko hintavia (2x-4x) verrattuna sadevesiviemärien tai tavallisten viemärien kulmapaloihin.
-
Itse käytin Jitan sileä seinämäistä 100mm rumpuputkea. Siihen väänsin käsi-jalka-pelillä myös nousumutkat, 90 astetta n.2 metrin matkalla. Vesijohtoputki 6mm solumuovieristeellä meni yhden miehen voimin työntällä aika vaivattomasti 6 metrin putkeen. 6mm eriste loppui vähän kesken ja yhteen putkeen käytettiin 19mm solumuovieristettä. 19mm kanssa piti ottaa jo kaveri avuksi työntämään.
-
Tänään eristettiin loput vaakavetojen putket: ei ollutkaan niin paha homma, kuin alkujaan luulin!
3-4-miestä talkoissa niin alkoi tapahtua. Pisin yhtenäinen eristetty putki oli noin 34mtr. Putket eristettiin noin 47cm leveällä, 2-3mtr pitkällä suikaleella routamattoa (2krt ympäri), joka kiinnitettiin nippusiteillä ja ilmastointiteipillä.
Sitten Uponorin sileäseinämäinen putki työnnettiin päälle ja tarvittavat mutkat tehtiin haitarikulmilla. Toimii.
Ainoa kämmi tehtiin, kun kiskottiin putkea kiepiltä: Se jäi kulman taakse ja kävi litissä. Toivottavasti kestää...
-
Ainoa kämmi tehtiin, kun kiskottiin putkea kiepiltä: Se jäi kulman taakse ja kävi litissä. Toivottavasti kestää...
Luultavasti ei haittaa jos sait takas pyöreäksi.
Mulla kävi sama pintaputken upotuksessa maahan että vedin kurvin liian pienellä säteellä ja luttuunhan se meni.Puristelin takas pyöreäksi ja on yli 11 vuotta liuokset kiertäneet häiriöttä.
Merkkasin kuitenkin varalta tuon vikakohdan nylon narulla että löytyy helposti jos ongelmia tulee