Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Innuendo - 09.04.09 - klo:11:19
-
Aloitetaanpa foorumiura tällaisella aiheella.
Olemme aloittamassa juuri rakennusprojektia ja lämmitysmuodoksi on - kuinka ollakaan - tulossa maalämpö. Pumpun merkkiä ei olla vielä valittu, mutta Lässä on vahva ehdokas olemassa olevien kontaktien takia.
Rakennettavan talon huoneistoala on 154 neliötä kahdessa kerroksessa ja lisäksi on tarkoitus lämmittää autotalli/varasto peruslämmölle 42 neliötä. Kuutiotilavuuksista ei ole vielä tietoa, kun talon piirustukset ovat juuri menossa arkkitehdin pöydälle. Arvioiden mukaan taloa varten tarvittaisiin 8kw ja kun autotalli/varasto lasketaan mukaan, niin 11kw kone taitaisi olla lähimpänä tarvittavaa lämmitystehoa.
Maalämpö tullaan ottamaan porakaivosta. Pohjavesi on pohjatutkimuksen mukaan vain metrin syvyydessä, joten tehollisia metrejä luulisi tulevan melko hyvin. Kallio tulee vastaan max 6 metrin syvyydessä ja kaivoa porataan varmaankin vähintään 180 metriä.
Kaveriksi olen suunnitellut lämminvesivaraajaa, jonka funktiona olisi ennen kaikkea varata lämpöä ja näin harventaa kompuran käynnistyskertoja sekä tehdä käyntikerroista pitempiä. Alakertaan valetaan lattialämpöputkisto normaalin kaavan mukaan betoniin, joten sinällään varauspintaa tullee riittävästi.
Lämminvesivaraaja tulisi näiltä näkymin olemaan 750-litrainen. Varaajan koolla ei ole meillä kovin suurta taloudellista merkitystä, kun sekin saadaan hankituksi kontaktien kautta edullisesti. Teknisen tilan tilavuus asettaa rajansa, eli 1000-litrainen varaaja olisi käytännössä ehdoton maksimi.
Toissapäivänä sain kuningasidean, mikä ratkaisevasti vaikuttaa haluuni hankkia varaaja lämpöpumpun kaveriksi. Meillä sauna sijaitsee aivan teknisen tilan vieressä ja maalämpöpumppu ja varaaja tulevat aivan seinän taakse kiukaaseen nähden. Kiukaaksi meillä on tulossa IKI Original Plus, johon on saatavilla suoraan IKIn valmistamana lämmönsiirrin vesipataa varten. Nyt ajatuksena olisi siis hyödyntää samaa mekanismia veden lämmittämiseksi varaajaan tehden näin pienen ekoteon itse maalämmön valinnan lisäksi.
750 litran varaaja takaa, ettei lämmin vesi lopu ainakaan kesken, mutta kiuaslämmitys varmistaisi, että isoakin kööriä voisi saunottaa todella ilman huolen häivää viileistä suihkuista suurellakaan vedenkulutuksella. Juuri tuo kiuaslämmitys osaltaan asettaa edellytykset riittävän isolle varaajalle, jottei vesi pääse kuumenemaan liikaa. Kiukaan lämmitysteho olisi kiertovesipumppua kiukaan lämmönkeruupiirissä hyödyntäen lonkalta heittäen 10kw/h, eli lämmitysteho olisi karkeasti 20kw per saunomiskerta.
Kuulostaako tällainen ideointi järkevältä? Vai keksittekö jotain järkeviä perusteluja idean hylkäämiseksi? Minua ainakin houkuttaisi todella hyödyntää ainakin vähäisessä määrin kiukaan tuottamaa hukkalämpöä ihan talon lämmitykseen, mikä toimisi samalla loogisena ja kestävänä perusteluna runsaalle saunomiselle. :D
Itse MLP:n mitoitukseen joutunemme pureutumaan jatkossa vielä tarkemmin, kunhan talon piirustukset ja laskelmat valmistuvat.
-
Tässä on padan asennusohje kiukaaseen, eli vastaavalla tavalla olisi tarkoitus lämmönsiirrintä hyödyntää. IKI:n suunnittelemassa mallissa tosin käytetään painovoimaista lämmönsiirtoa, kun itse suunnittelen kiertovesipumpun käyttöä, jotta kilowatteja saadaan kerättyä tehokkaammin.
Linkki tulee seuraavaan viestiin, koska palstasofta ei anna mun sitä vielä laittaa; vasta, kun 2 viestiä on kirjoitettu. :P
-
Linkki ohjeeseen on siis tässä (http://www.ikikiuas.fi/padan_asennusohje.pdf).
Unohdin mainita kaivon mitoituksen kannalta oleellisen seikan, eli rakennamme Tuusulaan.
-
Linkki ohjeeseen on siis tässä (http://www.ikikiuas.fi/padan_asennusohje.pdf).
Unohdin mainita kaivon mitoituksen kannalta oleellisen seikan, eli rakennamme Tuusulaan.
Onpa ihan fiksu vekotin, itsellenikin olisi sopinut/sopisi mainiosti kun saunotaan niin tiuhaan.
Ja tuo on oiva varasysteemikin, ei tarvi kuin 100W niin saa talon pysymään lämpösenä vaikka IVO (nykyään Kraft&Kultur) menisi nurin ;)
Laitoin juuri kiukaan 1,5v sitten ja iki oli harkinnassa mutta en tuota huomannut kun vain kiukaaseen kiukaana suhtauduin. Viime kesänä remppasin öljyn maalämmöksi.
iKi on aikasen kallis, mutta tällaisena ratkaisuna sille voisi laskea takasinmaksuaikaa...Tuo nykykiuas taisi maksaa alle 200e joten ei se paljoa jarruta.
Tuo olisi helppo nakki laittaa mun varaajaan...alaosaa hoitelis pumppu ja yläosaa priimais tällänen.
Onko se tosiaan niin ettei se vesi tule yli 70C, niinkuin mainostavat?
Voiko sen laittaa lämmittämään suoraan varaajavettä vai pitääkö laittaa eri piiri ja lämmönvaihdin?
-
^Nyt en ihan suoralta kädeltä osaa vastata kysymyksiisi, koska itsekin etsin samoihin kysymyksiin vastauksia. Ajattelin soitella IKI-kiukaan perustajalle, joka on kylähullun maineessa oleva lämmönsiirtoon perehtynyt inssiguru. Kenties hällä olisi jotain lisää annettavaa aiheeseen.
Toisekseen, tuo max 70 asteinen vesi syntyy painovoimaisella lämmityksellä, eli kiertovesipumpun avulla riski kovemmasta lämmöstä lienee todellinen, kun lämpö siirtyy selvästi tehokkaammin varaajaan.
Täytyy myös miettiä, miten saa toteutettua, ettei vesi kierrä kiukaan lämmönkerääjän kautta silloin, kun kiuasta ei lämmitetä. Olen siinä kuvitelmassa, että Lässällä ainakin olisi jo mekanismit olemassa koko hoidon toteuttamiseksi, kun he tarjoavat aurinkopaneeleita toimittamaan jokseenkin samaa tehtävää. Lupaavat tosin aurinkopaneelien lämmittävän veden huomattavasti kuumemmaksi, kuin IKI-kiuas.
-
Jep tuon tuottokyky alko vähän epäilyttämään koska ei se voi olla kova koska muuten sillä kiehuteltais vedet aina.
Jos sen laittaa pumpulla kiertämään, niin tuskin nousee 70C...tai nousee sitten jos pitää kauan päällä.
Tehoon ja energiantuottoon ei oltu iki-sivustossa annettu mitään tarkaa josta saisi vähän kiinni mitä siitä irtoisi.
Ja kyllä tuo pitäisi toteuttaa omalla kierrolla ja lämmönvaihtimella...ei siihen varaajapaineita henno pistää.
Mielenkiintoista olisi tietää onko joku laittanut sen ajamaan varaajaan.
-
^Mä veikkaan, että itse lämmönsiirrin kestää varaajan paineet mainiosti. Lämmönsiirrin on haponkestävää rosteria. Riskikohtana näkisin ennemminkin liitokset, jotka eivät nekään ole lattialämmitysputkien liitoksia kummempia, jos tyylillä haluaa tehdä. Voi kuienkin olla järkevintä toteuttaa omalla kierrolla ja lämmönvaihtimella, mutta katsotaan, mitä fiksummat sanovat.
Varaaviin takkoihin on jo rakennettu vastaavia viritelmiä, mutta kiukaasta en ole kuullut.
-
Laita varaaja, jossa on "aurinkokierukka", jossa kiertää tuo kiukaan kuumentama vesi.
Sille vedelle oma avo mallinen paisunta-astia. Ja luonnollinen kierto riittää, kun putkittaa sopivasti.
-
Laita varaaja, jossa on "aurinkokierukka", jossa kiertää tuo kiukaan kuumentama vesi.
Sille vedelle oma avo mallinen paisunta-astia. Ja luonnollinen kierto riittää, kun putkittaa sopivasti.
Tämä valmis aurinkokierukka ratkaisu tuli itselläkin mieleen. Täytyy vähän funtsailla, miten homma kannattaa toteuttaa. Lässän integroituun pumppuun tuollaisen taitaa saada helpostikin. Tähän saakka mietinnän alla on ollut juurikin erillinen varaaja, joka mahdollistaisi ihan suoraan varaajaveden lämmittämisen.
Onneksi tässä asiassa on mahdollista saada neuvoja alan ammattilaisilta sitten aikanaan, kun asian selvittely etenee. Täällä meuhaan sen takia, että toivon itsekin ymmärtäväni, mikä on paras tapa hyödyntää kiukaan hukkalämpöä.
-
^Mä veikkaan, että itse lämmönsiirrin kestää varaajan paineet mainiosti. Lämmönsiirrin on haponkestävää rosteria. Riskikohtana näkisin ennemminkin liitokset, jotka eivät nekään ole lattialämmitysputkien liitoksia kummempia, jos tyylillä haluaa tehdä. Voi kuienkin olla järkevintä toteuttaa omalla kierrolla ja lämmönvaihtimella, mutta katsotaan, mitä fiksummat sanovat.
Varaaviin takkoihin on jo rakennettu vastaavia viritelmiä, mutta kiukaasta en ole kuullut.
Täytyy käydä joskus näpelöimässä minkälainen se on.
"Luokituksen" tommoseen painekäyttöön edellyttäisin ennekuin varaajapiiriin laittaisin.
Tuo tomppelin ehdotus aurinkopiiriin oli ihan oiva, se voisi jopa vuorotella Aurinkolämmityksen kanssa kun harvemmin päivällä saunotaan ja toisena sauna on yleensä Auringon jälkeen joten ei se pilaisi seuraavan päivän "auringonottoakaan".
Tässä hiukan kannattavuuspähkäilyä:
Iki lisähinta kaikkineen = 1500e (normikiukaaseen verrattuna 2000-500e)
Vuosituotto 200pv x 10kwh=2000kwh
Vuosisäästö 200e (0.1e/kwh)
Takaisinmaksu 1500/200=7.5v
Takaisinmaksu MLP:n kanssa 7.5v x 3(COP)=22.5v
Aurinkolämmitys (1) kannattavuuspähkäilyä:
Aurinkosysteemi 300L varaajalla = 3500e (heitto)
Vuosituotto 6m2 x 800kwh=4800kwh
Vuosisäästö 480e (0.1e/kwh)
Takaisinmaksu 3500/480=7,5v
Takaisinmaksu MLP:n kanssa 7,5v x 3(COP)=22.5v
Aurinkolämmitys (2) kannattavuuspähkäilyä:
Aurinkosysteemi varaajalliseen MLP:hen = 2500e (heitto)
Vuosituotto 6m2 x 800kwh=4800kwh
Vuosisäästö 480e (0.1e/kwh)
Takaisinmaksu 2500/480=5.2v
Takaisinmaksu MLP:n kanssa 5.2v x 3(COP)=15.6v
Eli kaikki ovat aika kannattamattomia MLP:n kanssa näillä energiahinnoilla ja hankintahinnoilla.
-
En tiedä, että mitä se ihan tarkasti euroina vaikuttaa, mutta veikkaan aurinkopaneelien olevan ainakin Lässän kanssa huomattavsti tehokaampia. Lässähän on heikoimmillaan kesällä, jolloin tarvitaan pelkästään kuumaa käyttövettä. Jos KV saadaan paneeleista, pumppu saa huilata kesäajan. Pumpun vuosihtyötysuhde pitäisi parantua huomattavasti, kun sitä ei tarvitte käyttää kesäaikana ollenkaan.
Sama pitäis olla IKI-kiukaalla kaikkien pumppujen kanssa. Kuumaa vettä tarvitaan eniten saunomisen yhteydessä ja silloinhan tuo kiuas lämmittäisi suihkuveden. Tiettävästi kaikilla pumpuilla COP-arvo heikkenee, mitä kuumempaa vettä sen pitää tuottaa. Eli vuosihyötysuhde pitäisi olla enemmän ku 3, jos kuumaa vettä tuotetaan jollain ihan muulla.
-
Roori: Olet jonnin verran ylihinnoitellut IKI-kiuasta. Vähennä tuosta hinnasta tonni, niin sillä saa Original plussan. Tuohon tarvitaan toki päälle se lämmönsiirrin, joka ei maksane kovin montaa satasta - veikkaan, että irtoaisi ainakin alle parilla sadalla. Silikoniletkut tai lattialämmitysletku ei metritavarana kovin paljoa maksa. Liittimet päälle.
Toisaalta, meille se IKI-kiuas on itseisarvo ja hukkalämmön hyödyntäminen on lisäbonus. Laadukkaat löylyt ovat meille (tai siis minulle) lähes yhtä tärkeä asia, kuin itse maalämpö.
Olisi kieltämättä kiinnostavaa tietää, paljonko Lässään maksaisi paneelit kaveriksi. Yhdistelmänä paneelit ja kiuas voisi todella tarkoittaa, ettei kompuraa tartte välttämäti käynnistellä kertaakaan kesäkaudella...
-
En tiedä, että mitä se ihan tarkasti euroina vaikuttaa, mutta veikkaan aurinkopaneelien olevan ainakin Lässän kanssa huomattavsti tehokaampia. Lässähän on heikoimmillaan kesällä, jolloin tarvitaan pelkästään kuumaa käyttövettä. Jos KV saadaan paneeleista, pumppu saa huilata kesäajan. Pumpun vuosihtyötysuhde pitäisi parantua huomattavasti, kun sitä ei tarvitte käyttää kesäaikana ollenkaan.
Sama pitäis olla IKI-kiukaalla kaikkien pumppujen kanssa. Kuumaa vettä tarvitaan eniten saunomisen yhteydessä ja silloinhan tuo kiuas lämmittäisi suihkuveden. Tiettävästi kaikilla pumpuilla COP-arvo heikkenee, mitä kuumempaa vettä sen pitää tuottaa. Eli vuosihyötysuhde pitäisi olla enemmän ku 3, jos kuumaa vettä tuotetaan jollain ihan muulla.
Minulla on se mielipide että Lässässä on ne aurinkoyhteet vain ja ainoastaan että voidaan sanoa että se voidaan liittää aurinkojärjestelmään, siinä on 2 putken päätä ;) Huonoa aurinkovalmiutta mm. pieni varaaja (jos ei huomioita T-mallia) korkea alapäänlämpö kesällä tärkeimpinä.
Se on fakta että COP huononee mitä kuumempaa MLP:n pitää tehdä.
Tuossa laskelmassa pitää käyttää nimenomaan pelkän MLP COP:ia eikä sen "parannetun" systtemin, eli pitää verrata siihen mitä se maksaa MLP:llä tehden. Takaisinmaksuaika pitenee jos MLP:n COP paranoo...
-
Roori: Olet jonnin verran ylihinnoitellut IKI-kiuasta. Vähennä tuosta hinnasta tonni, niin sillä saa Original plussan. Tuohon tarvitaan toki päälle se lämmönsiirrin, joka ei maksane kovin montaa satasta - veikkaan, että irtoaisi ainakin alle parilla sadalla. Silikoniletkut tai lattialämmitysletku ei metritavarana kovin paljoa maksa. Liittimet päälle.
Toisaalta, meille se IKI-kiuas on itseisarvo ja hukkalämmön hyödyntäminen on lisäbonus. Laadukkaat löylyt ovat meille (tai siis minulle) lähes yhtä tärkeä asia, kuin itse maalämpö.
Olisi kieltämättä kiinnostavaa tietää, paljonko Lässään maksaisi paneelit kaveriksi. Yhdistelmänä paneelit ja kiuas voisi todella tarkoittaa, ettei kompuraa tartte välttämäti käynnistellä kertaakaan kesäkaudella...
No ehkä hiukan, lipsahti koko padan hinta netraudasta 800e vaikka tarvitaan vain vaihdin 200e
https://www.netrauta.fi/portal/kylpyhuone__sauna/kiukaat
Kieaus iki plus 1100e tavallinen 500 esim harvia
200e+600+300 hilut (oli sitten vaihdin tai suoraanpiiriin)=1100e
Iki lisähinta kaikkineen = 1100e (normikiukaaseen verrattuna 2000-500e)
Vuosituotto 200pv x 10kwh=2000kwh
Vuosisäästö 200e (0.1e/kwh)
Takaisinmaksu 1100/200=5.5v
Takaisinmaksu MLP:n kanssa 7.5v x 3(COP)=16.5v
Onko se iki sitten hyvä kiuas?
Jos se on joka tapauksessa eli MUST niin silloin:
Iki lisähinta kaikkineen = 500e (200+300)
Vuosituotto 200pv x 10kwh=2000kwh
Vuosisäästö 200e (0.1e/kwh)
Takaisinmaksu 500/200=2.5v
Takaisinmaksu MLP:n kanssa 2.5v x 3(COP)=7.5v
Iliman muuta hankittava jos sen kytkentä vaan hoituu... ja tuotot tuon mukaisia.
-
Aurinkolämmitys (2) kannattavuuspähkäilyä:
Aurinkosysteemi varaajalliseen MLP:hen = 2500e (heitto)
Vuosituotto 6m2 x 800kwh=4800kwh
Vuosisäästö 480e (0.1e/kwh)
Tuosta laskelmasta taitaa puuttua MLP:n COP vaikutus.Pienentää säästön olemattomaksi jos vertailussa huomioidaan että MLP ottaa verkosta 1 kw:n sähköä ja tekee sillä 3-4 kw lämpöä.
Tanskassa on 6m2 kerääjällä v 2008 saatu 1985kwh lämpötehoa joka sähkövastuksilla kehitettynä maksaisi n 200e ja MLP:llä n 70e.
http://www.solotek.dk/Page6.html
2008:
- 008 KWh i Januar
- 062 KWh i Februar
- 147 KWH i Marts
- 243 KWH i April
- 365 KWH i Maj
- 300 KWH i Juni
- 302 KWH i Juli
- 204 KWH i August
- 188 KWH i September
- 150 KWH i Oktober
- 013 KWH i November
- 003 KWH i December
-
Kato siitä 2 rivii alempaa, siinä on COP3...
Tuo Tanskan systeemi ei taida olla parhaimpia...mutta toisaalta todellinen kumminkin.
-
Väittävät, että IKI-kiuas on ylivertainen. Eihän muuten olisi Harvia ja Narvi lähteneet ihan noin räikeästi kopioimaan.. Sääli, ettei IKI-kiuasta pääse juurikaan missään testaamaan, ellei jollain tutulla tai puolitutulla moista löydy. Kaikki kirjoitetut löylyttelykokemukset ovat kuitenkin ylistäviä ja lisäksi toimintaperiaate sekä ennen kaikkea ulkonäkö painavat vaakakupissa todella paljon! ;)
-
Hmm... Tuohon Roorin laskelmaan palaan vielä. 200 lämmityskertaa vuodessa on todella tiivistä saunomista meikäläisen mittapuulla. Joka toinen päivä saunan lämmitys voisi tulla kuitenkin kyseeseen, joten ei tuo 200 ihan hirvittävän kaukaa haettu luku ole.
Veljeni, jonka firma valmistaa varaajia arvioi, että yhdellä saunomisella saavutettaisiin 20kwh hyöty vedenlämmitykseen, eli 10 kilowattia tunnissa ja saunaa lämmitetään kerrallaan n. 2 tuntia (tunti lämmitykseen ja toinen mokoma saunomiseen). Näillä luvuilla voitaisiin päästä seuraavanlaiseen laskelmaan:
Iki lisähinta kaikkineen = 500e (200+300)
Vuosituotto 182pv x 20kwh=3640kwh
Vuosisäästö 364e (0.1e/kwh)
Takaisinmaksu 500/364=1.4v
Takaisinmaksu MLP:n kanssa 1.4v x 3(COP)=4.1v
Pitää tosiaan selvitellä, paljonko lämmitystehoa tuosta IKI:n lämmönsiirtimestä irtoaa, niin saadaan laskelmiin hiukan arvailuakin tarkempaa realismia. Äkkiseltään alkaa vaikuttaa hyvinkin houkuttelevalta ajatukselta! Jos tuo 20kwh per saunomiskerta toteutuisi, niin tämähän olisi ihan järkevä ratkaisu kenelle tahansa - vaikka IKI-kiuas ei olisikaan itseisarvo.
Voisiko tällainen kuvio olla myös ruotsi-pumppujen osalta ratkaisu legionellapeikkoihin..?
-
Voisiko tällainen kuvio olla myös ruotsi-pumppujen osalta ratkaisu legionellapeikkoihin..?
Jep kyllä tuota pesää pitää vähän penkoa vielä.
VV-koneet taitaa olla niin suljettuja, epoksiin valettuja, ettei niihin taida oikein onnistua.
EDIT:
Tuo 10kwh/tunnissa olisi ihan hyvä lukema, mutta ei oikein uskottava koska sillä dT tuossa 100L säiliössä nousisi 172C jos sitä ei käytetä.
Laskin sen ilman häviöitä siitä 100L astiasta, jotka tietty on aika isot.
Osaakahan joku arvioida sellaiset?
-
Mä enemmänkin ihmettelen lupausta siitä, ettei vesi lämpene yli 70 asteen... Eiköhän tuo ole pitkälti riippuvainen juurikin noista häviöistä, mutta lisäksi siitä, kuinka paljon polttaa puuta kiukaassa.
Häviö voi olla ihan merkittävä IKI:n padassa. Sehän on eristämätön rosterisäiliö ja lämmönhaihdutuspintaa on kohtuudella.
-
Mä enemmänkin ihmettelen lupausta siitä, ettei vesi lämpene yli 70 asteen... Eiköhän tuo ole pitkälti riippuvainen juurikin noista häviöistä, mutta lisäksi siitä, kuinka paljon polttaa puuta kiukaassa.
Häviö voi olla ihan merkittävä IKI:n padassa. Sehän on eristämätön rosterisäiliö ja lämmönhaihdutuspintaa on kohtuudella.
Häviöarvio (konvektio):
Saunassa ilman ja padan lämpötilaero 10C
Pata 950x370mm >>> pinta-ala 1,25m2
Häviöteho= konvektioteho x pinta-ala
=(lämmönsiirtymiskerroin x dT) x pinta-ala
=4 x 10C x 1,25 = 50W
Huonelämmössä lämmönsiirtymiskerroin on 3,3-4,5
Kaikki yllä perustuu alla olevaan:
https://www.amk.fi/opintojaksot/0505015/1119948180490/1119952720312/1119956668414/1119956734686.html.stx
50W x 2h = 0.1kwh
Aika pieni joka tapauksessa...tuo lämpötilaero on kummiski aika pieni saunassa. Vaikka tuon kertoisi 5:llä silti vain 0.5kwh.
Alkaa olemaan semmone tuntuma että tuo antoteho ei voi olla 10kw.
-
^Ok, voipi olla. Yksi vaihtoehto olisi tilata mittatilauksena hiukan suurempi lämmönsiirrin, jolloin lämmönkeräimen pinta-ala vastaavasti kasvaisi ja näin ollen saisi enemmän tehoa irti. Vakiona se lämmönsiirrin on n. 25-30cm korkea, mutta jos tuon kaksinkertaistaisi, niin luulisi jotain ainakin hyödyttävän... Noh, pitää nyt tosissaan miettiä, mihin on valmis lähteä satsaamaan. 500€ sijoitus tuohon kiukaan hukkalämmön talteenottoon olisi vielä siedettävä investointi jo ihan kiinnostuksestakin, jos siitä jotain hyötyä saisi irti.
-
^Ok, voipi olla. Yksi vaihtoehto olisi tilata mittatilauksena hiukan suurempi lämmönsiirrin, jolloin lämmönkeräimen pinta-ala vastaavasti kasvaisi ja näin ollen saisi enemmän tehoa irti. Vakiona se lämmönsiirrin on n. 25-30cm korkea, mutta jos tuon kaksinkertaistaisi, niin luulisi jotain ainakin hyödyttävän... Noh, pitää nyt tosissaan miettiä, mihin on valmis lähteä satsaamaan. 500€ sijoitus tuohon kiukaan hukkalämmön talteenottoon olisi vielä siedettävä investointi jo ihan kiinnostuksestakin, jos siitä jotain hyötyä saisi irti.
Niin se taitaa olla, tommonen 8-20m3 saunaan tarkoitettu kiuasteho on luokkaa 20kW. Jotain siitä menee piippuun...tiedä sitten paljonko siitä saa irti, se 10kw (4000kwh/v) olisi kova juttu mutta 5kw tuntuisi jo pieneltä (2000kwh/v). Tommonen olisi helppo teettää, joku haponkestävä tekijä vaan tekemään, ei se hinta varmaan sen isompi olisi. Voi olla ettei 500e ihan riitä, pumppu 100e, vaihdin 100e
Mikähän siinä tehdas tekoisessa on se vesitilamitta on sivusuunnassa?
Kaksi putkea vaan sisälkkäin n. 600mm pitkinä ja päätylaipat ja liitännät päihin. Liitännät voisi viedä hitsaten niin kauas kuin mahdollista, että vois jatkaa normiputkituksilla.
Ilmanpoisto juttu sitten pitäisi kanssa hitsata, joku kartiojuttu ilman kumeja ja tiivisteitä.
Mitähän nuo karvaliitokset kestää lämpöä...onhan niitä varmaan kestävempiäkin liitoksia...mitenkähän helmiliitokset?
Siihen verkko ympärille ja kiviä sisään, sais vanhastakin "modernin" 8-)
Vertailuna 7-12m3 saunan sähkökiukaan teho on 8kw....että on siinä se 12kw ero napattavaksi :-/
-
Kyllähän puukiuas tuottaa ihan eri tasolla hukkalämpöä, kuin sähkökiuas. Hormin kautta menee taivaan tuuliin varmasti melkein yhtä paljon, kuin jää löylyhuoneeseenkin. Sähkökiukaassa ei samanlaista energiahävikkiä ole, ellei satu jättämään ilmanvaihdon poistoventtiiliä auki - mikä tosin on ongelma myös puukiukaalla.
Tuollaisella lämmönsiirtimellä olisi etu paloturvallisuuttakin ajatellen; palokaasut viilenevät merkittävästi, jolloin hormipalon vaara vähenee selvästi. Sinänsä melko hyvä vakuutus potentiaalista tulipaloa vastaan, olkoonkin, että tuollaisen mekanismin hinnalla nuohoaa piipun varmaan 20 kertaa. ;D
-
Voisiko saatavaan tehoon pureutua puusta saatavan energiamäärän avulla. Puumäärän tarvitsema ilman määrä tiedetään (piipusta virtaus) ja TM:n rakennusmaailman kiuastestissä taisi Kastorin kamina saada vähän yli 300 asteen hormilämpötiloja , muut pienempiä.
Jani
-
Lämmönvaihtimeksi voisi käydä varmaankin tommonen taivutettava kupariputki, 22x 400mm kierros x 20 kierrosta = 500mm korkea lämmönvaihdin.
10m kuparia a'10e = 100e
Siitä kokeilemaan jolla mahdollisuus ;)
-
Jep tuon tuottokyky alko vähän epäilyttämään koska ei se voi olla kova koska muuten sillä kiehuteltais vedet aina.
Jos sen laittaa pumpulla kiertämään, niin tuskin nousee 70C...tai nousee sitten jos pitää kauan päällä.
Tehoon ja energiantuottoon ei oltu iki-sivustossa annettu mitään tarkaa josta saisi vähän kiinni mitä siitä irtoisi.
Ja kyllä tuo pitäisi toteuttaa omalla kierrolla ja lämmönvaihtimella...ei siihen varaajapaineita henno pistää.
Mielenkiintoista olisi tietää onko joku laittanut sen ajamaan varaajaan.
Mä avustin erästä kaveria viime syksynä kun piti tehdä putkien läpivientireikiä kiukaan rosteri säiliöön.Ko kaverilla oli ennestään 500 l KV varaaja sähköllä (ei maalämpöä) ja hommasi paketin johon kuului aurinkokeräin,kiuas ,kiukaan säiliö ,käyttö/ohjausautomatiikka ja kiertopumput.
Systeemi on nyttemmin toiminnassa ja kuulemma erinomaisen hyvä.Tuosta kiukaan säiliön toiminnasta , kun kiuasta lämmitetään niin automatiikka tunnistaa lämmön kohoamisen ja kun veden lämpö ylittää +40 astetta niin kierrosohjattu( invertteri?) pumppu alkaa kierrättää kiuassäiliön vettä käyttövesivaraajassa.KV varaajassa on kierukka tätä varten.Kiertopumpun nopeus säätyy sen mukaan miten kiukaan säiliössä lämpö nousee että ilmeisesti kiuassäiliön veden lämpö pysyy aika samana koko saunanlämmityksen ajan.
Kiuassäiliön vesi on paineeton ja paisuntasäiliö on periaatteessa "avoin astia" saunan katonrajassa.Paisunta-astian ja kiukaan säiliön välisessä putkessa on kiuaskivien yläpuolella venttiili josta jollain välitys jutulla voi saunoessa laskea löylyvettä kiukaalle.Paisunta-astiassa on uimurikytkin ja vesijohtoliitäntä ,se pitää vedenpinnankorkeuden saman paisunta-astiassa.
Että tuollainen systeemi,enpä huomannut valmistajaa kysyä :)
-
Kilauta kaverille, vai onko entinen ;)
Siinä on varmaan 2-lappeen aurinko-ohjain+2 pumppua, toinen hoitaa keräimen ja toinen kiukaan (ohjain luulee sen olevan toinen keräin).
Yleensä nuo kierrokset säädetään ihan jänniteohjauksena noissa kiertopumpuissa, se on toimiva ja halvempi.
Oikein mukavaa kun oikein venttiili antamassa löylyä, minusta sen pitää saada heittää :)
Olis ihan mielenkiintoinen tietää saaduista tuloksista.
-
Siinä on varmaan 2-lappeen aurinko-ohjain+2 pumppua, toinen hoitaa keräimen ja toinen kiukaan (ohjain luulee sen olevan toinen keräin).
Just näin,kiuas ja säiliö on Harvian ,pumput Grunfors ja logiikkayksikkö tuli aurinkopanelin mukana.Kiuassäiliön liitäntä kv varaajaan paikalla rakenneltu ja toisiaan aurinkopaneli ja kiuas lämmittää kumpikin itsenäisesti 500 litran kv varaajaa.
-
Onko tuloksista mitään tietoa? Kumpi voittaa aurinko vai kiuas?
Aina paree jos olis energiat selvillä!
-
Pitkästä aikaa palaan tähän aiheeseen. Mietinnät olivat hetken telakalla, kun muut rakennusprojektiin liittyvät asiat olivat pinnalla.
Soittelin IKI-kiukaan ja lämmönsiirtimen suunnittelijalle. Nopealla laskelmalla päädyttiin arvioon, että peruslämmönsiirtimen lämpöteho olisi 2,33 Kw tunnissa. Lämmönsiirrin on perusmallisena 30cm korkea, joten lämmönsiirtimen voi huoletta kolminkertaistaa, mikä tarkoittaisi suunnittelijan mukaan suoraan lämpötehonkin kolminkertaistumista. Näin ollen puhuttaisiin pyöreästi 7Kwh tuotosta, eli saunomiskerralla 14Kwh, jos kiuasta lämmitetään oletuksena 2 tuntia kerrallaan.
Hintaa 90cm siirtimelle tulisi 300-500€ tilaustyönä tehtynä ja lisäksi tarttis selvittää muiden rensseleiden hinta. Olisikohan realistista arvata, että 800€ luokkaa olisi investointi tällaiseen ratkaisuun.
Iki lisähinta kaikkineen = 800e (500+300)
Vuosituotto 182pv x 14kwh=2548kwh
Vuosisäästö 255e (0.1e/kwh)
Takaisinmaksu 800/255=3.2v
Takaisinmaksu MLP:n kanssa 3.2v x 3(COP)=9.6v
Sähköon hinta on tällä hetkellä kylläkin edullisempi, mutta noussee lähitulevaisuudessa. Lisäksi tässä arviossa ei ole huomioitu polttopuun menekkiä ja hintaa. Pitäisi myöskin saada jotenkin lämmönsiirtimen hyötysuhde arvioitua.
Jos lämmönsiirrin teetetään erikseen tilaustyönä, niin siihenhän voisi palokaasutilaan lisätä vaikkapa jonkinmoisen teräslevystä rakennetun ristikon, joka käytännössä jakaisi hormin 4 kanavaan. Nämä teräslevyt johtaisivat lämpöä edelleen siirtimeen. Mikähän mahtaisi moisen viritelmän lisäteho olla..? Osaako joku fiksumpi kertoa, onko teho laskettavissa suoraan teräslevyjen pinta-alalla? Ainakin tällainen viritelmä vaikeuttaa nuohoamista merkittävästi.
Haittapuolena pidemmässä lämmönsiirtimessä olisi, että kiukaan yläosan kivet eivät pääse lämpiämään, koska lämmönsiirrin toimii samalla tehokkaana eristäjänä. Näin ollen suuri osa kiukaan funktiosta löylyjen kannalta valuu hukkaan...
Vähän alkaa rapisemaan tällainen kiukaan hukkalämmön talteenoton mielekkyys. :-X
-
Juttelin juuri veljeni kanssa taas tuosta kiukaan hukkalämmön hyödyntämisestä ja hän valoi uutta uskoa. Lämpöpumpun kylkeen olisi siis tulossa massavaraaja, jossa on puolentoista barin paine. Näin ollen lämmönsiirtimen voisi kytkeä suoraan varaajaan ilman erillistä lämmönsiirtokierukkaa. Käyttövesi sen sijaan lämmitetään massavaraajassa kierukalla, eli käyttövesi ei ole mitenkään kytköksissä varaajan veteen.
Massavaraajan etu tavalliseen käyttövesivaraajaan on myös, että käyttövesivaraaja luovuttaa varaamansa lämmön n. vuorokaudessa, kun massavaraaja säilyttää lämmön parhaimmillaan 2vkoa.
Nyt, kun kiukaalla lämmitetään 14Kwh per saunomiskerta tarkoittaa se pikkaisen vajaan puolen tunnin yhtäjaksoista kuuman veden valuttamista hanasta. Kun puhutaan joka tapauksessa syntyvästä hukkalämmöstä ei sen hukkalämmön energialle ole oikeastaan edes mielekästä laskea hintaa. Kun otetaan huomioon, että kiukaalla voidaan lämmittää ainakin saunomisen yhteydessä käytettävä lämmin vesi, niin kyllähän sille vuositasolla alkaa kertyä säästöä siinä määrin, että investointi lämmönsiirtimeen ei käykään kovin kalliiksi. Lisäksi tarvitaan lämmönsiirtimeen pieni kiertovesipumppu, jolloin lämpö saadaan tehokkaammin talteen.
Tällä viikolla saatiin talon ja autotallin pääkuvat, joten nyt pääseen toden teolla vääntämään kättä lämpöpumppufirmojen kanssa, vaikkakin veljen kautta tullaan varmaankin pumppu hankkimaan. Pitäähän tarjokkaat joka tapauksessa kilpailuttaa.
Tuo kiukaan lämmönsiirrin saattaisi tehdä tulistuksen kylläkin tarpeettomaksi, kun sen kuumimman veden saisi tuotetuksi tuolla lämmönsiirtimellä... :o
-
Nonniin, ideointi on edennyt niin pitkälle, että meille näyttäisikin tulevan isompi varaaja, eli 1500 litrainen massavaraaja. Pumpuksi olisi tuloillaan Lämpöässän T10. Vielä odottelen tarjouksen osalta tarkempia tietoja, mutta eiköhän tuo liene lähinnä meidän tarpeita.
Tällä paketilla sähkön toimitusmuodoksi valitaan yösähkö, jolloin varaajan vesi lämmitetään öisin. Lattia varastoi myös lämpöä, joten yösähkölle ei liene mitään varteenotettavia vaihtoehtoja. Vaimoa tietysti harmittaa, että "pitää pyykit pestä yöllä". :D
Niin, ja kiuas avuksi. Tuo kiuasviritys tarttee vissiin tehdä ihan kokeilumielessäkin, jotta voin sitten muillekin kertoa, olisiko siitä ihan todellistakin hyötyä.
Näyttää tämä aihe menevän monologiksi.. ;D
-
Onkos tuossa ratkaisussa pumpussa ja varaajassa tulistus ?
Käyttövesi tulee sitten vissiin kierukoilla?
Oletko nyt ihan varma tuosta yösähköstä!?...nimittäin
-lämmität siinä tapauksessa silloin kun vähiten tarvitset
-lämpöä tarvitaan myös päivällä
-joudut imppaamaan yöllä maasta yhtäsoittoo "paljon" ja maassa lämpö laskee...ja siitä taas seuraa että COP laskee ja siten etu on -/+0. Eikös se yösähköliittymä maksa jonkin verran enemmän.
-eikä niillä yö/päivä hinnoilla taida olla iso ero edes, ja uskoisin että kapenee edelleen.
-
Onkos tuossa ratkaisussa pumpussa ja varaajassa tulistus ?
Käyttövesi tulee sitten vissiin kierukoilla?
Oletko nyt ihan varma tuosta yösähköstä!?...nimittäin
-lämmität siinä tapauksessa silloin kun vähiten tarvitset
-lämpöä tarvitaan myös päivällä
-joudut imppaamaan yöllä maasta yhtäsoittoo "paljon" ja maassa lämpö laskee...ja siitä taas seuraa että COP laskee ja siten etu on -/+0. Eikös se yösähköliittymä maksa jonkin verran enemmän.
-eikä niillä yö/päivä hinnoilla taida olla iso ero edes, ja uskoisin että kapenee edelleen.
- Ratkaisuun sisältyy tulistus - tietääkseni.
- Käyttövesi tulee kierukoilla.
- Yösähköllähän idea on varastoida lämpöä ja lämmönjakoa käsittääkseni voidaan säädellä. 1500 litran varaajassa pitäisi riittää kapasiteettia talon lämmittämiseksi kovimmillakin pakkasilla keski-uudellamaalla myös päivisin.
- COP toki kärsii jonkin verran, mutta tuon menetyksen pitäisi maksaa itsensä takaisin; päiväsähkö on n. 35% kalliimpaa, kuin yösähkö. Liittymätyypin vaihtaminen on toki mahdollista, eikä myöskään maksanut kohtuuttomasti (80€). Itse yösähköliittymä on ainakin Fortumilla peräti 5,50€/kk kalliimpi.
Sekä maalämpöpumpun että kaivon osalta päädyttäneen hiukan ylimitoitettuihin ratkaisuihin, mikä taas tukee tuota yösähkökuviota. Lämpöässien inssi oli keskustelun jälkeen päätynyt myös kannattamaan yösähköä. Säästöä pitäisi olla luvassa optimaalisesti parisen sataa euroa vuodessa - ei paljon, mutta säästöä sekin.
Ennakkoon näkisin, että yösähkö on se edullisin vaihtoehto, mutta liittymätyyppiä en ole vielä määritellyt, joten hyvillä perusteluilla olen toki valmis vaihtamaan näkökantaani.
-
1500 litran varaajassa pitäisi riittää kapasiteettia talon lämmittämiseksi kovimmillakin pakkasilla keski-uudellamaalla myös päivisin.
Millähän käyttövesi lämpiää jos pumppu seisoo päivän?
-
^ ::) Kyllä 1500 litran varaajasta pitäisi riittää puhtia myös käyttöveden lämmittäjäksi. Ei se varaaja ihan hetkessä jäähdy, vaikka vettä käyttäisikin. Ja jos uhkaa loppua, niin sauna lämpimäksi ja kohta taas tulee lämmintä vettä.
Jos ajatellaan, että pienelle perheelle riittää 200 litraisen käyttövesivaraajan lämpö yösähköllä lämmitettynä ja kohtuukäytöllä, niin melko paljon enemmän lämpöä varastoituu suunniteltuun varaajaan sekä lattiaan.
Toisaalta, päiväsähkö on saman hintaista, kuin yleissähkö Joten yösähkön valitsemisessa ei häviä, kuin sen 5,50€ kuukaudessa perusmaksun osalta. Eli voi sen pumpun kytkeä käynnistymään termostaatilla, kun varaajan lämpötila laskee riittävän alas ja silti selvitään kokonaisuudessaan edullisemmin, kuin yleissähköllä. Vai?
-
Millainen laite mainitsemasi massavaraaja tarkemmin ottaen on? Varastoidaanko siinä lämpö veden sijasta kiveen, vai miten se toimii.
-
Ennakkoon näkisin, että yösähkö on se edullisin vaihtoehto, mutta liittymätyyppiä en ole vielä määritellyt, joten hyvillä perusteluilla olen toki valmis vaihtamaan näkökantaani.
Eli kyseessä on siis liittymä mitä ei ole vielä olemassa.
Ja semmonen vielä että joudut ajamaan korkeampaa lämpötilaa sisään kun "varastoit", eli taas COP huononee.
Oletko siis ottanut sen kk-maksun huomioon...oliko se niinkun siirtomaksussa se ero?
-
Millainen laite mainitsemasi massavaraaja tarkemmin ottaen on? Varastoidaanko siinä lämpö veden sijasta kiveen, vai miten se toimii.
Luultavasti veteen koska 1 vesikuutio pystyy varastoimaan saman määrän lämpöä kuin 9 kuutiota umpirautaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisl%C3%A4mp%C3%B6kapasiteetti
-
Luultavasti veteen koska 1 vesikuutio pystyy varastoimaan saman määrän lämpöä kuin 9 kuutiota umpirautaa.
Laskelmasta on unohtunut raudan tiheys pois. 1000 kg vettä ja n. 9000 kg rautaa vastaa lämpökapasiteetiltaan samaa.
Tilavuutena yhtä vesikuutiota vastaa 1,18 m3 rautaa.
ATS
-
Seppaant: Onko jotain erityistä syytä olettaa, että lämminvesivaraajan vesi jäähtyy muutamassa tunnissa siitä, kun pumppu sammuu? Mielestäni tuollainen kuulostaa lähinnä vialliselta varaajalta. Joku fiksumpi voi varmaan laskea, paljonko tuollaisessa puolentoista kuution varaajassa on varastoituna energiaa lämpöpumpun jäljiltä ja siitä lienee suht helppo homma laskeskella, paljonko energiaa tarvitaan käyttöveden lämmittämiseksi esim. keskivertokulutuksella. Tietysti täytyy ottaa huomioon, että myös talon lämmitys käyttää samaa energiavarantoa huonelämmön tuottamiseksi, mutta siis apuna on onneksi lattian betoni.
Roori: Tuo on totta, että COP heikkenee, kun joutuu lämmittämään kuumemmaksi. Olisi vain kiva tietää, jos tällaisesta keissistä olisi jo kokemusperäistä tietoa. Jos todella käy niin, että yösähkön taloudellisuus rapisee pelkästään huonomman COPin myötä, niin ainahan pumpun voi kytkeä toimimaan tasaisesti myös päivällä. Tuolloin voisin kuvitella, että on ainakin lähes täysin yhdentekevää, onko yleis- vai yösähkö.
Sähkön siirron perusmaksu on Fortumilla yleissähköllä 23,30€/kk ja yösähköllä 28,80€/kk tai sinnepäin - ero on kuitenkin 5,50€. Liittymän perustaminen on samanhintaista kaikilta osin, joten mitään muuta eroa ei siis tule, kuin tuo kuukausittainen 5,50€ + tietenkin halvemmat yösähkön hinnat.
Joo, kappas! Kävi laskuvirhe pankissa Fortumin eduksi, eli yösähkö onkin vain 18% edullisempaa, kuin päiväsähkö. Eli väsyneenä erehdyin katselemaan ainoastaan sähkönsiirron hintoja. Onhan tuokin tosin kotiin päin.
Mutta, lasketaanpas hintaero vaikkapa 1000kWh:n energiakulutuksella olettaen, että COP tippuu yölämmöllä 3:sta 2,5:n:
1000 * 0,0884 = 88,4€ / COP 3 = 29,47€
1000 * 0,0724 = 72,4 / COP 2,5 = 28,96€
Hmm... näillä olettamilla ja meikäläisen matikkapäällä tuosta ei kovin kummoista eroa syntynyt; 51 senttiä. Kuukausitasolla ehkä siis bauttiarallaa max vähän reilun euron. Toisaalta, jos COP tippuu 2,7:n niin 2,66€ per 1000kWh. Noh, näpräämiseksi näyttäisi menevän joka tapauksessa... Hyödyttäisi varmaankin tietää, paljonko se hyötysuhde oikeasti putoaa yösähköjärjestelmällä suhteessa pumpun käyttöön ympäri vuorokauden. Tällaista tietoa tuntuu olevan melko kitsaasti tarjolla.
-
Jeps, löysin tältä foorumilta linkin tariffilaskuriin ja se vahvisti, että pikkunappuloilla pelataan sen suhteen, minkä tariffin valitsee. Täysin yhdentekevää. Tuolla laskurilla ei tosin oltu huomioitu COPin heikkenemistä. Ehkäpä se yleissähkö puoltaa paikkaansa.
-
paljonko tuollaisessa puolentoista kuution varaajassa on varastoituna energiaa lämpöpumpun jäljiltä
Oletetaan että varaajan veden - vettähän siellä massavaraajassa siis ilmeisesti on, eikä rautaa ;-) - korkein lämpötila on vaikka 55 astetta. Sen lämpötila laskee vaikka 25 asteeseen ennen kuin se lämmitetään taas uudelleen. Lämpötilaero olisi siis 30 astetta.
Silloin varaajassa käytettävissä oleva lämpöenergian määrä on
30 C * 1500 kg * 4,19 kJ / 3600 = 52,4 kWh
Omassa systeemissäni on 500 litrainen Geopron SHB500 varaaja. Silloin kun varaajasta ei oteta lämpöä ulos, sen lämpötila laskee noin 0,5 - 1,5 astetta tunnissa.
-
^Tuolla kilowattimäärällä juoksuttaa kuumaa vettä hanasta vajaan tunnin verran. Voi siis tulla melko viileätä vettä jo illemmalla ennen pumpun käynnistymistä. Hmm... vaikeaksi menee. Noh, tosiaan sillä yösähkötariffilla jää pari euroa kuussa voitolle vaikka pumppua käyttäisi ympäri vuorokauden, jolloin päästään teoriassa optimaaliseen hyötysuhteeseen, mikäli kaikki säädöt ovat kohdallaan. Ehkäpä täytyy keskittyä kotioloissa kuluttamaan sähköä yösähkön aikaan, eli stereot soimaan illalla ja pesukone + kuivuri käyttöön vain öisin.. :D
Olen unohtanut näistä mietinnöistä tässä vaiheessa kokonaan maakylmän hyödyntämisen IV-koneessa. Meille on tulossa Enervent Pandion Eco - tarkempi malli päättämättä vielä. Miten tuo maakylmä käytännössä toimii, eli mistä kohdasta prosessia se kylmä otetaan?
Btw, älkää häiriintykö älyvapaasta kirjoittelusta. Kirjoittelen tällä hetkellä ajatuksen virtaa -periaatteella, joten tyhmiäkin saattaa tulla lauotuksi. Tällä hetkellä tämä foorumi vain sattuu olemaan kätevin väylä keräämään vastauksia tyhmiin kysymyksiin... 8-)
-
Niinpä joo jos on maakylmäkin harkinnassa...ja miksipä ei uudiskohteessa, niin ei se yö varastoiminen oikein taida onnistua. Maakylmää tarvittaneen kun on kuumaa eli päivällä.
Itsellä ei ole ollut paljoa mielessä kun vain saneeratttu ja putket ei ole eristetty joten tiedonhankintaa ei ole tullut tehtyä...kai sitä otetaan pumpun molemmilta puolilta, etupuolelta saa pumpulle hiukan parempaa COP:ia ja pumpun jälkeen otettaessa taas viileempää sisälle. Taitaa olla makuasia, oma valinta olisi etupuolelta.
-
Joo, kyllä se maakylmä vie pohjan yöllä varaamiselta. Toisaalta, kausisähkö voisi tulla kyseeseen - vaikkakin tariffit ovat lähtökohtaisestikin korkeammat.
Henkisesti olen jo luopumassa yöllä varaamisesta, mutta siitä huolimatta siis se yösähkötariffin valitseminen ei olisi välttämäti yhtään pöllömpi ratkaisu.
-
Ei kait se maakylmä vaikuta mitään tariffin valintaan eikä myöskään yöllä varaamiseen. Itse pumppua ei tarvi mitenkään siihen maakylmään, maapiirin vettä vain kierrätetään LTO:n jäähdytyspatterin kautta. Hyvällä säkällä sitä päivän kuumuttaa saa siirrettyä hivenen kaivoon yöajan varaamisen hyödynnettäväksi paremman COP-arvon merkeissä. Eli päivällä kaivo lämpenee talon jäähdytyksen vuoksi ja yöllä taas kylmenee, kun lämpö siirretään pumpulla kaivosta varaajaan.
Itselle tulee päivä/yösähkö sekä maakylmä (Enervent LTR-3 EDW-CG). 2-tariffi sähkö sen vuoksi, että jo pienelläkin kulutuksella sen saa kannattavaksi. Pienellä kikkailulla se kannattaa vielä enemmän. Esim autot ovat useinmiten suorasähkölämmityksessä yöaikana, pyykit voi pestä ja kuivata yöllä, astiat voi pestä yöllä ja ajattelin laittaa tallin lämmityksen siten, että sitä lämmitetään vain öisin, yleensä kevät/syysaikaan lämmitystä tarvitaan muutenkin vain öisin jne.
Suuria säästöjä ei 2-tariffimittauksella saa pienessä talossa maalämmön kanssa aikaiseksi, mutta niistä pienistä säästöistä koostuu yhtäkkiä isompi summa. Jos ei muuten, niin psyykkisesti tuntee säästävänsä, kun sähkö on yöllä muutaman sentin halvempaa :)
-
Tästä voi ottaa mun mielipiteen tariffin valintaan:
"Talvipäivien kulutus 1650kwh ja muun ajan kulutus 8350kwh. Eli kaikki sähköt 230m2 & 700m3 talossamme Ylikiimingissä, aikavälillä 1.4.2008 ja 1.3.2009. "
Eli ainakin meillä kakstariffi kannattaa ilman isompia yövarauksia yms.
-
^On teillä kyllä energiapihi talo! :o Joo, kyllä mä 2-tariffi sähkön otan joka tapauksessa. Yösähkö näyttää ainakin tällä hetkellä varteenotettavammalta vaihtoehdolta, kuin kausisähkö, joten sillä varmaan sitten mennään.
-
Jos kannattavuuslaskelma kertoo että 2-tariffi on inankin halvempi normaalilla jatkuvalla käytöllä, ilman yövarauksia kk-maksu lisineen yms yms, niin sittenhan se tietysti kannattaa ottaa. Se kaikki minkä sitten saa ajoittamalla käyttämistä, APK+PK+ klo 02:00 saunaan (jos sähkökiuas)++++, on vain sitten plussaa. ;)
Jos se on 20% halvempaa niin sen voi siis kuvitella nostavan COP3:en COP3.6:een, tällöttes ajatellen.
-
Tein muuten esimerkkilaskelman jossa erään todellisen kohteen ja todellisen tarjouksen (kohtuu hyvän) mukaan 2-tariffi tulisi 36e/vuosi kalliinmaksi kuin 1-tariffi, 11Mwh vuosikäytöllä (suhde 8/3 päivä/yö).
Syy oli siinä että sen 2-tariffi päiväsähkön hinta oli paljon korkeampi kuin 1-tariffi sähkön läpeensä hinta, vaikka siis se yösähkö oli 16% halvempaa kuin päiväsähkö.
Eli tämmönen tappaus tällä kertaa...tämän tarjouksen mukaan 2-tariffi ei siis lyö leiville.
Käyttösuhde pitäisi olla tämän tarjouksen kohdalla siis 4,4/6,6 päivä/yö jotta kokonaishinnat ovat yhtäsuuret.
-
Eikö lämpöpumppua saa säädetyksi siten, että öisin lämmittää varaajaa jonkin verran kuumemmaksi, kun taas päivisin ei haeta ihan yhtä korkeita lämpöjä? Tällöin COP saataisiin pidettyä hyvänä, mutta energiakulutus kuitenkin painottuisi lievästi yön puolelle, jolloin 2-tariffi sähkö kävisikin edullisemmaksi. Joka tapauksessa, sähköyhtiön valinnalla näillä hintaeroilla on suurempi merkitys, kuin tariffin valinnalla.
-
Eikö lämpöpumppua saa säädetyksi siten, että öisin lämmittää varaajaa jonkin verran kuumemmaksi, kun taas päivisin ei haeta ihan yhtä korkeita lämpöjä? Tällöin COP saataisiin pidettyä hyvänä, mutta energiakulutus kuitenkin painottuisi lievästi yön puolelle, jolloin 2-tariffi sähkö kävisikin edullisemmaksi. Joka tapauksessa, sähköyhtiön valinnalla näillä hintaeroilla on suurempi merkitys, kuin tariffin valinnalla.
Varaajan pitäisi olla todella iso.
Ja jos todella paljon varaa lattiaan niin silloin alkaa huoneen sisälämpötilassa tulla heilahtelua ja ylilämmössä energiaa menee nopeasti hukkaan.
Mielestäni kausisähkö on ainakin turvallinen vaikka kulutusta ei erityisen paljon yölle saa käännettyäkään.
UPDATE:
Semmoinen hassu etu kuumakaasutulistimella varustetussa pumpussa on että jos illalla (kun alkaa edullisenpi energia) nostetaan lattiaan menevän veden lämpötilaa pari astetta, käy pumppu hieman enemmän ja tällöin myös käytettävissä olevan kuuman käyttöveden määrä kasvaa eli lämpöpumpun ei ehkä tarvitse startata käyttöveden ohjaamana ja hyötysuhde voi kokonaisuutena jäädä entistäkin alhaisemmaksi.
Kovin paljon sitä nostoa ei kannata tehdä koska COP kärsii jos varaajan alaosan lämpö alkaa nousta.
Jos lattiaan menevän veden lämpötilaa pitää esim asteen tai pari korkeammalla aamuun asti ja sitten tipauttaa asteen alle normaalin alapuolelle niin lämpökone huilaa enemmän aamupäivän aikana ja ehkäpä kevätaurinko paikkaa mahdollista vajetta päivällä… jne….
Silloin joskus kun olen leikkinyt tuolla "päiväpudotuksella"/"yökorotuksella" niin en ole huomannut mitään ongelmia huoneilman lämpötiloissa.
Päinvastoin, aamulla on ehkä mukavaa jos huoneilma on 0.5 astetta lämpimänpää kuin normaalisti.
Hifisti -hienosäätäjä vois testailla tulistinkoneella semmoistakin että olisiko hyvä saunakytkimen korvike semmoinen että kun yösähkö alkaa pomssautetaan menoveden lämpöä 5 astetta kahdeksi tunniksi ja sitten pidetään normaalilämpöä aamukolmeen ja sit taas pari tuntia korkeampaa lämpöä. Siten voisi saada huomattavasti tehostettua kuuman veden tuotantoa tiettyinä kellonaikoina.
Jotta nuissa säätämisissä olisi mitään tolkkua pitää tulistinvaraaja olla vähintää 500+200 litraa.
-
Näyttää siltä että keskustelu menee kovin "teksinseksi" joten ei kiinnosta mutta:
Kulutuslukemia on seuraavanlaisia täällä Napapiirin vain vähän pohjoispuolella. IVT HTplus käytössä ja toimii kuin enkeli kunhan vain puhdistaa sihdit.
Asunto 120 m2/rintamamiestalo, remontoitu joten talvella tarkenee sisällä varpaisillaan ja mukavuuslämmitys saunaosastossa lattiassa.
Lmp käynti 2008
2492 tuntia x 2,41 kwh/tunti mittarin mukaan = 6005 kwh
Kokonaiskulutus 11051 kwh
Kotitalouden osuus 5046 kwh/ koneita on aina käytössä.
Minusta hyvä koska aikoinaan poltimme "öljyä" n. 2700 litraa/vuosi.
-
Nyt ollaan päästy niin pitkälle, että IV-kanavien asennus taloon aloitetaan tällä viikolla. Murhetta aiheuttaa maakylmän vaatima kondenssieristys... Ystävämme Google auttaa aiheessa kovin kitsaasti, vaan ensimmäisenä pomppaa tämän palstan keskustelu linkiksi ja se onkin hyödyllisin linkki kaikista annetuista. Tosin, tälläkin palstalla enimmäkseen vihjataan kondenssieristyksen tärkeydestä, mutta ei kerrota tarkemmin.
Nyt siis kuulisin erittäin mielelläni asiantuntevia näkemyksiä tulokanavien kondenssieristyksestä. Käytännössä suurin osa putkistosta kulkee yläpohjassa puhallusvillan seassa. Pitääkö yläpohjassa eristevahvuuden olla enemmän, kuin 13mm Armaflexiä silloin, kun putki on puhallusvillan sisällä? Millainen eristys tarvitaan, kun parissa kohdassa kanava nousee puhallusvillan yläpuolelle kylmään tilaan? 13mm Armaflexiä + 50 tai 100mm villaa alumiinilaminaatilla? Paljonko eristettä tarvitaan äänenvaimentimien ympärille, ettei niistä muodostu homepesäkkeitä?
Argh, miksei tästä asiasta löydy tietoa?!? :-X
-
Nyt ollaan päästy niin pitkälle, että IV-kanavien asennus taloon aloitetaan tällä viikolla. Murhetta aiheuttaa maakylmän vaatima kondenssieristys... Ystävämme Google auttaa aiheessa kovin kitsaasti, vaan ensimmäisenä pomppaa tämän palstan keskustelu linkiksi ja se onkin hyödyllisin linkki kaikista annetuista. Tosin, tälläkin palstalla enimmäkseen vihjataan kondenssieristyksen tärkeydestä, mutta ei kerrota tarkemmin.
Nyt siis kuulisin erittäin mielelläni asiantuntevia näkemyksiä tulokanavien kondenssieristyksestä. Käytännössä suurin osa putkistosta kulkee yläpohjassa puhallusvillan seassa. Pitääkö yläpohjassa eristevahvuuden olla enemmän, kuin 13mm Armaflexiä silloin, kun putki on puhallusvillan sisällä? Millainen eristys tarvitaan, kun parissa kohdassa kanava nousee puhallusvillan yläpuolelle kylmään tilaan? 13mm Armaflexiä + 50 tai 100mm villaa alumiinilaminaatilla? Paljonko eristettä tarvitaan äänenvaimentimien ympärille, ettei niistä muodostu homepesäkkeitä?
Argh, miksei tästä asiasta löydy tietoa?!? :-X
Mitäs LVI-suunnittelija oli mieltä? En ole ammattilainen, joten heitän vain omia arvailujani. Armaflex tiiviisti putken päälle, niin että putki ei mistään pilkistä, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Saumat voisi teipata vielä 5mm "Armaflexteipillä". Tuon päälle kietoisin 50mm normaalia IV-villaa niiltä osin mitä jää puhallusvillan sekaan ja 100mm niiltä mitä kulkee puhallusvillan yläpuolella. Alumiinifolio on turha jos Armaflex ei vuoda mistään.
Eikö teille ole kukaan tehnyt IV-suunnitelmaa? Siinähän nuo asiat pitäisi näkyä? Vai epäilyttääkö LVI-suunnittelijan ammattitaito?
-
Eikö teille ole kukaan tehnyt IV-suunnitelmaa? Siinähän nuo asiat pitäisi näkyä? Vai epäilyttääkö LVI-suunnittelijan ammattitaito?
Naulan kantaan - LVI-suunnittelijan ammattitaito on käynyt epäilyttämään. Suunnitelmassa on ylimalkaisesti todettu, että tulokanavat pitää kondenssieristää maakylmän takia, mutta mitenkään muuten ei oteta kantaa...