Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Visko - 11.02.07 - klo:23:03
-
Nyt tarvisi sitä rintama tietoa !!!!!!!
Olen uudisraivaajan poloinen joka päätyi maalämpöön. Tarkoituksena on myös liittää LTO-laitteen jälkilämmitys nestekiertoiseksi. Tänään kun olin Esthingy messuilla niin Valloxin edustaja opasti painavin sanoin jälkilämmityksen sähkökäyttöiseksi.
Perusteluna oli lattialämmityksen menoveden alhainen lämpötila n +30C ja sen seurauksesta jos pakkanen olisi esim -15C niin LTO-laite kykenee tuottamaan asuntoon puhdasta ilmaa noin + 15 asteisena. Se tuntuu jo aika kolealta
Onko sama ilmiö tullut vastaan kun pakkanen on paukkunut. Olin alunperin ajatellut ILTON 440 Econia.
Kiitos etukäteen vastauksista
-
Meillä tuli lattialämmitysvedellä vielä 35 asteen pakkasella asetuslämpöistä ilmaa (+16) venttiilistä lattialämmitysvedellä sun air 500 koneesta, jossa kylläkin on vissiin aika suuri jälkilämmityspatteri.
Mutta pääsääntöisesti sanoisin että kaveri puhui potaskaa...ei missään tapauksessa mitään konetta suoralle sähkölle. Meillä ei edes -15 pakkasasteessa ole menovesi ollut 30 astetta vaan 27.
Jani
-
Minulla on sama mietintä edessä. Olen kallistunut tällä hetkellä sähköpatterin kannalle. Perustelut ovat seuraavat:
- hintaero, sähköpatterikone n. tuhat euroa halvempi (Enervent Pandion ACE/ACW-CG)
- ei tarvitse pelätä jäätymistä ja sitä kautta hajoamista, jos tekniikka sattuisi kosahtamaan (ei ole mahdotonta kun on tietotekniikka mukana pelissä :) )
- kuulopuheiden mukaan jälkilämmitystä tarvitaan vuodessa melko vähän, rahallisesti jos puhutaan kymmenistä euroista (eli sadoista kWh:ista), niin siinäpä sitä on säästämistä jotta tuhat euroa on säästetty...
-
Sama täällä, sähköpatterin valitsin enkä ole katunut. Täytyy muistaa, että vesikiertoisellakin noin kolmannes on sitä suoraa sähköä.
Enervent Pingviinissä on muistaakseni 400 W:n jälkilämmityspatteri. Ei tuo näytä niin järin pitkiä aikoja olevan päällä kovillakaan pakkasilla (riippuen toki siitä, mikä on sisäilman lämpätila ja tuloilman asetusarvo).
Vesipatterin valinnalla olisin joutunut tyytymään teknisesti huonompaan ratkaisuun, jonka takaisinmaksuaika (suhteessa sähköpatteriin) olisi muodostunut noin 20-30 vuodeksi.
-
Riippuu siitä, mistä vesi jälkilämmityspatteriin otetaan. Jos se kytketään suoraan lattialämmityksen jakotukkiin, niin tehoa voi olla vähän niukasti, riippuu tietenkin myös siitä, mihin kiertoveden lämmöt asettuvat.
Ainakin SunAirin koneet kytketään usein siten, että patterilla on oma säätöpiirinsä jota moottoriventtiili ohjaa. Silloin tehoa on riittävästi.
Osatehomitoitetulla maalämmöllä ei missään tapauksessa vesipatteria IV-koneeseen! Siinä vaiheessa kun patteria oikeasti käytetään, menee maalämpöpumpun lisävastus päälle eli säästö on nolla.
-
Pitkään mietittiin meilläkin jälkilämmitystä sähköllä vai vedellä. Joka foorumilla oli mielipiteitä/kokemuksia puolesta ja vastaan. Valinta oli lopulta vesi, syynä sillloinen talopakettikauppa, kojeesta saimme alennusta hinnasta.
Meillä ILTO 440 Econo toiminut moitteetta (talo 214m2 lämmintä tilaa), viime viikon pakkasjakson aikana tuloilman lämpötila pysynyt säädetyssä +17 asteessa.
Omasta puolesta suosittelen vesilämmitystä.
-
;D Jos talossa on maalämmitys niin ehdottomasti ilmanvaihtooon vesikiertoinen jälkilämmitys ! Meillä Ns osatehoinen maalämpö ja lattialämmitykset joka paikassa sekä jo vanhaa tekniikkaa oleva ILTO 400 Econo jossa ainakin riittää tuo lattialämmityksen alle 35 asteinen kiertovesi pitämään sisääntulevan ilman asetetuissa arvoissa ! Ja lisävastukseen ei tuolla lämmönvaihtimella ole suurtakaan merkitystä sillä sitä lämmintä vettä on niin paljon " varastossa" lattialaatan sisällä ettei se hetkessä jäähdy !
-
Kun meille valittiin ilmanvaihtokonetta ja jälkilämmitystä, olin vahvasti sitä mieltä että vesikierto ja piste.
Nyt jälkeenpäin huomaan että koneet (2xVallox Digit) pysähtelevät kovilla pakkasilla ja näytössä lukee jotain tyyliin "vesipatterin jäätymisvaara". :(
No joo, se johtui ilmasta, jota oli IV-koneen lämpösysteemissä eikä vesi kiertänyt kunnolla... mutta silti, ole nyt aina vahtimassa ja säätämässä >:(
Muutenkin ns. vesitekniikkaa ja -putkia on sellaisissa tiloissa, joissa ei vuotoja haluaisi nähdä (=yläk.vaatehuone) . Kyllä jälkilämmityksen hoito sähköllä olisi ollut huolettomampi ja varmasti asennuksen kannalta edullisempi. Takaisinmaksuaika juuri varmaan jotain luokkaa 20v .
Tuloilman suhteen ei mitään moitteen sijaa. Nytkin paukkupakkasilla tuloilma säädetty 16 asteeseen ja hyvin riitti potkua patterissa.
-
Osatehomitoitetulla maalämmöllä ei missään tapauksessa vesipatteria IV-koneeseen! Siinä vaiheessa kun patteria oikeasti käytetään, menee maalämpöpumpun lisävastus päälle eli säästö on nolla.
Ei pidä paikkaansa. Lisävastus menee päälle silloin, kun pumppu ei jaksa tuottaa tarpeeksi lämpöä, meneepä se pattereihin, lattiaan tai LTO-koneeseen. Normaalisti 95-99 % ajasta lämpöpumppu tuottaa talon energian, myös LTO-koneen tarvitseman lisäenergian. Pumpun järkevä mitoitus riippuu siitä, miten paljon kannattaa maksaa siitä, ettei vastuksia tarvittaisi lainkaan. Meillä kyse oli kuudesta tuhannesta eurosta, ei ihan pikkurahasta.
-
En ymmärrä miksi investoida vesipatterikoneeseen. Mulla on Vallox Digit SE sähköpatterikone, jonka jälkilämmitys ei ole ollut vielä kertaakaan päällä eikä muuten menekään. Sisään puhallettavan ilman lämpötila pysyy pääsääntöisesti yli 10 asteessa ja kun ilma sekoittuu katon rajassa, ei ainakaan meillä huomaa mitään vedon tunnetta. Tietenkin jos haluaa pitää sisään tulevan ilman stabiilina, joutuu väkisinkin käyttämään jälkilämmitystä. Tämmönen vaan mietittäväksi. Mielipiteitä on tästäkin monia.
-
Meillä on nyt ollut tasan vuoden käytössä yhdistelmä thermia diplomat + ilto 440 econo.
Kovillakaan pakkasilla iv-koneen paluupuolen putki ei jäähdy merkittävästi tuloon verrattuna, näppituntumalla siis. Joten en usko että tuo hirveästi vaikuttaa pumpun käymisaikoihin. Termostaatti on käännetty isoimmalle.
Jäätymisvaaraa pitäisin aika pienenä, koska patteri on kytketty suoraan lattiapiiriin. Tietysti jos molemmat kiertovesipumput pysähtyy + pumppu lopettaa lämmön tekemisen ja vastukset ei toimi, niin onhan se mahdollista. Mutta siinä tilanteessa tuskin pyörii enää iv-konekaan.
Jännä juttu muuten tuo valloxin kommentti. Pari vuotta sitten kun koneen valinta oli ajankohtainen, törmäsin Oulun messuilla valloxin esittelijään. Myös hän tyrmäsi vesipatterin täysin. Ei kyllä tosin osannut paljoa perustella kun yritin tiukata että mistä syystä.
-
Meille tuli järkevimmäksi ilmanvaihtokoneen paikaksi kylmä ullakko.
Se tarkoitti automaattisesti sitä että sinne ei lämmitysvettä kannata viedä. Sähkökatkon tullen vesipatteri hajoaisi varmasti.
Tpoinen syy vesipatterin hankkimatta jättämiseen oli se että halusin pätkimättömän ja LTO teholtaan tehokkaan koneen. mm. siitä syystä päädyin ylimitoitettuun enervent LTR6:n.
Talvella normaalissa ilmanvaihdossa tuolla koneella pitäisi tuloilma käytännössä olla aina +15 asteista tai lämpimänpää.
Ja koska raittiin ilman huoneeseen sekoittumiselle on eduksi että puhallettava ilma ei ole turhan lämmintä, en nähnyt tarvetta millekään jälkilämmityspatterille. (eipä vaimon serkullakaan sitä ollut tuolla paljon pohjoisenpana)
Mutta laitoinpa kuitenkin sähköpatterin enerventtiin. Sen patterin aion asettaa +15 asteeseen. IV koneeseen tulee oma virrankulutusmittari ja sen mukaan jos tuloilmaa pitäisikin jostain syystä lämmittää suunniteltua enemmän, minulla menee suojaputket lämmitysvesiputkia ja kanavaan asennettavaa patteria varten IV koneen alapuolelle.
PlanX: yksi vaihtoehto on sekin että avaan teknisestä tilasta räppänän josta tulee suodatettu ulkoilma suoraan ohi LTO:n lämmitäkseen lattialämmöllä ja isonnan IVK:n poistoa vastaavasti. Tällöin tuloilman lämpötila nousee ja koneen jäätymättömyys paranee entisestään.
((muistelen että vesikiertoinen jälkilämmityspatteri olisi halvimmillaan tullut 500€ kalliimmaksi
Esim1: Sailorin? laskurilla: jos 90L sekunnissa kulkeva ilmavirta lämmitetään kovimmalla pakkasella +15 asteesta +17 asteeseen, se kuluttaa suorasähkötehoa rapiat 200W
eli 42 senttiä vuorokaudessa ja siis vain kovimpina pakkaspäivinä. Maalämmöllä ja vesipatterilla se maksaisi siis 14 senttiä, eli 500€ vesipatterin takaisinmaksuaika olisi silloin 1785 kovaa pakkasvuorokautta
Esim2: 90Lsec, 15'c->20'C -> 544W eli 1€/vrk, eli vesipatterin takaisinmaksuaika olisi 500 kovaa pakkaspäivää ... eli 50 vuotta Oulussa ???
UPDATE: HUPSIS, yksinkertaistin hieman liikaa. Eihän kova pakkanen ole ON/OFF juttu. Eli joskus voisi että ilmaa pitää anyway jälkilämmittää kuitenkin yhden asteen jos ei sitä kahta (esim1) eli laskemiani kulutuksia pienempiä kulutuksia tulisi tuohon lisäksi. Mutta se ei muuttane sitä että vesipatterin takaisinmaksuaika on tolkuttoman pitkä vaikka sen saisikin asennettua ilman lisälaitteita kuten kiertovesipumppua yms. eli esim 10-100 vuotta.
Mielestäni vesipatteri ei mitenkään ole taloudellisesti järkevä hankinta. Se ois vaan meilläkin luultavimmin hauskaa perfektionismia, ei säästöä.))
-
Itse mittasin oman jälkilämmitysVESIpatterin tulo ja paluulämpöjä. 30-35 asteen pakkasella tulovesi oli 34 asteista ja paluu 20 asteista. Niille jotka miettivät valitako vesi vai sähkölämmiteisen jälkilämmityksen niin ... :
- kanavaan asennettava jälkilämmityspatteri on "yleismaailmallinen" osa, jota ohjaamaan riittää 30 euron yleistermostaatti tuntoelimellä (tismalleen samanlainen löytyy seinälle ripustettavista vesikiertoisista lämpöpattereista), puheet tuhannen euron lisäkustannuksista ovat höpöhöpöä (kusetusta). Ja voihan sen lämpötilan säätää mekaanisestikin, yhtä lailla lämpökäyrä lisää lämpöä tarvittaessa.
- mikäli LTO tulee lattiapiirin jakotukin tai MLP:n kanssa samaan tilaan, niin vesipatterin kytkemiseen menee putkimieheltä se runsas varttitunti (itse katselin vieressä).
- LVI-suunnitelmassa on pyrittävä laitteiden paikka valitsemaan niin että pitkiä putkivetoja tai muita asiaa hankaloittavia tekijöitä ei synny
- On turha kuvitella että pyöriväkennoinen tai kuutiokone pystyisi tuottamaan kovemmilla pakkasilla siedettävää >15 asteista tuloilmaa. Ilman "sekoittuminen" ja "vedon tunne" ovat kaikki tapauskohtaisia, eikä niiden esiintymistä voi ennustaa etukäteen.
- Kaikki jälkeenpäin tehdyt muutostyöt maksavat yleensä yli tuplat verrattuna rakennusaikaiseen sovittuun työhön.
- Suomessa on 100000+ asuntoa, jossa vettä kiertää seinällä olevissa lämpöpattereissa, ja osa näistä on 50-60 luvuilta. Ei minusta kovin suuri riski uudiskohteessa.
MUTU: maalämmittäjää ahdistaa kaikki suoralla sähköllä tapahtuva lämmitystoiminta...se MLP:n kuuluisa takaisinmaksuaika vain pitenee.
VEIKKAUS: Niinpä monet kärvistelevät mieluummin se vastus off-asennossa ;)
Jani
-
- kanavaan asennettava jälkilämmityspatteri on "yleismaailmallinen" osa, jota ohjaamaan riittää 30 euron yleistermostaatti tuntoelimellä (tismalleen samanlainen löytyy seinälle ripustettavista vesikiertoisista lämpöpattereista), puheet tuhannen euron lisäkustannuksista ovat höpöhöpöä (kusetusta). Ja voihan sen lämpötilan säätää mekaanisestikin, yhtä lailla lämpökäyrä lisää lämpöä tarvittaessa.
Tuo tuhat euroa (itse asiassa 1100 euroa ovh:sta) oli suoraan Enerventin hinnastosta, joten ei se ole kusetusta. Tämä siis jos aikoo tehdä homman LTO-koneessa. Entäs jos/kun tuo ulkopuolinen lämmityspatteri jäätyy, mikäs silloin pysäyttää LTO:n?
MUTU: maalämmittäjää ahdistaa kaikki suoralla sähköllä tapahtuva lämmitystoiminta...se MLP:n kuuluisa takaisinmaksuaika vain pitenee.
Niinpä. Mistähän saisi maalämmöllä toimivan keittiön hellan :) Mutta joskus voi käyttää tervettä maalaisjärkeäkin.
Itse ainakin haluan järkevän systeemin, eikä itsetarkoituksena ole käyttää maalämpöä. Käyttäväthän jotkut näitä "puskurivaraajiakin" lämpimän käyttöveden kierron sijasta.
Itse haluan omaan kotiini mahdollisimman helppokäyttöisen ja varmatoimisen järjestelmän, joka toimii kuin se kuuluisa junan vessa :) Varmin olisi suora sähkölämmitys, mutta mutta...
-
@ TomiN
En saa tuosta hinnastosta 1000 euron hintaeroa...mitä malleja vertailit? Minusta nuo erot pyörivät 400-600 euron kantturoissa. (http://www.enervent.fi/family/fi/pdf/hinnasto2007.pdf)
Olemme samoilla linjoilla siinä että mikään ei saa olla itseistarkoitus, vaan kokonaisuuden kannalta järkevin.
Jani
-
Itsellä perus Ilton 440 econo kuutiokone ja esilämmitys/jäähdytyspatteri koneen tulopuolella jonka kautta maapiiri kiertää kun ulkolämpötila alle -8°C tai yli 20°C.
Sen verran esilämmittää ilman ettei IV-koneen patterissa kiertänyt vesi vaikka ulkona oli -28°C ja huoneistoon tuleva ilma 23°C.
Investoin siis turhaan vesipatteriin IV-koneessa, vaikka ei esilämmityspatterikaan ilmainen ollut.
-
@ TomiN
En saa tuosta hinnastosta 1000 euron hintaeroa...mitä malleja vertailit? Minusta nuo erot pyörivät 400-600 euron kantturoissa. (http://www.enervent.fi/family/fi/pdf/hinnasto2007.pdf)
Olemme samoilla linjoilla siinä että mikään ei saa olla itseistarkoitus, vaan kokonaisuuden kannalta järkevin.
Jani
Pandionin ACE-CG maksaa 4431 e, ACW-CG 5555 e.
Tuosta CG:stä muuten en ole ollenkaan varma, että kannattaako se. Onko siinä tarpeeksi puhtia jäähdyttämään taloa vai ei. Sekin maksaa 900 e lisää.
Meille on siis rakenteilla 3 krs talo. Tulipa tässä yksi ilta vaimolle mieleen, että mites sitten kun on kesäkuuma ja halutaan viilentää taloa. Sitten ongelmana on että myös valmiiksi viileä kellarikerros viilenee. Mietittiin sitten yhtenä ratkaisuna sitä, että otetaan Pingvin kellarikerrokseen ja Pandion jäähdytyksellä ylempiin kerroksiin. Onkohan tämäkään hyvä ratkaisu? Eipähän menisi jäähdytystehoa turhaan kellariin.
-
@ TomiN
Kun haet sitä varmatoimista järjestelmää niin sinuna kääntyisin kylläkin puhallinkonvektoreiden puoleen tuossa jäähdyttämisessä. Ne on vielä lapsellisen helppoa laittaa rakennusvaiheessa.
Olet oikeilla jäljillä siinä että alakerta ei tule tarvitsemaan jäähdytystä. Laitat halvimman Pandinon ja jäähdytystä varten puhallinkonvektorit. Kokonaissäästö muutama tuhat euroa.
Ota huomioon että IV-koneen lämmön talteenotto toimii myös kylmän talteenottona. Vaikka ilman välityksellä pystyy siirtämään vain pieniä lämpömääriä mutta silti se alakerran viileä(kin) kannattaa ottaa yläkerrosten hyödyksi.
Olisiko tuo kalsketin systeemi toimiva myös sinulle. Tällöin muutamalla hanikalla se sama kiertovesipumppu, joka pyörittää maaliuosta sinne konvektoreihin, pyörittäisi myös talvella sitä esilämmityspatteria? Tällöin ei ainakaan jälkilämmitystä tarvitsisi miettiä?
5 ja puoli tonttua moisesta toosasta kuulostaa kovalta hinnalta...en edes uskalla ajatella mitä se iv-putkisto eristettynä maaviileetä varten tekisi tuohon lisää :o
Jani
-
Meillä Pelican 60/40 vesipatterilla Ekowellin toisiopiirin ohjaamana. Maksoin 20% alle peruskoneen ovh:n vaikka kauppaan sisältyi "lisävarusteet" takkakytkin ja vesipatteri sisäänrakennettuna.
Nyt pumppu hoitaa lämmönsäädöt lämpökäyrän mukaisesti ja putkista tuuppaa 17,5-18,5 asteista ilmaa sisätiloihin ulkolämmöstä/pakkasesta riippuen. Tällä alueella (uusimaa) talven keskilämpö on HKI-Vantaan mukaan -4,7 pakkasta. Tossa lämpötilassa patteri auttaa kennoa parin asteen verran (mitattu, 16.5-->18.5), eli n. 280W teholla.
Takaisinmaksuaika...noh, mähän sain patterin "kaupan päälle", joten laite tahkoaa mulle rahaa joka talvi joulu-helmikuun välillä noin 27 euroa verrattuna sähköiseen jälkilämppäriin (kun huomioidaan pumpun käyttökerroin) ja näillä sähkön hinnoilla.
Muuten, TomiN, sulle tulee siis 3.krs talo 13 kW pumpulla --> eli neliöitä päälle 200??
Kannattaisi laittaa pykälää isompi LTO eli toi Pelican tai sit LTR 6, Pandionilla kun tuotto loppuu 140 L/s.
Käytännössä kanavahäviöt huomioiden sun täytyy huudattaa Pandionia lähes täysillä jo normaalitilanteessa. Entäs kun kaivataan tehostusta? Lisäksi puhaltimien äänet nousee aika reippaasti kierrosten noustessa.
-
Meillä Pelican 60/40 vesipatterilla Ekowellin toisiopiirin ohjaamana. Maksoin 20% alle peruskoneen ovh:n vaikka kauppaan sisältyi "lisävarusteet" takkakytkin ja vesipatteri sisäänrakennettuna.
Nyt pumppu hoitaa lämmönsäädöt lämpökäyrän mukaisesti ja putkista tuuppaa 17,5-18,5 asteista ilmaa sisätiloihin ulkolämmöstä/pakkasesta riippuen. Tällä alueella (uusimaa) talven keskilämpö on HKI-Vantaan mukaan -4,7 pakkasta. Tossa lämpötilassa patteri auttaa kennoa parin asteen verran (mitattu, 16.5-->18.5), eli n. 280W teholla.
Takaisinmaksuaika...noh, mähän sain patterin "kaupan päälle", joten laite tahkoaa mulle rahaa joka talvi joulu-helmikuun välillä noin 27 euroa verrattuna sähköiseen jälkilämppäriin (kun huomioidaan pumpun käyttökerroin) ja näillä sähkön hinnoilla.
Muuten, TomiN, sulle tulee siis 3.krs talo 13 kW pumpulla --> eli neliöitä päälle 200??
Kannattaisi laittaa pykälää isompi LTO eli toi Pelican tai sit LTR 6, Pandionilla kun tuotto loppuu 140 L/s.
Käytännössä kanavahäviöt huomioiden sun täytyy huudattaa Pandionia lähes täysillä jo normaalitilanteessa. Entäs kun kaivataan tehostusta? Lisäksi puhaltimien äänet nousee aika reippaasti kierrosten noustessa.
Tulossa on siis joko Pelican tai sitten yhdistelmä Pingvin (kellari) ja Pandion (ylemmät kerrokset).
Miettisin vielä tuota "kaupan päälle vesipatteri" -juttua: on vähän hankalaa verrata tarjoushintoja ovh-hintoihin, ethän varmaan ollut ostamassa joko vesipatterikonetta tarjoushintaan TAI sähköpatterikonetta ovh-hintaan? Tällä hetkellä itse olen saanut 21-29 % alennukset riippuen laitteen mallista (ja myyjästä).
-
Jäähdytykseen todellakin puhallinpatterit, tuon esilämmityspatterin teho ei todellakaan jäähdytykseen riitä, lähinnä vain tuloilman kuivaamiseen.
-
mikäli LTO tulee lattiapiirin jakotukin tai MLP:n kanssa samaan tilaan, niin vesipatterin kytkemiseen menee putkimieheltä se runsas varttitunti (itse katselin vieressä).
Minäkin haluaisin tavata sen putkarin joka varttitunnissa (tai 2 konetta puolessa tunnissa) kytkee kaksi Vallox Digittiä vesipattereineen, roiloaa seinään lämpö- ja kondenssivesiputkistot lisäksi tasoittaa seinät ja ilmaa vielä verkoston. Jaaaa VARTTITUNNISSA!!
-Täytyy osata nähdä kokonaisuus- ;)
-
Minäkin haluaisin tavata sen putkarin joka varttitunnissa (tai 2 konetta puolessa tunnissa) kytkee kaksi Vallox Digittiä vesipattereineen, roiloaa seinään lämpö- ja kondenssivesiputkistot lisäksi tasoittaa seinät ja ilmaa vielä verkoston. Jaaaa VARTTITUNNISSA!!
-Täytyy osata nähdä kokonaisuus- ;)
Meillä putkimies teki vain putkimiehen työt, ei siis roilattanut seiniä tai tasoittanut niitä. Noita töitä teki meillä kirvesmies ;)
Ei ihme jos teillä kesti pitkään...minä haluaisin kyllä nähdä sinun putkimiehesi :o
Kondenssiveden poistoa en laskenut mukaan...se kun tulee siihen sähköpatterikoneeseenkin ja oli tehty jo aikaisemmin.
Tässä tapauksessa jakotukin liittimiltä tuli kaksi noin 2 m mittaista putkea koneen kylkeen, yksi termostaatti ja ilmausnippa. Putket tulivat seinään kiinnikkeillä.
Jani
-
Meillä putkimies teki vain putkimiehen työt, ei siis roilattanut seiniä tai tasoittanut niitä. Noita töitä teki meillä kirvesmies ;)
Ei ihme jos teillä kesti pitkään...minä haluaisin kyllä nähdä sinun putkimiehesi :o
Kondenssiveden poistoa en laskenut mukaan...se kun tulee siihen sähköpatterikoneeseenkin ja oli tehty jo aikaisemmin.
Tässä tapauksessa jakotukin liittimiltä tuli kaksi noin 2 m mittaista putkea koneen kylkeen, yksi termostaatti ja ilmausnippa. Putket tulivat seinään kiinnikkeillä.
Jani
Kohteet ovat erilaisia. IV-kone ei kaikilla ole LJ-tukin yläpuolella. ;)
Tarkoitin kuitenkin, että jos puhutaan vesipatterilla varustetun ilmanvaihtokoneen asennuksesta niin toki siihen sisältyy muutakin kuin - LVI-miäs 15min. Eli ainoa kustannustekijä ei suinkaan ole koneiden hinnanerotus.
Eihän toki LVI ammattilainen nyt herranjestas roilottamaan alkanut. Meidän LVI-miähen "pora" oli vasara. Oli sillä Dewalttikin salkussa muttei tainnut osata käyttää sitä. ;D
-
Meillä ILTO 440 Econo (vesipatteri) joka kyllä on aiheuttanut päänvaivaa kovilla pakkasilla. Kun pakkanen laskee n.-20C tietämille tai sen alapuolelle, alkaa koneen LTO- kenno kerätä kuuraa ja useamman päivän kovien pakkasten aikana on kenno jo jäässä. Pakkasilla olenkin pudottanut ilmastoinnin tehon suosiolla 1:lle. Tämän laite tosin taitaa tehdä itsekin automaattisesti jos kenno alkaa jäätyä.
Iv-koneen vesipuoli on kytketty Lämpöässän päältä, käsittääkseni L2 piiriin (kost.tilat) jossa kiertää kovilla pakkasilla n.+35C vesi.
Mistä ongelmat johtuu, onko mitään tehtävissä?
-
Mistä ongelmat johtuu, onko mitään tehtävissä?
Miten tuossa koneessa on toteutettu jäätymisen esto? Omassa sunair:ssa se tehdään tuloilmapuhallinta sammuttamalla. En ole ottanut mitään paineita kennon jäätymisestä. Poistoilma sulattaa itselleen kyllä tien pihalle...sitten kun pakkanen laskee alle 15 asteen niin tuo sulattaa sitten itsensä. Minulla on poistokanavassa ulkolämpötilamittarin anturi, josta näkee jäteilman lämpötilan. Mikäli kenno on jäässä, niin jäteilma on selvästi plussalla. En ole siis ottanut paineita koko jäätymisestä. Jos talon energian kulutus on kunnon pakkasella 10kW+ niin eipä tuo laskurin mukaan nosta lämmönkulutusta kuin 200-300W. Vuosihyötysuhde säilynee aivan samana seuraavissa tapauksissa:
- kenno jäässä
- tuloilmaa pätkitään (korvausilma raoista?)
- kennoa ohitetaan
- tuloilmaa esilämmitetään
Parhaimillaan jäteilma menee vähän pakkasen puolelle. Nyt jäteilma +1.7 astetta, ja ulkona -15.8 pakkasta. Jos kenno olisi jäässä niin jäteilma olisi 4-6 astetta. Kone kakkosella, kolmonen on mitoitusasento (1/2 kert. ilmanvaihto).
Jani
-
En ole kuullut, että kellään, jolla on sähköllä lämpiävä jälkilämmityspatteri, olisi ollut ongelmia ilmanvaihdon kanssa talvella.
Mitä tulee hintaeroon, josta on ollut puhetta: meille tarjottiin vesipatteriversiota Enervent Pingvinistä 1000 euron lisähintaan (sis. asennus).
-
Mulla enervent pelican. Poistoilman lämpötila pyörii tuolla jossain -5 -8 C.
Tuloilma +17C ei lisälämmitystä.
Vuosikulutus linkissä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1165945549
-
Powerage, on aivan sama onko koneesi vesikiertoisella vai sähköisellä jälkilämmityksellä sillä ei ole mitään vaikutusta kennon jäätymiseen ! Sähköisessä jälkilämmityksessä tehoa on 550 w ja vesi patterissa aina yli 1 Kw ! Sinun pitää laittaa poistokanavaan lämpömittariin antura ja ruveta seurailemaan lämpötiloja ja säätämään kennon jäätymis-suojan termostaattia niin että koneen tuloilmapuhallin alkaa pätkimään käyntiä kun kenno alkaa menemään jäähän, yleensä pätkimiminen alkaa kun pakkasta on yli 15.
-
Eikö vesipatteri vaadi erillisen kiertovesipumpun? Jos jälkilämmityspatterin kytkee ilman ylimääräistä kv-pumppua niin voi tulla jäätymisongelmia.
-
Yleensä jälkilämmityspatteri on samassa lämmityspiirissä kuin muukin talo, jossa joka tapauksessa kiertää vesi kun kylmää on. Sen puolesta en näe tarvetta lisätä siihen väliin omaa kv-pumppua.
Esilämmityspatteri sen sijaan vaatii maapiiriin oman kiertopumpun, se kun kytketään maapiirin rinnalle.
-
Ei pidä paikkaansa. Lisävastus menee päälle silloin, kun pumppu ei jaksa tuottaa tarpeeksi lämpöä, meneepä se pattereihin, lattiaan tai LTO-koneeseen. Normaalisti 95-99 % ajasta lämpöpumppu tuottaa talon energian, myös LTO-koneen tarvitseman lisäenergian. Pumpun järkevä mitoitus riippuu siitä, miten paljon kannattaa maksaa siitä, ettei vastuksia tarvittaisi lainkaan. Meillä kyse oli kuudesta tuhannesta eurosta, ei ihan pikkurahasta.
Pointti oli, että osateholämmitys yleensä mitoitetaan riittämään tuonne -20 C nurkille. Samoin IV-koneen jälkilämmitystä tarvitaan oikeasti vasta noilla lämmöillä. Siispä lämpötilan painuessa -20 alle ei ole eroa onko sähkövastus päällä IV-koneessa vai maalämpöpumpussa.
-
Pointti oli, että osateholämmitys yleensä mitoitetaan riittämään tuonne -20 C nurkille. Samoin IV-koneen jälkilämmitystä tarvitaan oikeasti vasta noilla lämmöillä. Siispä lämpötilan painuessa -20 alle ei ole eroa onko sähkövastus päällä IV-koneessa vai maalämpöpumpussa.
NIMENOMAAN näin. Vesipatterissa ei ole oikeastaan mitään järkeä.
Lisäksi:
- Laite on kalliimpi
- Asennus maksaa
mutta....laitteen pitää omata hyvä hyötysuhde!
-
Siispä lämpötilan painuessa -20 alle ei ole eroa onko sähkövastus päällä IV-koneessa vai maalämpöpumpussa.
Ei mene ihan näin: vaikka vastus menisi päälle, lämpöpumppu tuottaa edelleen osan energiaa, ehkäpä 30-80 % riippuen vastuksen ja lämpöpumpun kokosuhteista. Tuohan on edelleen raakasähköä halvempaa.
-
@kuumaa_kalliosta:
Mutta samalla LTO:n jälkilämmitin pienentää MLP:n vastuksen päälläoloaikoja, eli lopputulos on +-0.
Eri asia sitten on jos haluaa lisälämmön tuottaa esim. takalla, eikä sähkövastuksilla.
-
Jonkun pitäsi kysyä mitä maksaa LTO:n asennus ilman ja vesipatterin kanssa asennusliikkeeltä.
Veikkaan että huolimatta ilmaisenergiasta sähköpatteri on kannattavin investointi.
-
Pikkasen offtopiikkia on tämä postaus, kuitenkin pakko sanoa omamielipide asiasta.
Voihan tätä jälkilämmitys "kallista" vesipatterin hankintaa niinkin ajatella, että kun on tällaiselle pitkällä ajanjaksolla itsensä takaisin maksavalle lämmitys systeemin tielle lähtenyt, niin joskushan se mlp on itsensä takaisin maksanut ja yllätys yllätys siitähän alkaa sen jälkeen kertymään voittoa. Pikkuisen promillen tulevista voitoista voi sijoittaa jo alkuvaiheessa mukavuuteen ja tasaiseen vedottomaan + energiataloudellisempaan tuloilmaan. Jokaisella tietysti on omat mielipiteensä, mutta mukavuudesta itse alunperin lähdin budjettia maalämmölle pohtimaan.
Ja onhan se kivaa sitten pannuhuoneessa pyöriskellä ja tutkailla / konfailla vempeleitä ;)
-
@ Tero ja Lauri
En ole kummankaan kanssa samoilla linjoilla jälkilämmityksen tarpeellisuudesta. Teillä on varmaan omien mielipiteittenne tueksi olemassa laskelmat...
Laskekaapa nyt ensin vaikka näillä lähtöarvoilla:
" Nyt jäteilma +1.7 astetta, ja ulkona -15.8 pakkasta. Sisäilma +22"
Ja koska kuutiokoneessa hyötysuhde on varmaan 50-60% ja pyöriväkennoisessa 75-85%.
Tuosta kun aloitatte niin sitten minäkin uskon. Tässä vaiheessa kuittaan (vielä) kummankin puheet lööperiksi.
Jani
-
Samaa mieltä, kyllä jälkilämmitystä kaivataan aina kun pakkasta on yli 15 astetta. Vaikka hyötysuhde olisi 100%, ei se riittäisi.
Ainakin täällä iloisessa idässä alle -15 pakkasia on ollut tänäkin talvena jo parikymmenenä päivänä, joten itse ainakin uskon säästäväni vesikiertoisella jälkilämmityksellä. Ja etenkin kun asennus oli naurettavan helppo; kosteiden tilojen piiristä otettiin 1,5 metrin haaroitus koneelle. Eli tarvittiin 3 m putkeä, t-haarat, 4 x 90 käyrä ja kuterit.
Tilanne olisi ollut toinen jos iv-kone olisi ollut eri tilassa ja vaikka parin seinän takana. Ei ehkä olisi kannattanut lähteä vetämään putkia.
Mutta kukin tehköön miten parhaaksi katsoo, kaikille sopivaa ratkaisua tuskin on keksitty. Sinänsä harmi että muuten asiapitoisella foorumilla aletaan vääntämään kättä toyota - volkswagen tyyliin.
-
No niin..... ;D
En voi muuta kuin kiittää taas keskustelijoiden runsaudesta ja ennen kaikkea mielipiteistä.
Tein samalla päätökseni , että hankin ILTO 440 ev Control Econonin ja pusken päätöstä / ajatusta maalämmön hankinnan ideaa eli sähkön kulutus pienenmmäksi.Torppani tulee Hyvinkäälle ja uskon, että pakkaset pysyy sillä leveysasteella siedettävänä.
T.Ei hermojaan vielä menettänyt 8)
-
Asiallisesti ottaen, mitä tulee IV-koneen kuluttamaan sähköön, oleellinen asia on koneen hyötysuhde, i.e., valitseeko kuutiokoneen vai pyöriväkennoisen ei niinkään jälkilämmitystapa.
Ohessa vaihtoehtdot:
1. kuutiokone+vesipatteri
2. kuutiokone+sähköpatteri
3. pyöriväkennoinen+vesipatteri
4. pyöriväkennoinen+sähköpatteri
Todennäköisesti minimi sähkön kulutus saavutetaan vaihtoehdolla #3.
Hyvänä kakkosena tulee #4.
Kuutiokoneen tapauksessa kulutusero vesipatterin eduksi on suurempi (tämä toiminallisuuden kustannuksella).
-
Tuolla on lisää käytännön kokemuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000023635047
Eli koska pelkkä LTO aikuisten oikeasti nostaa sisäänpuhallettavan ilman +15 asteeseen -25 asteen pakkasessa, ei vesipatteri maksa roottorikoneessa itseään koskaan takaisin.
eli itse itseäni lainaten:
((muistelen että vesikiertoinen jälkilämmityspatteri olisi halvimmillaan tullut 500€ kalliimmaksi
Esim1: Sailorin? laskurilla: jos 90L sekunnissa kulkeva ilmavirta lämmitetään kovimmalla pakkasella +15 asteesta +17 asteeseen, se kuluttaa suorasähkötehoa rapiat 200W
eli 42 senttiä vuorokaudessa ja siis vain kovimpina pakkaspäivinä. Maalämmöllä ja vesipatterilla se maksaisi siis 14 senttiä, eli 500€ vesipatterin takaisinmaksuaika olisi silloin 1785 kovaa pakkasvuorokautta
Esim2: 90Lsec, 15'c->20'C -> 544W eli 1€/vrk, eli vesipatterin takaisinmaksuaika olisi 500 kovaa pakkaspäivää ... eli 50 vuotta Oulussa Huh
UPDATE: HUPSIS, yksinkertaistin hieman liikaa. Eihän kova pakkanen ole ON/OFF juttu. Eli joskus voisi että ilmaa pitää anyway jälkilämmittää kuitenkin yhden asteen jos ei sitä kahta (esim1) eli laskemiani kulutuksia pienempiä kulutuksia tulisi tuohon lisäksi. Mutta se ei muuttane sitä että vesipatterin takaisinmaksuaika on tolkuttoman pitkä vaikka sen saisikin asennettua ilman lisälaitteita kuten kiertovesipumppua yms. eli esim 10-100 vuotta.
Mielestäni vesipatteri ei mitenkään ole (ROOTTORIKONEESSA) taloudellisesti järkevä hankinta. Se ois vaan meilläkin luultavimmin hauskaa perfektionismia, ei säästöä.))
-
Tuolla on lisää käytännön kokemuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000023635047
Eli koska pelkkä LTO aikuisten oikeasti nostaa sisäänpuhallettavan ilman +15 asteeseen -25 asteen pakkasessa, ei vesipatteri maksa roottorikoneessa itseään koskaan takaisin.
eli itse itseäni lainaten:
No nythän mää uskon kun ihan Suomi24 keksustelupalstalla niin sanotaan ::)
Jani
-
No nythän mää uskon kun ihan Suomi24 keksustelupalstalla niin sanotaan ::)
Meinasin sanoa samaa... Ehdit ensin ;D
-
No samaahan sitä on sanottu täälläkin.
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1137655568;start=30#30
Mutta kyllä se suomi24 ketju poikkeuksellisesti sisältää asiaakin jonkin verran.
-
No samaahan sitä on sanottu täälläkin.
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1137655568;start=30#30
Mutta kyllä se suomi24 ketju poikkeuksellisesti sisältää asiaakin jonkin verran.
Tuo Teron lukema (+19) koko vuoden miniminä ei kuulosta uskottavalta, koska jo tässä ketjussa hänellä olikin lämpötila +17 astetta (kun Keski-Suomessa oli n. -15).
Voisiko +19 olla poistoilman minimilämpötila?
Jani
P.S Joku voi uskoa että laite ei tarvitse jälkilämmitystäi -30 asteen pakkasella, mutta tässä lienee yksilökohtaisia eroja ;D
"Dejanews:stä" kopioitu:
LTR6 ei kaipaa jälkilämmittimiä. Ei sähköä tai vettä.
Esim 2.1.2003:
Ulkotulo: -19.5C
Sisäpoisto: +18.3C (tuloputket voisi olla paremminkin eristetty...
sisälämpötila on 21,8C)
Sisätulo: +7.1C (kuten kesäyönä ilman lämmöntalteenottoa)
Jätepoisto: -13.5C !!!
Käyntinopeus: 1 (1-4)
Tuloilman lämpötilahyötysuhde: 70%
Poistoilman lämpötilahyötysuhde: 84%
LTO kokonaishyötysuhde: 77% (likaisin suodattimin, pesu paransi-> 80%)
-
Joo.... Terolla ehkä on poisto turhan suurella.
Mutta +15 asteen tuloilmaa on moni sanonut laitteen tuottavan yli parin kymmenen asteen pakkasessa.
Mielestäni se on jo sangen realistista, etenkin kun poisto pitää olla sen 10% tuloa suuremmalla.
-> siitä kun lämmittää pari astetta vesipatterilla niin ei se vesipatteri itseään maksa.
(yli 17 asteinen tuloilma kait ilmanvaihdollisesti alkaisi olla jo liian lämmintä ... ainaki joittenki mielestä)
-
En tod. jaksa kaivaa mitä on tullut tänne pisteltyä vuosien mittaan.
Minimi on ollut +15C, jossain noin 30 C pakkasella.
KERTAAKAAN ei ole ollut jälkilämmitysvastus päällä.
Vesikiertoinen patteri ei vaan maksa itseään takaisin.
Jos Sailor haluat laskelmia ym. perusteluja...... Perustele ensin miksi se patteriverkoston menovesi Wanhassa V-mallissa lähtee alhaalta ja miksi vastuksen ainoa oikea paikka on alhaalla. Samalla voit miettiä miksi uudessa v-mallissa ei ole mitään jäljellä vanhasta.
-
Jaahas, Tero laittoi taas kädet korville ja vaihtoi "asialinjalle", eli fakta loppui - jos sitä nyt koskaan on ollutkaan.
Odotan Kimmo innolla että saat ilmanvaihdon pelittämään, sinulta voi kuitenkin odottaa ihan oikeaa tietoa...josko onnistuisi ennen kesän tuloa?
Jani
-
Tero puhuu aivan asiaa. Ainoa asia, joka ei meidän taloudessa passaa on, että tuloilman lämpötila ei saa laskea 15 asteeseen.
Meidän tapauksessa tuloilman lämpötila on asetettu +19 asteeseen ja IV-konetta ajellaan asennolla tulo 4 / poisto 4 (maksimi kahdeksan). Vastus alkaa tulla avuksi noin -22:n kohdalla (riippuen toki vähän sisälämpötilasta),
-
Pistäkää nyt ihan mitatut lukemat:
- Ulkolämpötila (tämän saanee helposti, kaikilla lienee ulkona mittari)
- Jäteilman lämpö (anturi jäteilmakanavaan)
- Sisälämpötila
- Tulokanavan (vaikka lähin MH) lämpötila lautaselta
Jani
P.S Aika suurta on vaihtelu, jos toisella tulee +19 asteista ilmaa ja toisella +7 asteista ilmaa noin 20 asteen pakkasella ::)
-
Minimi on ollut +15C, jossain noin 30 C pakkasella.
KERTAAKAAN ei ole ollut jälkilämmitysvastus päällä.
Olisikohan niin että tuota tuloputkea (ulkoilmaa koneelle) luikertelee välikatossa tai jossain sisätiloissa niin, että ilma lämpenee jo siellä. Eli ulkona ehkä -30 mutta mitä sun koneen sisääntulevan ilman lämpötila-anturi näyttää?
Sisälämpötila täytynee muuten olla luokkaa 40 astetta tai sauna päällä koko ajan. :)
-
@sailor
Näyttää siltä että realistinen tavoite laittaa LTR6 pelittämään on aikaisintaan kesällä.
Mutta ensitalvenapa sitten pääsee analysoimaan.
@IPA
Herkimmin virhettä tulee nähdäkseni ilmavirtojen määrästä.
-
Tero puhuu aivan asiaa. Ainoa asia, joka ei meidän taloudessa passaa on, että tuloilman lämpötila ei saa laskea 15 asteeseen.
Meidän tapauksessa tuloilman lämpötila on asetettu +19 asteeseen ja IV-konetta ajellaan asennolla tulo 4 / poisto 4 (maksimi kahdeksan). Vastus alkaa tulla avuksi noin -22:n kohdalla (riippuen toki vähän sisälämpötilasta),
No mulla tuloilman asetus on 18C, mutta kun jälkilämmitys on pois päältä niin normi ( about-15)pakkaskelillä tulo on luokkaa +17. Nyt parasta aikaa tulo on 20C kun ulkona -3 (jäte näkyy olevan 6C).
Noista lukemista ei saa mitään irti, kun pitäs tietää ilmavirrat ja kosteudet yms. Enkä jaksa ruveta laskeen.
Ei haittaa jos tulo on tod. kovilla pakkasilla esim 16C, koska silloin lattialämmitykset on päällä, niin ei tule vedontunnetta. Muutoinkin katon rajassa lienee +25-26 tai jotain
-
No mulla tuloilman asetus on 18C, mutta kun jälkilämmitys on pois päältä niin normi ( about-15)pakkaskelillä tulo on luokkaa +17. Nyt parasta aikaa tulo on 20C kun ulkona -3 (jäte näkyy olevan 6C).
Noista lukemista ei saa mitään irti, kun pitäs tietää ilmavirrat ja kosteudet yms. Enkä jaksa ruveta laskeen.
Täällä ulkoilma -4.8 ja jäteilma +5.1.
Terolla 9 astetta eroa ulkoilman ja jäteilman välillä. Ja täällä 9,9 astetta.
Tuossa joku taannoin kirjoitti että ainoa asia mitä tarvitsee mitata on ulkoilman ja jäteilman välinen lämpötilaero. Kaikki mitä näiden lämpötilojen eroksi tulee pitää jollakin tavalla lämmittää (ja maksaa).
Eli jos yksi putki tuo sisään -20 asteista ulkoilmaa, niin toinen putki vie lämpimämpää ilmaa ulos. Mikäli ulos ja sisääntulevan ilman erotus on nolla niin talteenotto tapahtuu 100% tehokkuudella.
Kuulostaa(ko) uskottavalta?
Eli maksan paraikaa tuosta 9.9 asteen lämpötilaerosta maalämmöllä (n.40l/s) = 479W / 3 = 159W eli 32 senttiä/vrk.
Kuutiokoneen ja pyöriväkennoisen ero tulee selkeästi esille kovilla pakkasilla ( yli 13-15) sitten siinä että kuutiokoneella ei päästä miinusmerkkisiin jäteilmalämpötiloihin, jolloin jälkilämmitystarve kasvaa verrattuna roottorikoneeseen.
Esimerkki (kuvitteellinen)
Ulkolämpö -20
Kuutio jäteilma +3 (0-3 astetta pätkii)
Pyörivä jäteilma -6
Ilmavirta 50l/s
Kuutio 1391W/3=464W
Pyörivä 847W/3=282W
Erotus pyöriväkennoisen hyväksi: 182W = 37 senttiä/vrk
Jos maalämpötalossa on poisto paljon suuremmalla kuin tulo niin raoista ja nurkista revittävä korvausilma lämmitetään tietysti maalämmöllä, samoin tapahtuu tulopuhaltimen sammutustilanteessa (osa ilmasta tulee tietysti kennon kautta tuloventtiileistä).
Tuo tarkoittaa tietysti "pihi-faktorilla" että pyöriväkennoiseen ei kannata laittaa minkään valtakunnan sähkövastusta, jos vain vetoa ja viimaa kestää. Jälkilämmitys kannattaa hoitaa lattialämmityksellä (niinkuin Tero kertookin). Niin tai näin, mutta suoraa sähkölämmitystä (vastusta) kannattaa käyttää mahd. vähän.
Jani
-
Eli maksan paraikaa tuosta 9.9 asteen lämpötilaerosta maalämmöllä (n.40l/s) = 479W / 3 = 159W eli 32 senttiä/vrk.
Esimerkki (kuvitteellinen)
Ulkolämpö -20
Kuutio jäteilma +3 (0-3 astetta pätkii)
Pyörivä jäteilma -6
Ilmavirta 50l/s
Kuutio 1391W/3=464W
Pyörivä 847W/3=282W
Erotus pyöriväkennoisen hyväksi: 182W = 37 senttiä/vrk
Jani
Silmään pisti tuo 40L/s joka on aika pienen talon ilmanvaihdon määrä. Laskelmissa se on toki vain 1 kerroin.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin täältä löytyy kappaleesta 4.3 kaavoja laskentaan
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60659&lan=sv
-
Silmään pisti tuo 40L/s joka on aika pienen talon ilmanvaihdon määrä. Laskelmissa se on toki vain 1 kerroin.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin täältä löytyy kappaleesta 4.3 kaavoja laskentaan
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60659&lan=sv
Ei 20 asteen pakkasessa kukaan pidä ilmanvaihtoa kovemmalla? Jos ilmamäärää haluaa muutella niin tuolla laskurilla on helppo laskea muuttunut energian kulutus. http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=news;action=display;num=1170834148
Jani
-
Havainto tuli vain siitä kun kaverilla on pienessä talossa LTR-3 ACE ja määrät suunnilleen 60-70 L/s 4-nopeudella ja oli pakkasta mitä vain. Olo on kuulemma paljon energisempi kun ilmakiertoa on enemmän. Subjektiivisiä kommentteja, mutta kumminkin.
-
Mitattua tietoa..
2/17/2007 2.3 6.7 0.4 18.0 18.4 21.6 22.4 0.05
1/15/2007 -1.4 4.5 0.8 17.3 18.1 21.6 0.11
2/11/2007 -5.2 2.0 2.1 16.4 18.5 21.6 24.7 0.28
2/14/2007 -7.6 -0.3 2.9 15.5 18.4 21.4 25.1 0.39
2/24/2007 -10.0 -2.4 3.0 14.7 17.7 21.8 25.2 0.40
2/8/2007 -14.5 -6.0 3.3 14.1 17.4 21.6 26.4 0.44
2/20/2007 -18.4 -8.8 4.3 12.7 17.6 20.8 27.3 0.58
2/8/2007 -20.5 -10.5 4.9 13.0 17.9 21.6 28.4 0.66
2/7/2007 -22.9 -12.6 5.9 12.6 18.5 21.5 28.9 0.79
eli yllä olevassa vasemmalta oikealle:
pvm, imuilman lämpötila, jäteilman ltila, vesipatterin osuus jälkilämmityksessä, kennon osuus jälkilämmityksestä, tuloilman lämpötila, poistoilman lämpötila, vesipatterin lämmitysveden lämpötila ja jälkilämmitykseen pumpulta otettu teho. Yksiköt astetta celsiusta paitsi äärimmäisenä oikella kW.
LTO Pelican 60/40 vesipatterilla, ohjaus Ekowell 1002 toisiopiiri omalla säätökäyrällä. Tavoitteena mahdollisimman tasainen tuloilman lämpötila ulkolämpötila huomioiden. Ilmamäärät poisto 110L/s, tulo 100 L/s (kytkin 2/4)
Kun huomioidaan Ekowellin (mitattu) COP lämmityskaudella >= 2,8 menee vaatimus 1 kW jälkilämmityksestä suorasähköpatterilla rikki ulkolämpötilassa n. -6 astetta.
Näin kaikkina niinä päivinä kuin ulkona on pakkasta 6 astetta tai yli tekee vesipatteri pumppuun kytkettynä rahaa vähintään ((2,8*0,32kW)-0,32kW)*0,07 c*24h ~ 1,00 euroa verrattuna sähköpatteriin jälkilämmityksessä.
15 asteen pakkasessa päiväkohtainen hyöty on ((2,8*0,45kW)-0,45kW)*0,07 c*24 h ~ 1,40 euroa, 20 asteen pakkasessa ((2,8*0,79kW)-0,79kW)*0,07 c*24h ~ 2.40 euroa
Jos lasketaan "varman päälle" eli että talvessa on tasan -6 asteen pakkaspäiviä keskimäärin 3 kk eikä huomioida edes bonuksena niitä pariakymmentä yli 15 asteen pakkaspäivää, säästöä suorasähköpatteriin tulee n. 90 euroa/ talvi. Tekee viidessä vuodessa 5*90=450 egee, jolla jo hankkii ja asentaa vesipatterin kun vertailukohtana on sähköpatterin hinta LTO:ssa.
Laitteen loppuelinkaari onkin sitten nettoa.
Em. toteutuu tietenkin vain sillä että haluaa tuloilman olevan välillä 17-18,5 astetta ja pitää ilmavirrat niillä tasoilla kuin määräykset edellyttää. Jos vertailukohtana on heilauttaa ilmavirrat pakkasella minimiin tai on valmis hyväksymään 13 asteisen tuloilman, niin vesipatteri ei todennäköisesti maksa itseään takaisin, eikä taida maksaa sähköversiokaan.
Itse olen valinnut tuloilman lämmityksen tuolle astevälille jo LTO:n yhteydessä koska lämmitettävä se on joka tapauksessa.
Eikä muuten pätki...
-
Nyt on Enerventin Pingviinille löytynyt paha kilpailija. Hinta 1400 euroa sis. ALV Hanakat liikkeestä (ei vissiin sisältänyt sähkövastusta).
Laitoin esitteen: http://user.personal.fi/private/maalampo/ONNLINE_ROTOR_360.pdf
Pingviini maksaa siis tonnin enemmän....
Jani
-
Kilpailu on hyvästä.
-
Nyt on Enerventin Pingviinille löytynyt paha kilpailija. Hinta 1400 euroa sis. ALV Hanakat liikkeestä (ei vissiin sisältänyt sähkövastusta).
Laitoin esitteen: http://user.personal.fi/private/maalampo/ONNLINE_ROTOR_360.pdf
Pingviini maksaa siis tonnin enemmän....
Jani
Laitetaan nyt tännekkin, jos joltain meni ohi tuossa toisessa ketjussa kommenttini: Ei kannata ostaa tuota Onnlineä, edelleen on ongelmia laitteenkanssa vaikka ohjelmisto on päivitetty!
-
Hei.
Yritin löytää apua tästä ketjusta, mutta vähän heikosti. Kokeillaanpas näin.
Eli meillä on maalämmössä vaihtoventtiilikone ja ilmanvaihtokoneessakoneessa taas vesikiertoinen patteri, joka yhdistetty lattialämmityspiiriin. Tuohon iv-koneen viereen asennettiin ensiksi ns. hullun kierto, mutta jäätymisvaara-ilmoitus tuli siitä huolimatta, kun ulkolämpötila meni jonkun verran pakkaselle. Sen jälkeen koneen viereen lisättiin vielä kiertovesipumppu. Nyt kuitenkin jäätymisvaara ilmoitus tulee jo noin 0-kelillä ja tilanne tuntuu käytännössä huonontuneen vaan tuosta kiertovesipumpun asennuksesta. Sisäilmakin viilenee nopeasti, jos koneen laittaa kotona-tilaan.
Eli nyt siinä on molemmat, ensin kiertovesipumppu, josta lähtee haara ylös koneen sisään ja suora putki, joka jatkaa paluupuolelle, eli siis "hullun kierto".
Voiko asennuksessa olla joku katala virhe vai onko ongelman korjaamiseksi tehtävissä enää muuta, kuin vaihtaa vesipatteri sähköpatteriksi? Minkälaisia lisäkuluja toisi sähkölaskuun vuosittain? IV-kanavat levittäytyvät noin 180m2 alalle.
Kovin kiitollisena ohjeistanne!
-
En tuohon lto-hommaan lähe arvailemaan mitään, mut noita kustannuksia tivasin raksamessuilla enerventin pisteellä.
Ja laskeskelujen jälkee n ezustaja kerto lahden korkeudella sähköpatterin vievän vuodessa kokonaisen 70€ edestä sähköä.
-
iv kone ei taida kyllä toimia ollenkaan ainakaa lämmöntalteenoton osalta...
-
Voiko asennuksessa olla joku katala virhe
Onkohan kennon ilmaus tehty?
-
IV koneella ei pidä olla mitään hullun kiertoa eikä se normaalisti tarvitse eri kiertovesipumppua. Alun perin putkistossa varmaan ilmaa jos ne ovat katonrajassa kuten yleensä, eli putkiston ylimmässä kohtaa pitää olla venttiili josta saa ilmattua linjat. Minulla kokemusta sekä Ilto 400 Econo koneesta vesipatterilla että Enervent Pelican koneesta vesipatterilla ja kummassakaan ei ole ollut koskaan mitään ongelmia. Muuten olethan säätänyt patterin termostaatin riittävän isolle ( 18-22 astetta).
-
Kiitos vastauksista. Koneen päällä on kyllä ilmausventtiilit ja molemmista on turhat ilmat laskettu ulos ilman apua. IV-koneen valmistaja suosittelee kiertovesipumppua, mutta "hullun kierrosta" ei ole maininnut. Epäilyttää, että tuleeko tuon "hullun kierronkin" olla auki kun on kiertovesipumppu. Nimittäin, kun hullun kierron sulkee tulopuolen venttiilistä, lämpenee paluuputken pinta melkein välittömästi..
iv kone ei taida kyllä toimia ollenkaan ainakaa lämmöntalteenoton osalta...
Meinaatko, että siis IV-koneessa olisi suoranainen vika? Voisikohan tuon selvittää 440 econon huoltovalikosta?
-
Jos tuo hullun kierto on siinä IV koneen menon ja paluun välillä ja siinä on käsiventtiili niin sulje ihmeessä se. Yleensä IV koneelle otetaan lattialämmityksen jakotukilta oma piiri jossa ei tarvita mitään hullunkiertoa ja vaikka IV koneen patterin venttiili sulkisi kierron ei se häiritse muuta lämmitystä.
-
Oletko tuollaista kesäpelti-ilmiötä huomannut?
Näetkö mistään LTO kennolta jälkilämmityspatterille menevän ilman lämpötilaa?
Talomme ilmanvaihtokone on ILTO 440 econo. Talven aikana olen huomannut, että ohituspelti pyrkii siirtymään kesäasentoon, jolloin huoneisiin tuleva tuloilma on kylmäntuntuista. Laitteen ohjekirjassa sanottiin, että ohituslaitteen termostaatti on tehtaalla asennettu + 19 C° ja oranssin peltimoottorin keskellä on pyöritettävä kytkin, jolla säätöpellin voi asettaa toiseen asentoon. Kytkimen nuolen pitää osoittaa R, jos peltimottoori on koneen oikeassa alakulmassa.
http://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/taysin_koneellinen_ilmanvaihto/ilto_440_econon_ohituspelti_43146.htm
-
ILTO 400 Econossa oli tulopuolen yhteessä piijousella toimiva läppä joka tahtoi talviaikaan mennä lähes kiinni asentoon jolloin sisäkierto voimistui mutta tuo läppä oli niin "horo" että raitista ilmaa tuli sen sivuista vaikka se ois ollut kokonaan kiinni. Tuli mieleeni että ainakin Ilto 400 Econossa vesipatteri oli niin heikkotehoinen ettei tuo n.35 asteinen lattiavesi tahtonut riittää lämmitämään tuloilmaa tehtaan antamilla virtauksilla (siis patterin veden virtaama) mutta kun laitoin linjasäätöventtiilin täysin auki niin silloin teho riitti.
-
Kiitos taasen!
Kesäpelti näyttäisi ainakin ohjeen mukaan olevan oikeassa asennossa. R-merkkiä en taskulampullakaan löytänyt, mutta kiinni se on. Useiden sensoreiden lämpötilat näen, mutta onko vinkkiä mikä se voisi olla?
Tässä vielä kytkennästä kuvia:
http://aijaa.com/DM7FvZ (http://aijaa.com/DM7FvZ)
http://aijaa.com/nYyEx8 (http://aijaa.com/nYyEx8)
http://aijaa.com/EcZRXS (http://aijaa.com/EcZRXS)
Pääsen palaamaan asialle huomenna, kiitos kovasti vinkeistä, yllättävän kivasti yritätte auttaa! :)