Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: airiannikki - 22.01.08 - klo:21:00
-
Suunnitelmissa 1960 rakennetun omakotitalon remontti ja samalla lämmityksen vaihto öljystä maalämpöön tai pellettiin. Maalämpö vaikuttaa houkuttelevammalta.
1. Onnistuuko maalämpöpumppu (ei porakaivopumppu) jyrkähkölle rinnetontille vai olisikohan kalliopumppu parempi. Piha on menossa muutenkin uusiksi joten siitä ei haittaa.
2. Mitä maalampöpumpun hankintahinta asennuksineen suunnilleen maksaa?
-
Terve,
noilla lähtötiedoilla vielä vaikea antaa arviota - tuo vuosilukukaan ei vielä vie hirveästi eteenpäin :)
Mutta mutta, jos et halua nostaa lämpöä porareiästä, vaan tehdä keräyspiirin vaakaputkella, pitää sinulla olla sopivaa maata, mihin letku laitetaan. Kostea savimaa on hyvä, kuiva hiekkakangas vaatii huomattavasti pidemmän keräyssilmukan.
Nykyisen lämmitysjärjestelmän kulutuksen perusteella pystyt arvioimaan, minkätehoisen pumpun tarvit. Ja silloinkin voi filosofoida sillä, laittaako semmoisen, jonka teho kattaa kaikki käyttötilanteet vaiko osatehoisen. Osatehoisen pumpun saa hieman edullisemmin, ja keruupiiriäkin vaatii vähemmän, mutta syö sitten enemmän sähköä kun energiantarve on suurimmillaan. Itse olen täystehon kannattaja, mutta se ei ole välttämättä optimi taloudellisesti. Silti pidän hyvänä sitä, etten aiheuta ylimääräistä sähkökuormaa verkkoon juuri silloin, kun kulutus on muutenkin huipussaan.
Pumppujen hinnat alkavat neljän tonnin kieppeiltä, keruusilmukka 3...4€/m liuoksineen, asennus ja käyttöönotto tonnin ja kahden väliltä.
Tässä siis jotain alkuarvauksia. Itselläni 12kW järjestelmä, joka tulossa ensi viikolla käyttöön, kustansi kympin kieppeille sisältäen kaiken niin, että käyttövesi ja lämmitysputket eivät kytkettynä, vaan tulevat päälle.
Rinnetontissa voisin kuvitella ilmansuunnan vaikuttavan oleellisesti siihen, paljonko kilowattitunteja saadaan kiskottua maasta.
Jos epäilyttää, tai on rahamies, niin porakaivo on hyvä valinta.
nvg
-
kiitos vastauksestasi. kyllä tuo kalliopumppu taitaa olla parempi, nyt kun asiaan perehdyin hieman enemmän. Maaperästä en tiedä kuinka syvällä kallio talon alla on, mutta jos talo rinteessä ja ei ole harju kyseessä niin luulisin kallionkin alta löytyvän.
Ajatuksissa olisi tuollainen täystehopumppu ja näillä näkymin kytkentä vesikiertopattereihin. Ymmärsin varmaan oikein että silloin täytyis olla sellainen tulistin-versio joka kuumentaa varaajan veden kuumemmaksi. Sori jos selitän asioita oudoilla termeillä, aloittelija olen näissä maalämpöpumppuasioissa. :D
tällä hetkellä kulutus 2500-3000 l öljyä vuodessa. Neliöitä 113m2 kahdessa kerroksessa plus kellari. yhteenstä n. 170m2. Kellari pitäis kanssa rempata tehdä lämpimäksi asuintilaksi (lattialämmitys kenties).
Tällä hetkellä olemme vielä suunnitteluasteella ja hahmottelemme budjettia remontille ja siksi hinta-arviota kyselen. Jos siis poraa kaivon, hankiin pumpun ja kaikki asennukset ja kytkennät päälle. Vanhan öljykeskuslämmityksen "hävitys", niin riittääkö jos varaa budjettiin 15 000e tähän osaan?
-
Kuulostais toi 15k€ aika osuvalta budjettihinnalta tolle "tavaralle". Voi vähä mennä ylikin "tulistusvehkeilla".
Saat varmaan energia-avut Aralta joka saa hinnan tippumaan.
-
Meillä maksoi karvan alle 16000€ euroa kaikkineen asennuksineen.Gebwellin 10kw täystehopumppu ja 175metriä porareikää ja kaikki asennukset.Tämä oli siis avaimet käteen hinta sisältäen kaiken.
-
Ajatuksissa olisi tuollainen täystehopumppu ja näillä näkymin kytkentä vesikiertopattereihin...aloittelija olen näissä maalämpöpumppuasioissa. :D
tällä hetkellä kulutus 2500-3000 l öljyä vuodessa. ...riittääkö jos varaa budjettiin 15 000e tähän osaan?
Aloittelijoita me kaikki ollaan - suurin osa meistä täällä kirjoittelevista on ei-ammattilaisia, ja kirjoitamme yhden järjestelmän omalla kokemuksella, kaikki muu on toisten tarinoista tehtyjä johtopäätöksiä :) Eli luota sitten sen mukaan. Minullekin nuo tulistinjutut ovat koko lailla hepreaa, ekan kerran kun kyselin pumppuja josku 98 kieppeillä sain ihan eri käsityksen tulistimen tarkoituksesta kuin nyt kun pumpun oikeasti hommasin.
Tapauksessasi vastaava paketti kuin steelhillillä kuulostaisi passelilta, 10kW ja 160...180m porareikää. Kaivon laskennassa karkea arvaus hinnalle on 25€/kalliometri ja 75€/m pehmeä maa.
Itse kun teen lattialämmölle, niin en ole kiinnittänyt huomiota, eikö jollain pumpulla saisi tehtyä pattereiden vaatimaa lämpötilaa? Myyjät ja esitteet antanevat vastauksen siihen.
Tuo 15k€ on varmaan hyvä arvaus.
Kuntani mukaan ARA:lta ei ole tullut vielä tälle vuodelle ohjeita tai hakuaikoja energia-avustuksen suhteen. Muista kuitenkin, kun pyydät tarjouksia, että pistetään hinnoissa kate laitteiston hintaan, eikä asennustyöhön, koska laitteiston hinnasta on saanut sen 15% energia-avustuksen :) Urakoitsijahan voi suojata itsensä tämmöisessä tapauksessa sinun keinottelulta sillä, että "tarjous on voimassa näillä hinnoilla vain, jos sekä laitteisto, että työ, tilataan".
Ja kilpailuttaessa muista, että ei niissä pumpuissa niin hirveitä eroja ole - kompurat on käytännössä kahden merkkisiä, muu ympärillä oleva sälä makuasioita.
Itse panin painoa esim. sellaiselle seikalle, että kuinka paljon saan lämmintä käyttövettä ilman erillistä varaajaa. Jollekin toiselle voisi olla tärkeä, että laite ohjaa itsessään useampaa lämmityspiiriä (ilman ulkoista säädintä). Joku haluaa 700l varaajan, että saa laskea ammeen täyteen samalla kun kaksi ihmistä seisoo suihkussa ja astianpesukone pyörii. Jotkut perusteltavissa faktoilla, useat fiiliksellä. Minusta on huoltovarmuuden kannalta hienoa, että valitsin täystehoisen. Pienellä tontilla pintaputken kanssa osatehoinen voi olla järkevä...tapauskohtaista.
Mutta yhtä kaikki: maalämpö on pihin ihmisen investointi tulevaisuuteen. Jos takaisinmaksuaika on tämän päivän hinnoilla vaikka seitsemän vuotta, mutta jos pumppujen ja energian hinta tuplaantuu vaikka kymmenessä vuodessa, lyhenee takaisinmaksuaika oleellisesti, ja käyttökulut pysyvät kuitenkin pieninä.
En nyt malta pysäyttää, kun runosuoni laulaa, otan esimerkiksi oman systeemini:
Pumppujärjestelmä kaikkineen maksoi asennettuna <=10.000€. Sähkökattila maksaisi samaan pisteeseen asennettuna ehkä 2.500€ (arvaus). Ero 7.500€.
Lämmityssähköä pumppumme vie ehkä 800€ vuodessa. Sähkökattilalla veisi ehkä 2400€. Ero vuodessa 1600€. 7500€ on maksettu takaisin alle viidessä vuodessa. Toki kompura kuluu, nykyisten vaihtoväli ehkä 20v, jolloin pumpun vaihto maksaa 6k€ pumpulla 300€/vuosi + asennus. Eli jos pitää sitä takaisinmaksuaikaa vaikka viitenä vuotena (pintaputken tapauksessa), niin se on hyvä arvaus.
Jos hinnat tuplaantuvat, niin miltä tilanne näyttää 10v kuluttua: Pumpun ja sähkökattilan hintaero oli ostohetkellä 7500€. Energiaa pumppu vie 1600€ vuodessa, sähkökattila 4800€. Ero vuodessa 3200€. Ero alkuperäiseen ostohintaan verrattuna on kuitattu jo alle 2.5v. Toki se pumpun vaihtokin samalla logiikalla 20v kuluttua on nelinkertainen hinnaltaan. Ja takaisinmaksuajat kannattaa pyöristää ylöspäin, koska rahalla on hintansa, oli se sitten omaa tai lainattua, niin muutama prosentti vuotuista sille kannattaa laskea. Ja toki lämpöpumppu voi vaatia enemmän huolenpitoa kuin sähkökattila.
Sähkölämmityksen voi toki tehdä kaapeleilla paljon edullisemmin, mikä on varmasti edullinen investointina, mutta sitten oletkin takuuvarmasti naimisissa energian hintaan 1:1, aina ja iankaiken.
Nyt menin jo melko paljon metsään alkuperäisestä kysymyksestä, mutta jospa moderaattori voisi antaa minulle joko anteeksi tai kenkää foorumilta tämän off-topicin vuoksi :)
Meillä on pumpun käynnistys ohjelmassa ensi viikolla näillä näkymin...
nvg
-
Minkä takia koko MLP pitäisi vaihtaa jos kompura korkkaa?
Vanhempieni talossa on ollut Ekopak 8 vuodesta 1980. Siihen on vaihdettu kiertovesipumput ja kompressori. Kaikki 2000-luvun alkuvuosina, ja taas se pelittää.
Kyseinen malli pitää kyllä ääntä niin etten KHH:n sitä sijoittaisi, kuten aion tehdä Thermia Diplomat TWS 8 kanssa omassa talossani.
-
Minkä takia koko MLP pitäisi vaihtaa jos kompura korkkaa?
Ei toki tarvikaan, kirjoitin vain sen mukaisesti, etten ainakaan liikaa vedä kotiinpäin maalämmön hyväksi vertailussa ;) Pelkän kompuran vaihdolla tuo yhtälö tulee vielä edullisemmaksi. Ja kompuroiden kestävyydetkin ovat muistaakseni 23...30v luokkaa noilla kahdella päämerkillä, tiedä sitten, minkälaisilla käyttöprofiileilla laskettuna. MTBF -laskelmia joskus 90-luvulla tehneenä voisin arvata, että noilla vuosimäärillä alkaa jo yksilöerotkin olemaan merkittäviä, käyttöprofiileista ja -olosuhteista puhumattakaan.
Asiasta tuli mieleen, että Ruotsissa monet rakennuttavat uutenakin koko MLP-systeemin osista, ja säästävät. Ei se MLP rakettitiedettä ole, vaikkei siihen tulistukseen perehdykään :)
nvg