Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: S3 - 26.10.07 - klo:20:34
-
Moi!
Nyt tarttis ideoita/näkemyksiä, koskien otsikkoa:
Kävin juuri Niben sivuilla katsomassa maalämpöpumppuun kytkettäviä kaksoisvaippavaraajia (vsp). Mieleeni juolahti "kuningasidea". Jospa teettäisin vastaavanlaisen!!!
Koska itsellä työpaikkana on terästehdas ja kaverikin työskentelee saman tehtaan korjaamolla (luokkahitsari), ei luulis tuommoisen pöntön tekemisen olevan kummoinen juttu... Materiaali olisi rst, luonnollisesti.
Kohde, johon varaaja tulisi on patterilämmitystalo (+osaksi vesikiertoinen lattialämmitys), varaajan koko pitäisi olla mahdollisimman suuri, kenties malliltaan suorakaide, niin mahtuu paremmin ovista sisään.
Syy, miksi näitä asiota suunnittelen on tietenkin rahan säästö: tuollainen säiliö on aika arvokas ja uskon teettäväni sen 1/3 hinnalla verrattuna uuteen...
Toinen syy on se, että lvi -liike tarjoaa Lämpöässää (13-15kw), jonka hinta on aika suolainen. Kuitenkin Nibe kuulemma tulisi varaajan kanssa jopa kalliimmaksi, kuin Lä, jossa on 300 (vai 500ltr?) varaaja integroituna.
Voiko/onko järkevää kytkeä Nibeen esim erillinen 1000-2000ltr varaaja patteriverkostolle ja
pistää perus 300ltr varaaja vastuksilla käyttövedelle jonne pumppu pukkaa esilämmitettyä vettä, jota tarvittessa kuumennetaan? Tuollaiset massavaraajat olisi helppo valmistaa itse.
-
Moi!
Nyt tarttis ideoita/näkemyksiä, koskien otsikkoa:
Kävin juuri Niben sivuilla katsomassa maalämpöpumppuun kytkettäviä kaksoisvaippavaraajia (vsp). Mieleeni juolahti "kuningasidea". Jospa teettäisin vastaavanlaisen!!!
Koska itsellä työpaikkana on terästehdas ja kaverikin työskentelee saman tehtaan korjaamolla (luokkahitsari), ei luulis tuommoisen pöntön tekemisen olevan kummoinen juttu... Materiaali olisi rst, luonnollisesti.
Kohde, johon varaaja tulisi on patterilämmitystalo (+osaksi vesikiertoinen lattialämmitys), varaajan koko pitäisi olla mahdollisimman suuri, kenties malliltaan suorakaide, niin mahtuu paremmin ovista sisään.
Syy, miksi näitä asiota suunnittelen on tietenkin rahan säästö: tuollainen säiliö on aika arvokas ja uskon teettäväni sen 1/3 hinnalla verrattuna uuteen...
Toinen syy on se, että lvi -liike tarjoaa Lämpöässää (13-15kw), jonka hinta on aika suolainen. Kuitenkin Nibe kuulemma tulisi varaajan kanssa jopa kalliimmaksi, kuin Lä, jossa on 300 (vai 500ltr?) varaaja integroituna.
Voiko/onko järkevää kytkeä Nibeen esim erillinen 1000-2000ltr varaaja patteriverkostolle ja
pistää perus 300ltr varaaja vastuksilla käyttövedelle jonne pumppu pukkaa esilämmitettyä vettä, jota tarvittessa kuumennetaan? Tuollaiset massavaraajat olisi helppo valmistaa itse.
Varaaja on painelaite joka vaatii lujuuslaskennan ja luvat,varsinkin tuosta suorakaiteisesta tulisi helposti "pommi"
-
Kiitos vastauksesta!
Niin, unohdinkin mainita viestissäni, että lujuuslaskelmat ei ole ongelma, niiden tekemisestä on jo sovittu alan ammattilaisen kanssa!
Lupiahan ei tuohon ole, mutta lähetään nyt siitä että onnistuuko tuon pöntön tekeminen..?
-
Onneksi näitä "pellepelottomia" on aika harvassa. Nuuka saa tietty olla mutta väärässä paikassa ei kannata olla nuuka. Muutama 100€ sinne tai tänne ei pitkässä juoksussa paljoa hyödytä.
-
Varmasti onnistuu, jos olet edes jonkin verran tehnyt metallitöitä. Ihmisenhän tekemiä ne kaupastakin ostetut ovat.
Kun teet itsellesi, teet varmasti huolellista työtä, mitä "tehtaassa" urakalla tehty ei aina välttämättä ole.
-
Kiitos jälleen kommenteista!
Raidille sen verran kommenttia, puhuessasi "satanen sinne tai tänne - säästöstä". Vastaavanlainen varaaja maksaa Niben hinnastossa 3300e ja itse saisin teetettyä varaajan maks. 1000lla eurolla. Eli ymmärtänet, miksi olen kiinnostunut sen teettämisestä..?
Pitkässä juoksussa tässä tapauksessa olisi hyötyä. Voin valmistuttaa varaajan laadukkaasta teräksestä (rst), käyttäen huippuluokan koneita. Käytännössä varaaja olisi ikuinen. Lisäksi tuon 2000e säästön voisin käyttää johonkin muuhun investointiin.
Terästehtaalla korjaamon työkalut/koneet ovat äärimmäistä huippuluokkaa. Esim levyntyöstökoneet pystyvät melkeinpä mihin vain. Tähän kun pistetään osaava mies kasaamaan säiliö, ei lopputulos voi olla "tehdastekoista" huonompi...
Kuten seppaant totesi "ihmisethän niitä tekee".
-
S3, asettelet asiasi mielestäni vaikeasti näin yleisellä alueella käsiteltäväksi. Ymmärtänet, että täälläkään ei voi kommentoidan mitään ilman oikeudellista vastuuta. Mikäli kysyt asiaa ilman osiota itsevalmistettavasta varaajasta, vastauksia on huomattavasti helpompi antaa.
Eli peruskysymyksesi lienee: "Voiko/onko järkevää kytkeä Nibeen esim erillinen 1000-2000ltr varaaja patteriverkostolle ja
pistää perus 300ltr varaaja vastuksilla käyttövedelle jonne pumppu pukkaa esilämmitettyä vettä, jota tarvittessa kuumennetaan?"
Ja vastaus lienee: kyllä kuulostaa järkevältä
-
Kiitän vastauksestasi, Mosse!
En kyllä ottanut kysymyksessäni huomioon oikeudellista vastuuta, se myönnettäköön.
Kuitenkin eri keskustelupalstoja seuraillessani (mm. pelletti, lämpöpumput jne) liikkuu meitä "pelle pelottomia", joita kiinnostaa laitteiden valmistaminen itse. Siksi ajattelin, josko tältä palstalta löytyy porukkaa, jotka ovat rakennelleet varaajan tai jolla on tietoa/kokemuksia omavalmisteisista tuotteista.
-
Painevaraajien vastaavuustodistukset ehkä vaaditaan
http://www.inspecta.fi/toimialat/paine_ja_prosessi.php?m=m4
http://www.inspecta.fi/palvelut/tarkastuspalvelut/painelaitteet.php?m=124
Esimerkkejä sovellettavista normeista ovat:
* Painelaitedirektiivi sovellettavine EN-standardeineen (Eurooppa)
* SFS-standardit (Suomi)
* jne
----> mahdollisen vahingon sattuessa vakuutukset ei ehkä voimassa
-
Kiitos linkeistä, MNK!
Kuten mainitsitkin, taitaa olla lähes pomminvarmaa että vakuutus ei korvaa, mikäli varaaja posahtaa...
Asiaa tutkitaan ja kehitellään.
-
Mitenköhän luokitellaan avoin varaaja, jossa on perinteinen paisunta-astia? Paisunta-astia ei olisi mikään rakkopainetasaaja vaan pelkkä astia n. pari metriä varaajaa ylempänä. Tällaisen itsetekemistä olen suunnitellut lisävaraajaksi.
-
Alle 0,5 bar maksimikäyttöpaineen laitteet eivät kuulu paineastiadirektiivin (PED) piiriin.
Tukesin sivuilta löytyvät niin direktiivit (esim. 97/23/EY), kuin niiden soveltamisohjeet.