Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Martta - 09.02.07 - klo:01:57
-
Meillä on kuuden asunnon vuonna 1977 rakennettu rivitalo, jossa tällä hetkellä oma öljylämmitys. Kattila vetelee viimeisiään (sille tulee tänä vuonna 30 v. täyteen) ja nyt on ajankohtaista vaihtaa energiamuotoa. Lämmitettävää pinta-alaa n. 600 m2. Talossa on patterilämmitys. Tällä hetkellä käyttövesi on n. 50 asteista (mitattuna vauvan kylpyvesimittarilla, joten mittaus vähän sinne päin).
Olemme kiinnostuneita maalämmöstä, mutta tätä foorumia vähän aikaa seuranneena on alkanut hiukan hirvittää. Tuntuu, että maalämmön kanssa pelaaminen vaatii aika paljon aikaa ja intoa asiaan. Meidän olisi myös mahdollista saada kaukolämpö taloon.
Meillä on seuraavanlainen tarjous maalämmöstä:
- IVT Greenline HT+E17 (17 kW)
- JÄSPI VLM300S (siis ilmeisesti 300 litran lämminvesivaraaja?)
- 2 kpl 300 metrin kaivoja
Olen ihan untuvikko näissä asioissa. Miltä tällainen tarjous kuulostaa? Riittävätkö tehot? Nyt öljyä on kulunut n. 10 kuutiota vuodessa.
Myös seuraavat kysymykset mietityttävät:
- Onko niin, että maalämpöpumppu tuottaa vain 45 asteista vettä? Nyt hanasta tulee n. 50 asteista. Mahtaisiko 45 asteinen vesi pitää patterit lämpimänä?
- Entä jos joudutaan lämmittämään vesi suoralla sähköllä 50 asteiseksi, tuleeko viiden asteen lämpötilan kohottamisesta suuret kulut suorana sähkönä?
- Meille on arvioitu, että lämpöpumpulla tuotettu lämpö maksaisi 2800 e/ vuosi ja kaukolämpö 3100e/ vuosi.
Kumman te valitsisitte, maalämmön vai kaukolämmön? Miksi?
Kiitos jo etukäteen kommenteista ja pahoittelun, kun terminologia ei ole oikein hallussa.
-
Et maininnut mitään investointien kuluista. Luulisin että maalämmön teko tulee teillä huomattavasti kalliimmaksi johtuen kahdesta porakaivosta. Käytännössä nuo 300 m kaivojen teko voi osoittautua vaikeaksi syvyyden puolesta, jolloin voitte joutua tekemään 3 matalampaa kaivoa.
Haarukoiden investointien hintoja omiin kokemuksiin, niin tuo teidän kaivonne maksaa noin 18000-20000€, laitteet asennettuna samaa suuruusluokkaa. Eli kokonaisuutena 35-40000€. Jos saatte kaukolämmön 10000 euroa halvemmalla, niin ottakaa se. Tuolla 300€ vuosisäästöllä ette saa eroa koskaan kiinni, jos otatte huomioon ylimääräisen lainan korot yms lisäkulut. Tietysti laskelmiin pitää ottaa huomioon avustukset yms.
-
Kiitos vastauksesta! Maalämpöön siirtymisestä on tarjous, jonka loppusumma on 28000 e. Kaukolämmöstä ei ole vielä aivan tarkkaa tarjousta, mutta pitäisi olla sähköyhtiön mukaan n. 20000 e (ei ainakaan yli).
Jos kävisi niin, että kesken urakan jouduttaisiinkin muuttamaan kaksi kaivoa kolmeksi matalammaksi, niin tulisiko lasku meidän maksettavaksemme? Arvatenkin...
Miten paljon teillä on muilla on maalämpöä valitessanne vaikuttanut lämmitysmuodon ekologisuus? Onko se ollut suorastaan valinnan kriteerinä vai pelkkää plussaa?
-
Hei,
Tuolla hintaerolla kaukolämpö.
Kaivo sopimus kannattaa tehdä siten, että jos porari ei pysty tekemään kahdella kaivolla riittävän syvää, niin muutos kolmeen kaivoon ei vaikuta kokonaishintaan. Porarit sanovat sen kyllä etukäteen. yleensä ne tekevät metrihinnalla.
Oletteko muuten kysyneet tarjouksia muista merkeistä?
Hinta ja halvat asumiskulut ratkaisivat lämmitysmuodon, ekologisuus tuli kaupanpäälle
-
Olen ihan untuvikko näissä asioissa. Miltä tällainen tarjous kuulostaa? Riittävätkö tehot? Nyt öljyä on kulunut n. 10 kuutiota vuodessa.
-- Jos kyse on 30 vuotta vanhasta öljylämmityksestä, jota ei ole modernisoitu, saattaapa hyvinkin riittää. Meillä meni pahimmillaan vuodessa enemmän, mutta silti 16 KW:n Thermia riittää.
- Onko niin, että maalämpöpumppu tuottaa vain 45 asteista vettä? Nyt hanasta tulee n. 50 asteista. Mahtaisiko 45 asteinen vesi pitää patterit lämpimänä?
- Entä jos joudutaan lämmittämään vesi suoralla sähköllä 50 asteiseksi, tuleeko viiden asteen lämpötilan kohottamisesta suuret kulut suorana sähkönä?
Puppua, maalämmöllä lämpimän veden saa ilman eri temppuja tuotettua 55-asteisena.
- Meille on arvioitu, että lämpöpumpulla tuotettu lämpö maksaisi 2800 e/ vuosi ja kaukolämpö 3100e/ vuosi.
Kumman te valitsisitte, maalämmön vai kaukolämmön? Miksi?
Kukaan ei osaa ennustaa varmuudella sähkön ja kaukolämmön hintoja vaikkapa 15 vuodeksi eteenpäin. Vieno käsitykseni on, että maalämpö tulee pitkässä juoksussa suhteessa halpenemaan: kaukolämmön energialähteet kallistuvat öljyn hintaa seuraten. Kaukolämmön tarjoajaa ei voi kilpailuttaa mutta sähköenergian myyjän voi.
Kysykääpä muuten tarjouksia ja mitoituksia muiltakin maalämpöyrittäjiltä. Silloin tiedätte hintatason ja mitoituksen vähän paremmin.
Kuten nimimerkki "jome" sanoi, 300 metrin porareiät eivät ole järkeviä.
-
Kiitos taas vastauksista! Onkos täällä mainostaminen kielletty... tarvitsisi vähän vinkkiä hyvistä maalämpöfirmoista Keski-Uudellamaalla. Pitänee pyytää lisää noita tarjouksia.
-
Mainostaminen on kielletty mutta hyvin kokemusten kertominen ei.
Omalta kohdalta voin suositella Tom Allenia (http://www.tomallen.fi/) Porvoosta. Hyvä ja asiantunteva palvelu. Toinen firma, josta olen kuullut hyvää, on Kessele (http://www.kessele.com/) Keravalta.
Muista aina kysyä maalämpöpumpuista tarjouksia useammasta paikasta. Näin saat mitoituksesta ja hintatasosta paremman kuvan.
-
Kiitos Kuumaa kalliosta. Kesselen sivuja onkin tullut jo vilkuiltua, mutta Tom Allen on uusi tuttavuus.
Jos muut voivat suositella vielä muita firmoja, niin kiitollisena otetaan vinkkejä vastaan.
-
ensin offtopic:
demokoneita myynnissä löytyi edellisen linkin sivuilta:
http://www.kessele.com/index.php?node_id=6166
Asiasta: kun suunnittelette ostavanne noinkin tukevaa pakettia, niin kannattaa soittaa toimittajat (maahantuojat) siten läpi, että kysytte suoraan "kerro, mikä on vastaava kohde, jonka olet saneerannut/uusasentanut" ja pyydätte yhteystiedot. Jos ei tipu referenssiä, niin ko. toimittajalta ei osteta, koska ette halua olla se ensimmäinen pilottikohde ko. toimittajalla. Näin siksi, että kyseessä teidän riskin minimointi. Tai jos haluatte olla koekani, niin otatte hyvät edut siitä, että toimittaja tekee kohteen yhdessä teidän kanssa.
Varaajaksi laittaisin niin suuren (suuret) kuin tiloihin mahtuu, koska läträyspisteitä/kulutusta on paljon. Hullunkierto on hyödyllinen, koska vesipisteitä paljon. --> Kysytte toimittajalta miten tehdään taloudellisin ja toimiva jatkuvan ja/tai kellolla ohjatun LV-kierron toteutus. Kysytte myös "huonelämpötilaksi oltava mahdollista saada 21-22C huippupakkasilla / mitkä ovat maksimilähtölämpötilat pumpulta", koska ette halua palella talven huippupakkasilla. Oliko takkoja lisälämmönlahteiksi ?
Jos kaivoa oikeasti tarvitaan 600m ---> esim 3 x200m kaivot ok toteutus. Kaivot myydään metrihinnalla. Itsellä 11kw HT+ ja 200m. Siksi 17kw ja 600m on reipas yhdistelmä. Subjektiivisesti 600m on hieman paljon, koska 2x200m riittää ja sekin on jo hövelin reilu. Kaivot saatava riittävän etäälle toisistaan.
Vai oliko 27kw lämmitysteho !?
Toimittajat:
http://020202.fi/palvelut/Maal%E4mp%F6kaivoja,+maal%E4mp%F6pumppuja
(ota koko yllä oleva linkki copy pastella uuteen selainikkunaan)
Messut:
rakenna ja remontoi messut TÄNÄÄN
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/otsikkosivut/TM_579_mappi_Suorakanava.htm?gclid=CM3-4srbpYoCFRXAXgod51HIsg
PS.
Rivitaloasumisessa helppous ratkaisee ja kaukolämpö on varmasti helppoa. Linjalämmöt vaan ylös ja jokainen säätää termareilla halutut lämmöt.
-
Hei pitkästä aikaa!
Täällä sitä edelleen pähkäillään lämmitysmuodon kanssa.
Nyt on tarjous kaukolämmöstä (24500 e investointikulua +3650 e/vuosi käyttökuluja) ja kahdelta maalämpöfirmalta (pumput thermia ja ivt).
Thermian pumpun hinta tilpehööreineen on n. 30500 e ja ivt:n n. 28000 e. Kummaltakaan toimittajalta ei ole vielä saatu laskelmaa vuosittaisesta käyttökulusta, mutta puheissa on vilahdellut lukuja 2000-2800 euron väliltä.
Kolmas tarjous tulee joko geopron tai lämpöässän pumpusta (samalla firmalla molempia). Siinä paketissa olisi tulistusvaraaja, joka olisi varmaan hyvä tässä meidän talossa, kun patteriverkko on vanha (2-vaippaisia pattereita vain 2 kpl/ asunto, loput 4-5 patteria 1-vaippaisia).
Olen yrittänyt opiskella tätä asiaa lisää, mutta selittäkää nyt maallikolle, että:
- mitä tarkoittaa suntti/shuntti?
- missä kohtaa järjestelmää kompressori sijaitsee ja mitä se tekee?
- mitkä pumput ovat ns. ruotsipumppuja ja mitkä suomipuppuja? Mitä eroa niissä on (ilmeisesti ruotsipumpuissa ei ole tulistinvaraajia?) ja onko jompikumpi parempi? Jos niin miksi?
Kaukolämpö oli odotettua kalliimpi (ei varsinainen investointi, vaan käyttömaksu vuodessa), joten mielestäni maalämpö on nyt meille realistisempi vaihtoehto kuin tuolloin ensimmäistä kertaa kirjoittaessani.
Onko tässä maalämmössä jotain asiaa, jota ei vaan voi ennustaa ja jonka takia homma ei pelittäisi, kuten on odotettu? Voiko esim. porakaivo olla jostain syystä niin kuiva, että sen pitäisi olla paljon odotettua syvempi? Vai tietävätkö poraajat kunkin alueen maaperän niin hyvin, että tällaisia yllätyksiä ei voi tulla?
Kiitos jo etukäteen avustanne :-)
-
Nyt on tarjous kaukolämmöstä (24500 e investointikulua +3650 e/vuosi käyttökuluja) ja kahdelta maalämpöfirmalta (pumput thermia ja ivt).
Thermian pumpun hinta tilpehööreineen on n. 30500 e ja ivt:n n. 28000 e. Kummaltakaan toimittajalta ei ole vielä saatu laskelmaa vuosittaisesta käyttökulusta, mutta puheissa on vilahdellut lukuja 2000-2800 euron väliltä.
Tuo 2000-3000 tuhannen euron energialasku tuntuu ihan järkeenkäyvältä
Kolmas tarjous tulee joko geopron tai lämpöässän pumpusta (samalla firmalla molempia). Siinä paketissa olisi tulistusvaraaja, joka olisi varmaan hyvä tässä meidän talossa, kun patteriverkko on vanha (2-vaippaisia pattereita vain 2 kpl/ asunto, loput 4-5 patteria 1-vaippaisia).
Jaa, eipä tulistuspumpusta taida pattereihin tulla juuri lämpimämpää vettä kuin muistakaan - ei ainakaan millään järkevällä hyötysuhteella. Lämpöässän pumpussa on se puoli, ettei se voi käyttää huippupakkasilla sähkövastuksia apuna kuten tekevät IVT tai Thermia.
- mitä tarkoittaa suntti/shuntti?
Sekoitusventtiili, jolla sekoitetaan esimerkiksi patterikierron vettä tai lämmintä käyttövettä sopivan lämpöiseksi.
- missä kohtaa järjestelmää kompressori sijaitsee ja mitä se tekee?
Kompressori on maalämpöpumpun "sydän", joka lämpöpumpussa kiertävän kaasun painetta nostamalla kohottaa sen lämpötilan niin korkeaksi, että sen lämmöllä saadaan patterivesi ja lämmin käyttövesi kuumennettua.
- mitkä pumput ovat ns. ruotsipumppuja ja mitkä suomipuppuja? Mitä eroa niissä on (ilmeisesti ruotsipumpuissa ei ole tulistinvaraajia?) ja onko jompikumpi parempi? Jos niin miksi?
Suomessa ei ole tehty mitään testejä, joiden pohjalta kukaan uskaltaisi väittää toista tehokkaammaksi.
Katsopa tätä tuoretta viestiketjua (http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idsaneeraus;action=display;num=1173203989), jossa on selvitelty tulistus- ja vaihtuvalauhteisen lämpöpumpun eroja.
Onko tässä maalämmössä jotain asiaa, jota ei vaan voi ennustaa ja jonka takia homma ei pelittäisi, kuten on odotettu? Voiko esim. porakaivo olla jostain syystä niin kuiva, että sen pitäisi olla paljon odotettua syvempi? Vai tietävätkö poraajat kunkin alueen maaperän niin hyvin, että tällaisia yllätyksiä ei voi tulla?
Kun teette lämpökaivon poraussopimuksen, edellyttäkää siinä aktiivisen kaivon minimisyvyyttä. Yllätyksiä saattaa aina tulla, mutta pitkään alalla olleet yrittäjät taitavat tuntea lähiseutujen olosuhteet aika hyvin.
Onnea projektiin, jolla saatte varmasti edullista lämpöä rivariin.
-
Tarkoittanut luullakseni yht. 300m mutta kahdella reiällä. Tuo 300 m (2*150) on sopiva 17 kW:n pumpulle, mutta vaikuttaisi tuo 17kW:ta aika rajulta "osateho"mitoitukselta 600m2:een 70-luvun rivitaloon jossa mahdollisesti asukkaitakin toistakymmentä???
-
Tarkoittanut luullakseni yht. 300m mutta kahdella reiällä. Tuo 300 m (2*150) on sopiva 17 kW:n pumpulle, mutta vaikuttaisi tuo 17kW:ta aika rajulta "osateho"mitoitukselta 600m2:een 70-luvun rivitaloon jossa mahdollisesti asukkaitakin toistakymmentä???
Totta, että 17 kW on niukasti, mikäli 10 kuution öljynkulutus on toiminut hyvällä hyötysuhteella.
Martta, voisitko kertoa, minkä kokoisia pumppuja teille on nyt tarjottu? Nuo noin 30 000 euron hinnat viittaavat isompiin kuin 17 kW:n pumppuihin ja sitä vastaaviin lämpökaivoihin.
-
Huomenta,
Kylläpä täällä ollaan aktiivisia :) Kivaa, kun jaksatte paneutua toisten ongelmiin näin perinpohjaisesti.
Porari on oikeassa. Nyt kun luen tarjousta uudelleen vaikuttaakin siltä, että porareikiä olisi 2 kpl ja yhteispituus on sen 300 m.
Tässä samaisessa tarjouksessa pumppu on IVT Greenline HT+E17 (17 kW).
Toisessa tarjouksessa pumppu on Thermia Diplomat D 16. Tässa tarjouksessa porareikä on 2 x 155 m.
Miten osatehoiselta nämä sitten vaikuttavat? Olen laskenut noita meidän neliöitä uudelleen ja niitä onkin vain n. 480. Kuutioita on n. 1500 ja 10 kuutiota öljyä on poltettu suht normaalilla 75- 80% hyötysuhteella.
Emme ole erikseen osanneet pyytää tarjouksia täystehoisista ratkaisuista, mutta henkisesti olemme olleet siinä uskossa, että nämä tarjoukset olisivat sellaisia. On meille toki puhuttu sähkövastuksien käyttämisestä kovimmilla pakkasilla, mutta en ole ennen tätä mieltänyt sitä nimenomaan osatehoiseksi ratkaisuksi. Näin maallikko sitä on :(
Tässä on vaan se tilanne, että yhtään kalliimmalla (täystehoisella) ratkaisulla maalämpöä tuskin tullaan valitsemaan taloomme. Kaukolämmön investointi on jo nykyisiin tarjouksiin verrattuna 4000-6000 euroa halvempi, joten käyttökulujen pitäisi olla todella alhaiset täystehoisessa maalämmössä, että se tulisi valittua. Ilmeisesti tällainen osatehoinen ratkaisu kattaisi kuitenkin n. 90% lämmön tarpeesta (vai meneekö nyt ihan metsään)?
Ensi viikon aikana pitäisi tulla se geopro/lämpöässä -tarjous. Tosi mielenkiintoista nähdä sen hinta ja ehdotetut mitoitukset. Onkos niin, että sen on oltava täysmitoitettu, koska tulistusvaraajassa ei voi olla niitä sähkövastuksia? Vai meneekö taas metsään? Onhan siellä kuitenkin jotkut sähkövastukset mahdollisen lämpöpumpun toimintahäiriön kannalta?
-
Ihan vaan varulta suosittelisin pyytämään tarjousta myös pykälää isommista pumpuista. Hankintahinta ei välttämättä ole paljoa kalliimpi.
Jos pumpusta ei irtoakaan tarpeeksi lämpöä sitten pakkasella, niin saattaa jonkin verran harmittaa, voisin kuvitella... aika helposti..
Minkä kokoisia nuo vanhat patterit on? Riittääkö lämpöpumpun järjellisesti tekemät lämpötilat kiertoon? Kuulin taannoin kertomuksen pienestä rivitalosta, jossa muuten kaikki toimi nätisti, mutta lopulta selvisi, että vanhat patterit oli mitoitettu muinoin niin, jokseenkin 70 asteiselle kierrolle. Siksipä lisävastusta tarvittiinkin enemmän kuin oli arveltu.
Nibeähän on toisinaaan kovastikin moitittu, mutta ilman enempiä kokemuksia sellainen 2-kompressorikone tuntuisi järkevältä ainakin paperilla.
-
Porari on oikeassa. Nyt kun luen tarjousta uudelleen vaikuttaakin siltä, että porareikiä olisi 2 kpl ja yhteispituus on sen 300 m.
Tässä samaisessa tarjouksessa pumppu on IVT Greenline HT+E17 (17 kW).
Toisessa tarjouksessa pumppu on Thermia Diplomat D 16. Tässa tarjouksessa porareikä on 2 x 155 m.
Miten osatehoiselta nämä sitten vaikuttavat? Olen laskenut noita meidän neliöitä uudelleen ja niitä onkin vain n. 480. Kuutioita on n. 1500 ja 10 kuutiota öljyä on poltettu suht normaalilla 75- 80% hyötysuhteella.
Kyllä 480 m2:n lämmittämiseen tarvitaan isompi pumppu, jos tuo 10 tonnia öljyä kuluu noin hyvällä hyötysuhteella (meillä hyötysuhde oli pienempi).
Noin 30 000 euroa tuon kokoisesta laitteistosta on ryöstöä!Jos kyse on vain 16-17 kW:n lämpöpumpusta ja yhteensä n. 300 metrin porarei'istä, hinnan pitäisi jäädä alle 20 000 euron. Meillä Thermia Duo + 300 litran varaaja + 290 metriä reikää maksoi valmiiksi asennettuna alle 18 000 euroa kaksi vuotta sitten. Duossa on vielä ulkoinen varaaja, joka lisäsi hintaa.
30 000 eurolla pitäisi saada yli 20 kW:n pumppu ja 3 x 170-200 metriä reikää. Se olisi mielestäni sopiva koko teidän rivariinne. Tuollaisia pumppuja on ainakin Thermialla, Geoprolla, Viessmannilla, Lämpöässällä Geoprolla.
-
Voi helk..ri. Ei ainakaan helpotu tämä homma. Kiitos tosi paljon kommenteistanne.
Olen muuten kertonut teille tarjouksen sisällön hiukan liian ylimalkaisesti. Tässä paikkailua:
Molemmissa tarjouksissa on mukana 700-800 l lämminvesivaraajaa (yhteensä 2-3 varaajaa riippuen tarjouksesta). Lisäksi tarjouksissa on mukana vanhan öljykattilan purku ja pois kuljettaminen (n. 1600 euroa). Lisäksi toisessa tarjouksessa on taajuusmuunnettu kiertovesipumppu, joka on aika kallis (2550 e). Toisessakin on kiertovesipumppu, mutta en tiedä millainen eikä hintaakaan ole eritelty.
Tuntuvatko tarjoukset järjellisemmiltä näiden tietojen valossa?
Mitä muuten maksaa kWh sähköä?
-
Noilla öljynkulutuksilla voisi arvioida max. tehontarpeeksi 27-30kW. Osatehomitoituksella (70%) tulisi pumpun kooksi n. 19-21kW:tä, tällöin saataisiin max. energiantarpeesta n. 95-97%. Jos valittaisiin esim. 25kW pumppu alkaa 2 reikää (2*200m) olla vähän rajalla että riittää, ainakaan jos veden tuotto huono. Nämä tietysti karkeita arvioita :).
<<<<Tuollaisia pumppuja on ainakin Thermialla, Geoprolla, Viessmannilla, Lämpöässällä Geoprolla.>>>>
Onhan myös Nibellä (kuten P.K. mainitsi) 1230 (20-40kW) malli, jossa kaksi kompressoria, voisi soveltua hyvin rivitalokäyttöön.
-
Tuntuvatko tarjoukset järjellisemmiltä näiden tietojen valossa?
Mitä muuten maksaa kWh sähköä?
Tarjousten järkevyyteen en ota kantaa, omistani taisin tulla maksaneeksi järjettömän paljon. Hyvä, että muut jaksavat kilpailuttaa paremmin.
Sähkön hintahan koostuu energiasta ja sen siirrosta. Siirtoa ei voi kilpailuttaa. Hinta selviää paikallisen verkkoyhtiön hinnastosta.
Energian voi ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Noista voi aloittaa:
http://www.sahkonhinta.fi/
https://www.vaihtovirta.fi
http://www.vaasaemg.fi/suomi/pricewatch/PW69-18000K.htm
Valitettavasti kaikki myyjät eivät ole kaikkien noidenkaan palveluiden listoilla mukana (ainakaan kun viimeksi etsiskelin sopivinta).
Sitten vaan kulutusjakauman arviointi ja sen mukaan simuloimaan mitä tariffi olisi edullisin. Muista huomioida eri tariffit myös siirtohinnassa, esim. Vattenfallin siirtohintojen ansiosta meillä yösähkö olisi halvempi kuin yleissähkö vaikka kaikki sähkö käytettäisiin päivällä.
Mutta noin yleisesti nykyhinta lienee 7-8 c /kWh
-
Olen muuten kertonut teille tarjouksen sisällön hiukan liian ylimalkaisesti. Tässä paikkailua:
Molemmissa tarjouksissa on mukana 700-800 l lämminvesivaraajaa (yhteensä 2-3 varaajaa riippuen tarjouksesta). Lisäksi tarjouksissa on mukana vanhan öljykattilan purku ja pois kuljettaminen (n. 1600 euroa). Lisäksi toisessa tarjouksessa on taajuusmuunnettu kiertovesipumppu, joka on aika kallis (2550 e). Toisessakin on kiertovesipumppu, mutta en tiedä millainen eikä hintaakaan ole eritelty.
Tuntuvatko tarjoukset järjellisemmiltä näiden tietojen valossa?
Ai kun olisit heti kertonut tarjousten sisällöstä tarkemmin. Silti hintapyynnöt ovat kovia. Kyllä teille pitäisi laittaa yli 20 kW:n pumppu ja kyllä hinnan kaikkien varaajineen, purkuineen pitäisi silloinkin jäädä alle 30 000 euron.
-
Pahoittelut siitä, että annoin alussa niin huonosti tietoa. Syy on rehellisesti sanottuna se, että en ymmärtänyt, mitä kaikkea tarjoukset pitivät sisällään (varsinkin toinen tarjous on maallikolle tosi vaikealukuinen, kun tuotteet ovat siinä vain omilla tuotenimillään). Nyt olen jutellut myyjien kanssa useamman kerran ja alkaa tuntua siltä, että alan vähän ymmärtää tätä. Kun vielä saisi briiffattua muutkin osakkaat tässä asiassa sille tasolle, että jotain järkevää päätöstä voidaan alkaa tehdä...
Toinen myyjä tulee tänne vielä ensi viikolla katsomaan paikkoja (siellä on henkilöt vaihtuneet) ja sitten selviää, mitä mieltä hän on mitoituksesta.
Myös Lämpöässä/Geopro tarjous saadaan toivottavasti ensi viikolla ja sen näkeminen on tosi mielenkiintoista.
Thermian pumpun tarjouksen mukana on säästölaskelta, jossa sanotaan tarjotun Thermia Diplomat 16 pumpun täyttävän energiatarpeemme 94,5 prosenttisesti. Sisälämpötilana on laskelmassa 21 ja mitoituslämpötilana on -26.
Onkos hyviä vinkkejä, että miten alan tinkiä meille isompaa pumppua samaan hintaan?
-
Onkos hyviä vinkkejä, että miten alan tinkiä meille isompaa pumppua samaan hintaan?
Vaadit kirjallisen sopimuksen, että pumppu vaihdetaan veloituksetta suurempaan, ellei lämpö riitä. Tietysti riittävyys täytyy myös määritellä, sisä- ja ulkolämpötilojen ja lisävastusten käyttöasteen funktiona. Tai jotain..
Ei ehkä hyvä, mutta vinkki kuitenkin ::)
-
21C mitoituslämpö kimppatalossa (rivari) liian vähän ja vajavaisten tietojen pohjalta 16-17kw on liian vähän. 22-25kw lähempänä. Kuten porarikin totesi. Isossa kohteessa jossa muita omistajiakin, ei saa epäonnistua mitoituksessa. Riittävästi vareaajia, hullonkierto + puskurivaraaja.
Tomittajaa ei valita, jos ei ennakkokokemusta ja näyttöä. Otat tuplakompuralaitteen puskurivaraajalla.
kerro nyt ne kuutiot ja neliöt kunnolla ja kerrosten määrä ja åaljonko lämpöisiä neliöitä ja kuutioita.
Soppari niinkuin PK ehdottaa + riittävä kaivomäärä vastaavasti.
-
21C mitoituslämpö kimppatalossa (rivari) liian vähän ja vajavaisten tietojen pohjalta 16-17kw on liian vähän. 22-25kw lähempänä. Kuten porarikin totesi. Isossa kohteessa jossa muita omistajiakin, ei saa epäonnistua mitoituksessa. Riittävästi vareaajia, hullonkierto + puskurivaraaja.
Meillä on tällä hetkellä lämpötila 25 astetta, joka on kieltämättä hiukan liian paljon, mutta kyllä mäkin tosiaan sellaisen 23 astetta haluaisin, kun vauva pöyrii (kylmillä) laminaattilattioilla.
Mitä on hullunkierto? Entä purkurivaraaja? Nyt lämminvesiläiliö on n. 700 l (vesi öljyllä lämmitettynä n. 80 astetta. Tarjouksissa on lämminvesivaraajia 700-800 litraa (vesi 60 astetta). Tuntuu, että lämminvesivaraajien mitoitus ei ole kovin pahasti alakanttiin (ehkä hiukan), mutta pahin puute on liian heikko pumppu. Samoin kaivoa on mitoitettu molemmissa tarjouksissa vain 300 m (yhteensä). Se tuntuu aika vähältä.
Tomittajaa ei valita, jos ei ennakkokokemusta ja näyttöä. Otat tuplakompuralaitteen puskurivaraajalla.
Onko tuplakompuralaitteita muilla kuin Nibellä? Tämä on tietysti tosi iso päätös ja valmisteltava kunnolla, mutta jotenkin toivoisin, että saataisiin järkevä tarjous ja laitteisto joltain näistä kolmesta toimittajasta, joiden kanssa nyt olen tekemisissä. Hoidan tätä asiaa tällä hetkellä yhtiössä yksin ja alkaa pelottaa, että jos menee pieleen, niin vika on mun... Kaukolämpö on siis edelleen meille ihan mahdollinen vaihtoehto, mutta maalämpö on alkanut kiinnostaa kovasti. Tuntuu vaan, että yksin ei rahkeet oikein riitä tähän tiedonkeruuseen.
Onneksi sentään on tämä foorumi! Täältä saa kultaakin kalliimpia neuvoja :)
kerro nyt ne kuutiot ja neliöt kunnolla ja kerrosten määrä ja åaljonko lämpöisiä neliöitä ja kuutioita.
Kuutioita n. 1500 (tämän tarkempaa tietoa ei saada mistään, tämä on hiukan yläkanttiin). Neliöitä n. 480 tämän tarkempaa tietoa ei myöskään ole, mutta tämä on parikymmentä neliötä yläkanttiin. Kerroksi yksi, lukuunottamatta meidän asuntoa, jossa n. 10 neliön parvi (matalaa n. 1m korkeaa tilaa). Käytännössä siis yksikerroksinen talo. Kaikki neliöt ja kuutiot lämpöisiä. Ei siis lämpimiä varastoja, autotalleja tms. puolilämpöisiä tiloja.
Soppari niinkuin PK ehdottaa + riittävä kaivomäärä vastaavasti.
Kirjallinen sopimus pitää ehdottomasti laatia (onko se muuten vakiokäytäntö?)!
-
Onko tuplakompuralaitteita muilla kuin Nibellä?
Ei taida olla. Mutta Geoprolla (SH 20 ja 25), Thermialla (Robust 22 ja 28 kW) ja Lämpöässällä (V 20-30) on yli 20 kW:n pumppuja. Saattaa, olla että parempi hankkia iso yksikompurainen kuin kaksikompurainen pumppu. Jälkimmäinen tullee kallimmaksi. Miksi kukaan hankkisi kaksimoottorisen auton tai moottoripyörän?
Kirjallinen sopimus pitää ehdottomasti laatia (onko se muuten vakiokäytäntö?)!
Pitäisi olla, mutta joillakin ei ole ollut. Sopparissa pitäisi olla tarkasti a) mitä toimitukseen ja asennukseen kuuluu; b) aikataulu ja sanktiot sen ylittämisestä; c) takuu asennuksesta ja mitoituksesta. Jos lämpö ei riitä, poraavat veloituksetta lisäkaivon ja vaihtavat pumpun isompaan. Näin tiukat ehdot saattavat kyllä karsia tarjoajia
-
Miksi kukaan hankkisi kaksimoottorisen auton tai moottoripyörän?
Onhan kahdessa kompurassa etunsakin, varsinkin suuressa kiinteistössä. Käyttövettä voidaan tuottaa yhdellä tai molemmilla kompuroilla eli voidaan lämmittää taloa sekä tehdä käyttövettä yhtäaikaa. Tehokas kovilla pakkasilla saunapäivänä.
Tosin mielestäni ko. kiinteistöön voisi myös olla hyvä ratkaisu tehokas "Suomalainen" tulistuspumppu?
Kattavuus ja takuuasiat on tietysti hyvä selvittää ja sopia etukäteen, mutta liian tiukat kirjalliset vaatimukset voivat ääritapauksessa aiheuttaa sen, että kauppias mitoittaa ,varmuuden vuoksi, vähän reilumman järjestelmän. Tästä seuraa a.) kustannusten kasvu, b) "ylisuuri" järjestelmä, minkä johdosta hyötysuhde heikkenee. Tämänkin takia pitäisi kysellä useampia tarjouksia, sekä pyytää perusteluja, miksi kauppias on päätynyt tarjottuun malliin ja kokoon. Tarjoukset voivat olla hyvinkin erilaisia ja kokoisia( täysteho,osateho yms), mutta silti kaikki toimivia ratkaisuja. Tämä on yksi maalämmön heikkous-- liikaa valinnanmahdollisuuksia.... Pitäisi tarjouksia pyytäessä olla jo tiedossa, edes osapuilleen, mitä tai minkälaista järjestelmää haluaa.
-
Porari: Oikeassa olet... Olisi ollut tosi paljon fiksumpaa, jos olisi ollut enemmän tietoa asiasta, kun tarjouksia alettiin pyytää. Vaan eipä ole kukaan myyjäkään ollut tarjousta tehdessään kiinnostunut siitä, haluaisimmeko osamitoituksen vai täysmitoituksen. Myöskään toivotusta sisälämpötilasta ei ole kysyttä jne. Hiukan huonosti siis kartoitettu asiakkaan tarpeet.
Taidan ottaa yhteyttä Thermian tarjoajaan ja kysyä, että jos järjestelmä mitoitetaan niin, että sisälämpötila on 23 celsiusta ja energiatarpeen täyttöaste esim. 97%, niin millainen pumppu tulisi kyseeseen ja mikä olisi hinta silloin.
-
Meillä on tällä hetkellä lämpötila 25 astetta, joka on kieltämättä hiukan liian paljon, mutta kyllä mäkin tosiaan sellaisen 23 astetta haluaisin, kun vauva pöyrii (kylmillä) laminaattilattioilla.
Mitä on hullunkierto? Entä puskurivaraaja?
Kuutioita n. 1500 (tämän tarkempaa tietoa ei saada mistään, tämä on hiukan yläkanttiin). Neliöitä n. 480 tämän tarkempaa tietoa ei myöskään ole, mutta tämä on parikymmentä neliötä yläkanttiin. Kerroksi yksi, lukuunottamatta meidän asuntoa, jossa n. 10 neliön parvi (matalaa n. 1m korkeaa tilaa). Käytännössä siis yksikerroksinen talo. Kaikki neliöt ja kuutiot lämpöisiä. Ei siis lämpimiä varastoja, autotalleja tms. puolilämpöisiä tiloja.
Eli haluatte itsekin, että VARMASTI on lämmintä. On todennäköistä, että rivitalon naapuritkin haluavat niin. Jotta naapurisopu säilyy, niin lämpöä siis pitää olla. Takkoja ei ilmeisesti ollut, niin paukkupakkasilla lämpö on saatava maalämmöllä haluttuun tasoon. Tuon kokoisessa 1-kerroksisessa talossa on paljon seinäpintää ja kattopintaa = lämpöhäviöitä. Isoja ikkunoita ?
=> tehoa tarvitaan
Hullunkierto on sitä, että kun talonne on x huoneistoa kooltaan = noin 60m pitkä ? niin suihkuveden / kuuman veden vesiputkien vedot ovat pitkät varaajalta vesipisteelle, niin on aika mukavaa, että kuumaa vettä tulee heti eikä 1 min päästä. Lisäksi se säätää vesilaskussa kun ei tarvitse lorottaa hukkaan ja odottaa.
Puskurivaraaja on patteripiirin vesimäärän lisäys-astia. Jos pelättiin että kompura olisi liian iso, niin tuolla vesimäärän lisäyksellä saadaan pidemmät hyvät käyntiajat.
"Kuutioita n. 1500 . Neliöitä n. 480 "
Tuon perusteella huonekorkeus mukavat noin 3m.
olisiko talossanne myös keskimääräistä isommat ikkunat ? isoja korkeita leveitä ikkunoita ? eli paljon vanhaa ikkunapintaa, josta menee energiaa harakoille ?
Tuplakompuran laittaisin siitä syystä, että tuollaisessa kohteessa energiamäärän tarpeen ero talvella , välikautena ja kesällä vaihtelee niin paljon, että hyötysuhde/käyntiaikasyistä laittaisin tuplakompurasysteemin. Porarilta lisäkommentit tuplakompurasta tulivatkin jo.
=> mukavuustoiveiden, kuutiomäärän ja neliöiden perusteella olen edelleen sitä mieltä, että tarjotut koneet ovat liian pieniä tälle maantieteelliselle sijainnille.
Tärkeintä investoinnissa laskea onko vuotuiset operatiiviset käyttökulut riittävästi halvemmat maalämmöllä kuin kaukolämmöllä. Tämä suhteutetaan investointien hinta-eroon. + takaisinmaksuajat. Varmaa on, että kaiken mahdollisen energiann hinta tulee nousemaan.
Omasta kokemuksesta sanon, että mikäli kuutioita paljon, huono eristystaso, palöjon ikkunoita ja kulutus per neliö/kuutio on suuri, niin varmasti maalämpö on edullisempi. Jos kaukolämpöjohto ei mene 15m päässä talon pannuhuoneesta, niin pelkästään liityntäkuluista tulee melko suuret.
Koska mahdollisen vikatilanteen sattuessa kärsijöitä on paljon, niin tehon tuottaminen vikatilanteessa sähkövastuksilla on pakollista. Lisäksi, koska talvella ei ole kiva palella, niin lisävastuksilla pitää voida nostaa patteriveden lämpöä mikäli tarvetta on, etenkin jos takkoja ei ole per huoneisto.
Suomalainen tulistuspumppu ok kunhan lisätehon tuotto onnistuu vastuksilla kompuran käydessä, jos ei varma täystehomitoitus.
Tässä 7:n huoneiston lämmityksen toteutus 26kw pumpulla
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&View=Rapport
(suihkuveden lämpöä nostaisin)
tiedot:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&H=&View=Info
Merkillä ei väliä kunhan toimittajan referenssit kohdallaan kun kysyt keneltä voin varmistaa, että osaatte homman isoon kohteeseen ! Jos ei ole referenssejä, niin sitten sovitte sopimuksessa vastuun kannon sille, jos jotain menisi pieleen. Hyvä toimittaja on myös sellainen jolla on valmistajan kautta kontaktit isoihin vastaaviin asennuskohteisiin.
-
Tässä erään toimittajan referenssejä:
http://www.greentex.fi/web/referenssit/10/maalampopumput/1/
- toimittajaa en tunne; netistä löydetty
-
Eli haluatte itsekin, että VARMASTI on lämmintä. On todennäköistä, että rivitalon naapuritkin haluavat niin. Jotta naapurisopu säilyy, niin lämpöä siis pitää olla. Takkoja ei ilmeisesti ollut, niin paukkupakkasilla lämpö on saatava maalämmöllä haluttuun tasoon. Tuon kokoisessa 1-kerroksisessa talossa on paljon seinäpintää ja kattopintaa = lämpöhäviöitä. Isoja ikkunoita ?
Halutaan, että on varmasti lämmintä. Takat on kaikilla, mutta ne ovat 70-luvun avotakat eivätkä lämmitä yhtään mitään! Joten käytännössä takkoja ei ole...
Ikkunat ovat suhteellisen suuret. Eivät valtavat, mutta suuret kuitenkin ja niissä on vain tuplalasit (joku sellainen kummallinen systeemi, jossa ikkuna on yhtä elementtiä).
Hullunkierto on sitä, että kun talonne on x huoneistoa kooltaan = noin 60m pitkä ? niin suihkuveden / kuuman veden vesiputkien vedot ovat pitkät varaajalta vesipisteelle, niin on aika mukavaa, että kuumaa vettä tulee heti eikä 1 min päästä. Lisäksi se säätää vesilaskussa kun ei tarvitse lorottaa hukkaan ja odottaa.
Talon pituus on varmaan n. 50 m. Eli on pitkä matkaa viimeisen asunnon vesipisteille. Mulle ei vielä ihan auennut tuo hullunkierron idea. Mikä on se tekninen asia, joka auttaa lämmintä vettä tulemaan nopeasti hanasta myös kauempana olevista vesipisteistä?
"Kuutioita n. 1500 . Neliöitä n. 480 "
Tuon perusteella huonekorkeus mukavat noin 3m.
Huonekorkeus on vain n. 260 cm, mutta tuo 3 m on laskennallinen korkeus, jota on käytetty kaikissa tarjouksissa, koska kyllähän seinätkin imevät lämpöä (lämmitettävää on siis enemmän kuin pelkkä ilma huoneissa). Näin asiaa selitti kaukolämmön tarjoaja ja samaa lukua on käytetty kaikissa tarjouspyynnöissä.
=> mukavuustoiveiden, kuutiomäärän ja neliöiden perusteella olen edelleen sitä mieltä, että tarjotut koneet ovat liian pieniä tälle maantieteelliselle sijainnille.
Juttelin tänään kolmannen firman edustajan kanssa, joka tekee meille tarjouksen LÄ/ Geopro pumpusta. Hän on kaavaillut tänne 25kW pumppua. Kuulostaa järkevämmältä, mutta hirvittää jo etukäteen se hinta...
Tässä 7:n huoneiston lämmityksen toteutus 26kw pumpulla
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&View=Rapport
(suihkuveden lämpöä nostaisin)
tiedot:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&H=&View=Info
Kiitos näistä!
Tämän viikon jälkeen ollaan taas tässä aiheessa hiukan viisaampia, kun saadaan kolmas tarjous ja yhden firman asentaja tulee katsomaan tätä paikkaa. Kyllä tää tästä
:)
-
Mulle ei vielä ihan auennut tuo hullunkierron idea. Mikä on se tekninen asia, joka auttaa lämmintä vettä tulemaan nopeasti hanasta myös kauempana olevista vesipisteistä?
Hullunkierto on se, että lämmin kiertovesi on koko ajan liikkeessä, jotta jokaisesta vesipisteestä saa nopeasti lämmintä vettä. Tämä edellyttää, että alunperin tai jälkikäteen on lämpimään käyttövesijohtoon tehty paluukieppi ennen jokaista vesipistettä.
Jos tuota lämpimän käyttöveden paluuta ei ole tehty, silloin ei taida olla lämpimän käyttöveden kiertovesipumppuakaan.
Tuo lämpimän käyttöveden kierto on mukava, jos on pitkiä matkoja pannuhuoneesta vesipisteisiin. Meillä on kai pisin matka n. 30 metriä. Jos lämpimän veden kiertoa ei olisi, saisi kauimmassa vesipisteessä odotella lämmintä vettä tovi. Ja vettä kuluisi turhaan.
-
Sekoitetaan vielä hieman lisää, sori.
Tuleeko teille puskurivaraajaa lämmitykseen? Eikös esim. Thermia ole ns. ruotsalainen, jossa käyttövettä pitäisi välillä ylikuumennella? Jos tarvii, niin kuinka usein? Ja kuinka kauan kestää tuon 700-800 litran lämmitys vastuksilla 65 asteeseen? Saako sen ajastettua varmasti yöaikaan? Jos samalla käydään suihkussa, niin siihen ei pääsy kestää aika pahisn kauan. Millainen on sillä välin lämmityskierron lämpötila esim. pakkasella puskurivaraajan kanssa tai ilman?
Meillä nääs oli pahimmillaan lämmityskierto 14 astetta(eikä sisälämpötila paljoa enempää) ennenkuin kävin käsin sammuttamassa käyttöveden huippulämmityksen. Laitan sitä sitten taas kesemmällä päälle..
-
Eikös esim. Thermia ole ns. ruotsalainen, jossa käyttövettä pitäisi välillä ylikuumennella?
Thermia on ruotsalainen mutta tanskalaisen Danfossin tytäryhtiö. Kaikissa, niin malesialaisissa, suomalaissa kuin ruotsalaisissa pumpuissa on suotava kuumentaa käyttövesi 65 asteeseen legioonalaisriskin poissulkemiseksi.
Jos tarvii, niin kuinka usein? Ja kuinka kauan kestää tuon 700-800 litran lämmitys vastuksilla 65 asteeseen?
Thermiassa on oletusarvo kerran kahdessa viikossa. Se lämmitys tapahtuu näin: ensin lämpöpumppu on kuumentanut kompressorilla veden 55 asteeseen (uusilla malleilla kai kuumemmaksikin), sitten vastuksilla varaajan vesi priimataan puuttuvat asteet 65 asteeseen. Se kestää meidän 300-litraisella varaajalla aboutirallaa kymmenisen minuuttia. On sen verran vähäpätöinen aika, etten ole viitsinyt kellottaa.
Saako sen ajastettua varmasti yöaikaan?
Saattaa saada ajastettua. Meidän kaksi vuotta vanhassa Duossa ei suoraan, mutta näin kyllä: resetoi asetukset joskus yöllä, niin kahden viikon päästä yöaikaan tekee tuon kuumennuksen.
Jos samalla käydään suihkussa, niin siihen ei pääsy kestää aika pahisn kauan.
Voi hyvänen aika, mikset voisi mennä suihkuun priimauksen aikana?
-
Kaikissa, niin malesialaisissa, suomalaissa kuin ruotsalaisissa pumpuissa on suotava kuumentaa käyttövesi 65 asteeseen legioonalaisriskin poissulkemiseksi.
Siis kaikissa, joissa varastoidaan käyttövettä. Läpivirtauskierukalla käyttöveden kuumentavat eivät tarvitse
Legionellanpoistokuumennusta.
(Ekowell, Lämpöässä C/Bentone)
-
Siis kaikissa, joissa varastoidaan käyttövettä. Läpivirtauskierukalla käyttöveden kuumentavat eivät tarvitse Legionellanpoistokuumennusta.
(Ekowell, Lämpöässä C/Bentone)
Olet oikeassa, tuppaa vaan unohtumaan, koska tässä ketjussa käsitellään rivaria, johon varmasti tulee varaaja.
-
Olet oikeassa, tuppaa vaan unohtumaan, koska tässä ketjussa käsitellään rivaria, johon varmasti tulee varaaja.
Kun nyt saivartelemaan rupesin, niin ei varaaja välttämättä varastoi käyttövettä, käyttöveden lämmitys kierukalla on mahdollista myös erillisellä varaajalla ja sitä myös käytetään.
-
Saattaa saada ajastettua. Meidän kaksi vuotta vanhassa Duossa ei suoraan, mutta näin kyllä: resetoi asetukset joskus yöllä, niin kahden viikon päästä yöaikaan tekee tuon kuumennuksen.
Voi hyvänen aika, mikset voisi mennä suihkuun priimauksen aikana?
Meidän 3 vuotta vanhassa IVT:ssä oletus 7 päivän välein. Kuumennus aloitetaan laskurin nollauduttua kun seuraavan kerran tulee käyttöveden lämmityksen tarve. Tavallaan ihan järkevää, mutta aloitusaika voi olla melkein mitä tahansa. En ole jaksanut selvittää lähteekö laskuri uudelleen vasta kun lämmitys loppuu. Mkäli näin on, niin todellinen aloitusaika hiipii pikkuhiljaa koko ajan eteenpäin.
Meillä 300 litran varaajan lämmitys, (kokeilin juuri, laitoin käsin käyttöveden lisäyksen päälle) 47.5 -> 65 kesti 89 minuuttia kun lämmintä vettä ei käytetty lainkaan. Juurikin tuo mainitsemani kerta lisälämmityksessä sattui iltaan kun tuli muutama suihkussa käynti. Silloin ei ollut vielä husdatan keruujärjestelmä, mutta noin 4-5 tunnin kuluttua oli päästy 61 asteeseen ja patterikierto oli 14 astetta ja alakerta melko viileänä. Ulkona -25.
Hyvä jos Thermialla toimii tehokkaammin.
-
Meidän 3 vuotta vanhassa IVT:ssä oletus 7 päivän välein.
Kokeilitko sitä valikon kohtaa 4.3, jota ehdotin jo silloin talvemmalla? Vai onko uudemassa Regossa sellaista valikkoa?
-
Tarpeeksi taas häiriköity tässä topikissa. Jatkoa IVT:n alla.
-
Soitin tänään Thermian tarjoajalle ja pyysin tarjousta tehokkaammasta pumpusta. Lupasi tehdä tarjouksen 2 x 10 kW pumpuista. Kaivot syvenevät myös. Saapa nähdä, mitkä ovat lunnaat...
Tämä myyjä sanoi, että kun kyseessä on suuri kiinteistö, ei kannata edes pyrkiä täystehoiseen ratkaisuun. Suuren kiinteistön täystehoinen järjestelmä olisi hyvin suuren osa vuodesta "ylimitoitettu" ja investointi tulisi niin kalliiksi, että sitä ei saavutetulla lisäsähkön säästöllä ikinä maksettaisi takaisin. Esim. jokin todella suuri teollisuushalli tms. tarvitsisi niin valtavan tehokkaat laitteet täysmitoitukseen, että investoinnin hinta olisi aivan holtiton.
Meidän talomme ei toki ole ihan mikään teollisuushallin kokoluokkaa oleva, mutta jo tässä kuulemma täysmitoittaminen tulisi niin kalliiksi, että ei maksaisi itseään ikinä meille takaisin. Tarjotulla Thermia Diplomat 16 pumpulla ja sähkövastuksilla kuulemma pysyisi talo hyvin lämpimänä.
Selitys kuulosti mun mielestä ihan järkeenkäyvältä. Pienemmässä kiinteistössä kuulemma tämäkin myyjä mitoittaa paljon lähemmäs täystehoa. (Meillä siis 94,5% kokonaisenergiantarpeesta.) Katsotaan nyt se 2 x 10 kW pumppujen hinta, mutta veikkaan, että kalliiksi tulee. Hyvä jos 35000 e riittää...
-
Hieno Martta, että jaksat hoitaa asiaa eteenpäin.
Ehkäpä kannattaisi kysyä Thermian ihmiseltä, miksi tarjoaa kahta 10 kW:n Duo-pumppua eikä yhtä 22 kW:n Robust-pumppua. Olisi outoa, jos kaksi Duoa tulisi edullisemmaksi kuin yksi Robust.
Totta tuo kuormitushomma: jos vanhan ja ison kiinteistön haluaisi hoitaa paukkupakkasillakin pelkästään kompressorin lämmittämänä, systeemistä tulisi turhan arvokas. Arvioin, että meillä pitäisi olla 25 kW:n pumppu, jos haluaisi selvitä vain sillä myös pitkät paukkupakkaset. Silloin hintaa olisi tullut kai noin 10 000 euroa enemmän kuin mitä maksoimme.
-
Kysyin siitä Robust-pumpusta ja vastaus oli, että sen kokoaminen on sellaista käsityötä, että se ei olisi kovin edullinen + että kahdella 10 kW:n pumpulla saadaan siistimmän näköinen ratkaisu (siis ilmeisesti liitoksiltaan yms. siistimpi).
-
Martta: Mikset kysy Geoprolta tarjousta?
Esim SH20 tai 25 varustettuna 2000 litran varaajalla ja tulistustekniikalla.
Varaajaan esim. 3*60 litran kierukoita vakio 45 litran tilalle.
On takuulla kilpailukykyinen hinnaltaan ja varsinkin tekniikka sopii saneeraukseen.
2 erillispumppua on takuulla kallis.
Soita tehtaalle ja kysy! Se ei maksa mitään.
-
Martta: Mikset kysy Geoprolta tarjousta?
Esim SH20 tai 25 varustettuna 2000 litran varaajalla ja tulistustekniikalla.
Varaajaan esim. 3*60 litran kierukoita vakio 45 litran tilalle.
On takuulla kilpailukykyinen hinnaltaan ja varsinkin tekniikka sopii saneeraukseen.
2 erillispumppua on takuulla kallis.
Soita tehtaalle ja kysy! Se ei maksa mitään.
Meille on tällä viikolla tulossa tarjous, jossa LÄ- tai Geopro-pumppu. Tarjoajalla molempia ja hän miettii, kumpi olisi meille parempi. Infoilen tarjouksen sisällöstä, kun saan sen.
Kolmannen toimittajan (ivt) edustaja tulee myös vielä käymään ja katsomaan paikkoja. Heiltä on jo vanha tarjous, mutta mitoitukset saattavat vielä muuttua "hovissa".
Näistä kolmesta (+ kaukolämpö) olisi sitten tarkoitus päättää yhtiökokouksessa n. kuukauden kuluttua.
-
Nyt tuli sitten kolmas tarjous. Joko olen tilannut sen todella huolimattomasti tai sitten myyjä ei ole kuunnellut minua ollenkaan. Olen tilannut joka paikasta tarjouksia avaimet käteen toimituksista (sis. vanhan öljykattilan purkamisen).
Tekniset tiedot ovat seuraavat:
Geopro SH 25
Aktiivitulistusvaraaja SHAK 702 l + 700 l varaaja
varaajassa 9 kW Lämpöparooni
Säätöautomatiikka Geopro 202S
Lisälämpö 9 kW
Kaivot 2 x 210 m
Hinta 34000 e (sis. alv 22%)
Tilaaja hoitaa mm.
- pumpun siirron tekniseen tilaan
- maatyöt kaivolta pumpulle
- betonirengaskaivon rakentamisen
Vanhan öljykattilan purkamisesta ei sanaakaan eli varmasti ei kuulu tarjoukseen.
Mikähän avaimet käteen tämä on?! Tuohon hintaa jos lisää puuttuvat työt, niin se on ainakin 37000-38000 e.
-
Ikäviä tuollaiset tarjoukset, joissa osa pyydetyistä asioista on pois eikä edes kerrota, miksi. Jospa laittaisi heille viestin, että tarjous otetaan huomioon vain, jos se sisältää öljykattilan purkutyön.
Ymmärrän hyvin, ettei mlp-yritystä oikein vanhan kattilan purku kiinnosta. Mutta kyllä tarjouksessa pitäisi kertoa asia suoraan.
-
Minulle ei edes tullut mieleen, että vanhan kattilan purkaminen ei kiinnosta firmoja, mutta eihän se tosiaan heidän ydinbisnestään ole... Meidänlaiselle amatööriyhtiölle (pieni as oy, kaikki tehdään itse) ainoa vaihtoehto on avaimet käteen, sillä kellään ei ole aikaa alkaa "rakennusmestariksi" omien hommien ohessa. Ja kun amatöörejä ollaan, niin pahimmillaan jäisi jokin kriittinen asia ottamatta huomioon.
Hinta on sen verran suolainen jo nyt, että en tiedä jaksanko alkaa kysellä betonirengaskaivon, kattilan purkamisen, tarjouksesta puuttuvien kiertovesipumppujen yms. hintoja. Hinta nousee tod.näk. niin paljon, että tämä ei ole meille realistinen tarjous.
Olen laskeskellut, että maalämmön perustamiskustannus saisi olla max. 10000 e kaukolämpöä kalliimpi (kaukolämmön investointi 24000e), jotta sijoitus maksaisi itsensä takaisin järjellisessä ajassa (järjellinen aika minun mielestäni = alle 10 vuotta).
Kaukolämmön käyttökustannus vuodessa: 3700 e
Maalämmön vastaava: n. 2400 e
Erotus 1300 e
Takaisinmaksuaika: 10000e / 1300 e/vuosi = 7,7 vuotta
Lisäksi pitää ottaa huomioon, että 10000 e suuremmassa lainassa on suuremmat korot (sitä en osaa laskea mukaan).
Miltä tällainen raja maalämmön investoinnin hinnalle kuulostaa? Tämä ei nyt ollut mitään korkeampaa matematiikkaa, mutta näin olen selvitellyt itselleni suuruusluokkia.
Lisätty: Rivariyhtiössä osakkaat vaihtuvat ja harva asuu yli 10 vuotta. Ei viitsi ottaa ihan tolkuttoman kallista investointia, jonka me nykyään täällä asuvat maksaisimme käytännössä kokonaan (laina-aika 5v.). Toki haluamme järkevän ratkaisin myös myöhemmin tulevia asukkaita varten (muutenhan ottaisimme esim. suoran sähkön), mutta emme halua ihan mahdottoman kokoisen investoinnin maksumiehiksi.
Maalämpö voi olla (ainakin öljyyn verrattuna) myyntivaltti asuntoa myytäessä, mutta koska lämmitys on peruskamaa, niin en usko, että maalämmöstä montaa tonnia tulee asuntoon lisähintaa.
-
Tuo laskelma pitää paikkansa siinä tapauksessa, että kaukolämmön ja sähkön väliset hintasuhteet pysyvät ennallaan.
Ehkä korkokuluja vähän kompesoi rivariosakkeiden arvon oletettava nousu. Edullinen ja moderni lämmitysenergia nostanee arvoa.
-
Vaikka kaukolämpö kallistuisi sähköön verrattuna jonkin verran, sen varaan ei tässä vaiheessa (ei ole sitä kuuluisaa kristallipalloa) voi laskea, joten meidän täytyy perustella investointi itsellemme tämän hetken hintojen perusteella.
-
Hei
Jos edellinen lämmitysjärjestelmä on kestänyt 30v. on järjetöntä laskea 10 v. kuolletusta uudelle.
Vuodet 10-20 tuottaisivat 15 000 euroa puhdasta tuottoa kerrottuna varmalla energian hinnan nousulla.
Silti kannattaa pitää päänsä jos kauko tuntuu omalle yhtiölle paremmalta tai menee helpommin läpi.
Jos vain tilan puolesta sopii unohtaisin sen Ö:n paikoilleen. Ei MLP mitään nuohoustilaa tarvii se aika käytetään täällä wepissä.
-
Kuoletukset menevät sille osa-alueelle, jota mä en ollenkaan osaa. Termi on tuttu, mutta ei mitään muistikuvaa, miten kuoletukset lasketaan/ kirjataan...
Laskeskelin itse sillä ajatuksella, että kyllä jo meidän lainanottajien/ remontin maksajien pitäisi saada edes suurella todennäköisyydellä nauttia halvemmista kustannuksista. Rivarissa asutaan keskimäärin lyhyemmän aikaa (ei faktaa, oma mutu) kuin omakotitalossa, joten siksi laitoin mielessäni tuon 10 v rajaksi.
Nyt näyttää siltä, että maalämpö maksaisi itsensä hyvinkin takaisin siinä ajassa ja nopeamminkin.
Eilen pidimme ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa keskustelimme lämmitysmuodon vaihtamisesta. En osaa sanoa muiden osakkaisen mielipiteitä, mutta ei maalämpöä ainakaan tyrmätty. Yllättävän monet tunsivat "maalämmittäjiä" ja olivat perusasioista perillä.
Nyt kaikilla osakkailla on aikaa selvittää asiaa omalla tahollaan ja muodostaa oma mielipiteensä saamistamme tarjouksista. Varsinainen päätös tehdään n. kuukauden kuluttua.
-
@ Martta
Helpoiten saa kuolletuksen laskettua esim. OP:n lainalaskurilla. Teet kaksi laskentaa, toisen maalämmöllä ja toisen kaukolämmöllä. Syötät kokonaiskustannukset lainasummaksi ja sitten ihmettelet molempien järjestelmien kk-erien suuruutta.
Mikäli maalämmön kk-erä on vähemmän kuin kaukolämmön lainakustannukset + energiakustannukset niin silloin maalämpö kuollettaa itse itsensä valittuna laina-aikana.
Esim (luvut hihasta):
- maalämmön lainahoitokustannukset 1000 euroa ja lämmityskustannus 500 euroa per kk = 1500 euroa
- kaukolämmön lainanhoitokustannukset 800 euroa ja lämmityskustannus 800 euroa = 1600 euroa
Tällöin maalämpö tulee joka kuukausi 100 euroa halvemmaksi suuremmasta lainanhoitokustannuksista huolimatta. Noin minä laskin aikoinaan maalämmön kannattavuutta sähkölämmitykseen verrattuna.
Kannattaa kokeilla myös koron vaikutusta ja sähkön hinnan nousun vaikutusta...
Jani
-
Sailor: Kiitos kovasti neuvosta! Täytyypä käydä katsomassa tuota laskuria.
Saimme tänään vielä uuden tarjouksen firmalta, jolta oli jo olemassa tarjous. Tässä on vielä hiukan enemmän pohdittu meidän tarpeita + asbestin purkaminen on lisätty tarjoukseen. Kokonaissumma on tässä 30100 e.
Kaukolämmön vastaava tarjous 25500. Investoinnin hintaeroa siis n. 4500 e. Kaukolämmön käyttökustannus n. 1000 e kalliimpi vuodessa.
Nyt tuntuu, että tässä ei tarvita enää mitään korkeampaa matikkaa todetaksemme, että maalämpö on edullisempi :-)
-
Nyt tuntuu, että tässä ei tarvita enää mitään korkeampaa matikkaa todetaksemme, että maalämpö on edullisempi :-)
Hienoa, että nyt valinta on paljon helpommin perusteltu. Taitaa olla aika harvoja tapauksia Suomessa, missä vanhaan taloon kannattaa jälkiasentaa mielummin kaukolämpö kuin maalämpö: investoinnin hinnanero kuroutuu umpeen ehkäpä 5-10 vuodessa.
-
Saimme tänään vielä uuden tarjouksen firmalta, jolta oli jo olemassa tarjous. Tässä on vielä hiukan enemmän pohdittu meidän tarpeita + asbestin purkaminen on lisätty tarjoukseen. Kokonaissumma on tässä 30100 e.
Paljonko tarjottu lämmitysteho ?
Merkki ?
-
MNK: Pumpun teho on 17 kW, muuta tehoa en muista nyt ja tarjous ei ole käsillä. Pumpun merkki IVT Greenline.
Tarjous sisältää mm. (ei käsillä, saattaa olla, että unohdan jotain):
-lämpöpumppu 17 kW
-Jäspi varaaja
- x määrä x tehoisia sähkövastuksia (olikohan 2-3 kpl)
-puskurivaraaja (patteriverkkoa varten)
-kiertovesipumppu(ja)
-poraus (2 x 150 m)
-putket lämmönjakohuoneeseen
-litkut
-vanhan öljykattilan poisto ja poiskuljetus
-asbestin poistaminen
Lisäksi tässä on hullunkierto yms. meille suositeltuja asioita. Plussana vielä se, että lämpökaivoon tulee kaksi porausta samaan kaivoon ja kaivon kansi jää nurmikon alle piiloon. Siistiä ja kuulostaa kätevältä.
Tämä on ihan oikeasti avaimet käteen. Miltä hinta kuulostaa?
Arvio on, sähköä kuluu pumpulle n. 28000 kW vuodessa ja lisäsähköä varaajille 2000 kW. Yhteensä siis n. 30000 kW.
-
Hei taas pitkästä aikaa! Eilen pidimme yhtiökokouksen, jossa valitsimme yksimielisesti uudeksi lämmitysmuodoksi maalämmön :-)
Maalämpötarjouksista valitsimme Kesselen tarjouksen, jossa pumppuna IVT HT+ E17. Lämminvesivaraajia on 2 kpl yhteensä 800 l. Lisäksi 100 l puskurivaraaja patteriverkostoa varten. Hullunkierto on. Eli paketin pitäisi vastata tarpeitamme oikein hyvin.
Nyt tuntuu mukavalta :-)
Kirjallinen sopimus tulee nähtäväksi (ja tarkan lukemisen jälkeen allekirjoitettavaksi) ensi viikolla ja kesän aikana remontti toteutetaan.
Meille tarjottiin myös huoltosopimusta hintaan 160 e/ vuosi. En vielä tiedä tarkalleen, mitä se pitää sisällään, mutta hinta ei ainakaan kuulosta pahalta. Pitänee harkita. Onko teillä muilla tällaisia huoltosopimuksia? Kannattavatko?
-
Hienoa, että pääsitte yhteisymmärrykseen. Mukava kuulla sitten käyttökommenttinne seuraavan talven ja pakkasten jälkeen ja aikaisemminkin.
Erikokoiset patteribufferit ovat hinteroltaan pienhköjä, että isompi voisi olla paikallaan. Isommasta hyötyä kun saa hyvät käyntiajat kompuralle 4C hystereesillä. Teidän mitoitus 17kw on ehkä hieman nafti näin maallikon silmin kerrotuille kuutioille. Vastuksilla sitten lisätarve. Toimii niinkin.
Jos laite asennettu OK, niin se on huoltovapaa. Jos ei ole kesällä pyöriviä lämmityspiirejä, niin kone tekee itse siirtymisen kesälämmitykseen.
Huoltosopimus rahat kannattaa laittaa Husdatan dataloggeriin ja vanha pc pyörimään pannuhuoneeseen ja liitäntä WLAN ADSL:llä internettiin. Kysymyshän siitä, mitä huoltosopimus pitää sisällään. Edullinen tarjous asuntoa kohden.
Husdatan ohjelma nopeuttaa säätämistä , koska visualisoitu käyttöliittymä ja graafit PC:llä. Lisäksi omatoiminen monitorointi onnistuu.
http://www.husdata.se/userlist.asp?Sort=2
tässä erään isomman talokompleksin lämmitysvalvomo:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&View=Pulse
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&View=Info
-
Onneksi olkoon ratkaisun johdosta, Martta. Toivottavasti tulette olemaan tyytyväisiä ja varmasti saatte halpaa lämpöä.
Ei ole kokemusta huoltosopimuksesta. Eihän tuo 160 euroa ole hirveästi, mutta maalämpöjärjestelmien huoltotarve on kyllä aika vähäinen.
-
Minunkin korvaan tuo 17kW kuulostaa melkoisen vähältä kiinteistön kokoon ja ikään nähden.
-
Nyt täytyy vaan luottaa ammattilaisiin siinä, että tuo mitoitus (pumpun, kaivojen ja kaiken) on riittävä. Lähempänä täysmitoistusta olevat ratkaisut ovat niin pahisn kalliita (40000 euron hujakoilla), että ne eivät mitenkään kannata. Ehtona meillä oli se, että maalämmön pitää kannattaa alle 10 vuodessa kaukolämpöön nähden. Lisäksi meille selitettiin, että mitä suurempi rakennus, sitä kauemmas täysmitoituksesta jäädään, sillä täysmitoitettu järjestelmä olisi rankasti "ylimitoitettu" niin suuren osan vuodesta.
Sekä Thermian pumpun tarjoajan että IVT:n tarjoajan mitoitukset olivat samaa kokoluokkaa, molemmat kävivät katsomassa paikat jne. Nyt vaan vaan pakko luottaa, että homma pelaa. Ei siis enää epäilyksen sanoja tässä vaiheessa, kiitos ;)
Ainoa lähemmäs täystehoa tarjonnut firma myi Geopron ja LÄ:n pumppuja, mutta niissähän onkin erilainen toimintaperiaate ja niiden on oltava täystehoisia. Niitä emme kuitenkaan edes harkinneet todella, koska hinta oli n. 7000 e kalliimpi kuin valitsemamme tarjous + tarjonneen firman palvelu oli surkeaa. Myyjä alkoi haukkua kilpailijoiden tuotteita puhelimessa ja käyttäytyi melkein hyökkäävästi minua kohtaan. Sellaiselta myyjältä ei ainakaan meillä päin osteta yhtään mitään!
-
Muistathan Martta meitä foorumilaisia sitten projektin edetessä. Aloita vaikka uusi ketju tuolla saneerauspuolella.
Muutama asia tuli mieleen:
- kai teille tehtiin jonkinlainen mitoituslaskelma maalämmön lämmöntarpeen kattavuudesta, jossta näkyy pumpun kattama energiaosuus, voisitko laittaa sen näkyville? Vai onko se sama kuin thermian 94,5% ?
Jos pumpulla on tarkoitus tuottaa 10 kuution öljyt 28000kWh sähköllä niin lämpökertoin olisi 2,5 kertainen (1 kW sähköä -> 2,5kW lämpöä) ja oletettu wanhan öljykattilan hyötysuhde (70%, eli 1 litra öljyä 7kW lämpöä). Mielestänu patterilämmitystaloon vähän optimistinen laskelma?
- sopimukseen olisi hyvä laittaa ne reiät 2x150m AKTIIVI/VESISYVYYS ja itse ehkä poraisin 10-20 m syvemmät kaivot - koska talvella pumppu tulee käymään vuorokausitolkulla kerrallaan niin kaivoissa on hyvä olla syvyyyttä. Koska loppumetrit ovat halvimipia niin 40 metriä lisäkaivoa ei maksa putkistoineen kuin sen ylimääräisen tuhannen euroa ja tämänkin koittaisin tinkiä kaupan päälle :)
- paljonko vastuksia tulee ja niiden kilowattimäärät?
Ja tärkein kysymys...millä paikkakunnalla talo sijaitsee?
Jani
-
Myyjä alkoi haukkua kilpailijoiden tuotteita puhelimessa ja käyttäytyi melkein hyökkäävästi minua kohtaan. Sellaiselta myyjältä ei ainakaan meillä päin osteta yhtään mitään!
Myös meillä erään suomalaispumpun tarjoaja käytännössä vain haukkui muita pumppuja. Tällainen moukkamainen käytös ei kyllä herätä luottamusta.
-
Myös meillä erään suomalaispumpun tarjoaja käytännössä vain haukkui muita pumppuja. Tällainen moukkamainen käytös ei kyllä herätä luottamusta.
Jyväskylän messuilla taas ruotsalaispumpun myyjä haukkui toista ruotsalaispumppumerkkiä. Olisko itkenyt vai nauranut ;D Sama herra väitti täystehomitoituksen kuluttavan HUOMATTAVASTI enemmän sähköä kuin osatehomitoituksen...perustelut jäi saamatta.
Jani
-
Sääli, että pöntöt myyjät pilaavat turhaan koko alan mainetta.
-
Veteleekö kattila niin viimeisiään ettei sitä voisi jättää huolehtimaan talven huippuenergia-tarpeesta?
-
Hyvä Martta! Mahtava päätös, varmaankin Suomen ensimmäinen taloyhtiössä.
Keskustelua seuranneena ja siitä tehdyn päätöksen pohjalta voisi toivoa että pitäisit ajantasalla projektin etenemistä tässä foorumissa :D :D :Näin työkseen tekevälle asunto-osakeyhtiöiden asioidenhoitajalle. Suomen Kiinteistöliitto/Kiinteistölehti voisi olla kiinnostunut projektistanne. Seuraava ylimääräisen yhtiökokouksen päätös voisi olla softan hankkiminen tietokoneeseesi että voit seurata kulutuslukemia ja saada uskonvahvistusta osakkaille että päätös oli oikea. Aina esittelemäni vaihtoehdon päätöksenä on ollut kaukolämpö kun se on ollut saatavilla. Nyt voin esitellä maalämpöä Teidän kokemustenne perusteella.
-
Hyvä Martta! Mahtava päätös, varmaankin Suomen ensimmäinen taloyhtiössä.
Ei ihan eka kuitenkaan: http://www.greentex.fi/web/referenssi/9/rivitalo_860m2.html
Tuohon kohteeseen verrattuna mitoitus lienee kohdallaan. Greentex:stä saisi varmaan tiedon kaivon syvyyksistä. Tuo kohde on Jyväskylässä.
Jani
-
Nyt on sopimus allekirjoitettu ja lähetetty takaisin. Seuraavaksi sovitaan reikien poraamisen aikataulu ja siitä se sitten lähtee. Pumppu on jo tilattu ja varsinainen muutos öljystä maalämpöön tapahtuu kesä-heinäkuun aikana (tarkka aikataulu ei vielä sovittu). Kerron projektin etenemisestä, kun tässä taas alkaa tapahtua. Seuraavana mulla on vuorossa tontin tarkkojen rajojen selvittäminen, ettei vahingossa porata kaupungin maalle.
Veikkaan, että softaa tuskin tullaan hankkimaan kenenkään koneelle, mutta ilmeisesti lämpöpumpussa (tai jossain muussa laitteessa...) on näyttö, josta haluamiaan tietoja voi käydä tarkastamassa. Meille toimii parhaana mittarina se, että talo pysyy lämpöisenä ;)
@ Kalsket: Öljykattila on 30 v. vanha se halutaan nyt kokonaan pois. Entisestä pannuhuoneesta saadaan kivasti lisää yhteistä tilaa (esim. askarteluhuoneeksi), kun seinät maalataan ja nokeava kattila lähtee pois. Uudet laitteet vievät tilaa vain yhdeltä seinältä, joten mahdumme vaikka tekemään verhoilu tms. projekteja samassa tilassa. Meillä saattuu olemaan paljon käsitöiden harrastajia tässä yhtiössä.
@ Sailor: Mitoituslaskelta tehtiin ja se oli n. 96%:n hujakoilla. Mulla ei valitettavasti ole tarkkaa lukua nyt saatavilla. Oli kuitenkin hiukan suurempi luku kuin Thermian. Talo sijaitsee Keravalla.
-
Oletko Martta ottanut huomioon sen että teillä on vielä öljysäiliö maassa ja sen jälkikustannuksia? Säiliö pitää tyhjentää ja puhdistaa, ja jos säiliö sijaitsee alueella jossa ei ole kulkuväylää/ pihatie tai jokin muu niin sen saa jättää puhdistuksen jälkeen paikalleen. Jos säiliö on em. kulkuväylällä se pitää poistaa.
-
Öljysäiliö on tarkoitus tyhjentää ja puhdistaa. Tässä vaiheessa sitä ei olla purkamassa. Se on talon seinustalla piha-alueella. ei millään varsinaisella kulkuväylällä. Tyhjennyksen ja puhdistuksen kustannuksia ei ole selvitelty sen tarkemmin vielä, mutta lainaa on otettu sen verran paljon, että ei homma rahan loppumisen takia jää tekemättä.
ivt-HT Plus: Miksi kulkuväylällä olevat säiliöt pitää poistaa?
-
Kyselin paikalliselta palopäälliköltä asiaa ja sain nämä ohjeet. En kyllä kysynyt miksi kulkuväylällä oleva pitää poistaa. Olisikohan vaihtoehtona em. asialle että puhdistuksen jälkeen säiliön täyttäisi hiekalla.
-
Routa voi nostaa tyhjää säiliötä niin, että yllä oleva kulkuväylä nousee notkolle.
Joko voi poistaa tai puhdistuksen jälkeen täyttää maalla. Meidänkin entinen säiliömme lepää rauhassa puhtaana ja savea täynnä.
-
Nyt alkaa homma etenemään :-) Parin viikon päästä porataan kaivoa ja kesäkuun puolessa välissä on pumpun asennus. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Aloitin työt mammaloman jälkeen pari viikkoa sitten ja täytyy sanoa, että nyt aika ja voimat vähissä, mutta laittelen taas kuulumisia, kun asia etenee.
Pitänee avata jossain vaiheessa se uusi ketju...
Hyvää helatorstaita kaikille!