Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: ER - 23.09.06 - klo:13:30
-
Asustelemme Oulussa 7 v vanhassa betonielementtitalossa (1,5 kerrosta, 183 asuinneliötä, 690 kuutiota). Erillinen iso lämpöeristetty autotalli-varastokin on, siinä on lattialämpö sähköllä. Taloon on alkuperäinen rakentaja laittanut öljylämmityksen (vesikierto lattiassa), josta en eko-syistä ja huoltotarpeen vuoksi ole kovinkaan innostunut. Noin uutta laitteistoa ei ole varmastikaan taloudellisesti järkevää vaihtaa vielä, mutta kartoittelen asioita etukäteen jos muutaman vuoden sisällä vaihtaisi kuitenkin lämmitysmuotoa. Huoletonta kaukolämpöä ei alueelle saa, minkä vuoksi tämä maalämpövaihtoehto on noussut mieleen.
Tontilla on kokoa vajaat 2500 neliötä, joten "pintavetonakin" voisi sen puolesta oletettavasti maalämmön saada. Toisaalta valmista pihaa ei viitsisi möyriä piloille, minkä vuoksi poraaminen olisi ehkä houkuttelevampi vaihtoehto.
Nytpä siis kysymyksiin:
Maaperän rakenteella tuntuu kuitenkin olevan merkitystä. Mistä siitä saa tietoa Oulussa? Rakennusvaiheessa on maaperään tutkittu vain 3 m asti paperien perusteella. Alue on vanhaa merenpohjaa, mereen nyt matkaa 300-400 m ja korkeus kai vain 2-3 m luokkaa. Voiko tästä päätellä maaperän rakennetta syvemmällä?
Voiko maalämmön avulla myös jäähdyttää kesällä kuten ilmalämpöpumpulla? Kesähelteillä ei pienestä viilennyksestä olisi haittaa.
Tekevätkö alan asennus- yms. firmat yleensä luotettavat ja oikein mitoitetut suunnitelmat ja tarjoukset? Vai "myyvätkö" sitä mikä tuo heille parasta tuottoa ja asiakas joutuu itse selvittelemään parhaan ratkaisun?
Olenko oikeassa olettaessani, että laitteet mahtuisivat hyvin nykyiseen 5-6 neliöiseen pannuhuoneeseen?
Kuinka paljon huoltoa laitteisto vaatii?
Kuinka toimintavarma tuo lämmitystapa loppujen lopuksi on? Tässä foorumissa on paljon positiivisia kokemuksia, mutta ongelma-osiossa myös niitä tapauksia joissa mikään ei tunnut toimivan.
Kiitokset etukäteen!
EDIT: vielä tyhmä bonuskysymys. Kun talossa on koneellinen ilmanvaihto lämmöntakaisinotolla, toimisiko se maalämmön kanssa ihan samalla tavalla kuin öljyllä? Oletan, että toimisi.
-
Taloon on alkuperäinen rakentaja laittanut öljylämmityksen (vesikierto lattiassa), josta en eko-syistä ja huoltotarpeen vuoksi ole kovinkaan innostunut. Noin uutta laitteistoa ei ole varmastikaan taloudellisesti järkevää vaihtaa vielä, mutta kartoittelen asioita etukäteen jos muutaman vuoden sisällä vaihtaisi kuitenkin lämmitysmuotoa.
Mikä on keskimääräinen öljynkulutus vuodessa?
Maaperän rakenteella tuntuu kuitenkin olevan merkitystä. Mistä siitä saa tietoa Oulussa? Rakennusvaiheessa on maaperään tutkittu vain 3 m asti paperien perusteella. Alue on vanhaa merenpohjaa, mereen nyt matkaa 300-400 m ja korkeus kai vain 2-3 m luokkaa. Voiko tästä päätellä maaperän rakennetta syvemmällä?
Otapa yhteyttä kaupungin kaavoitustoimistoon. Heillä on varmaan kaavoituksen pohjana myös maaperätiedot.
Edit: tiedätkö nimimerkki KimmoK asiasta, asut siinä likellä?
Toinen hyvä tietolähde on Geologian tutkimuskeskus (http://www.gtk.fi/palvelut/index.htm).
Tekevätkö alan asennus- yms. firmat yleensä luotettavat ja oikein mitoitetut suunnitelmat ja tarjoukset? Vai "myyvätkö" sitä mikä tuo heille parasta tuottoa ja asiakas joutuu itse selvittelemään parhaan ratkaisun?
Eivät tietenkään ihan aina mutta yleensä. Kun pyydät tarjouksen usealta, eri merkkejä edustavilta myyjiltä, saat varmasti aika lailla saman kokoluokan tarjouksia. Pyydä myyjiä tutustumaan taloosi etukäteen, jotta he osaavat tehdä tarjouksen riittävillä lähdetiedoilla. Jos joku on selvästi muita niukempi tai puhdimpi, tai halvempi tai kalliimpi tarjous, raakkaa ne pois.
Olenko oikeassa olettaessani, että laitteet mahtuisivat hyvin nykyiseen 5-6 neliöiseen pannuhuoneeseen?
Mahtuvat, ainakin jos vanha öljykattila poistetaan sieltä. Sinne tulee lämpöpumppu sisäisellä varaajalla tai erillisen varaajan kanssa. Tärkeä on että korkeutta on reilu kaksi metriä, sillä putkiliitokset vaativat tilaa.
Kuinka paljon huoltoa laitteisto vaatii?
Huolto. mikä se on ;D Kunhan seuraat keruuputkiston läpinäkyvästä säiliöstä, että alkoholiliuosta on tarpeeksi ja että vesikierrossa on nestettä. Enpä taida käydä kuukautta tiuhemmin pannuhuoneessa.
Kuinka toimintavarma tuo lämmitystapa loppujen lopuksi on? Tässä foorumissa on paljon positiivisia kokemuksia, mutta ongelma-osiossa myös niitä tapauksia joissa mikään ei tunnut toimivan.
Uskalanpa väittää erittäin paljon öljy- ja paljon pellettilämmitystä luotettavammaksi. Liikkuvia osia on vähän, mikään ei pala.
Mutu-tuntuma noiden maalämpöongelmien yleisimpiin syihin on tee-se-itse-asentajat, jotka eivät ole saaneet maapiiristä tiivistä. Toinen ilmeinen ryhmä on ne käyttäjät, joiden värkkeihin ammattitaidottomat asentajat ovat laittaneet vääriä asetuksia tai antaneet vääriä ohjeita.
Siksipä kiinnittäisin jo tarjousvaiheessa huomiota siihen, miten taataan ammattitaitoinen asennus. Ehkäpä parempi maksaa pari sataa enemmän mlp-asennuksesta kuin käyttää putkimies-serkkua.
Kun talossa on koneellinen ilmanvaihto lämmöntakaisinotolla, toimisiko se maalämmön kanssa ihan samalla tavalla kuin öljyllä? Oletan, että toimisi.
LTO:n kannalta on ihan sama, millä primäärienergia tuotetaan.
-
Mikä on keskimääräinen öljynkulutus vuodessa?
Talossa on asuttu vajaa vuosi, mutta veikkaisin että 3500 litran luokkaa. Edelliset asukit polttivat paljon puuta leivinuunissa ja takassa ja pääsivät kuulemma jopa 2500 litran tasolle.
Olen näppituntumalta arvioinut, että kun öljylämmityslaitteisto on noinkin uusi, tuskin kannattaisi puhtaan taloudellisesti vaihtaa ennen kuin on ajettu loppuun. Toisaalta yhtälössä ovat mukana nuo mainitsemani mukavuus- yms. tekijät.
Kiitokset muuten tähänastisista neuvoista!
-
Teille riittäisi aboutirallaa 8-10 kW pumppu, n. 180 metrin porareikä tai 500-600 metrin maapiiri. Asunnon 680 m2:ssa on kai lämmittämätöntäkin tilaa?
-
LTO:sta: Jos ilmanvaihdossa vesikiertoinen jälkilämmitys niin tulee tarkastaa mitoitus matalalämpöiselle vedelle.
Öljylämmityksessä ehkä 60 C maalämmössä mitoitus tulisi olla noin 30 C .
Muuten ok ja vanha pannuhuone on mitä parhain sijoitus paikka maalämpöpumpulle ja siitä jää vielä paljon harrastus/varastotilaa.
-
Missä päin Oulua?
-
Ilmeisesti asut Limingassa kuten allekirjoittanutkin. Monesti täällä kallioon matkaa kymmeniä metrejä, joten tarvittisit teräsputkea moisesti -> suuri kustannus. Sulla tontilla kokoa, laita pintaputket, säästät heti porauskustannuksissa ainakin 5000€.
LTO toimii kuten ennenkin.
Pyydä ml-pumpuista tarjouksia, kyllä sieltä sopiva löytyy. Vaatii vähän perehtymistä myös ko.pumpun valinta.
Alä unohda valtiovallan myöntämää tukiporkkanaa vaihtaessa mm.öljylämmityksestä uusituvaan energialähteeseen. Saiko 10% vähennyksiä, vai miten se menikään. Viisaammat vastatkoon ko.asiaan.
-
Alue on ihan Oulun kaupunkia, viitisen km keskustasta etelään. Ja siis muutama sata m mereen. Lieköhän täällä samanlainen maaperä kuin Limingassa?
-
No niin eli Oulunlahtea/kiviniemiä?
Oulunsalossa tiedän että kallio on ollut 57m syvyydessä kun taas oulun keskustassa/karjasillalla jne. kallio on 2-15m metrin syvyydessä. Nämä siis tietoja poratuista reistä, joten eiköhän se tuohon väliin mene sinullakin, vaihetelut kallion pinnassa voivat olla suuriakin. Noin niinkuin yleensä, Oulun eteläpuolen rannikko on sellaista seutua, missä peruskallion on tavallista syvempänä, johtuen joskus aikoinaan tapahtuneesta peruskallion "tippumisesta". Tällöin osassa aluetta kallio "tippui" satoja metrejä alaspäin, ja tämä väli on sitten aikojen saatossa täyttynyt mitä erinäisimillä maa-aineksilla. Tapaus tunnetaan nimellä muhoksen muododostuma.
Tässä linkki Muhoksen kunnan sivuiolle jossa lyhyt selostus tapahtuneesta.
http://www.muhos.fi/yleista/kummat.htm
Tästä tapauksesta johtuen peruskallion syvyys Oulun seudulla vaihtelee hyvinkin paljon.
-
Ilmeisesti asut Limingassa kuten allekirjoittanutkin. Monesti täällä kallioon matkaa kymmeniä metrejä, joten tarvittisit teräsputkea moisesti -> suuri kustannus. Sulla tontilla kokoa, laita pintaputket, säästät heti porauskustannuksissa ainakin 5000€.
Pintaputkiston mitoituksen kannalta on ratkaisevaa, miten hyvin johtavaa on 1 - 1,2 metrin syvyydessä oleva maalaji. Kostea savi paras, kuiva moreeni huonoin. Tässä (http://www.chem.jyu.fi/ue/frame_left/UEsem2003-Finni-Vakevainen.pdf#search=%22maalämpö%20savi%20moreeni%22) yksi lähde. Kannattaa ehdottomasti selvittää itse tai selvityttää maalaji. Savella säästät!
-
hehe, skimanista on tulossa tietäjä, be aware. ;)
Juu, mulleioo läheskään nuin tarkkaa detaljia tietoa.
-
Kyselin kaupungin maaperätutkimuksista vastaavasta byroosta mistä löytyisi tietoa asiasta. Sanoivat, että ei voi tutkimatta tietää. Ja talon rakentaja on siis tutkituttanut aikoinaan muhkeaan 3 m syvyyteen.
Kuinka sinä skiman esim. tiedät tonttisi maan 60 m asti kuten taisit toisessa ketjussa mainita?
-
Kyselin kaupungin maaperätutkimuksista vastaavasta byroosta mistä löytyisi tietoa asiasta. Sanoivat, että ei voi tutkimatta tietää. Ja talon rakentaja on siis tutkituttanut aikoinaan muhkeaan 3 m syvyyteen.
Mitä ihmettä? Eikö Oulussa kaavoitusta varten ole tehty maaperäkarttoja? Aika vaikea kaavoittaa, jos ei tiedä, onko jossain heti peruskallio vastassa vai 25 metriä savea ennen sitä, puhumattakaan 60 metristä sekamaata.
-
Rakennan tuonne oulu pohjois-puolelle ja siellä yksi naapureista (välimatkaa 200m) teki porakaivon, ja heillä oli tuo n. 60m maa-osuutta. Tosin kun soitin sotkamaon porakaivon pojille, niin tiesivät sanoa, että alueella jonne rakennan on maaosuus noin 40-60m, vaikka eivät naapurin reikää tehneetkään. Kannattaa "rimpauttaa" sotkamoon, heillä voi olla aika hyvä näppituntuma ilman tutkimisiakin.
-
Ylikiimingissä...
Sotkamon porakaivoilta arvasivat että 8m:ssä vois olla kallio. Se oli 15 metrissä. Mutta meidän mökki tulikin harjun laelle.
Esim. jäälissä olen kuullut jossain kohdin 25 metrissä löytyneen kallion.
-
Aika vaikea kaavoittaa, jos ei tiedä, onko jossain heti peruskallio vastassa vai 25 metriä savea ennen sitä, puhumattakaan 60 metristä sekamaata.
Miten maaperätieto vaikuttaa kaavoitukseen?
-
Miten maaperätieto vaikuttaa kaavoitukseen?
No kyllä se tie ja viemäri suunnitteluun vaikuttaa paljonkin. Jos kaupungilla ei ole tiedossa kallion syvyyttä kaava-alueella, niin se todnnäköisesti ei ole ihan "pinnassa" vaan jossain 15-20m ja siitä alaspäin.
-
Miten maaperätieto vaikuttaa kaavoitukseen?
Se vaikuttaa mm. siihen, ettei teollisuusalueita rakenneta vasiten alueelle, jossa kallio on ihan pinnassa eikä perustuksia tai maanalaisia tiloja voida tehdä ilman dynamiittia. Tuskin halutaan myöskään, että kemiallisia pesuloita, öljynkäsittelylaitoksia jne. rakennetaan ihan miten sattuu sorapohjaisille pohjaveden muodostusaluille.
Täällä Nurmijärvellä muinoin yleiskaavoituksen perusselvityksiin liittyi mm. maaperäkartta.
-
Yleensä kaavoitusvaiheessa uusille kaava-alueille tehdään alueellinen pohjatutkimus / rakennettavuusselvitys, jonka tutkimuspistetiheys on harvahko. Näillä tutkimuksilla saadaan yleispiirteinen kuva maaperän laadusta. Kaupungin rakennusvalvonnasta / geodeetilta saanee lisätietoja laadituista tutkimuksista. Ehkä joku piste on sattunut hyvinkin lähelle tonttiasi.
Rannikkoseuduilla kalliopinnan arvaus on muutoin ( ilman tutkimuksia ) arpapeliä, koska pinnanvaihtelut voivat olla hyvinkin suuria.
-
Olen saanut nyt sen verran lisätietoa tai -arviota, että Sotkamon porakaivo oy kertoo poranneensa lähellä ja arvioi syvyydeksi 60 metriä. GTK puolestaan arvioi alueen kuuluvan (kuten yllä taidettiin mainitakin?) Muhosmuodostuman reunavyöhykkeeseen ja syvyyttä voi olla jopa 100 m!
Kannattaakohan tuollaisilla syvyyksillä unohtaa koko maalämpö ja alkaa miettiä muita vaihtoehtoja?
-
Älä maalämpöä tuon takia hautaa, hautaa se sijaan pintamaaputkisto tontillesi ;)
Pihaa voi koettaa möyriä varovaisesti, isommat istutukset säilyttäen ja tekemällä kaivannot "salaojakauhalla".
Kaivureitakin löytyy pieniä. Nurmikon vauriot saa kohtuuvaivalla korjattua.
-
Älä maalämpöä tuon takia hautaa, hautaa se sijaan pintamaaputkisto tontillesi ;)
Pihaa voi koettaa möyriä varovaisesti, isommat istutukset säilyttäen ja tekemällä kaivannot "salaojakauhalla".
Kaivureitakin löytyy pieniä. Nurmikon vauriot saa kohtuuvaivalla korjattua.
Jaa-a. Pihalla nurmikko, istutukset, tontille kulkevat vesi- ja sähkö- yms. liittymät, pihavalojen sähkövedot. Ja kaikki nuo alkuperäisen rakentajan/rakennuttajan jäljiltä, sijainnista vain summittainen tieto. Lisäksi laatoitukset ja piharakennukset. Arveluttaa kyllä kovasti. Tilanne olisi toinen, jos talo olisi vasta rakennusvaiheessa.
-
Jaa-a. Pihalla nurmikko, istutukset, tontille kulkevat vesi- ja sähkö- yms. liittymät, pihavalojen sähkövedot. Ja kaikki nuo alkuperäisen rakentajan/rakennuttajan jäljiltä, sijainnista vain summittainen tieto. Lisäksi laatoitukset ja piharakennukset. Arveluttaa kyllä kovasti. Tilanne olisi toinen, jos talo olisi vasta rakennusvaiheessa.
No tuossa tilanteessa keruuputkien kaivaminen taitaa olla ylivoimaista. Jos maalaji on vielä muuta kuin savi tai siltti, keruuputkistolle kertyisi vielä lisämittaa. Olen pahoillani, ER.
-
No tuossa tilanteessa keruuputkien kaivaminen taitaa olla ylivoimaista. Jos maalaji on vielä muuta kuin savi tai siltti, keruuputkistolle kertyisi vielä lisämittaa. Olen pahoillani, ER.
Juu kyllä kannattaa miettiä joitan muuta vaihtoehtoa näiden tietojen perusteella. Missä päin on kallio noin syvällä?
-
Juu kyllä kannattaa miettiä joitan muuta vaihtoehtoa näiden tietojen perusteella. Missä päin on kallio noin syvällä?
Oulun Kiviniemeä kai tämä lähinnä on. Sotkamolaisten arvio oli lähellä (en tiedä kuinka lähellä) tehtyjen porausten mukaan, GTK:n 100 m oli "hehtaaripyssyllä ammuttu" maksimisyvyys, voi kuulemma olla paikallisesti aika vähänkin. Vaan ei tässä taida rohjeta porauttamaan jos on riski 60-100 m syvyydestä.
Pitänee perehtyä mm. poistoilmalämpöpumppuihin.
-
Juu sillä seudulla kallion "jonkin" matkan päässä ja 60m on hyvä veikkaus, mutta vaihtelut ovat tosiaan suuria, pienelläkin alueella.