Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: kankkulan_kaivo - 22.02.07 - klo:23:53
-
Maalämpöpumppu pitäis valita, mut kumpi kannattaa, osatehoinen vai täystehoinen. Osatehoista kauppaavat kehuvat kovin omaansa ja haukkuvat täysitehoista ja päinvastoin.
Minusta aika ristiriitaista, kun toiset sanovat, et osatehoinen kannattaa valita, kun siitä saadaan paremmin tehot hyödynnettyä ja pumppu käy kokoajan, joka on hyväksi. Toinen kommentti menee näin, että täystehoinen ilman muuta kun se ei käy jatkuvasti. Pysyy maa paremmassa kunnossa ja sähköä ei tarvita lämmittämiseen niin paljoa. ???
Miten kannattaa toteuttaa tekninentila. Tekninentila tulossa talon päätyyn. Seinän toisellapuolella makuuhuone. Väliin tulossa 125mm puurunko, villat ja kipsilevyt. Kannattaako lattia katkaista. Pitääkö pumppu niin kovaa ääntä, et ääni häiritsee. Eikai se kauheeta mekkalaa voi pitää, kun niitä asennetaan kodinhoitohuoneeseenkin.
-
Maalämpöpumppu pitäis valita, mut kumpi kannattaa, osatehoinen vai täystehoinen. Osatehoista kauppaavat kehuvat kovin omaansa ja haukkuvat täysitehoista ja päinvastoin.
Pitää pitää kuitenkin erillään osa- ja täystehopumput sekä osa- ja täystehomitoitus. Minkä tahansa pumppumallin voi mitoittaa täystehoiseksi, myös nk. "osatehopumpun". Täystehopumpun tehoa ei voi kuitenkaan koskaan jatkaa sähkövastuksella. Tai jos voikin, pumppua ei ole suunniteltu sellaiseen käyttöön (mistä siis pumppujen ero).
Jos pidetään selkeästi erillään täystehomitoitus osatehomitoituksesta, kyseessä on optimointiongelma, eli mitä maksaa täystehomitoitettu pumppu kaikkine vermeineen versus vähemmän tehokas pumppu + huippujen otto otto sähkövastuksella. Jos päädyt osatehomitoitukseen, jää täystehopumput valintalistalta pois ja vertailet osatehopumppujen kesken.
Itselläni suurin syy olla ottamatta täystehopumppu olisi tänään luultavasti pumpusta aiheutuvan metelin pienentäminen sekä halvemmat huoltokustannukset jos ja kun kompura sanoo poks.
Yksi melko merkittävä ja näköjään hyvin suomalaisiin pureva myyntiperuste on lämpimän veden riittävyys. Joillekkin tuntuu olevan erittäin tärkeää, että lämmintä vettä piisaa ja se pitää olla nimenomaan kompuralla lämmitettyä.
Ja kannattaa pitää mielessä että vaikka mlp on hankittuna, ei veden lämmittäminen sähkövastuksella niin kamalaa ole, suuri ellei suurin osa suomalaisista omakotiasukkaista lämmittää vetensä ja kotinsa sähkövastuksilla. Osatehomitoitetulla mlp:lla merkittävä osa lämmityksestä tapahtuu kuitenkin kompuralla. Kuten sanottua, kyseessä on optimointiongelma, mutta kannattaa huomioida myös käyttömukavuus, eli pienemmästä kompurasta aiheutuva vähäisempi ääni.
Minusta aika ristiriitaista, kun toiset sanovat, et osatehoinen kannattaa valita, kun siitä saadaan paremmin tehot hyödynnettyä ja pumppu käy kokoajan, joka on hyväksi.
Ennemminkin kompressorin käynnistyminen ei välttämättä ole hyväksi, mistä seuraa tuo lopputulos (eli että on hyvä että kompressori käy koko ajan). Lisäksi on näyttöä siitä, että pumpun hyötysuhde ei ole parhaimmillaan heti kompressorin käynnistyksen jälkeen (mistä seuraa väite "saadaan paremmin tehot hyödynnettyä").
Toinen kommentti menee näin, että täystehoinen ilman muuta kun se ei käy jatkuvasti. Pysyy maa paremmassa kunnossa ja sähköä ei tarvita lämmittämiseen niin paljoa. ???
Keruupiiri pitää mitoittaa siitä otettavan tehontarpeen perusteella eikä siten tuolla väitteellä "maa pysyy paremmassa kunnossa" ole mitään merkitystä. Mitä tulee sähkönkulutukseen, kyseessä on optimointiongelma, laitatko alkuun enemmän laitteisiin ja myöhemmin vähemmän sähköön vai päinvastoin.
Miten kannattaa toteuttaa tekninentila.
Suunnittele tekninen tila huolellisesti, älä luota arkkitehdin tai lvi-suunnittelijan suunnitelmiin. Suunnittele tila 3d:nä ja riittävän suurella mittakaavalla. Itse laitoin vermeet suurinpiirtein sinne minne atehti oli ne piirtänyt, mutta nyt laittaisin toisin. Pumpun laittaisin toiselle seinälle, jakotukit eri paikaan, jne jne. Eristä tila hyvin myös ulkopuolelta (teknisessä tilassa, jos siellä on pumppu, on melko lämmin, on hyvä ettei lämpö karkaa pihalle).
Tekninentila tulossa talon päätyyn. Seinän toisellapuolella makuuhuone. Väliin tulossa 125mm puurunko, villat ja kipsilevyt.
Ei ehkä riitä. Meillä samoin makuuhuone vieressä, välissä 130mm kahia ja meteli kuuluu. Lapset eivät onneksi tunnu välittävän.
Kannattaako lattia katkaista. Pitääkö pumppu niin kovaa ääntä, et ääni häiritsee. Eikai se kauheeta mekkalaa voi pitää, kun niitä asennetaan kodinhoitohuoneeseenkin.
En tiedä tuosta laatan katkaisusta. Minulla on tunne, että ääni tulee jotain muuta kautta kuin lattian. En ole varma. Meillä ei ole laattaa katkaistu.
Kyllä se pumppu aika kovaa mekkalaa pitää, etenkin yöaikaan, ainakin meillä. Vaikka on kiviseinän takana. Yöaikaan ääni korostuu moninkertaiseksi. Päiväsaikaan häiritsee ainoastaan käynnistykset ja sammutukset.
Onnea valintaasi. Muista kilpailuttaa pumpunmyyjät kunnolla. Luultavimmin paras ostospaikka on luotettava rautakauppasi ja pumpun asentajaksi lvi-asentaja joka asentaa kaiken muunkin lvi-tavaran taloosi. LVI-suunnitelmat kannattaa tarkistuttaa hänellä, mutta jos urakkana otat, muista että lvi-asentajasi pyrkii hänelle edullisimpaan lopputulokseen, eli ei ajattele välttämättä sinun parastasi pumpun valinnassa, laitteiden sijoittelussa etc.
-
Itse korostaisin kanssa tuota OMATOIMISTA järkeilyä. Lattialämmitysfirma laittaa jakotukit itselleen edullisimapaan paikkaan ja mahdollisimman suuriin kokonaisuuksiin. Nyt ainakin itse muuttaisin layout:a muutamasta kohtaa.
Itse pitäisin ERITTÄIN tärkeänä laatan katkaisua, varsinkin kun se on naurettavan helppo ja halpa tehdä rakentamisvaiheessa, samoin teknisen tilan seinään muutama kipsilevykerros ylimääräistä. Nyt puhutaan kuitenkin vain muutaman kympin säästöistä (väärässä paikkaa).
Osa/täystehomitoitus on ikuinen eipäs/juupas väittelyn kohde. Ennen joulua kaikki oli sitä mieltä että osatehoinen on paras ja täystehoinen on hulluutta, mutta nyt taas (ulkona -32) on helppo puolustella täystehoa. Minusta suurin ongelma näiden kahden välillä on se että jos verrataan kahta samanmerkkistä (ja mallista) osa- ja täystehomitoitettua mallia niin hankintahinnassa saattaa olla vain alle 500 euron ero keruupiirin yms. pysyessä samoina. Tällöin vaikka hinnanerotuksella saakin lähes 6000kWh sähköä niin ottaisin silti täystehomallin. Sähkövastuksen käyttöä tulisi kuitenkin "varottua" polttamalla takkaa yms.
Suuremmat hintaerot syntyvät usein siitä että verrataan kahta eri merkkistä ja eri tekniikkaa käyttävää pumppua.
Etäluettavat sähkömittarit tuovat tulevaisuudessa reaaliaikaisen sähkölaskutuksen "markkinahintaan", jolloin kulutushuippujen aikana osatehomitoitus tarkoittaa käytännössä "puita pesään tai villasukat jalkaan."
Talon rakennuskustannuksissa osa- ja täystehomitoitettujen pumppujen välinen hintaero on mitättömän pieni.
Jani
EDIT: hintaero voi olla myös 200 euroa: http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idEkowell;action=display;num=1118395200;start=0#0
-
En katkaisisi laattaa pumpun takia. Teet pumpun alle oman pedin kumilevyllä jonka päälle valat laatan.
Kumpikin pumppumalli (osa/täysteho) lämmittää talon ja on makua-asia kumpaan päätyy.
Käyntiäänet toisilla merkeillä on huomattavasti suuremmat ja niitä kannattaa vertailla vaikka paikan päällä.
Myyjien puheita kannattaa suodattaa ja kuunnella aika kriittisesti.
Itse suunnittelin teknisen tilan ja muokkasin lattialämmityksen suunnitelman tukkien osalta eikä vielä ole suuremmin valittamista ollut. Tosin kyllä itse toteutinkin ne. Urakoitsijalla saattaa mennä herne nenään jos kovin määräilee paikkoja ja hintalapun hinta nousta.
-
Miten kannattaa toteuttaa tekninentila. Tekninentila tulossa talon päätyyn. Seinän toisellapuolella makuuhuone. Väliin tulossa 125mm puurunko, villat ja kipsilevyt. Kannattaako lattia katkaista. Pitääkö pumppu niin kovaa ääntä, et ääni häiritsee. Eikai se kauheeta mekkalaa voi pitää, kun niitä asennetaan kodinhoitohuoneeseenkin.
Tämä häiritsevyyskysymys on kiinni ihan omista tottumuksista.
Itselläni pumppu on noin 100 cm päässä tyynystä kevyen levyseinän takana. (EK Gyproc+kertopuurunko/5cm villa+EK Gyproc) eikä häiritse.
Jotakin taas häiritsee talon kaukaisimmassa nurkassa sijaitsevan pumpun ääni.
Parhaiten käsityksen saat käymällä kuuntelemassa eri laitteita, eri paikoissa.
Kerro asuinpaikkakuntasi niin foorumilta varmaan löytyy lähiseudulla asuvia "esittelijöitä"
Meillä LÄ V15,scroll kompuralla,pumpun omilla tassuilla ilman katkaistua laattaa.
-
Kiitoksia vastauksista.
Tuntuu olevan tää osatehomitoitus / täystehomitoitus aika kädenvääntöä. Mielestäni kuitenkin aika outoa, kun myyjät tuntuvan olevan hyvin ehdottomia omaan kantaansa, vaikka tosiaan kaikilta valmistajilta löytyy pumppu kumpaakin mitoitukseen.
Hinnan erot ovat tosiaan niin pieniä ettei sillä ole mulle juuri merkitystä. Haluan ainoastaan parhaan mahdollisen laitteen. Mikäköhän olisi paras. Niin tai tottakai hinnalla on väliä, mut kyllä tässä tosiaan ratkaisee enemmän laatu.
En tosiaan halua kuulla yhtään meteliä teknisestätilasta. Täytyy miettiä äänieristystä. Pitäisiköhän pumppu viedä autotalliin. Olisi kyllä mahdollista, mutta matkaa on 30metriä, ei taida kannattaa. Suunnittelen kyllä teknisen tilan laitteiden sijoituksen itse, tai siis vaikutan sijoitteluun.
Suunnittelusta sen verran, että olen kulkenut kotona mittanauha kädessä ja mittaillu arkkitehdin suunnittelemia kohtia tarkasti läpi. Yleisesti ottaen mitoitukset ovat toimivia, mut ainahan on omia mieltymyksiä, joita pitää vaalia.
Täytyy taas odotella tarjouksia, niin pääsee taas vertailemaan.
-
Täysteho/osateho hommasta sekin hoxio että kun jotkin myyjät puhuvat täysitehomitoituksesta se tarkoittaa monasti kuitenkin ylitehomitoitusta.
Ja joskus näkyy myös osatehomitoittajat menevän höplään kun mitoitus sattuu niin ettei lisävastusta käytetä koskaan eli tulee vahingossa täysitehomitoitus.
Itse koetin laskea omin voimin suuntaa että minkäkokoinen pumppu pitäisi olla että se olisi just tarkalleen sen kokoinen ettei puuta tai sähköä tarvitse pesään laittaa -35 asteen pakkasessa. Huomioin myös kodinkoneista yms. tulevan hukkalämmön mitoituksessa. Toistaiseksi ok, 30 asteen pakkasessa kone kävi 80% vuorokaudesta, koputan kuitenkin puuta...
Koneen kestävyyteen ja hyötysuhteeseen ei mitoituksella kikkailemalla nähdäkseni saada suurta hyötyä. (toki rajusti alitehoinen pumppu toimii huonolla hyötysuhteella, samoin kuin rajusti ylitehoinen lisäksi molemmat kuluvat enemmän kuin oikein mitoitettu)
-
Omasta mielestäni mitoitukseen olipa se nyt osa- tai täystehomitoitus ja toteutettu miten hyvänään kannattaa ottaa myös epäteknillinen aspekti mukaan.
Millainen on perheen energiankäyttöprofiili ja millaisiin mahdollisiin asumismukavuusuhrauksiin on valmis tiettyä (yleensä melko pientä) säästöä vastaan, joka saatettaisiin saavuttaa kovalla hiertämisellä.
Itse olen esimerkiksi melkoinen energiantuhlari ja saatan pitää autotallin molemmat isot ovet pakkasellakin sepposen selällään jos pahaa ääntä pitävät ja savua päästävät harrasteeni tätä vaativat. En tällöin halua miettiä, voinko samaan aikaan päästää lapset lutraamaan kylpyyn tai että voinko illalla kuitenkin käydä saunassa tjms.
Esimerkkini tarkoitus oli lähinnä selventää se, että mitoitukseen saattaa tulla yllättäviäkin juttuja eteen. Optimimitoitus olisi varmaan paras mutta mistäpä sen tietäisi ennenkuin talo on reilun vuoden vanha ja siellä asuu tällainen perhe.
Ja vielä. Kun vuosia vierähtää nämä tekniset vempeleet menettävät uutuudenviehätyksensä ja niitä ei enää jaksa silitellä. Tällöin kiinnostuksen kohde on jossain muualla ja luotettava sekä riittävän edullinen lämmittäminen on muodostunut tärkeämmäksi asiaksi. Tokihan tästä voi muodostua harraste kuten se varmaan monelle tällä foorumilla kirjoittavalle ainakin osittain on. Tekninen tietämys ja ymmärrys ei ole koskaan pahasta.
Ugh olen puhu... eikun provosoinut ;)
-
Lainaus. Millainen on perheen energiankäyttöprofiili ja millaisiin mahdollisiin asumismukavuusuhrauksiin on valmis tiettyä (yleensä melko pientä) säästöä vastaan, joka saatettaisiin saavuttaa kovalla hiertämisellä.
Itse olen esimerkiksi melkoinen energiantuhlari ja saatan pitää autotallin molemmat isot ovet pakkasellakin sepposen selällään jos pahaa ääntä pitävät ja savua päästävät harrasteeni tätä vaativat. En tällöin halua miettiä, voinko samaan aikaan päästää lapset lutraamaan kylpyyn tai että voinko illalla kuitenkin käydä saunassa tjms.
Juuri noin kun tossa yllä. En tosiaankaan halua miettiä, et riittääkö lämminvesi. Lämpöjen pitää vaan riittää aina. Olen asunut puukeskuslämmitys talossa ja aina sai miettiä, et riittääköhän lämminvesi vai pitääkö mennä ensin sytyttämään tulet ja odottaa tunti ennen kuin pääsee suihkuun. Ei enää ikinä semmoista mittareiden kyttäilyä. Nyt satsataan elämän laatuun. Ajattelin laittaa myös viilennyksen tulevaan talooni.
Ihmettelen hieman tuota mitoitusta, kun tarjouksien välillä on aika suuria eroja porareiän syvyydessä. Matalin reikä on 150m ja syvin 190m. Pumppujen tehotkin vaihtelee 7.5kw:sta 10kw:tiin. Talossa on 190 neliöö ja 660 kuutioo ja 6 asukkia. Tehojen erot aika suuria. Mikäköhän olisi se optimaalisin mitoitus. Varaajan kootkin vaihtelee tarjouksissa 360 litraa- 700 litraa. Kaipa ne loput tarjoukset osuu sitten tohon väliin.
-
Itse olen esimerkiksi melkoinen energiantuhlari ja saatan pitää autotallin molemmat isot ovet pakkasellakin sepposen selällään jos pahaa ääntä pitävät ja savua päästävät harrasteeni tätä vaativat. En tällöin halua miettiä, voinko samaan aikaan päästää lapset lutraamaan kylpyyn tai että voinko illalla kuitenkin käydä saunassa tjms.
Juuri noin kun tossa yllä. En tosiaankaan halua miettiä, et riittääkö lämminvesi. Lämpöjen pitää vaan riittää aina. Olen asunut puukeskuslämmitys talossa ja aina sai miettiä, et riittääköhän lämminvesi vai pitääkö mennä ensin sytyttämään tulet ja odottaa tunti ennen kuin pääsee suihkuun. Ei enää ikinä semmoista mittareiden kyttäilyä. Nyt satsataan elämän laatuun. Ajattelin laittaa myös viilennyksen tulevaan talooni.
Vallun ja Kankkulan_kaivon toteamiin
Kankkulan_kaivo: Olet ilmeisesti hermostunut PUU-LÄMMITYKSEEN :) Siis hommaat ison "ruotsalaispumpun" ilman mitään varaajia, ja hävität puukattilat ja kolmen kuution varaajat hiiteen.
Edellisistä kommenteistasi päätellen sinulla on puita tarjolla lämmitykseen, mutta se ei kiinnosta? Mutta jostain syysta sinulla on niin pieni tontti, että pitää suunnitella porausta?
-
En katkaisisi laattaa pumpun takia. Teet pumpun alle oman pedin kumilevyllä jonka päälle valat laatan.
näin tein myös omalle pumpulleni,tyynyni on kevyen seinäntakana n.1m päässä pumpusta ja ainut asia mikä häiritsee on pumpun käyntiinlähtö ääni eli se pieni jysähdys,yleensä en kahtakertaa ehdi sitä kuulemaan se pieni hurina kun alkaa nukuttamaan niin mukavasti :)
jos jotain muuttasin tekisin teknisestä tilasta isomman olis työvaatteiden/endurokamppeiden säilytypaikka isompi
sekä toimis pienenä varastona samalla (toimii jo nytkin vaikka tilaa ei ole)
teknisentilan eli konehuoneen koko on vajaat 4m2 ja sinne on tukittu maalämpöpumppu, keskusimuri,sähkökaappi,atkkaappi,vesimittari,ilmanvaihto koneikko,vaatenaulakot ja jotta tilaa ei olis hukattu niin 50x90cm kokoinen ikkuna vielä
se on talon tarkimmin täytetty huone :)
-
"Starpalle" mulla oli puulämmitteinen talo, mut se on myyty ja nyt rakentamassa uutta kalliolle, joten porakaivon tekeminen ainoa vaihtoehto. Puuta on kyllä edelleen tarjolla, mutta kuten arvasit, olen hieman kyllästynyt puilla puljaamiseen.
Kumimattoa olen myös ajatellut pumpun alle. Toivotavasti riittää ja sitten seinässä 125mm runko + villa ja levyt vois tosiaan laittaa tuplana. Oma tyynyni noin 10m pumpusta, eli tuskin sinne asti kuuluu äänet, mut lasten huone onkin sitten tuon seinän takana. Toivottavasti ei lapsia haittaa pumpun äänet.
-
Tuo kalliotontti kyllä selittää poraamis syyn. Olisit vaan säästänyt perustamis kustannuksissa, kun olisit voinut laittaa vaakaputken.
-
Siis hommaat ison "ruotsalaispumpun" ilman mitään varaajia, ja hävität puukattilat ja kolmen kuution varaajat hiiteen.
Toimivia vehkeitä ei kannata hävittää. Ja etenkin ruotsalainen tarvitsee sen ison varaajan. silloin saadaan pitkät käyntijaksot ilman että patterit paukkuu ja lattilatta liikkuu.