Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: collar - 04.07.06 - klo:23:24
-
Eli te joilla jo on pitkään ollut maalämpö lämmönlähteenä, niin varmaankin osaatte sanoa nyt, että mitä tekisitte toisin, jos saisitte valita. Lähinnä tarkoitan, että menikö pumppuvalinta pieleen tai mitoitusvirhe tms. Tai laittaisitteko ylipäätään enää maalämpöä??
-
Muista malleista/merkesitä kun ei ole kokemusta, niin vähän paha sanoa... Vois olla, että pärjäis hyvin pienemmälläkin pumpulla, mutta talokin vanhenee koko ajan ja energiankulutus tuskin pienenee.
Edellinen systeemi oli puukeskuslämmitys ja en hemmetissä halua enää siihen palata! Öljy, pelletti ja suorasähkökään ei kiinnosta.
Toki systeemi ei ole vielä kovinkaan pitkään ollut käytössä, mutta tähän saakka täysin tyytyväinen :D
Jos(kun) kompura menee joskus uusiksi, niin porakaivo on jo valmiina ja vois kuvitella, että se kestäis myös seuraavan talon iän verran, mikäli tällä paikalla enää tulevaisuudessa asutaan.
-
Sitten kun yläkertaa lämmitetään, tiedän varmasti, mutta nyt tuntuu siltä, että olisin ottanut pykälää pienemmän pumpun. Osatehomitoitus rules ok!
-
1) Laittanut maaviilennykseen 2 ilmakonvektori jäähdytintä pelkän IV koneen lisäksi.
2) Autotallin lämmitys lämmönvaihtimella erilliseksi piiriksi.
-
Minä aion laittaa seuraavaan taloon täysitehoisen maalämpöpumpun ja ison erillisen varaajan sekä kaksi erillistä lämmityspiiriä (kosteille tiloille omansa) ! Lattialämmitys normaalisti mutta kaikkiin kivilattioihin (laattalattioihin) myös lattia-anturit (ei pelkästään huoneen seinältä lämpöä mittaavia termostaatteja )! Ilmanvaihtoon jäähdytysyksiköllä (kompressorilla) oleva malli ! ;D
-
Minä aion laittaa seuraavaan taloon täysitehoisen maalämpöpumpun ja ison erillisen varaajan sekä kaksi erillistä lämmityspiiriä (kosteille tiloille omansa)
Eikö sinun c7 tuota riittävästi lämmintä pesuvettä, vai miksi iso erillinen varaaja?
-
Eikö sinun c7 tuota riittävästi lämmintä pesuvettä, vai miksi iso erillinen varaaja?
Mahtoiko nimerkki "maalämpö" vähän pilailla? ;D
-
Collar ja Kuumaa_Kalliosta, en pilaillut tuolla edellisellä viestillä ! Minulla on nykyinen talo myynnissä ja jos kaikki asiat natsaa kohdalleen niin seuraavaan rakennan tuollaisen systeemin ! Mutta en tarkoita että olisin pettynyt nykyiseen osatehoiseen IVT:hen päinvastoin ! Lämmintä vettä riittää hyvin ja talo pysyy edullisesti lämpimänä ! Mutta seuraavasta talosta tulee sen verran suurempi että olen päätynyt tuollaiseen järjestelmään ja olen miettinyt että se on paras ratkaisu minulle kun tulee poreamme ja paljon neliöitä !
-
Tämä menee hieman aiheen vierestä mutta,
itse tekisin toisin tuon viimeisen laskun maksamisen lämpöpumpun toimittaneelle asennusliikkeelle, siis en maksaisi viimeistä laskua ennenkuin viimeinenkin nippeli olisi asennettu kunnolla, olisin tarkempi enkä hyväksyisi muutenkaan kaikkenlaista asennusjälkeä.
Näin on.
-
Ois voinut tinkauttaa enämpi porareita.... oiskhaan se oulun porari käynyt tekeen ilmatteeksi (about putkien ja litkujen hinnalla) semmosen prototyyppi-/harjoitusporauksen.... ;)
nuukana ois voinut porauttaa matalamman kaivon ... mutta kun tulevaisuudessa pumppujen hyötysuhteet paranee, ne pyytää enämpi lämpöä maasta, onpahan potkua silloinkin
eipä ossaa vielä haukkua ... katelhaan enstalven jälkheen
-
Kaikesta urakasta sähkärin ja putkimiesten ym. kanssa kirjallinen sopimus työn valmistumis päivästä. Sanktiot mikäli työn päättyminen venyy.
Koko paketin otin yhdeltä toimittajalta "avaimet käteen" periaatteella.(LL + MLP+putkiremontti).
Tämä onnistuikin suht hyvin. Muurarit vaan pakkas olemaan vähän leväperäistä porukkaa (sääli toivottavasti yksilön töppäystä).
Muuten "en päivääkään vaihtaisi pois..".
Pikkaisen tuuriakin oli , aloin lukemaan vasta hankkimisen jälkeen tätä foorumia. Täältä on tullut muutamia vinkkejäkin jälkikäteen. Onneksi (saneerauskohteessamme) jätin ed. suoran sähkön jälkeen käytössä olleen 250l varaajan paikoilleen ja suihkutiloihin vedettiin omat piirit. Jälkimäisen taisi osata tehdä Uponor joka teki lattialämmitys suunnitelman. Muuten olen 100% varma että jos vaikka talo palaisi niin samanlaisen hankkisin tilalle. Ainoa mikä on laittanut mietityttämään on tuo viilennys josko sen olisi saanut samaan mutta helpommalla pääsen kun hankin yläkertaan ILP jäähdyttäämään makkareita.
-
Meillä on oltu melkoisen tyytyväisiä omaan ratkaisuun: erillisessä rakennuksessa (varasto)V15+200m kalliossa, Vehoflor ja termostaatit joka huoneessa. Otin koko lämmitysjärjestelmän yhdeltä toimittajalta, avaimet käteen asennettuna.
Jos nyt jotain yrittää kaivella niin ehkä tuon käyttöveden kiertoputkiston olisin eristänyt kunnolla. Nyt lattiassa tuntuu, kesät talvet, lämmin kohta talon poikki. Toisaalta se on kyllä oikein miellyttävä talvisin, kun seisoo jääkaapin ovella ;D
Haa olihan sitä jotain... JÄÄHDYTYS! Ehdottomasti olisi pitänyt vetää maaliuosputkista haara(t) sisälle valmiiksi puhallinkonvektoreille ja kondensseille viemärit. Toki ne onnistuu nytkin kun on tuo miellyttävä 1m:n ryömintätila tuolla talon alla, mutta olispa säästynyt sekin vaiva. 8)
-
Minulla on IVT ja toimii toistaiseksi hyvin, mutta kokemusta on vasta parilta kuukaudelta. Tilasin saneerauksen avaimet käteen periaatteella, mutta toimitus ja työ osittain olivat ala-arvoisia. Toisin tekisin seuraavat asiat:
-sopimus pitää olla kirjallinen ja tehtävät tarkoin
määritelty kaikkine hintoineen, laiteluettelo ja
takuuajat, myös työlle
-aikataulu: työn aloitus vähintään kuukauden,
mieluummin viikon tarkkuudella ja maksimi kesto
-putkisuunnitelma ei ehkä ole aina välttämätön,
mutta venttiilit, paisunta-astiat ja ilmanpoistajat
pitää olla oikein asennetut ja tarpeellinen
määrä sekä huollettavissa
-takuupaperit ja käyttöopasteet ennen viimeistä
maksuerää
Minulla on ollut tapana auttaa urakoitsijaa, mutta tässä projektissa se osui oman nilkkaan.
Ahti
-omista tehtävistä tehtävä luettelo
-
Mitoitus saattoi mennä yläkanttiin. Kilpailutusta olisi voinut harrastaa enemmän. Olisin pyytänyt tarjousta sekä rakentamisesta, asennuksesta että 10 vuoden huollosta.
Olisin eristänyt kaikki ei-lattialämmitysputket paremmin. Olisin ottanut isomman varaajan sekä varautunut siihen, että siihen saa myöhemmin liitettyä aurinkokeräimet yms.
Maaviileä - ehkä, mutta siihen aikaan ei sellaisesta puhuttu.
2 eri lj-piiriä olisi ollut hyvä myös. Enemmän elektroniikkaa ja säätömahdollisuuksia.
-
Tosi paljon on harmittanut ne 11 vuotta, jolloin tätä taloa on lämmitetty muulla kuin maalämmöllä. On kulunut paljon rahaa, sähköä, vaivaa, aikaa ja hermoja...Niihin verrattuna energia-avustus, joka on 5 % maalämmön asentamiskustannuksista ja se kotitalousvähennys, joka on toiset 5 %, ovat kuin kärpäsen p....a valtameressä (lainaus ei ihan suoraan Waltarilta:)
-
isompi varaaja & isommat ovet jotta sen isomman varaajan saisi sisään
-
Selvittäisin tarkemmin eri vaihtoehtoja ja tinkaisin hintaa.
Ottaisin ainakin yhtä pykälää isomman pumpun.
Laittaisin alakertaan vielä isommat patterit ja ainakin pari puhallinpatteria (jotka kuitenkin viime metreillä jätettiin pois, kele).
Ehkäpä lisäksi iso varaaja lämmityskiertoon. Nykyisellä tyhmällä ohjauslogiikalla pöpönkeiton aikana talo saattaa ehtiä jäähtyä ihan liikaa.
-
Sunnitteluttaisin koko LVIS:n jollain oikealla asiantuntijalla: Lattialämmityksessä on hifistelyn varaa, samoinilmanvaihdon suunnittelussa ja toteutuksessa. Sijoittaisin pumpun autotalliin, kokonaan irti talosta. Ostaisin ruotsalaisen pumpun enkä surkeaa suomalaista jäljitelmää. Enkä uskoisi sitäkään vähää myyjän lupauksia kuin tein.
-
Tuota en kyllä ymmärrä miksi isompi varaaja? Jos amme niin voihan silloinkun on menossa uimaan niin laittaa tuon legionellan päälle ja sit ku vesi on yli 65 ja pumppu seis alkaa täyttään ammetta. Iso varaaja tuhlaa.
Lämpöpumppua ja kiertovesipumppua en sijoittaisi siihen missä ne nyt on. Kaivo sais olla syvempi, mutku se ei onnistunut. Huone termarit on, muttei käytössä.
Kyllä se vain on niin tässä asiassa, että mitä pienempi sen parempi ;) jos se riittää.
-
Ottaisin alijäähdyttimen pumppuun mukaan (Geopro SH). Sen olisi saanut helposti silloin tilaukseen mukaan eikä olisi maksanut maltaita. Ei vaan silloin tullut ajateltua asiaa loppuun asti.
Nyt sen asentaminen on hankalampaa eikä sitä välttämättä tule laitettua ennenkuin kompura menee vaihtoon.
-
Jos nyt pitäisi lämmitysjärjestelmä keksiä, niin olisi todennäköistä että hankkisin pykälää pienemmän.
Nyt LÄ V15 kävi -30 asteen pakkasilla noin 60-70% ajasta.
Mahdollisesti silloin tuo V10 olisi ollut nappimitoitus, toisaalta yläkerta on vielä viileenä ilman viimeistelyä.
Tarkennus: -33,3 ja -20 välisellä ajanjaksolla keskiarvon ollessa -27,8 astetta käyntiaikasuhde oli 56,2% (mittausjakson pituus 16h40min)
Teknistä tilaa olisin suurentanut nykyisestä 2x2m mitoista ja siten saanut maapiirin putkitukset siistimmiksi.
Jossakin vaiheessa olin jo manaamassa tuota LÄssää ja "vaihtamassa" osatehoisiin, mutta säätöjen jälkeen tämä tarve katosi.
-
Kertoisitko aloittelijalle millaisia säätöjä pääpiirteissään teit ?
-
Tuota en kyllä ymmärrä miksi isompi varaaja? Jos amme niin voihan silloinkun on menossa uimaan niin laittaa tuon legionellan päälle ja sit ku vesi on yli 65 ja pumppu seis alkaa täyttään ammetta. Iso varaaja tuhlaa.
Lämpöpumppua ja kiertovesipumppua en sijoittaisi siihen missä ne nyt on. Kaivo sais olla syvempi, mutku se ei onnistunut. Huone termarit on, muttei käytössä.
Kyllä se vain on niin tässä asiassa, että mitä pienempi sen parempi ;) jos se riittää.
Mitä isompi varaaja niin sitä vähemmän käyntikertoja & käynnistymisiä & pidemmät lepojaksot & sitä alhaisempi käyttöveden lämpötila riittää.
Eli kyllä se taloudellisuus aina kasvaa varaajan kasvaessa. Monastihan myös eristevahvuudet kasvaa samalla. integroiduissa vehkeissä on esim hikinen 2 cm eriste kun isossa on 10 cm eristettä ja viileänpi vesi eli häviöt pienemmät.
Ja käyttövesi pitää tehdä kierukalla, ei mitään legionellapösilöintejä.
Ja lattiaan varaamisella ei saavuteta mitään hyötyä verrattaessa siihen että lämpö varataan varaajaan. Lattiaan varattaessa laatan ja sen rakenteiden päällä olevat rakenteet joutuvat päivittäin useita kertoja lämpöliikerasitukseen. Eikä menovettä voida pitää niin viileänä ja energiatehokkaana kuin silloin jos välissä on reilu varaaja.
Kyllä ne ruotsalaisetkin vielä joskus oppiin.
Koko ajan niihin tulee ominaisuuksia suomalaisten perässä. (kuten esim kaksi lauhdutinta yhden sijaan.) Ehkä esim. myös Nibeen saa joskus kytkettyä ilmanvaihtokoneen ilman lisäkikkailuja.
-
Mitä tekisin toisin: En käyttäisi laisinkaan LVIS suunnittelijaa. Hukkaan meni ne rahat, itse osaa nyt laajemmin vaikkakin detaljit joutuu varmistamaan ammattilaiselta.
-
Mitä isompi varaaja niin sitä vähemmän käyntikertoja & käynnistymisiä & pidemmät lepojaksot & sitä alhaisempi käyttöveden lämpötila riittää.
Ei läheskään aina noin. Meillä varaajan koko lämmityspiirissä 0 litraa ja silti varmasti pidemmät käynti- ja lepojaksot kuin useimmilla :P
-Janne-
-
Kertoisitko aloittelijalle millaisia säätöjä pääpiirteissään teit ?
Esim:
-Lämpimän käyttöveden kierto tarvekytkentäiseksi, eikä jatkuvasti kiertäväksi. (tällä saatiin aivan älyttömän suuri muutos.)
-Alaeron ja yläeron muutokset.
-Alaminimin huomattava pudotus.
-Teknisen tilan putkien eristys
-Kiertovesipumppujen nopeuden pudotus.
Tuossahan ne.... kaikki tietenkin ovat "normaaleita" säätökohteita harrastajalle. Apuna tässä säätelyssä on ollut dallasin anturit ja tietojen keruujärjestelmä suoraan pumpulta.
-
KimmoK kirjoitti:
** Ja lattiaan varaamisella ei saavuteta mitään hyötyä verrattaessa siihen että lämpö varataan varaajaan. Lattiaan varattaessa laatan ja sen rakenteiden päällä olevat rakenteet joutuvat päivittäin useita kertoja lämpöliikerasitukseen. Eikä menovettä voida pitää niin viileänä ja energiatehokkaana kuin silloin jos välissä on reilu varaaja.
Kyllä ne ruotsalaisetkin vielä joskus oppiin.
Koko ajan niihin tulee ominaisuuksia suomalaisten perässä. (kuten esim kaksi lauhdutinta yhden sijaan.) Ehkä esim. myös Nibeen saa joskus kytkettyä ilmanvaihtokoneen ilman lisäkikkailuja. **
Selitähän mullekin, kuinka sä ajat lämmityspiiriin lämmönvaihtimelta ulos varaajan kanssa (siis shuntilla varustetun) edes samanlämpöistä, saati viileämpää vettä, kuin vaihtuvalauhdutteisella. Mun järkeni mukaan ainoastaan silloin, kun shuntti on täysin auki, eli silloin siinä on shuntti turhaan välissä.
Jos sä Lässällä ajat varaajan vakiolämpötilaan ja sekoitat shuntilla sopivan menoveden on sulla taatusti kuumempi vesi varaajassa kuin ruotsalaispumpussa tulee lämmönvaihtimelta. HALOO !
Se lämpöliikerasitusliike on huh huh varmaan sun oma keksintö.
Mun tietääkseni ne ruotsalaisten tuplalauhduttimet on sarjaan kytketty ennen vaihtoventtiiliä, tilansäästön takia, vai onko ruotsalaiset tehneet tulistinpumpun ?.
-Peca-
-
KimmoK alkaa olemaan siinä määrin vahvasti itseensä tyytyväinen ja vahvassa yhden konetyypin -uskonnossa että itse ainakin käytän hänen tekstejä lukiessani erittäin vahvaa suodatinta. Onhan se toki hienoa että voi olla valintaansa tyytyväinen mutta rajansa kaikella.
Vaikka itselläni olisi kotimainen pumppu ruotsailaisen sijaan, suhtautuisin aivan samalla tavalla. Tuollainen asenne kun on kaukana rakentavasta.