Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: gillbates - 05.04.06 - klo:11:17
-
Kuinka tehdään keruupiirin ilmaus oikeaoppisesti ? Voisiko joku vääntää rautalangasta esimerkin ? Meillä on lvi-mies yrittänyt tehdä ilmausta useaan otteeseen, mutta tulos ei vastaa odotuksia. Keruupiiristä kuuluu kova lorina pumpun vieressä, lisäksi piiri kerää huonosti lämpöä, noin 0 C järvestä. Paluu koneelta on noin -7 C, eli liian suuri lämpötilero tässäkin. Mikä muu voi vaikuttaa asiaa ? Kone on NIBE 1210 10 kWh. Lämpöä lähtee lattiaan ok, mutta kone käy liikaa.
-
vähän painetta maapiiriin, niin lähtee ilmataskut liikkeelle.
Jos ei onnistu noin helpålla, niin toivottavasti on jätetty/tehty liittimet ja hanat täyttöä varten, kierrätys vuorokauden verran ulkopuolisella tehokkaalla pumpulla tynnyriin ja takaisin.
Kaikkein helpointa, jos auttaa on avata maakiertopumpussa oleva ruuvi akselin päästä jolloin ilmakupla pumpusta poistuu. Jos uudet laitteet kuuluu takuuseen ilmanpoistot.
-
Tarkista koneen sihti, ettei ole tukossa. Normaali lämpötilaero on 3 asteen hujakoilla (ohjekirjan mukaan 2-5 astetta). Lorinat voi johtua siitäkin, että sulla ei pääse piirin litkut kiertämään, kun sihti on tukossa.
Santeri
-
Sihti on putsattu pariinkiin otteeseen, jonkin verran roskaa oli mutta ei vaikutusta ongelmaan.
-
Millä nopeudella liuospumppu? Sehän on kolmiportainen. Kokeile nopeuttaa yhden napsun verran, mikäli se ei ole jo nopeimmalla. Onko keruupiiri minkä mittainen?
Ilmaus olisi kuitenkin hyvä toteuttaa mahdollisimman pian! Käyttöoppaassa on myös ohjeet ilmaukseen. Jos takuuta on jäljellä, hommaa sinne mies töihin.
Onko tuo lämpötilaero ollut aina noin suuri, vai onko nyt hiljan mennyt nuin suureksi?
Mitä tarkoitat tuolla kone käy liikaa. Kuinka paljon se sitten käy. Koneen käyminenhän riippuu paljon siitäkin, kuinka paljon teillä on haluttu sisälämpötila ja kuinka paljon käytetään lämmintä vettä.
Minulla kone käy näillä 0 keleillä jotain puolen tunnin luokkaa ja pitää sitten noin kahden tunnin tauon. Sisälämpötila on mittarin mukaan nyt 22.1. Olen pyrkinyt pitämään sitä 21-22 asteessa. Lämpökerroin 3 ratissa -1. Asteminuutit 150 ja SV:lle muistaakseni 600.
Santeri
-
Moi,
Ei se ilma lähde muutoin, kuin ulkopuolisen pumpun avulla. Avoimen astian kautta tunnin pari kierrätys riittää. Paineen nostamisella et saa minkäänlaista apua.
Korkea dt pumpun ylitse selittyy juuri tuolla ilmalla; ilma putkessä toimii kuristimena, jolloin liuoksen nopeus jää liian alhaiseksi.
Korinat ja kurinat ovat aina merkki ilmasta, isosta kuristuksesta voi tulla suhinaa.
-
Millä nopeudella liuospumppu? Sehän on kolmiportainen. Kokeile nopeuttaa yhden napsun verran, mikäli se ei ole jo nopeimmalla. Onko keruupiiri minkä mittainen?
Ilmaus olisi kuitenkin hyvä toteuttaa mahdollisimman pian! Käyttöoppaassa on myös ohjeet ilmaukseen. Jos takuuta on jäljellä, hommaa sinne mies töihin.
Onko tuo lämpötilaero ollut aina noin suuri, vai onko nyt hiljan mennyt nuin suureksi?
Mitä tarkoitat tuolla kone käy liikaa. Kuinka paljon se sitten käy. Koneen käyminenhän riippuu paljon siitäkin, kuinka paljon teillä on haluttu sisälämpötila ja kuinka paljon käytetään lämmintä vettä.
Minulla kone käy näillä 0 keleillä jotain puolen tunnin luokkaa ja pitää sitten noin kahden tunnin tauon. Sisälämpötila on mittarin mukaan nyt 22.1. Olen pyrkinyt pitämään sitä 21-22 asteessa. Lämpökerroin 3 ratissa -1. Asteminuutit 150 ja SV:lle muistaakseni 600.
Santeri
Koneessa on 4 nopeutta, nyt se on suurimmalla.
Keruupiiri on noin 600 metriä, joista ensimmäinen 50 metriä 60 mm putkea ja sen jälkeen jakautuu kahdeksi 275 metrin lenkiksi 50 mm putkella.
Lämpötilero on ollut noin suuri koko ajan. Mielenkiintoista on että ero tippuu noin 5 asteeseen kun käyttövettä lämmitetään. Voiko mahdollinen ilma lattialämmityksessä sotkea ?
Kone käy 15-20 tuntia vuorokaudessa. Käyttövettä ei vielä käytetä. Lisävastusta se ei kuitenkaan juurikaan käytä.
Lämpökäyrä on 4. Kyseessä on uudisrakennus, lattiat ovat kuivat ja sisälämpö on normaali reilu 20 C.
Alan kallistumaan siihen että järviputkisto pitää tarkistaa. Olisiko niin että putki ei ole asettunut oikein pohjaan vaan siellä on lenkkejä jotka estävät ilmaamisen ?
Kuinka puutteellinen ilmaus vaikuttaa pumppuun ja sen mahdollisen odotettavissa olevaan elinikään ?
-
Lämpötilaero pienenee käyttöveden lämmitysjakson aikana, koska kompressorikoneikon hyötysuhde laskee lauhtumispaineen noustessa. Maasta otettava teho pienenee ja sähköteho kasvaa.
-
Ilmaamisen aikana olisi pystyttävä sulkemaan vuorotellen toinen 50 mm putkista, jotta voidaan varmistaa, että molemmat haarat saadaan ilmattua.
-
Meillä on palloventtiilit haaroille ja ilmaus tehtiin aluksi molemmille haaroille erikseeen sulkemalla toinen ja sen jälkeen jatkettiin ilmausta koko piirille.
Nyt paisuntasäiliöön (vai mikä sen nimi on) nousee ilmaa noin puoli litraa vuorokaudessa. Sitä täyttämällä saadaan ilma tietysti aikaa myöten pois mutta taitaa olla liian hidasta ?
-
Keruupiirin ilmat lähtee ISOLLA, suurituottoisella pumpulla kierrättämällä.
Jos maapiirissä pussikohtia, ilma ei välttämättä poistu ikinä omia aikojaan.
Taas sama juttu, asiat pitäisi tehdä kerralla oikein.
Meillä oma putkimies katsoi hölmönä pumppunsa kanssa kun IVT:n mies toi omansa sisälle ja 300m maapiiristä tuli liuosta tynnyriin kun paloruiskusta.
Väite "kaikki sen osaa asentaa ja normaalia putkityötä" - ei pidä paikkaansa.
Niin ja ensin ajetaan maapiiri puhtaaksi ajamalla sen läpi vettä, jota siis ei kierrätetä takaisin putkeen.
Aina on jotain epäpuhtauksia, jäysteitä yms.
Sitten vasta kierrätetään liuosta avotynnyrin kanssa.
-
Erillinen säiliö / pumppu pyörittämään on hyvä konsti, mutta ei sitenkään saa kaikki ilmoja pois. Jos sinulla keruuputkisto järvessä voisi olettaa, että kone on huomattavasti ylempänä. Antaa pumpun pyöriä ja ilmailet pikkuhiljaa pumpun yläpuolisista ja alapuolisista ilmausnipoista. Jos ohjeen mukaan rakennettu niin juuri ennen pumppuun menoa putkesta pitäisi olla erillinen autom. ilmanpoistoventtiili. Sitäkin voi suhhautella. Paisarista nuppia vääntämällä ilmat pois ja lisää litkua tilalle, pitäisi asettua kuukauden sisälle siten, että ei lotinoita kuulu.
Mitä tulee suureen lämpötilaeroon niin sinulla on piirin pumppu liian isolla...laita sitä naksaus pienemmälle.
-
Juuri tuota ilmanpoistoventtiilin ja paisuntasäiliön kautta olen litkua pikkuhiljaa lisäillyt.
Olen ihan samaa mieltä tuosta että asiat pitäisi tehdä kerralla oikein. On aivan varmaa että muutama homma tehtäisiin eri tavalla jos uudestaan tehtäisiin. Uskon että tuo putkimies-komenttikin pitää paikkansa.
Mikä on asiantuntijoiden lausunto; onko pumpulle haitallista että ajelemme ilmat pois tuon paisuntasäiliön kautta joka siis ottaa vaikka tuon kuukauden ?
-
omassa kierrätin litkuja noin vuorokauden isossa säiliössä ,jonka jälkeen pumppu seis ja annoin olla vuorokauden.sen jälkeen taas pumppu päälle ja noin puolpäivää kierrätystä.joku viisas sanoi et näin saadaan vielä ne kierrätyksessä syntyvät mikrokuplat pois. pumppuna käytin tollasta suurtehoista yleispumppua. homma meni hyvin ei oo tarvinnu ilmailla eikä lotise .:)
-
Meillä myös Nibe 1210. Putket kahdessa rinnakytketyssä porakaivossa. Asensimme putkimiehen kanssa yhdesssä putket kaivoon ja täytimme putket nesteellä kastelukannulla.
Lisäilin nestettä paisuntasäiliön kautta parin päivän ajan kunnes sain putkiston mielestäni täyteen.
Käynnistettiin pumppu, ilmaa oli putkistossa melko reilusti, lorinasta päätellen, mutta pumppu toimi silti ihan hyvin. Putkimies pumppaili omalla käsilutkupumpullaan nestettä ämpärin kautta ja saimme jonkin verran ilmaa pois.
Kutsuin paikallisen LVI liikkeen kaverin paikalle, joka kierrätti sähkökäyttöisellä pumpulla nestettä saavin kautta tunnin verran. Mielestäni tällä ei ollut sanottavaa vaikutusta lorinaan. Täytin paisuntasäiliön lähes täyteen.
Nyt pumppu on ollut päällä kolmisen kuukautta. Pinta paisuntasäiliössä laski pikku hiljaa ja samalla myös lorina on lähes loppunut. Pari viikkoa sitten lisäsin säiliöön nestettä parisen litraa ja nyt nestepinta näyttää jämähtäneen paikalleen ja piiristä ei enää mielestäni kuulu lorinaa.
Porakaivo on tietysti helpompi ilmata kuin maapiiri, mutta ainakin meidän tapauksessa ilma tulee pikkuhiljaa pois paisuntasäiliön kautta.
Pienikin ilmamäärä meidän tapauksessa muutama litra näyttäisi aiheuttavan melko paljon lorinaa
-
No niin, kesä meni ja alkoi tämä ilmaushomma vaivaamaan uudelleen. Lämpötilaero oli noin 6 astetta meno ja tulopuolen välillä eli on pikkuhiljaa laskenut mutta edelleenkin saisi laskea alaspäin.
Aloitin ilmauksen nyt maanantaina iltapäivällä. Käytän ulkopuolista uppopumppua ja kun olen itse paikalla niin myös Niben oma pumppu on käynnissä ohjeen mukaan. Ilmaa tulee koko ajan pieninä kuplina pöntöstä.
Se mikä nyt vaivaa on että ilmaus on kestänyt jo yli 40 tuntia ja ilmaa tulee koko ajan pieninä kuplina ? Nesteen määrä pysyy pöntössä sunnilleen samana, kun Niben pumppu on päällä pinta laskee hieman ilmeisesti kovemman paineen takia ? Voiko ilmaus tosiaankin kestää näin kauan ? Jos piiri saa jostain ulkopuolelta lisää ilmaa niin eikö silloin nesteen määrän pitäisi vähentyä vuodon takia ? Joka tapauksessa illalla on homma pakko lopettaa, alkaa kohta talo jäähtymään liikaa.
Keruupiiri oli siis noin 600 metriä, joista ensimmäinen 50 metriä 60 mm putkea ja sen jälkeen jakautuu kahdeksi 275 metrin lenkiksi 50 mm putkella. Järvessä olevat putket tarkistettu ja aseteltu uudelleen loppukesästä.
Ja sitten vielä yksi ihmetys: LVI-kaveri oli laittanut nesteeksi Fortumin myymän Theremera lämmönsiirtonesteen ? Onko se ok vai voiko vaikea ilmaus johtua siitä ?
-
Hommaa teholtaan > 1 kw oleva pumppu ja isohko astia/saavi. Jos mahdollista, niin käytä pumpun imuputkessa hienohkoa metalliverkkoa, joka estää ilmakuplien pääsyn takaisin kiertoon (verkon pinta-ala riittävän suuri, ettei kurista).
Kierrätä liuosta molempiin suuntiin (lämmönvaihtimelle kerääntynyt ilma ei välttämättä lähde muuten pois).
Homman pitäisi olla selvä parin tunnin ilmauksella.
Thermerasta en omaa kokemusta, mutta lämmönsiirtonesteeksi se on tehty. Liika pakkaskestävyys kyllä kostautuu, eli tsekkaa vielä se.
-
Onnistuiko ilmaus? Itsellä on myös 2 -piirinen järviputkisto joten olen seurannut mielenkiinnolla keskustelua.
-
Ei oikein onnistunut ei. Annoin ulkopuolisen pumpun käydä noin 50 tuntia mutta porina ei loppunut vaan pientä kuplaa nousi koko ajan. Ongelmana on todennäköisesti liian pieni astia, eli kuplat joutuivat takaisin uppopumpun kautta piiriin.
Nyt normaalitilassa järvestä tulee noin 3 asteista nestettä ja takaisin lähtee -3, eli lämpötilaero on 6 astetta. Käyttövettä lämmitettäessä lämpötilaero on 4 astetta. Uppopumpulla pyöritettäessä järvestä sai 4 asteista nestettä. Lorinaa kuuluu jonkin verran putkistosta.
Jos ei mitään viisauksia tule mieleen niin taidan seurata tilannetta kevääseen ja yrittää silloin ilmausta ehkä uudelleen. Joksa tapauksessa tilanne on huomattavasti parempi kuin viime kevättalvella.
Kuinka SH9:n ilmaus on onnistunut ? Mitkä ovat lämpötilaerot menon ja tulon välillä ?
-
Thermerasta en omaa kokemusta, mutta lämmönsiirtonesteeksi se on tehty. Liika pakkaskestävyys kyllä kostautuu, eli tsekkaa vielä se.
Millä tavalla kostautuu, ei kai -15 niin hirvittävän kova pakkaskestävyys ole ?
-
Ilmasin ensin täyttövaiheessa kierrättämällä liuosta 200L tynnyrissä. Sen jälkeen käytin maalämpöpumppua viikon jonka jälkeen ilmasin uudelleen kierrättämällä liuosta pienemmässä astiassa.
Keruupiireinä on kaksi 370m piiriä (PEM40) jotka yhdistyvät vasta koneen lähellä teknisessä tilassa missä ovat myös linjansäätöventtiilit. Siirtomatkaan hukkuu molemmissa piireissä n.75-80m.
Koneelle tulevan nesteen lämpötila n. +3 ja järveen palaavan nesteen lämpötila -1. Kiertopumppu asetettu 3:seen.
Talo on rakennusvaiheessa joten lämmityksen jakotukeissa ei ole mitään säätöä vielä eli venttiilit ovat täysin auki. Säädän ainoastaan lämmitykseen menevän veden maksimia.
-
Miksi linjansäätöventtiilit,melkoinen turha lisä
painehäviöön kun liuospummpu on muutenkin
liian pienitehoinen,kyllä putkiston painehäviö
tasoittaa virtauksen jos ovat yhtäpitkät ja suurinpiirtein yhtä mutkaiset
-
"Ja sitten vielä yksi ihmetys: LVI-kaveri oli laittanut nesteeksi Fortumin myymän Theremera lämmönsiirtonesteen ? Onko se ok vai voiko vaikea ilmaus johtua siitä ?"
Yllämainitussa tekstissä ei ole mainittu -15 °C asteesta mitään. Thermeraa kun tehdään enemmänkin pakkasta kestävänä. Tuo -15 °C on kuitenkin ihan ok.
Volkkarille: jos sattuu käyttämään täysaukkoisia palloventtiilejä, ei ne kasvata painehäviötä aukiollessaan lainkaan.
Linjojen kesken säätö nimenomaan siksi, ettei virtaus jakaantuisi painehäviöiden suhteessa, vaan piirien tehojen suhteissa.
-
Miksi linjansäätöventtiilit,melkoinen turha lisä
painehäviöön kun liuospummpu on muutenkin
liian pienitehoinen,kyllä putkiston painehäviö
tasoittaa virtauksen jos ovat yhtäpitkät ja suurinpiirtein yhtä mutkaiset
Ei linjansäätöventtiilit ole mielestäni turhat. Ilman linjansäätöä olisi pumpulle tulevissa piireissä n. 1 asteen lämpötilaero. Nyt ero on n. 0,2 astetta mitattuna halpamittareilla.
Olisi voinut kyllä rakentaa siirtolinjat yhdellä paksummalla putkella ja laittaa linjasäädöt rantaan, jossa olisi jakanut kahteen piiriin. Mukavuudenhaluisena halusin kaikki nippelit lämpöiseen tekniseen tilaan.
-
Tehoalueella 0,5-ö,7 kg/s eli 7-10 kw ei tuollainen
2x370 m/40mm ei toimi ollenkaan ,turbulenttisuus on
jotain 1500.
Mielestäni olisi panostettava pelkän 40 millisen lisäksi
muihinkin putkikokoihin kuten 32,50 ja 63 ja etsittävä
näistä optimaalinen pituus ja lenkkien määrä.
Suurempi putkikoko maksaa tottakai(myös liuosmäärässä) mutta näinä kallistuvan energia aikoina
sen merkitys 10vuoden päästä on merkityksetön.
Käytän päivittäin LP-Optima mitoitusohjelmaa työssäni
ja näköjään yhä useammin putkikoko on 50 mm
yhdessä lenkissä
-
Putket on mitoitettu laitevalmistajan laskelmien mukaisesti eikä minulla ole toiminnan kannalta ole ilmennyt valittamisen aihetta.
Tällä hetkellä sähkövastus on kokonaan pois käytöstä ja kaikki lämmöntuotto on kompressorin varassa.
-
Pieni lisäys edelliseen. Putkimitoitus on kokoluokkaa isommalle koneelle (täysteho). Minulla oli molempien laskelmat ja kumpaankin koneeseen oli määritelty samankokoinen maakiertopumppu. Laitoin putket sitten suuremman kokomitoituksen mukaan. Työmääränä ja rahallisesti se on merkityksetön kokonaisuuden kannalta.