Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: einari - 12.09.06 - klo:12:51
-
Onko mahdollista ottaa lämpökaivosta vesi vessanpytyille. Onko järkee vai ei?
Pyttyjä tulossa kolme.
-
Eipä tuolle mitään estettä. Investoiti vaan voi helposti olla sen verran suuri että takaisinmaksu ottaa turhan pitkään.
-
Ei taida olla mieltä.
Jospa selviäisit ejektoripumpusta, liittimistä ja putkituksista vaikkapa niin halvalla kuin 400 euroa (mitä epäilen), sillä rahalla saat vesilaitokselta vettä 1000 m3 eli miljoona (1 000 000) litraa, jos vesi+jätevesi maksaa 2,5 euroa kuutiolta kuten meillä.
Jos vessan säilön tyhjennys vie viisi litraa vettä, voitte käydä vessassa 200 000 kertaa, ennen kuin 400 euron investointi olisi kuoletettu. Jos päivässä käydään vessassa 20 kertaa, tuohon kuluu 27 vuotta. Ei kannata.
-
Onko mahdollista ottaa lämpökaivosta vesi vessanpytyille. Onko järkee vai ei?
Lämpökaivo voi kovan pakkasjakson aikana mennä pakkasen puolelle, jolloin veden saaminen sieltä voi olla epävarmaa. Luultavasti pitäisi olla vielä varajärjestelmäkin. Vesilaitos ei välttämättä katsoisi hyvällä, jos kaivo kytkettäisiin vesilaitoksen veden kanssa rinnakkain. Eikä vesilaitos välttämättä ilahtuisi siitäkään, jos viemäriin lasketaan p-vesiä, joista ei ole maksettu jätevesimaksua. Voisi tulla käräjäreissu petoksesta, jos sattuisi narahtamaan.
-
Laskuvirhe kuumaa_kalliosta.
Mainitsemillasi summilla saadaan kuoletusajaksi
noin 4,5 vuotta.
(400 € : 2,5 €/m3 = 160 m3)
160 000 l : 100 l = 1600 pv
1600 pv : 365 pv = 4,383 vuotta !
Itse aion sijoittaa pumpun tekniseentilaan puutarhan
kastelua varten. Teknisestä tilasta putket ja hanat
sekä etu/takapihalle.
-
ikävää jos jää talvella pytty vuotamaan, etenkin jos kaivon veden tuotto on pieni.
Euron säästöllä tonnin vahinko.
-
Laskuvirhe kuumaa_kalliosta.
Voi minua! Olet oikeassa.
Jos haet vessavettä lämpökaivosta, tee kuitenkin siihen järjestelmään yhde normaaliin vedentuloon. Näin lämpökaivon pinnan pudotetassa esimerkiksi pitkällä sateettomalla kaudella saisit vessat huuhdeltua verkostovedellä.
-
Jos haet vessavettä lämpökaivosta, tee kuitenkin siihen järjestelmään yhde normaaliin vedentuloon. Näin lämpökaivon pinnan pudotetassa esimerkiksi pitkällä sateettomalla kaudella saisit vessat huuhdeltua verkostovedellä.
Näin kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos välttämättä haluaa ongelmia rakennusvalvontaviraston ja vesilaitoksen kanssa. Vesilaitoksella on tietty vastuu myymänsä tuotteen hygieenisyydestä, eikä sen verkostoon tietääkseni saa sotkea kaiken maailman kaivovesiä. Siinä kun on mahdollisuus erilaisten epäpuhtauksien ja taudinaiheuttajien pääsyyn yleiseen verkkoon. Voin tietenkin olla väärässäkin, korjaa ihmeessä jos sinulla on toisenlaista tietoa.
-
Eräs huomionarvoinen seikka on kylmän lämpökaivoveden aiheuttama kosteuden tiivistyminen vesijohtoihin ja vessanpönttöjen säiliöiden kylkiin. Veden lämpö on lähellä nollaa, joten ahkerasti käytetyn vessan lattia taitaisi olla pysyvästi märkä hikoilevasta pöntöstä.
-
Laskuvirhe kuumaa_kalliosta.
Mainitsemillasi summilla saadaan kuoletusajaksi
noin 4,5 vuotta.
(400 € : 2,5 €/m3 = 160 m3)
160 000 l : 100 l = 1600 pv
1600 pv : 365 pv = 4,383 vuotta !
Toimiiko se pumppu pyhällä hengellä vai tarvisiko se sähköä 160m3 veden pumppaamiseen?
-
Toimiiko se pumppu pyhällä hengellä vai tarvisiko se sähköä 160m3 veden pumppaamiseen?
Hyvä Malibra...
Tarkoitus oli vain osoittaa, että ed. laskutoimitus oli
väärä, eli ilman sähkönkulutusta kuoletusaika on noin kuusi kertaa lyhyempi kuin kuuma-kalliosta oli laskenut.
Jokatapauksessa jos on liittynyt kunnan/kaupungin vesi ja viemäriverkkoon on kyseinen viritys nähdäkseni laiton. Ja jos kaupunki tämän hyväksyy, niin ainakin veloittavat likavesimaksun, joka esim. Nokian kaupungissa on ensi vuonna yli 2 €/m3, joten tästähän ei ainakaan laillisesti pääse syntymään säästöä ikinä.
Itse kuitenkin aion ensikeväänä alkavaan projektiin
sijoittaa pumpun tekniseen tilaan ja sieltä putket etupihalle ja takapihalle, hoituupahan puutarhan kastelu ja autonpesu ns. "ilmaiseksi".