Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: FZS - 20.06.06 - klo:20:30
-
Niin, miten on..
Onko eri laitteiden kompressorien sähkön kulutuksessa suuria/ oleellisia eroja?
Eli millä hinnalla lämpöpumppu tekee sitä ilmaista lämpöä. Käyttääkö joku toinen kompura enemmän sähköä saman energiamäärän aikaan saamiseksi?
-
Kylmäkoneiston (myös lämpöpumpun) kompressori on
aina olosuhteidensa "uhri",siihen vaikuttavat lämmönkeruupiirin ja lämmönluovutuspiirin mitoitukset.
Vaikuttavia tekijöita ovat myös lämpöpumppuvalmistajan (ei kompressorivalmistajan)
vaihdinmitoitukset,imukaasulämmitys,lauhtumispaine
pumpdown yms,
Mäntäkoneen "läppäventtiilit"väsyvät noin viidessä
vuodessa jolloin alkaa tapahtua ohivuotoa eli
hyötysuhde huononee
Scroll kompressori taas pysyy tiiviinä koko käyttöikansa
-
Lähettäjä: FZS : Niin, miten on..
Onko eri laitteiden kompressorien sähkön kulutuksessa suuria/ oleellisia eroja?
Eli millä hinnalla lämpöpumppu tekee sitä ilmaista lämpöä. Käyttääkö joku toinen kompura enemmän sähköä saman energiamäärän aikaan saamiseksi?
Tarkalleen oikeaa hintaa kompressoreiden tuottamasta hyödyistä on mahdoton antaa, koska käynnin tuloksena saatava energia on kiinni niin monesta muuttujasta ja muuttuvista tekijöistä.
Pumpun sähkön kulutukseen vaikuttaa suoraan käyntiaika ja pumpun teho. Lisäksi hintaan vaikuttaa käytössä oleva sähkötariffi. Yleisesti on todettu että pumpuilla hyötysuhde on parempi kun lämmitettävää tilaa on normaalia enemmän.
Kysymääsi ilmaista lämpöa saa suoraan vain auringosta, maasta, kalliosta ja vesistöistä, mutta sen siirtäminen tuottaa aina kustannuksia. Kompressoreissa on määritetty hyötysuhteet ja hyötykertoimet sekä COP arvot, joista viisaammat voi kertoa lisää. Näiden hyötykertoimien avulla laskettuna kompressoreiden tehoja voi vertailla.
Karkean kaavan mukaan yksi kilowattitunti sähköenergiaa tuottaa neljä kilowattituntia lämpöenergiaa.
...Terveisin MLP-konkari...
-
Yleisesti on todettu että pumpuilla hyötysuhde on parempi kun lämmitettävää tilaa on normaalia enemmän.
Ei vaan MLP on (yleensä) sitä kannattavampi mitä enemmän lämmitettävää tilaa on. Pumpun hyötysuhteella ja lämmitettävällä tilalla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Karkean kaavan mukaan yksi kilowattitunti sähköenergiaa tuottaa neljä kilowattituntia lämpöenergiaa.
Ei vaan yhdellä ostetulla kWh:lla saa 3. Eipäs anneta liian optimistisia lukuja! Suhdelukuun 1:4 tai jopa 1:5 on tietysti mahdollista päästä silloin kun kiertoon lähtevä lämpötila on matala tai jos lämmönlähde on hyvä. Mutta keskimäärin, 1:3 on hyvä oletusarvo hyötysuhteelle.
-
Kiitoksia vastauksista!
Kysymykseni johtui erään laitetoimittajan omista sanoista, jossa kehui omaansa ja juuri heidän uuden mallista parempaa jne jne. kompuraa. Mutta kuten aavistelin ei niillä kompura mallellella (pyörivä) kovinkaan paljon käytännön eroja ole...