Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: tofox - 04.04.06 - klo:17:22
-
Tuli tehtyä kaupat Carrierin 30 NQC9 pumpusta. Siinähän on 165 litran varaaja sisäänrakennettuna. Kanattaisiko hankkia suurempi varaaja heti kättelyssä. Epäilyttää, että noin pienen varaajan kanssa vastus on päällä vähän väliä, varsinkin saunomisen yhteydessä. Pumpun valmistaja suosittelee D200/70 varaajaa 11 kW pumppuun asti paljon vettä kuluttaville. Onko noin "pienestä" varaajasta suurta lisähyötyä 165 litraseen omaan varaajan nähden ? Kannattaisiko kerralla ottaa reilusti suurempi varaaja kyseiselle pumpulle?
-
Tuleeko teillä saunaan suihku ;D ?
Montako ihmistä teillä tulee keskimäärin käymään saunomassa? Ja kuinka pitkään meinaatte läträtä suihkussa.
Itsellä tullut joskus saunailtaa vietettyä, jossa muistaakseni 4:n kaverin kanssa muutama tunti saunottiin ja ei ainakaan silloin vielä vesi loppunut kesken/sähkövastusta käytetty.
-
Jos tuo Carrierin NQC pumppu vastasi lähelle tuota IVT:n HT mallia niin sillä tuon ruotsalaisen testin mukaan saadaan tuotettua noin 273 litraa 40 asteista vettä 165 litran varaajasta lähtölämpötilan ollessa 58 astetta. (Pumppu pystyi testissä tuottamaan 58 asteista vettä kompressorin avulla lämmönkeruunesteen ollessa 0 asteista.)
http://www.radron.se/upload/tabeller/2006/02/060217_02_varmepumpar.pdf
Kyllä tuolla jo jonkun verran suihkuttelee saunomisen ohessa.
Ja jos vaikkapa käyttövesi alkaisi jostain kumman syystä hiipua niin ei siinä kauan mene kun 165 litraisessa varaajassa käyttöveden lämpötila nousee (edellyttäen että suihkuhana(t) ei ole koko ajan auki).
Jos vaikkapa varaajan lämpötila laskisi 43 asteeseen joka olisi asetettu pumpun käynnistymislämpötilaksi ja nostettaisiin käyttövesi vaikkapa 52 asteeseen (josta riittää taas mukavasti lämminta vettä) tuohon veden lämpötilaan nostamiseen 43 --> 52 asteeseen tarvittaisiin noin 1,7 kWh ( = 4,2 KJ/kg * 165 * (52-43) / 3600 KJ/kWh ).
Kun tuo pumppu lämmittää käyttövettä ehkä noin 8 kW teholla niin 165 litran varaajalla aikaa menee noin 13 minuuttia. Joten pieni löylyttelykierros välillä ja lämmintä vettä pitäisi riittää.
Tuossa vaihtoventtiilisessä kaksoisvaippavaraaja -pumpussa on myös se hyvä puoli että käyttöveden tuotto ei ole ulkolämpötilaan sidottu. Vaikka ylitettäisiin mitoitusulkolämpötila (eli sama onko ulkona -25 tai +5 astetta) niin käyttövettä tuotetaan ilman sähkövastusta aina siihen asti kun pumpulla ylipäänsä on mahdollista. Talon lämmittämiseen tällöin tosin jo tarvitaan sähkövastusta mutta veden lämmittämiseen et ellet halua nostaa varaajan lämpötilaa yli 58 asteen (mikäli lämmönkeruupiiristä pumpulle tuleva liuos on 0 asteista ja et juoksuta hanasta vettä kokoajan).
Varaajien lämpöhäviöt kasvaa myös mitä suuremmasta varaajasta on kyse. Toki varaajakohtaisia eroja erityksissä mutta voisi kuvitella että saman valmistajan eri varaajissa käytettäneen suurinpiirtein samoja eritystasoja.
Mun mielestä ei kannata ottaa yhtään suurempaa varaajaa käyttöön kuin on tarvetta.
Mutta jos teille tulossa poreallasta ja veden kulutus muutenkin suurehkoa niin tilanne tietysti muuttuu.
-
En tiedä paljonko 1999 ostettu IVT-C5 (165lkäyttövettä, manttelivaraaja, lämmitän veden +51.1 anturin mukaan eli n.55) on heikompitehoinen, mutta sillä 5 hengen perhe saa kyllä veden loppumaan saunoessa. (siis suihkunpuolella - kaksi suihkua käytössä)
Vallankin jos varaajan lämpötila onkin juuri siellä 40 asteen tienoilla kun aloitetaan saunominen, ei kyllä tehot riitä.
Siksi siinä on ns. saunatoiminto eli lämmitetään vastuksien avulla varaaja 65 asteeseen. Tätä käytämme aika useasti koko perheen saunoessa.
Sen voi laittaa päälle vaikka samalla kun rupeaa lämmittämään saunaa, oikein tärkeille saunavieraille laitan jo etukäteen. Eli ei ongelmaa.
Se kuluttaa toki silloin hetkellisesti sähköä, mutta kokonaispotissa muutamalla tunnilla ei merkitystä. Meillä lisävastuksen käyttö ollut alle 100h vuodessa viimeiset pari täyttä vuotta. (7.4 36%/64% eli siitäkin 36% vain vedenläm.)
Niin meillä pumppu KHH:ssa joka toimii myös pukuhuoneena joten helppo käyttää.
Sen sijaan lisävaraaja varmasti pidentäisi pumpun käyntiaikoja ja vähentäisi käyntikertoja.
Jokaisen arvioitava kohdallaan.
-
Onko lisälämpö nappi koneessa kiinteänä eli tulee reissu ulkokautta teknilliseen tilaan.
Vai kaukokäyttö saunanappi Geopron tyyliin.
-
Tuleeko teillä saunaan suihku ;D ?
Montako ihmistä teillä tulee keskimäärin käymään saunomassa? Ja kuinka pitkään meinaatte läträtä suihkussa.
Itsellä tullut joskus saunailtaa vietettyä, jossa muistaakseni 4:n kaverin kanssa muutama tunti saunottiin ja ei ainakaan silloin vielä vesi loppunut kesken/sähkövastusta käytetty.
[/quote]
Pesuhuoneeseen tulee kaksi suihkua. Saunomme 5-7 kertaa viikossa 5 henkilön voimin. Penskat jää yleensä lotraamaan keskenään saunaan, joten vettä menee kohtuullisen paljon vaikka poreammetta ei olekaan.
-
Onko lisälämpö nappi koneessa kiinteänä eli tulee reissu ulkokautta teknilliseen tilaan.
Vai kaukokäyttö saunanappi Geopron tyyliin.
IVT:ssä nappi on koneessa ;D,
-
Onko lisälämpö nappi koneessa kiinteänä eli tulee reissu ulkokautta teknilliseen tilaan.
Vai kaukokäyttö saunanappi Geopron tyyliin.
Lisälämpönappi on Carrierin koneessa kiinteänä. En tiedä onko "lisävarusteena" mahdollista saada kauko-ohjaus. Meilläkin pumppu teknisessä tilassa, joten jos lisämpönappia joutuu käyttämään saunomisen yhteydessä on mentävä ulkokautta tekniseen tilaan laittamaan se päälle ja saunan jälkeen pois päältä. Ei tunnu kovin kätevältä. En tiedä onko lisälämmölle sitten ajastusmahdollisuutta. Poistaisiko suurempi varaaja tämän ongelman ?
-
Onko lisälämpö nappi koneessa kiinteänä eli tulee reissu ulkokautta teknilliseen tilaan.
Vai kaukokäyttö saunanappi Geopron tyyliin.
Tässä olisi Ekowellilläkin parantamisen varaa, eli saunakytkin pitäisi saada tarvittaessa siirrettyä pois koneesta esim. kodinhoitohuoneeseen tms.
Nyt saunatoiminto on osa käyttöyksikköä.
Oikeastaan olisi hyvä jos saisi koko käyttöyksikön, ei siirrettyä, mutta tuplattua jonnekin toiseen paikkaan.
-
IVT:lle saa etäkäyttökonsolin kannettavasta PC:stä, jota voi yläkerran työpöydältä säädellä ja saa hiirellä lisänapin päälle. Samalla näkee valvomokonsolista mikä on varaajan lämpötila.
Tämä menee hieman Jalan linkin testin kommentoimiseksi. HYVÄ LINKKI.
http://www.radron.se/upload/tabeller/2006/02/060217_02_varmepumpar.pdf
No asiaakin. Yllä oleva oli hupia. Ns tyhjäkäyntikulutusta kommentoitiin. Syynä on koneessa oleva kylmäpiirin pumppu merkiltään muistaakseni WILO. Taisi olla 400-450W ja Husdata ohjelmalla näkee hyvin tuonkinkin kulutuksen. Kulutuksen absoluttinen ero (pienin ja suurin) vastaa noin kahden A+ luokan Jääkaappipakastimen vuosittaista sähkökulutusta. Tai 11 päivää lämmitystä, jos vuorokaudessa menee noin 40kwh.
Liuospumpun jatkuva käyttä / käyttö vain kun kompura käy:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=IDGeopro;action=display;num=1144260684;start=3#3
WILO liuospumppu
http://www.wilo.de/
kts. produkte
ps.
olisi mielenkiintoista kuulla miten melu mitattu, kun tuohon ei pääse millään omalla mittarilla. Eroa reilusti enemmän kuin 3db mittauksissa, joka korvakuulolta on paljon. Hinnassa kallein ja noin 25% kalliimpi (~1650 eur) kuin halvin.
Stiebelin pumpun tehdasspeksit:
http://www.stiebel-eltron.de/index.php/de/0/0/produkte/artikel/index.php?pr=1&hg=2&re=5&ar=5462
- katsokaa Saksan ovh, joka muunnettuna on noin 86 200 SEK, joka on noin 49% enemmän kuin Ruotsissa. Testi kertoi kaikkien laitteiden noin hintatason Ruotsissa.
Thermian pumpun speksit:
http://www.huddingeenergi.se/pdf/thermia-diplomat-optimum.pdf
http://www.thermia.se/tsm/