Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Kapepo - 22.12.05 - klo:00:32
-
Hyvää iltaa arvoisa foorumin väki.
Olen alottamassa rakentamista ensi keväänä ja olisi aika valita lämmitysmuoto. Olen selannut foorumia kahtena iltana etsien lukuisiin kysymyksiin vastauksia, mutta lähes aina kun löytyy jokin kiinnostava topic niin tekstistä en ymmärrä mitään (tekniikan ihmelapsi ::)).
Suunnitelmissa on vesikiertoinen lattialämmitys.
Paikallisessa liikkeessä kävin kyselemässä alustavasti maalämpöpumpuista ja antoi IVT-merkkisen pumpun esitteen (ymmärtääkseni laadultaan ihan hyvä?).
Kun talomalli varmistuu niin olisi aika mennä kysymään lopullista tarjousta niin mitä minun pitäisi ottaa huomioon tarjousta pyytäessä?
Siis kerro ihan mielestäsi merkityksettömät/päivänselvät asiat jotka minulle ovat kyllä aivan uusia.
Myyjä kertoi alustavasti, että hintaluokka tulee olemaan noin 15t€ (talo ~130m^2 + talli 40m^2). Tarkka tarjous myöhemmin.
Olen antanut ymmärtää itselleni, että sopiva pumppu tuollaiseen tilaan olisi noin 7kW?
Putket olisi tarkoitus laittaa kallioon. Miten syvä reiän tulisi olla?
Haaveena olisi saada ilmastointi (jäähdytys) kesäksi, mutta jostakin luin, että olisi fiksumpi hoitaa erillisellä ilmalämpöpumpulla kuin liittää maalämpöpumppuun ilmastointi. Kuis on?
Miten LTO:n hankinnan laita on? Nykyisessä rivarissa on lto ja olemme tyytyväisiä sen toimintaan. Miten maalämpöllä lämmitettäessä on kannattaako/voiko laittaa lto:ta
Nyt alkaa luomit painumaan kiinni ja ajatus ei kulje senkäänvertaa joten lisää kysymyksiä tulee myöhemmin.
Vastaajalle/vastaajille tarjoan virtuaalipullon whiskeytä :).
Kiitos ja anteeksi tyhmistä kysymyksistä.
-
kerrotko vielä mihin päin Suomea rakennat?
Jani
-
kerrotko vielä mihin päin Suomea rakennat?
Jani
Kainuuseen.
-
Nopeahkoja kommentteja:
- 7kw on vähintäänkin riittävän suuri pumppu
- porareiän syvyyteen vaikuttaa talon vuotuinen energiankulutus (eristys, asuinpaikkakunta) (150m syvä lämpökaivo vois olla aika lähellä sopevaa...)
- jäähdytys on edullisin käyttää jos siihen hyödyntää maaviileää, joko ilmanvaihtoon kytkettynä tai erillisellä puhallinpatterilla
- IVK:LTO:n voi valita MLP:stä riippumatta. Jos valitsee ristivirta tai vastavirtakennolla olevan koneen voi olla syytä kytkeä maalämpöpumppu hoitamaan ilman jälkilämmitystä mutta jos LTO on toteutettu pyörivällä lämmön talteenottokennolla, lisälämmön tarve on niin pieni että kytkentä MLP:n ei ehkä maksa itseään ikinä takaisin rahansäästönä.
-
Jäähdytys siis ehdottomasti joko sillä puhallinpatterilla tai sitten ILP:llä. Itse olen tykännyt ilpistä siinä mielessä että sillä saa nopeasti lisälämpöä kun tuntuu kolealta.
Maakylmän käyttäminen LTO:n yhteydessä tarkoittaa kallista putkien eristämistä ja tehotonta (vaikkakin lähes ilmaista) toimintaa.
Nykyään ILP:pejä saa alle 600 euron, jolla homma onnistuu. Viime kesän helteillä oli aivan ehdoton peli. Se erillinen puhallinpatteri voisi niinikään olla toimiva ratkaisu. Teit niin tai näin niin rakennusvaiheessa kannattaa laittaa kondenssiveden poistoletkut sopiviin paikkoihin ILP:ä varten, jolloin se on helppo lisätä myös rakennuksen valmistumisen jälkeen (kotitalousvähennys) 8)
Jani
-
Sailorille: Miten niin ehdottomasti ILP tai erillisellä puhaltimella? Jäähdytystehot ilmanvaihtokoneella 1 ... 3 kW ja nykyisiin hyvin eristettyihin taloihin teho riittää vallan mainiosti, tarvehan ei ole kuin max. 5 °C pudotukselle. Yksikerroksisen talon tuloilmakanavien kondenssieristys ei ole kovinkaan suuri kustannus ja jäähdytyksen käyttö aika halpaa.
Suurempi ongelma on valinta erillislaitteiden tai esim. Karhun välillä. Ja sen ratkaisee pääasiassa hinnoittelu.
Pyörivä LTO ja vesipatteri on aivan järjellinen valinta, voit pitää tuloilman t:n juuri siippasi haluamalla tasolla, eikä tarvitse silti voida pahoin sähkönkulutuksen vuoksi (on aivan sama kumpaa kautta torppaasi lämmität). Joku perustelee kylmää (<20°C) tuloilmaa parempana sekoittumisen kannalta, mutta eroa ei taatusti huomaa (ainakaan norminmukaisella ilmanvaihdolla).
Tuossapa oli pähkäiltävää Jouluksi.
-
Sailorille: Miten niin ehdottomasti ILP tai erillisellä puhaltimella? Jäähdytystehot ilmanvaihtokoneella 1 ... 3 kW ja nykyisiin hyvin eristettyihin taloihin teho riittää vallan mainiosti, tarvehan ei ole kuin max. 5 °C pudotukselle. Yksikerroksisen talon tuloilmakanavien kondenssieristys ei ole kovinkaan suuri kustannus ja jäähdytyksen käyttö aika halpaa.
Siinä on se pieni ero että ILP viilentää sisällä olevaa ilmaa, kun taas maakylmä viilentää ulkoa tulevaa ilmaa. On järkevämpää (lue: tehokkaampaa) viilentää sisällä olevaa +22 asteista ilmaa, kuin yrittää viilentää + 28 asteista ulkolämpöä.
Maakylmän liittäminen LTO:hon on riskipeliä. Vaikka kuinka asennuksen ja eristämisen tekee ammattiliike niin kondenssiveden kanssa voi tulla ongelmia. Naapurin maakylmäjärjestelmässä kondenssivesi tiputteli onneksi teknisessä tilassa, jossa putket ovat näkyvillä. Ilkeä ihminen sanoisi ettei se voi muualta tiputtaakaan, koska muualla putkien ympärillä on puhallusvillaa :-/.
Maakylmän lisääminen ilmastointiin tuo mukanaan muutoksia IV-putkitukseen. Tämä siis vähän tilanteesta riippuen, mutta LTO-koneen sijaitessa vastakkaisessa päässä taloa kuin pesutilat niin se aiheuttaa tupla IV-putkituksen vedon. Tämä tietysti olettaen että isäntä ei halua maakylmää sinne kiukaan päälle ;)
Se mistä ollaan samaa mieltä on se että maakylmän käyttö on halpaa, mutta se että kustannuksiin ja tehokkuuteen suhteutettuna se on kallista. Maakylmän markkinoijat eivät laske oikeasti mitä se tulee maksamaan kaikkine töineen ja tarvikkeineen. Pelkkä kenno, olisiko 300 - 600€?, on vasta alkua.
Maakylmän perustamiskustannuksia nostaa putkien eristäminen ja varsinkin eristämistyö. Minä en uskaltaisi itse alkaa solukumilla eristämään omaa taloani. Eristeisiinkin saisi varata yhden ILP:n hinnan. http://www.kespet.fi/hinnastot/solukumihinnasto.html
Saa tehdä ihan niinkuin haluaa, mutta tässä asiassa kannattaa ottaa ehkä se taskulaskin käyttöön ja laskea sitä kuuluisaa "takaisinmaksuaikaa" Suomen helteissä. 8)
Jani
-
Maakylmä on ollut yhden kesän käytössä.
En itse ole kuluja tarkkaan laskenut. mutta ehkä jossain tonnin tai yli luokkaa kaikkinensa ?
Minulla ainakin toimii todella hienosti. Suosittelen!
Edit: linkki keskusteluun.
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1124393784
-
Kumpikohan on oikeasti järkevämpää; jäähdyttää sitä 28 °C ulkoilmaa, jota puhaltimet työntää sisään, tai jäähdyttää sisälämpötilaa, jota tuloilma pyrkii kokoajan lämmittämään?
Meillä muuten käsitellään 22 asteinen sisäilma lämmityksen puolella, ei jäähdytyksen. ;)
-
Kumpikohan on oikeasti järkevämpää; jäähdyttää sitä 28 °C ulkoilmaa, jota puhaltimet työntää sisään, tai jäähdyttää sisälämpötilaa, jota tuloilma pyrkii kokoajan lämmittämään?
Oikeasti on järkevämpää jäähdyttää sitä sisällä olevaa ilmaa, joka poistuessaan LTO:n kennossa viilentää sitä ulkoa tulevaa ilmaa. On väärin edes puhua maaKYLMÄSTÄ, pitäisi puhua maaviileästä.
Mitä tulee käyttömukavuuteen niin ILP osaa myös pelkän kosteudenpoiston huoneilmasta lämpötilaa laskematta, pelkällä puhaltimella saa "liikaa" lämmitetyn uunin lämmön painettua alakertaan, lämpötilan saa asteelleen oikeaksi sinne paikkaan jossa kaukosäädin on, laitteen saa ajastettua pariin otteeseen esim. nukkumaanmenoaikaan viilennyksen tai aamulämmöt ylösnoustessa yms.
@ Tero
"Jäähdytyskenno on IVK:ssa ennen tuloimapuhallinta."
eli kiuas saa osansa kylmästä ?
En ole maakylmää vastaan, mutta jos 1kW saa 3,5 kW kylmää sisälle, niin se maksaa 7,5 senttiä tunti, eli 24h jäähdytys täysillä maksaa 1,8 euroa/vrk. Koska jäähdytystarve on harvoin yli 12h päivässä niin kustannukset /kk liikkuu jossain 30 €/kk. Olettaen tietysti että vuodessa on noin monta hellepäivää (eli ei). Siksi se extratonni siihen maakylmään ei "maksa" itseään takaisin kohonneen kondenssiriskin(kään) takia.
Viimekesän helteet kärvisteltiin tässä kämpässä kun välipohjassa ei ollut kuin 10cm palavillaa ja päällä musta tiilikatto. ILP:llä sai pidettyä sisälämmön tasaisena 21 asteessa (joka oli asetus). Neliöitä 133 yläkerrassa ja portaikon kautta viilenee osa alakertaakin. Mutta sen olessa puoliksi maan sisällä niin jätän sen pois laskuista.
ILP:ä käytettäessä voi ilmanvaihdon laittaa kesällä pienemmälle, koska ILP kuivattaa sisäilmaa tosi tehokkaasti.
Näitä kannattaa pohtia varsinkin kun ulkona on 15 astetta pakkasta ;D
Jani
-
Pyörivä LTO ja vesipatteri on aivan järjellinen valinta, voit pitää tuloilman t:n juuri siippasi haluamalla tasolla, eikä tarvitse silti voida pahoin sähkönkulutuksen vuoksi (on aivan sama kumpaa kautta torppaasi lämmität). Joku perustelee kylmää (<20°C) tuloilmaa parempana sekoittumisen kannalta, mutta eroa ei taatusti huomaa (ainakaan norminmukaisella ilmanvaihdolla).
Matalaenergiatalossa kannattanee mahdollisimman suuri osuus lämmityksestä hoitaa lattian kautta, muutoin lattiat on kylmät ja vaimo murjottaa.
Laskin toissailtana jotta meillä menis 300W jälkilämmitystehoa -32 asteen pakkasessa, kun tuloilma pidetään about +17 asteessa. Siispä en laita pyöriväkennoiseen vesipatteria (ei tuttuni ja sen vaimokaan valittanut että ois tullut kylmiä henkäyksiä vaikka heillä ei ole pingviinissä patteria ensinkään tuolla napapiirillä).
-
@sailor
Järkevyys on tapauskohtaista.
"Siinä on se pieni ero että ILP viilentää sisällä olevaa ilmaa, kun taas maakylmä viilentää ulkoa tulevaa ilmaa. On järkevämpää (lue: tehokkaampaa) viilentää sisällä olevaa +22 asteista ilmaa, kuin yrittää viilentää + 28 asteista ulkolämpöä."
28 asteisesta ilmasta saadaan enemmän energiaa helpolla pois kuin 22 asteisesta ilmasta.
Samalla pientä etua saadaan MLP kompressorille menevän veden lämpenemisestä ja lämpökaivon lämpenemisestä.
"Vaikka kuinka asennuksen ja eristämisen tekee ammattiliike niin kondenssiveden kanssa voi tulla ongelmia."
Juu, en jumakauta uskaltaisi antaa ammattilaisten kustavaksi tuota hommaa.
Mutta ondenssisuojan laitan anyway. Jos talvella on sähköt pois ja lämmittelen takalla niin IV putkista tulee pakkasilmaa ja kondenssi on kiroillinen jos en oo eristänyt.
" Maakylmän lisääminen ilmastointiin tuo mukanaan muutoksia IV-putkitukseen. Tämä siis vähän tilanteesta riippuen, mutta LTO-koneen sijaitessa vastakkaisessa päässä taloa kuin pesutilat niin se aiheuttaa tupla IV-putkituksen vedon. Tämä tietysti olettaen että isäntä ei halua maakylmää sinne kiukaan päälle Wink"
Ei mielestäni mitään merkitystä. Jos se 100W? jäähdytys häiritsee niin saunomisen ajaksi voi sen jäähdytyksen kv pumpun sammuttaa, mieluiten automaattisesti.
Kannattaisi ennemminkin miettiä sitä että saunapäivänä ja aina valmiin kiukaan tapauksessa se poistoilma pitää mukanaan myös pesuhuoneesta ja saunasta tulevan lämmön, ei sitä voi käyttää tuloilman jäähdyttämiseen. pyörivä kenno pitää olla seis koko kesän, ainakin meillä.
Sinä olit päättänyt hoitaa pesuhuoneen kuivauksen ilmankuivaimella, mutta meillä on miellytty lämpöön ja jotenkin tuntuu ehdottomalta ratkaisulta että pesutilojen lattiat pidetään koko kesän pikkasen lämpöisenä (& sauna päällä koko kesän).
"...ja tehokkuuteen suhteutettuna se on kallista."
IV:n lisäksihän maakylmään voi lisätä mielin määrin puhallinpattereita tai passiivipattereita. Ja aina vain MLP hyöätysuhde paranee ja lämpökaivo lämpiää.
"Maakylmän markkinoijat eivät laske oikeasti mitä se tulee maksamaan kaikkine töineen ja tarvikkeineen. Pelkkä kenno, olisiko 300 - 600€?, on vasta alkua."
Olen viimein päättänyt että meillekin tulee maakylmä. Itse asennettuna toivon mukaan kustannus jää 1000-2000 väliin ja huoltotarvetta ei varmaan 20 vuoteen tuu.
(eristeenä villa + höyrynsulkumuovi)
Ja jäähdytys saa toimia kesällä 24h/vrk jotta 200tonnin kivirunkoon saa viilennettyä mahdollisimman paljon seuraavaa hellepäivää varten.
Se tuosta IVK kautta tehtävästä jäähdytyksestä on lisäriesa että pyöriväkennoiseen koneeseen joutuu laittamaan kondenssivesiputken mitä se ei muutoin tarvitsisi.
-
Jos talvella on sähköt pois ja lämmittelen takalla niin IV putkista tulee pakkasilmaa ja kondenssi on kiroillinen jos en oo eristänyt.
En eristänyt höyrynsulun sisäpuolisia IV putkia. Sähkökatkon aikana ei IV-konekaan pyöri, täytyy tarkkailla miten paljon se ilma virtaa "painovoimaisesti" koko systeemin läpi. Luulisin, ettei paljoakaan, kun jokaisen venttiilin painehäviö nimellisvirtaamalla on n. 30Pa.
Avaa vaikka koneen oven, niin ei mene ilma kanavistoon?
Jarno
-
@sailor
Olen viimein päättänyt että meillekin tulee maakylmä. Itse asennettuna toivon mukaan kustannus jää 1000-2000 väliin ja huoltotarvetta ei varmaan 20 vuoteen tuu.
(eristeenä villa + höyrynsulkumuovi)
Onnittelut valinnasta. Minulla tosiaan Pelican pyöriväkennoinen ja toimii hienosti, eikä ole niska kipee ja nuha, niinkuin ILP:n puhalluksen kanssa kuulemma helposti käy.
Kondenssia tulee mahtavan paljon LTO laitteelle sitten kesällä ja sehän on kaikki pois lakanoista :D
Edit: virhe
-
En eristänyt höyrynsulun sisäpuolisia IV putkia. Sähkökatkon aikana ei IV-konekaan pyöri, täytyy tarkkailla miten paljon se ilma virtaa "painovoimaisesti" koko systeemin läpi. Luulisin, ettei paljoakaan, kun jokaisen venttiilin painehäviö nimellisvirtaamalla on n. 30Pa.
Jarno
Jos (ja kun)perhospelti on asennettu niin kylmää "valuu" merkityksetön määrä koneen ollessa pysähdyksissä.
Muisteloa: Jos ilmamäärä on 100 litraa sekunnissa ja ilman lämpötilan saa laskettua 10 astetta niin tuo tarkoittaa sitä että tehoksi tulee n. 1200w.
Perus ILP:llä saa puskettua sen kolminkertaisen tehon 1000 W:lla (COP n. 3,5). Tämä tarkoittaa sitä että invertteriohjatulla ILP:llä tuon maakylmän kylmätehon saavuttamiseen menee 342W. Kun tästä vähennetään se maakylmäjärjestelmän vaatima kiertovesipumpun teho (60-90W?) ja IV-koneen kovemmilla kierroksilla toimimisen vaatimat 200W niin voidaan todeta että maakylmän halvat käyttökustannukset vs. ILP ovat lumetta. Samaan säästötulokseen pääsee kun sammuttaa television napista eikä kaukosäätimestä.
Olen tosin lyhyen matematiikan opiskellut, joten tarkentakaa tarvittaessa ;)
Jani
-
@sailor
28 asteisesta ilmasta saadaan enemmän energiaa helpolla pois kuin 22 asteisesta ilmasta.
Samalla pientä etua saadaan MLP kompressorille menevän veden lämpenemisestä ja lämpökaivon lämpenemisestä.
Tuon lämpökaivon lämmittämisen allekirjoitan, mutta tuo energian "pois saanti" tökkii. On toki eri asia pitää yllä sisälämpötilaa (esim. 22 astetta) kuin yrittää viilentää suurella nopeudella liikkuvaa 28 asteista sisääntulevaa ilmaa.
Jos meinaat sen maakylmän laittaa niin ei siinä mitään. Itse taipuisin ennenmin tänne epäsuorasti linkattuun puhaltimiin: http://www.sabiana.it/download/allegati/prod_scheda_17_2_2.pdf
Noita kun sirottelisi pari kappaletta sopiviin paikkoihin, eristäisi vesiputket hyvin, tai suojaputkittaisi käyttövesiputkien tapaan niin siinä yhdistyisi mielestäni maaviileän / ILP: edut. (tämä siis tietämättä yhtään mitä nuo konvektorit maksaa)
Jani
-
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde viilentäessä lienee noin. 2 - 3.
Kun höyrystin on lämpimässä hyötysuhde kaskee radikaalisti.
Ulkoilman ollessa 28 astetta ja pumpun ulkoyksikkö aurinkoisella seinällä tilanne on vielä täysin toinen.
Jos ostetaan pumppu ainostaan jäähdytykseen pumppu on sijoitettava pohjoisseinälle, jolloin lämmitys käyttö huononee. Lisäksi halvoissa vain jäähdytykseen tehdyissä on-off koneissa hyötysuhde ei ole hyvä, kun taas kunnon inverter kone on kallis hankinta vain jäähdytykseen.
Ilmalämpöpumppu ei ainoastaan kierrätä ja jäähdytä sisäilmaa, vaan se jäähdyttää myös ulkoilmaa, koska LTO on tietenkin myös kesällä päällä.
Jos pihalla on helle, niin ILP käy luultavasti lähes täysillä ja jäähdyttää esim. 2,4 kW ja silloin ottaa esim. 700 - 1000W ja samaan aikaan LTO 150W. Eli yhteensä 850-1150W.
Maakylmässä virtaus on (hetkellisesti)esim 200l/s ja jäähdytys esim 28->16 astetta niin jäähdytys teho karkeasti n. 2,6-3 kW riippuen ilman kosteudesta. (Pelicanin patterin mitoitusteho muistaakseni 4kW)
Ottoteho (200 l/s) LTO n. 250 W ja kv pumppu (esim. UPS 25-60) n. 60 W. eli yhteensä n. 300 W.
Tärkeä seikka; ILP on pistemäinen jäähdytys ja aiheuttaa helpolla vedon tunnetta (LVI-tekniikassa veto on määritelty "pistemäinen ilmasuihku"). Se ei välttämättä jäähdytä esim makuuhuonetta joka on kauempana lämpöpumpusta. Lämpöpumpun läheisyydessä kontra makuuhuone voi olla suurikin ero sisäilmaston lämpötilassa.
Maakylmä jakautuu tasaisesti koko taloon aiheuttamatta vedon tunnetta ja "tukka pöllyy" fiiliksiä.
Laskelmia ei sitten tarvitse tarkastaa laskimella, vaan ne on suuntaa antavia ;)
-
Vanhoja SABIANA hintoja (tarkista maahantuojalta!)
Patterit (Malli FUTURA / FAN COILS):
http://www.sabiana.it/prod_scheda.asp?idutente=&nomesezione=PRODOTTI&idsezione=19&idlingua=2&idfamiglia=3&idsottofamiglia=3&idprodotto=0
FSR 2, 218,14 Euroa
FSR 4, 273,77
FST 24 MO, 289,14
FSR 4:n jäähdytysteho 2,0 - 2,8 KW riippuen puhaltimen nopeudesta ; vesilämpö 7C/12C
Säätimet:
TMO-T 79,10
TMO-AU 106,14 (automaattinen propellinopeussäätö)
TMV-T 77,04
TMV-M 65 (ruotsalaistyyppisiin systeemeihin jatkuvalla virtauksella ilman sulkuventtiilin ohjausta; manuaalinen propellinopeussäätö)
TMV-AU : mahdollisuuksia erilaisiin säätöihin ja virittelyihin.
FST:ään TMO-T, koska kattomallin puhallinpatteri ja säädin ja termostaatti seinässä.
Nuo ovat uusiksi pattereiksi saneeraukseen ok, koska hyvät hyötysuhteet. Itse korvaan FSR4:lla 2 isoa ns. "rättipatteria" kellarissa .
-
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde viilentäessä lienee noin. 2 - 3.
* kun ei ole, on/off COP 3,21 ja Inv jopa 5,1
* linkki:http://www.scanoffice.fi/tuotteet_jaahdytys.html
Kun höyrystin on lämpimässä hyötysuhde kaskee radikaalisti.
Ulkoilman ollessa 28 astetta ja pumpun ulkoyksikkö aurinkoisella seinällä tilanne on vielä täysin toinen.
* ulkoyksikkö sijoitetaan aina pohjoisseinälle
Jos ostetaan pumppu ainostaan jäähdytykseen pumppu on sijoitettava pohjoisseinälle, jolloin lämmitys käyttö huononee.
* Juu ei huonone, johtuen siitä että ilman lämpötila on jotakuinkin sama vuorokauden keskiarvona ilmansuunnista riippumatta lämmityskaudella, kun tämä lakkaa pitämästä paikkaansa on lämmitystarve mitätön (ILP FAQ)
Lisäksi halvoissa vain jäähdytykseen tehdyissä on-off koneissa hyötysuhde ei ole hyvä, kun taas kunnon inverter kone on kallis hankinta vain jäähdytykseen.
* ei mainittavaa (100-300€) kustannuseroa
* hintoja http://www.lampopumput.info/foorumi/viewforum.php?f=6&sid=271de1066b56221056e73765037fb425
Ilmalämpöpumppu ei ainoastaan kierrätä ja jäähdytä sisäilmaa, vaan se jäähdyttää myös ulkoilmaa, koska LTO on tietenkin myös kesällä päällä.
*eikös tämä ole hyvä asia että käytetään jäteilman kylmä hyödyksi, itse aion pitää myös LTO:n jälkilämmityspatterin päällä, siellä kiertää 20-22 asteinen vesi helteillä. (tämän hyöty täytyy vielä testata mittaamalla)
Jos pihalla on helle, niin ILP käy luultavasti lähes täysillä ja jäähdyttää esim. 2,4 kW ja silloin ottaa esim. 700 - 1000W ja samaan aikaan LTO 150W. Eli yhteensä 850-1150W.
* LTO on aina päällä ja mikäli haluat kämppäsi (jostain syystä??) alle 20 asteiseksi niin toki ILP voi huutaa täysillä, mutta miksi?
Maakylmässä virtaus on (hetkellisesti)esim 200l/s ja jäähdytys esim 28->16 astetta niin jäähdytys teho karkeasti n. 2,6-3 kW riippuen ilman kosteudesta. (Pelicanin patterin mitoitusteho muistaakseni 4kW)
* Itse kirjoitit " Päivällä kone täysillä. Öisin puolitéholla." Pelican kuluttaa 300W täydellä teholla. Asia ei vaan ole noin yksinkertainen että voit laskea tuon tehon tuosta vain. Kun sulla tulee sitä ilmaa 200 litraa/ sekunti sinne kämppään, niin ihan yhtä paljon sulla lähtee sitä viilennettyä ilmaa sieltä myös pois. Siinä se juju ILP:n ja maakylmän välillä piilee. Kun Helteellä maakylmän käyttäjä kääntää hanikat kaakkoon niin ILP:n omistaja pikemminkin laskee LTO:n nopeutta ja ylläpitää viileyttä. Suihku yms. tilat kuivuvat ennätysnopeasti koska ILP kuivattaa sisäilmaa.
Tärkeä seikka; ILP on pistemäinen jäähdytys ja aiheuttaa helpolla vedon tunnetta (LVI-tekniikassa veto on määritelty "pistemäinen ilmasuihku"). Se ei välttämättä jäähdytä esim makuuhuonetta joka on kauempana lämpöpumpusta. Lämpöpumpun läheisyydessä kontra makuuhuone voi olla suurikin ero sisäilmaston lämpötilassa.
* mutta kun ei ole, LTO tasaa osaltaan, samoin takkaventtiili levittää kierrätysilmaa. ILP:n puhallussuunnan saa valittua melko monipuolisesti, ml. keilaaminen. Jos sen suuren eron haluaa (ja niskansa kipeäksi) niin voihan sitä viettää laadukasta vapaa-aikaa seisoskelemalla (minun tapauksessani) portaikossa. ILP:n paikkaa kannattaa toki optimoida käyttötarkoituksen mukaisesti
Laskelmia ei sitten tarvitse tarkastaa laskimella, vaan ne on suuntaa antavia ;)
* lyhyelläkin matikalla: samaa mieltä :D
Jani
-
Ottoteho (200 l/s) LTO n. 250 W ja kv pumppu (esim. UPS 25-60) n. 60 W. eli yhteensä n. 300 W.
Pelicanissa on kaksi puhallinta, kumpikin erikseen max. 300W. 200l/s vaatii varmasti väljälläkin kanavistolla lähes täydet tehot (190l/s @ 150Pa). Lisäksi UPS 25-60:llä ei varmaankaan yksinään kierrätetä porakaivon vettä?
Energiankulutuksen kannalta olisi huippukulutuksen (lämmitys tai jäähdytys) aikana parempi pitää ilmanvaihto niin pienellä kuin ilman laadun kärsimättä vain voi, eikä suinkaan täysillä.
Itse päädyin siihen, että asensin maakylmää varten erillisen puhallinkonvektorin, joka on käytännössä vastaava kuin ILP:n sisäyksikkö, mutta kylmää ei tehdä kompressorilla, vaan porakaivovedellä. IV-koneen saa säätää ilmanVAIHDON tarpeen mukaan, eikä kylmää haaskata harakoille. Maksimiteholla patterin puhallin vie n. 100W, vesipumppuna tuollainen pieni maalämpökoneen pumpun lisäksi.
Käytännössä ei ole vielä hajuakaan miten hyvin tämä toimii, toivottavasti ensi kesänä pääsee testaamaan riittääkö jäähdytysteho (patterin mitoitus) ja kuinka nopeasti kaivo lämpenee, eli kuinka pitkälle hellejaksolle viilennystehoa riittää.
Jarno
-
Omat kommentit kahdella ** :llä ;)
hyötysuhde viilentäessä lienee noin. 2 - 3.
* kun ei ole, on/off COP 3,21 ja Inv jopa 5,1
** COP ei monasti ole yli kolmen jäähdyttäessä. Soitappa johonkin asiantuntijalle ja kysäise . Hyvissä olosuhteissa COP lämmitettäessä voi olla 5 luokkaa ja jäähdyttäessä aina yksi alle lämmitys COP:n
Kun höyrystin on lämpimässä hyötysuhde kaskee radikaalisti.
Ulkoilman ollessa 28 astetta ja pumpun ulkoyksikkö aurinkoisella seinällä tilanne on vielä täysin toinen.
* ulkoyksikkö sijoitetaan aina pohjoisseinälle
** ok.
Lisäksi halvoissa vain jäähdytykseen tehdyissä on-off koneissa hyötysuhde ei ole hyvä, kun taas kunnon inverter kone on kallis hankinta vain jäähdytykseen.
* ei mainittavaa (100-300€) kustannuseroa
** On-off koneissa ei edelleenkään hyvä COP
** Hyvä inverter kone on edelleen paljon kalliimpi kuin on off kone.
Ilmalämpöpumppu ei ainoastaan kierrätä ja jäähdytä sisäilmaa, vaan se jäähdyttää myös ulkoilmaa, koska LTO on tietenkin myös kesällä päällä.
*eikös tämä ole hyvä asia että käytetään jäteilman kylmä hyödyksi, itse aion pitää myös LTO:n jälkilämmityspatterin päällä, siellä kiertää 20-22 asteinen vesi helteillä. (tämän hyöty täytyy vielä testata mittaamalla)
**aiot siis pyörittää pumppua helteillä. Oletatko, että kun ilp on yhdessä tilassa, niin ilma joka poistetaan vessoista ym. on edelleen niin viileä, että siitä saadaan siirrettyä sitä tuloilmaan. Sinulla lienee pyöriväkennoinen, jos aiot niin edes yrittää.
((onko kaikki kanavat eristetty?).
Jos pihalla on helle, niin ILP käy luultavasti lähes täysillä ja jäähdyttää esim. 2,4 kW ja silloin ottaa esim. 700 - 1000W ja samaan aikaan LTO 150W. Eli yhteensä 850-1150W.
* LTO on aina päällä ja mikäli haluat kämppäsi (jostain syystä??) alle 20 asteiseksi niin toki ILP voi huutaa täysillä, mutta miksi?
** jos aiot yhdestä pisteestä jäähdyttää esim noin 200 neliötä, se saa huutaa täysillä, varmasti.
Maakylmässä virtaus on (hetkellisesti)esim 200l/s ja jäähdytys esim 28->16 astetta niin jäähdytys teho karkeasti n. 2,6-3 kW riippuen ilman kosteudesta. (Pelicanin patterin mitoitusteho muistaakseni 4kW)
* Itse kirjoitit " Päivällä kone täysillä. Öisin puolitéholla." Pelican kuluttaa 300W täydellä teholla. Asia ei vaan ole noin yksinkertainen että voit laskea tuon tehon tuosta vain. Kun sulla tulee sitä ilmaa 200 litraa/ sekunti sinne kämppään, niin ihan yhtä paljon sulla lähtee sitä viilennettyä ilmaa sieltä myös pois. Siinä se juju ILP:n ja maakylmän välillä piilee. Kun Helteellä maakylmän käyttäjä kääntää hanikat kaakkoon niin ILP:n omistaja pikemminkin laskee LTO:n nopeutta ja ylläpitää viileyttä. Suihku yms. tilat kuivuvat ennätysnopeasti koska ILP kuivattaa sisäilmaa.
**Jäähdytysteho on edelleenkin noin tuo mitä laskin päässä. Ja pyöriväkennoinen ottaa oikeasti viileetä talteen.
Maakylmä puhaltaa muuten sisään kuivaa ilmaa.
Tärkeä seikka; ILP on pistemäinen jäähdytys ja aiheuttaa helpolla vedon tunnetta (LVI-tekniikassa veto on määritelty "pistemäinen ilmasuihku"). Se ei välttämättä jäähdytä esim makuuhuonetta joka on kauempana lämpöpumpusta. Lämpöpumpun läheisyydessä kontra makuuhuone voi olla suurikin ero sisäilmaston lämpötilassa.
* mutta kun ei ole, LTO tasaa osaltaan, samoin takkaventtiili levittää kierrätysilmaa. ILP:n puhallussuunnan saa valittua melko monipuolisesti, ml. keilaaminen. Jos sen suuren eron haluaa (ja niskansa kipeäksi) niin voihan sitä viettää laadukasta vapaa-aikaa seisoskelemalla (minun tapauksessani) portaikossa. ILP:n paikkaa kannattaa toki optimoida käyttötarkoituksen mukaisesti
**Tuo nyt on ohimennyt juttu tuo takkakierto. Ja LTO ei kovin paljon sitä viileetä levittele varsinkin jos sinulla on kanavat eristämättä ja puhallusnopeus pienellä.
Laskelmia ei sitten tarvitse tarkastaa laskimella, vaan ne on suuntaa antavia ;)
* lyhyelläkin matikalla: samaa mieltä :D
** En kommentoi :-X
Jani
** Tero
[/quote]
-
Kysymys Tommy200:lle:
Kirjoitit:
" Nuo ovat uusiksi pattereiksi saneeraukseen ok, koska hyvät hyötysuhteet. Itse korvaan FSR4:lla 2 isoa ns. "rättipatteria" kellarissa ."
Uteliaana kyselen, mitkä säätimet FSR4:lle valitsit?
-Peca-
-
@sailor
>Tuon lämpökaivon lämmittämisen allekirjoitan, mutta tuo energian "pois saanti" tökkii. On toki eri asia pitää yllä sisälämpötilaa (esim. 22 astetta) kuin yrittää viilentää suurella nopeudella liikkuvaa 28 asteista sisääntulevaa ilmaa.
Talon sisällä oleva lämpöenergian määrähän se on se mistä tulee hiki.
Lämpöenergiaa siirtyy tehokkaammin/enemmän/nopeammin 28 asteesta 8 asteeseen kuin 22 asteesta 8 asteeseen.
>Jos meinaat sen maakylmän laittaa niin ei siinä mitään.
Laitoin eilen tilaukseen LTR-6-AC-CG koneen. Siinä näytti jäähdytyskenno + suntti + säätömoottori tekevän noin 700€ tarjoushintaan. Kone pystyy vaihtamaan kämppämme ilman 4 kertaa kahdessa tunnissa suurimmalla teholla (enerventtiilillä ei oo pienempää mutta riittävää AC konetta), joten kesäistä viilennystä ja tuuletusta varten asennan pari sähköisesti avautuvaa lisäventtiiliä strategisiin paikkoihin. (lisäksi se tavanomaisesti starttaa pyörivän kennon yms. jos joskus sisältä tulisi viileänpää kuin ulkoa)
Ja puhallinpatterin laitan jonnekkin strategiseen paikkaan jos sille ilmenee tarve. (Thermialla on mielestäni kohtalaisen nätti puhallinpatteri, sijoituksesta riippuen toimi muistaakseni myös passiivisesti... ja jos hiljaisen systeemin haluaa niin kattoon vois laittaa semmoisen ison passiivisen jäähdytyspalkin.
(luultavasti jäähdytyksen tarve on mitätön, räystäät ja superlasit suojaavat auringon säteilyltä, mutta ei tuo 700€+asennus vara venettä kaada, hankalempi se ois laittaa jälkeenpäin jos tarve ilmenee)
-
@sailor
>Kun sulla tulee sitä ilmaa 200 litraa/ sekunti sinne kämppään, niin ihan yhtä paljon sulla lähtee sitä viilennettyä ilmaa sieltä myös pois.
LTO voi auttaa jos LTO on tuloilmassa ennen jäähdytyspatteria. Onko?
>Suihku yms. tilat kuivuvat ennätysnopeasti koska ILP kuivattaa sisäilmaa.
Älä viitsi. Kuka hassu ILPillä jäähdyttäisi/kuivaisi pesutiloja?
Vai meinaatko että pesuhuhuoneen ovi auki??
>* mutta kun ei ole, LTO tasaa osaltaan, samoin takkaventtiili levittää kierrätysilmaa.
Mielestäni turhan kaukainen vertaus
ILP kierrättää ilmaa siinä huoneessa missä se on + jakaa LTO:n (VTO?) kautta mutta huonommalla teholla kuin maakylmäpatteri.
taitaa olla molempi parempi ;-)
-
@Tommy200
>IV-putkiin kertyy kaikesta huollosta huolimatta aina hieman pölyä, itiöitä yms, jotka tykkää jäädä majailemaan. Homee sinällään ei asu mielellään vetoisassa paikassa. Miksi ottaa riski kun kyseessä on iso kallis (IV) kokonaisinvestointi.
>Pieni kondenssimoka jossain, niin pitkässä jouksussa tulee kallis korjata. Niitä itiöitä on eniten liikkeellä juuri silloin kun kelit ovat kuumat ja kosteat.
Huomaa että jos ilmanvaihtoputkissa kulkee viileää, kondenssivesi ei tule putken sisäpintaan vaan ulkopintaan. Siis putken sisäpinnan epäpuhtaudet ei aiheuttane lisäriesaa jäähdytettäessä.
-
Sähkökatkojutusta vielä...
Mielestäni jos ei sulkupeltejä ole niin on mahdollista että jätekanavan lämpöisyydestä johtuen voi IV kanaviin jäädä piippuilmiö pakkasella ja ilmanvirtausta tapahtuu.
Pääpointini oli kuitenkin se että jos esim. meillä kaksi isoa tulisijaa imee kuutiokaupalla ilmaa talosta niin IV kanavat varmasti viilenee, edelleen jos ei sulkupeltejä kanavissa ole.
(jaap, pitää laittaa sulkupellit tilaukseen...)
-
Ensiksi: Copy/Paste:kaa pitkät vastaukset Esim. Muistioon ennen lähetä/esikatselu napin painallusta. Ylipitkä vastaus aiheuttaa uudelleenkirjoitustarpeen :-/ :-/
@ Tero
COP ei monasti ole yli kolmen jäähdyttäessä. Soitappa johonkin asiantuntijalle ja kysäise . Hyvissä olosuhteissa COP lämmitettäessä voi olla 5 luokkaa ja jäähdyttäessä aina yksi alle lämmitys COP:n
*** asiantuntijoista en tiedä, mutta panasonic:n COP:
on/off pumppu http://www.scanoffice.fi/pdf/esite_panasonic_pw9-12dke.pdf
ja inverter (lippulaiva) pana :http://www.scanoffice.fi/pdf/esite_panasonic_he9-12dke.pdf
Lisäksi halvoissa vain jäähdytykseen tehdyissä on-off koneissa hyötysuhde ei ole hyvä, kun taas kunnon inverter kone on kallis hankinta vain jäähdytykseen.
*** tuota on/off pikku panasonic:a saa yleisesti 599€ ja invertterimallia 890€, suuremmissa koneissa hintaerot ovat pienemmät (koska kukaan ei osta on/off mallia?), tietysti "lippulaiva" maksaa ionisaattoreiden ja hapirikastimien kera sitten enemmän.
Ilmalämpöpumppu ei ainoastaan kierrätä ja jäähdytä sisäilmaa, vaan se jäähdyttää myös ulkoilmaa, koska LTO on tietenkin myös kesällä päällä.
**aiot siis pyörittää pumppua helteillä. Oletatko, että kun ilp on yhdessä tilassa, niin ilma joka poistetaan vessoista ym. on edelleen niin viileä, että siitä saadaan siirrettyä sitä tuloilmaan. Sinulla lienee pyöriväkennoinen, jos aiot niin edes yrittää.
((onko kaikki kanavat eristetty?).
*** Olen jo pyörittänyt ILP:ä viime kesän helteillä, kuten aiemmin mainitsin niin välipohjassa ei ollut puhallusvilloja, joten mustan tiilikaton ja asuintilojen välillä ei ollut kuin tiilikatto->aluskate->10cm palavillaa->höyrynsulkumuovi->ilmarako ja kattopaneeli.
IV-putket on eristetty parocin 50mm ACE:lla (ww.kespet.fi), lisäksi takan kiertoilmaputki on eristetty 50 mm parocin matolla. Syksyllä koko "roska" on upotettu puhallusvillaan, siten että kanavistojen päällä on n.1/2 metrin kummut.
IV-kone on ihan kuutiokone ja tottakai kaikki poistuva ilma, joka on viileämpää kuin tuleva ilma viilentää tulevaa ilmaa. Jos kuutiokoneen hyötysuhde on 50% niin tulevan ilman ollessa +28, ja poistuvan ilman +22, niin tuleva ilma jäähtyy 25 asteiseksi, kun tämä 25 asteinen ilma ajetaan jälkilämmityspatterin läpi, jossa virtaa L2-piirin 20 asteinen vesi, niin oletan saavani taloon jotain 22-23 asteista ilmaa. Takan kierrätysilma tulee ennen vesipatteri, joka tod.näk. kannattaa ohjata ulos, koska se imetään olohuoneen korotetun katon ylimmäisestä kohtaa, johon lämpö kohoaa.
Jos pihalla on helle, niin ILP käy luultavasti lähes täysillä ja jäähdyttää esim. 2,4 kW ja silloin ottaa esim. 700 - 1000W ja samaan aikaan LTO 150W. Eli yhteensä 850-1150W.
** jos aiot yhdestä pisteestä jäähdyttää esim noin 200 neliötä, se saa huutaa täysillä, varmasti.
*** tämä riippuu tietysti koneesta ja huoneiston avonaisuudesta. Kannattaa kuitenkin huomioida että kysymys ei ole pelkästään lämpötilan laskemisesta, pienikin ilman kosteuden lasku vaikuttaa dramaattisesti asumismukavuuteen. Itsellä 2,65kW on/off kone ja huolimatta olemattomasta yläpohjan eristyksestä kone pysähteli myös päivällä (asetuslämpö 21 tjms). En minä 200m2 viilentämiseen yli 3kW ILP:ä ottaisi, Suomen ilmaston vaatima lämpöeristys toimii näet (onneksi) myös kesällä. Kaikki poistoventtiilit imevät edelleen ilmaa eteenpäin ILP:n suuntauksesta huolimatta.
Maakylmässä virtaus on (hetkellisesti)esim 200l/s ja jäähdytys esim 28->16 astetta niin jäähdytys teho karkeasti n. 2,6-3 kW riippuen ilman kosteudesta. (Pelicanin patterin mitoitusteho muistaakseni 4kW)
**Jäähdytysteho on edelleenkin noin tuo mitä laskin päässä. Ja pyöriväkennoinen ottaa oikeasti viileetä talteen.
Maakylmä puhaltaa muuten sisään kuivaa ilmaa.
*** Talon sisällä vaikuttavan jäähdytystehossa pitäisi ottaa huomioon ulospuhallettava (kylmä/lämpö), eikä yksin tuijottaa sisääntulevan ilman lämpötilaa, en olisi lainkaan varma että maakylmässä kannattaa LTO:ta huudattaa täysillä. vrt. "COP" / sisäilman lämpö
Tärkeä seikka; ILP on pistemäinen jäähdytys ja aiheuttaa helpolla vedon tunnetta (LVI-tekniikassa veto on määritelty "pistemäinen ilmasuihku"). Se ei välttämättä jäähdytä esim makuuhuonetta joka on kauempana lämpöpumpusta. Lämpöpumpun läheisyydessä kontra makuuhuone voi olla suurikin ero sisäilmaston lämpötilassa.
**Tuo nyt on ohimennyt juttu tuo takkakierto. Ja LTO ei kovin paljon sitä viileetä levittele varsinkin jos sinulla on kanavat eristämättä ja puhallusnopeus pienellä.
*** takkakierto toimii talvikaudella hyvin, sitä en tiedä (ilman mittausta) kannattaako sitä käyttää omassa tapauksessa helteellä vai kannattaako se laittaa kesäasentoon. Vaatii mittausta.
MISTÄ olet saanut sellaisen kuvan että kanavat on eristämättä ??? Vain puhallusvilla puuttui.
Jani
-
Talon sisällä oleva lämpöenergian määrähän se on se mistä tulee hiki.
Lämpöenergiaa siirtyy tehokkaammin/enemmän/nopeammin 28 asteesta 8 asteeseen kuin 22 asteesta 8 asteeseen.
Siirtyy kyllä, mutta talon sisällä oleva lämpöenergian määrää (huomioiden ilman vaihtuvuus, kiertovesipumpun kierrätysnopeus jne.) tuolla ei voi yksioikoisesti todeta.
Jani
-
@sailor
LTO voi auttaa jos LTO on tuloilmassa ennen jäähdytyspatteria. Onko?
>Suihku yms. tilat kuivuvat ennätysnopeasti koska ILP kuivattaa sisäilmaa.
Älä viitsi. Kuka hassu ILPillä jäähdyttäisi/kuivaisi pesutiloja?
Vai meinaatko että pesuhuhuoneen ovi auki??
>* mutta kun ei ole, LTO tasaa osaltaan, samoin takkaventtiili levittää kierrätysilmaa.
Mielestäni turhan kaukainen vertaus
ILP kierrättää ilmaa siinä huoneessa missä se on + jakaa LTO:n (VTO?) kautta mutta huonommalla teholla kuin maakylmäpatteri.
taitaa olla molempi parempi ;-)
Edelleen kaikissa järjestelmissä lienee koneellinen ilmanvaihto. ILP:n kuivattama ilma virtaa juurikin sinne tiloihin, jossa poistot sijaitsee. Sinunkin talossasi on kylpyhuoneen oven alla rako josta ilma virtaa kylpyhuoneeseen. Kuivempi ilma kostuu ja menee poiston kautta LTO:lle ja ulos. Ja kyllä, suihkun jälkeen kylppärin ovea voi pitää auki 8)
Itselläni ILP kuivattaa yläkerran suihkutilan ennätysnopeasti kesällä, vaikka lattialämmitys ei ole päällä.
Jani
EDIT: typo
-
@sailor
>Edelleen kaikissa järjestelmissä lienee koneellinen ilmanvaihto. ILP:n kuivattama ilma virtaa juurikin sinne tiloihin, jossa poistot sijaitsee.
Ai niinjoo, se kyllä pitää paikkansa...
>Itselläni ILP kuivattaa yläkerran suihkutilat ennätysnopeasti kesällä, vaikka lattialämmitys ei ole päällä.
Luulis että talvella esim 20 kosteus% sisäilma imee vettä itseensä tehokkaammin. Vai?
Kuinka paljon tuo ILP saa huoneilman kosteus% laskettua?
Eiks sulla ollut myös se erillinen ilmankuivain pesutiloissa?
-
@sailor
>Edelleen kaikissa järjestelmissä lienee koneellinen ilmanvaihto. ILP:n kuivattama ilma virtaa juurikin sinne tiloihin, jossa poistot sijaitsee.
Ai niinjoo, se kyllä pitää paikkansa...
>Itselläni ILP kuivattaa yläkerran suihkutilat ennätysnopeasti kesällä, vaikka lattialämmitys ei ole päällä.
Luulis että talvella esim 20 kosteus% sisäilma imee vettä itseensä tehokkaammin. Vai?
Kuinka paljon tuo ILP saa huoneilman kosteus% laskettua?
Eiks sulla ollut myös se erillinen ilmankuivain pesutiloissa?
Talvella ei tietysti voi muuta toivoa kuin kosteus leviäisi ympäri taloa. Meitin toukkaan iski eka flunssa ja ostin ufoxin ilmankostuttimen sen huoneeseen. Ilmankosteus nousi huoneessa oven vieressä puoliteholla (150W) 22% 34%:iin. Sama mittari nousi olohuoneessa 27%:iin ilmankostuttimen ansiosta. Toukan huoneen ovi pääsääntöisesti puoliksi auki.
Sama hiuskosteusmittari laski 15-20% viime kesän helteillä ILP:llä. Olen yrittänyt kalibroida ko. värkkiä useaan otteeseen, joten kesän luvuista en osaa muuta sanoa kuin pudotuksen määrän. Nyt mittari on kalibroitu työpaikan kosteusmittauksen perusteella.
Kosteudenpoistin on alakerran saunatiloissa, alakerran suihkuja ei käytetä kuin saunomisen yhteydessä. Kosteudenpoistin oli lainassa kaverin raksalla ja sain ekaa kertaa LTO:n pätkimään (saunan jälkeen), tosi ärsyttävää btw. Onneksi löysin säätönupin pätkimislämpötilalle laskin sen 7->4 asteeseen.
Yläkerran WC:ssä on höyrysuihkukaappi, jonka oven yläpuolella ILP:n sisäyksikkö sijaitsee. WC:n edestä lähtee portaat alakertaan. Tuossa suihkukaapissa on 3kW:n höyrynkehitin, joten ILP:n kosteudenpoistoa on testattu myös viime kesän helteillä 8)
Jani
-
*eikös tämä ole hyvä asia että käytetään jäteilman kylmä hyödyksi, itse aion pitää myös LTO:n jälkilämmityspatterin päällä, siellä kiertää 20-22 asteinen vesi helteillä. (tämän hyöty täytyy vielä testata mittaamalla)
@ Sailor
Mitä tämä 22 asteinen vesi on. onko se lattilämmityspiirin vettä? Jos on, niin aiotko lämmittää lattiaa ja jähhdyttää tuloilmaa?
Talven kuivailma ongelmiin oiva apu on pyöriväkennoinen LTO!
Edit
alla vastaat kysymykseeni itse....
Kopio*********************
IV-kone on ihan kuutiokone ja tottakai kaikki poistuva ilma, joka on viileämpää kuin tuleva ilma viilentää tulevaa ilmaa. Jos kuutiokoneen hyötysuhde on 50% niin tulevan ilman ollessa +28, ja poistuvan ilman +22, niin tuleva ilma jäähtyy 25 asteiseksi, kun tämä 25 asteinen ilma ajetaan jälkilämmityspatterin läpi, jossa virtaa L2-piirin 20 asteinen vesi, niin oletan saavani taloon jotain 22-23 asteista ilmaa. Takan kierrätysilma tulee ennen vesipatteri, joka tod.näk. kannattaa ohjata ulos, koska se imetään olohuoneen korotetun katon ylimmäisestä kohtaa, johon lämpö kohoaa.
Kopio**********************
-
@ Sailor
Mitä tämä 22 asteinen vesi on. onko se lattilämmityspiirin vettä? Jos on, niin aiotko lämmittää lattiaa ja jähhdyttää tuloilmaa?
Talven kuivailma ongelmiin oiva apu on pyöriväkennoinen LTO!
Se on lattiavettä (lue: http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=id_lampoassa;action=display;num=1120824688)
Toisin sanoen kosteiden tilojen lattioita voisi myös lämmittää ??? helteellä ulkoa tulevalla ilmalla. Sitä voisi vielä tehostaa ohittamalla LTO:n ja ajamalla helleilma suoraan vesipatterin läpi jakoon.
Ei se pyöriväkennoinen taida paljoa auttaa, koska ymmärrykseni mukaan se ei lisää ulkoa tulevaa kosteutta enempää kuin kuutio-LTO. Pyöriväkennoinen varmaan palauttaa osan huoneistossa syntyvästä kosteudesta takaisin huoneistoon. Sitä kosteutta taas ei synny tyhjästä (meillä ei saunota joka päivä).
off-topic:
Taloa suunnitellessani laskin pyöriväkennoisen kannattavuutta ml-talossani. Mikäli ilmanvaihtoon menisi se 1/3 talon lämmitysenergiasta niin sain säästöksi 53 euroa vuodessa. Sillä olisi päästy hiha-arviolla takaisinmaksuaikaan 8-12 vuotta, joka olisi kuitenkin romuttunut suodatinrumballa. Nykyisessä koneessa oleva sähkösuodatin teki 350 euron investoinnilla suodattimien vaihdosta käytännössä ilmaista (10 egee levy, josta leikkaamalla saa jotain 15-20 suodatinta). Eikä tarvitse koskaan pihistellä tai arvuutella suodattimen vaihdossa :)
Jani
edit: typoja
-
Off topic jatkoa...
Pyörivä kennoinen auttaa huimasti mikäli vertaa naapurin ilmastoa ja meidän. Ihan oikeesti. Pakkailma kun on todella kuivaa. Talossa sisällä on monia kosteuden lähteitä.
Ilmankosktuttimista tulee lähinnä mieleen 70 luku ;)
Noihin valmistajien ilmoittamiin hyötysuhde arvoihin perustuviin laskuihin en ihan paljon perusta.
Minulla ei KERTAAKAAN ole ollut vastus päällä edes -20 asteen pakkasella. (tuloilma minimi on +18).
Ja ei tarvi laskea ilman vaihtuvuutta.
-
Off topic jatkoa...
Noihin valmistajien ilmoittamiin hyötysuhde arvoihin perustuviin laskuihin en ihan paljon perusta.
Minulla ei KERTAAKAAN ole ollut vastus päällä edes -20 asteen pakkasella. (tuloilma minimi on +18 ).
Ja ei tarvi laskea ilman vaihtuvuutta.
Teilläkö pidetään 27,5 asteen sisälämpötilaa 20 asteen pakkasella?
Jani
-
Heh, ei pidetä. ;D
Kaikki on tasapainossa.
-
Minulla ei ole kunnon mittaria. Itseasiassa voisin sellaisen käydä ostamassa. Palaan asiaan.
Itsellä puurunkoinen puuvuorattu elementtitalo.
Lämpötilat tsekkasin äsken:
Tulo 23
Huone 23
Poisto 25
Ulko 0
Poisto 10
Hyötysuhde 83%
Poisto puh. asennossa 3
Tulo puh. asennossa 2
RH 32 %
-
Heh, ei pidetä. ;D
Kaikki on tasapainossa.
Onko sen Enervent hyötysuhde sitten yli 90%, vai pitääkö tässä ruveta epäilemään omaa laskutaitoa (se lyhyt matikka) 8)
Jani
-
Kyllä se hyötysuhde on välillä ylikin 90% :o
Pääasia, että vastus ei huuda sähköä.
-
Kyllä se hyötysuhde on välillä ylikin 90% :o
Pääasia, että vastus ei huuda sähköä.
Hassua ettei valmistaja ilmoita "oikeita" lukuja, luulisi että myynti kasvaisi.
http://www.enervent.fi/family/fi/data/enervent_pelican_ac.pdf
Jani
-
@sailor
Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella max noin 85% kosteudesta takaisin tuloilmaan eli 85% vähemmän tarvii huoneilmaan tulla kosteutta että kosteus % pysyisi tasaisena. (ja sen verran vähemmän tarvii sähköä polttaa kostuttimessa)
Jälkilämmityspatterin tehoa tuo pyöriväkennoinen syönee vähintäänkin puolet vähemmän, ilmeisesti max reilut 300W 32 asteen pakkasessa jos tuloilman säätää noin 17 asteeseen. (Jarnon energialaskurilla)
Sähkösuodattimet ja halpisfiltterit saanee myös enerventtiiliin jos pussisuodattimen vaihto about kerran vuodessa on liikaa.
Enervent LT6 ilman luxuxia maksaa about 2500-2700€, taannoin kattelin että ero kunnon kuutiokoneeseen ei mahdoton iso ollut. Ja huippukonekin näkyi irtoavan kohtuullisen oloiseen hintaan verrattuna luxus kuutiokoneisiin.
Ja itse asiassa pyörivä kenno toisaalla edesauttaa 700€ halvemman LÄ:n mallin tehojen riittävyyttä.
(saapa nähdä sitten käytössä alkaako kämppään leviävä kinkun haju jotakuka pänniä...)
-
LP-optima mitoitusohjelma on lämpöpumppu
toimittajista riippumaton ja mielestäni Suomen olosuhteisiin kehitetty hyvä ohjelma jonka ainoa
huono puoli on että se on maksullinen.
Itse en laittaisi kalliojäähdytystä koska pientalon
iv-kojeiden ilmamäärät ovat tähän tarkoitukseen riittämättömiä ,lisäksi on kondenssivaara.
Ilmalämpöpumppu on hyvä ratkaisu ,sillä voi lisäksi
keväällä ja syksyllä säästää porareijän kuormitusta
valitettavasti markkinoilla ei ole kuin muutama toimiva
laite ja niitäkään ei kannata käyttä alle -10 alapuolella
väittivät maahantuojat mitä tahansa,fysiikan lait tepsivät niihinkin.
-
...valitettavasti markkinoilla ei ole kuin muutama toimiva
laite ja niitäkään ei kannata käyttä alle -10 alapuolella
väittivät maahantuojat mitä tahansa,fysiikan lait tepsivät niihinkin.
Olisi kiva kuulla mitä nuo muutamat laittemerkit ovat. Tuli sen verran kokemuksen rintaäänellä nuo edelliset tekstit.
-
Pelicanissa ilmamäärät riittää.
Volkkari:
Mitä mieltä olet Sailorin mainitsemasta 5,1 käyttökertoimesta jäähdytettäessä?
-
Maakylmästähän tässä välillä oli kysymys myös...
Tästä tullut tosi suosittu aihe.
Jos jotakuta kiinnostaa , niin tältä näyttää sabiana fsr 4 patteri, jolla voi jäähdyttää 2- 2,8 kw:lla, jos 12C nestettä sisään ja 7C ulos. Itse laitan patterin lämmityskäyttöön.
Asennus minimissään 10cm lattiasta irti , sisältää vakiona kondenssiveden keruualtaan (musta) ja poistoletkulle liitäntäpaikka molemmissa päissä. Jäähdytyskäytössä asennettava patteri hieman "vinoon", jotta kondenssivesi tyhjenee jommasta kummasta päästä.
(http://img350.imageshack.us/img350/9936/sabianafsr400070df.jpg)
Vaalean kehysrungon päälle tulee vielä ritilät.
Lisäkuva edestä:
http://img336.imageshack.us/img336/2294/sabianafsr400066ha.jpg
PS. seinä maalaamatta.... Edellinen asukas piti army green väristä kellarissa....
-
(saapa nähdä sitten käytössä alkaako kämppään leviävä kinkun haju jotakuka pänniä...)
Et kai meinaa kytkeä liesituulettimen poistoa IV-koneen kautta? Sitä ei suosittele minkään koneen valmistaja. Vai meinasitko ihan tavallista keittiössä olevaa poistokanavaa? Taitaa jäädä kinkun hajut haaveeksi, vai onko kokemusperäistä tietoa hajujen leviämisestä?
Jarno
-
Et kai meinaa kytkeä liesituulettimen poistoa IV-koneen kautta? Sitä ei suosittele minkään koneen valmistaja. Vai meinasitko ihan tavallista keittiössä olevaa poistokanavaa? Taitaa jäädä kinkun hajut haaveeksi, vai onko kokemusperäistä tietoa hajujen leviämisestä?
Jarno
Ei ole kokemusta. Mutta koska roottori siirtää vettä poistopuolelta tulopuolelle, se siirtää myös hajuja jotka on vesiliukoisia. Kuulemma ruuan hajut ovat vesiliukoisia.
Toki ongelma on varmaan erittäin pieni, etenkin kun liesituuletinta käytetään asiallisesti. (yhden henkilön olen kuullut havainneen ruuan hajun siirtyneen keittiöstä saunaan, no se voi johtua toki muistakin syistä)
Liesituulettimen voi kytkeä omakotitalossa ilmanvaihtokoneen LTO:n kautta (VAIN KUUTIOKONEISSA), mutta silloinkin on rasvansuodatin oltava erittäin korkealuokkainen.
( ohje löytyy mm. VTT:n matalaenergiaharkkotalo -ohjeista)
Pyöriväkennoisen yhteydessä hajut leviää liian tehokkaasti yms. eli sen yhteydessä muistelen valmistajan kieltävän moisen kytkennän.
-
Itsellekin kuutiokone myyjät muistivat mainita hajujen leviämisestä ;D
Voin kertoa...ainakaan meillä ei ole niin käynyt!