Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Valpo - 22.09.05 - klo:07:17
-
Oletteko laittaneet porakaivonne päälle kannellista kaivonrengasta? Minkä kokoiisen renkaan olette ottaneet? Mistä niitä saa ja mihin hintaan?
-
Olen laittanut. Meillä on kaksi reikää. Niinpä on kaksi rengasta, joista toisessa on liitokset pumpulle ja toiselle reiälle meneviin putkiin. Siksi sen koko on 100x50 ja siinä on betonisella luukulla varustettu kansi.
Toiseksi renkaaksi riitti 80x50 umpikannella. Näin tein maalämpöasennusliikkeen ehdotuksen pohjalta. Renkaat voi upottaa maan tasalle.
Koko lysti maksoi 170 euroa rahteineen paikalliselta sementtivalimolta tilattuna.
Otapa yhteyttä lähimpään sementtivalimoon tai rautakauppaan. Tällaista tavaraa ei kannata kuskailla ympäri Suomea.
-
Omat vaihtoehdot:
- sahaan 67cm halkaisijan rumpuputkesta renkaan kaivon ympärille ja valan siihen itse betonisen kannen
- muotitan kaivon ympärille & valan itse neliskanttisen kehyksen ja siihen sitten taas betoninen kansi
- käytän kehyksen rakentamiseen kevytsoraharkkoa tai ylijäämä muottiharkkoa ja siihen taas betoninen kansi
- pyydän vanhan kaivon renkaan paikalliselta kaivinkonemieheltä, hän lupasi moisen ilmaiseksi
-
Jep, kaksi 100 cm rengasta ja umpibetonikansi sen verran syvälle laitettuna että päälle meni vielä puolimetriä täyttömaata.
Näin ollen kaivo ei näy maanpinnalla mutta paikka on tiedossa. Kannen yläpuolelle styroxia 100 mm ja kaivon reunoille sisäpuolelle samoin styroxia.
Taisi olla K-raudasta noi renkaat ja kansi alle satkun.
-
Omat vaihtoehdot:
- sahaan 67cm halkaisijan rumpuputkesta renkaan kaivon ympärille ja valan siihen itse betonisen kannen
- muotitan kaivon ympärille & valan itse neliskanttisen kehyksen...
.. ja sitten ihmetellään miten sitä betonia menikin hieman laskettua enemmän!
Jarno
-
Noilla kahdella renkaalla pärjää, enkä alunperinkään aikonut jättää porakaivon rakennelmia näkyviin.
Kaivo on ollut käytössä nyt vuoden, paineet on mittarin mukaan täysin samat kuin käyttöönotettaessa eikä liuosta ole tarvinnut lisätä. Ainoa huoltotoimenpide jota ei voi kaivon ulkopuolelta tehdä on vuotavan liittimen korjaus tai sitten koko liuosputken vaihto.
Tosin jälkimmäinen on alan ihmisten mukaan teoriaa, kaivossa kun on seinämissä väkisinkin porausjäämiä. jotka kulkeutuvat virtausten mukana ja ennen pitkää kiilautuvat kaivon seinämien ja liuosputken väliin ja "muuraavat" putken paikalleen. Vaihto-operaatiota yritettäessä putki vain venyy kunnes katkeaa. Realistiseksi korjausvaihtoehdoksi jää uuden kaivon poraus entisen viereen.
-
Kuka ihme teille tota soopaa syöttää?????
Kirjoita ihmeessä näiden "asiantuntijoiden" nimi tänne foorumiin, jotta ainakin muut osaavat varoa heidän palveluitaan.
Uskotko eskile tosiaan itse, mitä kirjoitit putkien "muurautumisesta" porareikään??
Lukekaa vaikka foorumin sponsorin kotisivulta, kuinka hyvä lämpökaivo tehdään.
-
Jep, näin se menee. Syy tohon putkien jumiutumiseen on sama "efekti" mistä olet itsekin kirjoittanut (kaivelin arkistoja)
Joulukuu 5th, 2004, 3:20pm:
"Lämpökaivoja on sitten tasan kahdenlaisia.
On niitä, missä on porattu reikä kallioon, eikä siihen ole tullut yhtään vettä, reikä täyttyy viikkojen tai kuukausien aikana tai sitten se täytetään ja sanotaan, että se on lämpökaivo!
Ja on niitä, mihin poratessa tulee tuhansia litroja tunnissa vettä tai mitkä kunnollinen porausliike painehalkaisee ja vielä koepumppaa, jotta vedentulo voidaan mitata.
Näissä hyvissä lämpökaivoissa on ns. poikittaisvirtauksia,tällöin vesi liikkuu ja "vaihtuu" reiässä, joten kylmennyt vesi siirtyy pois ja tilalle tulee lämpimämpää vettä joka taas vuorostaan kylmenee ja kiertokulku jatkuu.Näin porareiän hyötysuhde pysyy hyvänä, vaikka vettä ei otetakaan pois porareiästä. "
Lihavoitu ja alleviivattu osuus on se mikä voi aiheuttaa porausjäämien ja muiden kalliohalkeamissa jo ennen porausta olevien hiukkasten ajautumisen porattuun kaivoon, kiilautuen putkien ja kaivonseinämän väliin ja aiheuttaen sen ettei putkea voikaan simppelisti vain nostaa reiästä ylös ja vaihtaa uuteen. Tietenkin on olemassa myös maaperäalueita ja lämpökaivoja joissa sakkaa ei ole, poikkeus vahvistaa tässäkin säännön.
Toki olet siinä oikeassa, että kun kaivo on tehty oikein ja putket asennettu huolellisesti ei niitä normaalit vesivirtaukset riko eikä putkia edes tarvitse vaihtaa, siksi en jättänyt kaivoa näkyviin.
-
eskile kirjoitit näin:
<Näissä hyvissä lämpökaivoissa on ns. poikittaisvirtauksia,tällöin vesi liikkuu ja "vaihtuu" reiässä, joten kylmennyt vesi siirtyy pois ja tilalle tulee lämpimämpää vettä joka taas vuorostaan kylmenee ja kiertokulku jatkuu.Näin porareiän hyötysuhde pysyy hyvänä, vaikka vettä ei otetakaan pois porareiästä. "
Lihavoitu ja alleviivattu osuus on se mikä voi aiheuttaa porausjäämien ja muiden kalliohalkeamissa jo ennen porausta olevien hiukkasten ajautumisen porattuun kaivoon, kiilautuen putkien ja kaivonseinämän väliin ja aiheuttaen sen ettei putkea voikaan simppelisti vain nostaa reiästä ylös ja vaihtaa uuteen. Tietenkin on olemassa myös maaperäalueita ja lämpökaivoja joissa sakkaa ei ole, poikkeus vahvistaa tässäkin säännön. >
Olet eskile todellakin ulkona kuin lumiukko näissä lämpökaivoasioissa.
Ei veden liikkuminen porareiässä aiheuta "porausjäämien" joutumista porareikään, jos porareikä on kunnolla huuhdeltu ja tarvittaessa pumpattu puhtaaksi ns. Mammut-pumpulla.
Mutta on toki olemassa porausliikkeitä, jotka eivät puhdista kunnolla poraamiaan reikiä, oli sitten kyseessä vesi-tai lämpökaivo.
Suomessa on vielä sellaisiakin porausliikkeitä, joilla ei ole lainkaan käytössä Mammut-pumppua ja sellaisia, missä ei edes tiedetä, mikä ko. pumppu on!!
Kuulutan yhä parempaa työn laatua lämpökaivojen porauksessa kuin halpaa hintaa.
-
Kuulutan yhä parempaa työn laatua lämpökaivojen porauksessa kuin halpaa hintaa.
No mitäs täällä huutelet tyhjänpäiväisiä?
Kerro, vaikka listana, mitä on hyvän työn laatu porauksissa, niin palstan lukijat voivat antaa listan porarilleen ja saavat sitten sitä peräänkuuluttamaasi parempaa laatua, onnekkaimmat ehkä jopa halvalla hinnalla.
-
Oletko sinäkin evt752 lukutaidoton?
Olen neuvonut lukemaan foorumin sponsorin kotisivulta, kuinka lämpökaivo tehdään hyvin. Tässä se on:
<Suomen parhaiten tehdyt lämpökaivot
Kun poraamme lämpökaivon, teemme myös siihen pitävän pintavesieristyksen kuten tavalliseen vesikaivoon! Tämä siksi, että usein kallion päällä on ruostevettä ja jos se pääsee lämpökaivoon tarttuu ruoste lämpöputkien ympärille estäen lämmön siirtymistä maalämpönesteeseen joka virtaa putkien sisällä. Jos porauksen yhteydessä lämpökaivoon ei tule vettä,teemme myös lämpökaivolle ilmaisen vesipainehalkaisun.Tämä siksi, että lämpökaivon lämmöntuotto on aina parempi kun on saatu veden liikkuminen porareiässä mahdollisimman vapaaksi.
Samasta porareiästä voidaan hyvin ottaa myös talousvesi, jos vedentulo vain on riittävä. Tämä myös nopeuttaa veden vaihtumista kaivossa ja periaatteessa lisää lämmöntuottoa.
Porakaivo on paras ja tasaisin lämmönlähde maalämpöpumpulle. Kaivo voidaan tehdä talon viereen, jolloin säästytään laajoilta kaivutöiltä. Kaivoon sijoitettu lämmönkeruuputkisto ei vaadi käytännössä lainkaan maapinta-alaa.>
Moni on kanssani samaa mieltä, että työn laatu on tärkeämpää, kuin halpa hinta, poikkeukset toki kuuluvat asiaan.
-
Tein listan puolestasi:
- pitävä pintavesieristys
- ilmainen vesipainehalkaisu
Aika lyhyt lista... mutta helppo muistaa :)
Kuulutan yhä parempaa työn laatua lämpökaivojen porauksessa kuin halpaa hintaa.
-
Ohjeet on ilmeisesti tuolla:
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/kaivot.htm
Siellä on mainittu lisäksi puhdistus ja desifiointi ja mahdollisesti jotain muuta.
-
haastattelin porakaivofimaa (jolla käytännössä monopoli Oulun alueella) painehalkaisu heidän mukaansa turha lämpökaivossa, mainitsi riskinä että painehalkaisussa voisi kaivoon irrota kiviainesta tukkien koko porakaivon, jos kalliossa sattuisi olemaan jokin railo tms.
71 ja 27 olivat muistaakseni hinnat pintamaahan ja kallioon. Lämpöässän kaivo maksaisi tuohon muutaman euron lisää per metri.
-
eskile kirjoitit näin:
<Näissä hyvissä lämpökaivoissa on ns. poikittaisvirtauksia,tällöin vesi liikkuu ja "vaihtuu" reiässä, joten kylmennyt vesi siirtyy pois ja tilalle tulee lämpimämpää vettä joka taas vuorostaan kylmenee ja kiertokulku jatkuu.Näin porareiän hyötysuhde pysyy hyvänä, vaikka vettä ei otetakaan pois porareiästä. "
Lihavoitu ja alleviivattu osuus on se mikä voi aiheuttaa porausjäämien ja muiden kalliohalkeamissa jo ennen porausta olevien hiukkasten ajautumisen porattuun kaivoon, kiilautuen putkien ja kaivonseinämän väliin ja aiheuttaen sen ettei putkea voikaan simppelisti vain nostaa reiästä ylös ja vaihtaa uuteen. Tietenkin on olemassa myös maaperäalueita ja lämpökaivoja joissa sakkaa ei ole, poikkeus vahvistaa tässäkin säännön. >
Hyvä MOT, tekstiosuus "Näissä hyvissä... ...pois porareiästä" on suora lainaus sun kirjoituksesta viime joulukuulta
Tohon yläpuolella olevaan laitoin kerran vielä lihavoituna asiat jotka voivat aiheuttaa aiemmassa postissa kuvaamani tapahtumasarjan, eivät tietenkään kaikkiin kaivoihin riippuen paikallisen peruskallion laadusta.
Aiemmassa ammatissani olin tekemisissä louhinnan kanssa, ja voin kertoa ettei se kivi Suomessakaan umpitavaraa ole toisin kuin jotkut luulevat, halkeamia, silppua ja muita "vikoja" löytyy joskus liiankin kanssa.
Itse tiedän mikä mammut -pumppu on, toivon että sinäkin kuten väität. Se ei kuitenkaan ole autuaaksi tekevä voima, sillä sen toiminta perustuu vedenpaineen aiheuttamaan nostevoimaan.
Tilanteessa jossa kaivon oma vedentuotto on runsas menetelmä toimii eli virtaukset tuovat epäpuhtaudet halkeamista ja pumppu nostaa ne ylös huuhtelun mukana. Vähätuottoisemmissa kaivoissa sensijaan tilanne kääntyy päälaelleen kun kaivoon lisätty vesi vastoin arveluasi työntää sakkaa edellään kaivon seinämien halkeamiin. Sieltä ne sitten vuosien saatossa lähtevät reissuun...
No, ei maalailla kauhukuvia tarpeettomasti eikä suhtauduta asioihin liian mustavalkoisesti, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu.
On kuitenkin syytä varautua siihen että jotakin voi mennä pieleen jolloin korjausvaihtoehtoja on aina useampia; jollekin onnistuu putkenvaihto, toiselle ei.
Kaivontekijää ei ole syytä hirttää jos alueen kallioperä on jo valmiiksi pirstaleina.
Omasta puolestani katson asian loppuunkäsitellyksi, kiitos.
Ai niin, ja nikki on muuten e-k-s-i-l-e, ei eskile kuten ehkä epähuomiossa pariinkin otteeseen lukaisit...?
-
Voi, voi tuota tietämättömyyden tasoa. Kirjoitit eksile, että tiedät mikä Mammut-pumppu on.
<Itse tiedän mikä mammut -pumppu on, toivon että sinäkin kuten väität. Se ei kuitenkaan ole autuaaksi tekevä voima, sillä sen toiminta perustuu vedenpaineen aiheuttamaan nostevoimaan.
Tilanteessa jossa kaivon oma vedentuotto on runsas menetelmä toimii eli virtaukset tuovat epäpuhtaudet halkeamista ja pumppu nostaa ne ylös huuhtelun mukana. Vähätuottoisemmissa kaivoissa sensijaan tilanne kääntyy päälaelleen kun kaivoon lisätty vesi vastoin arveluasi työntää sakkaa edellään kaivon seinämien halkeamiin. Sieltä ne sitten vuosien saatossa lähtevät reissuun... >
Etpäs tiennytkään, millä periaatteella Mammut-pumppu toimii. Sekoitit ejektoripumpun toiminnan Mammut-pumppuun. Älä välitä, niin tekevät useat muutkin, jotka eivät tunne ko. systeemiä.
Mammut-pumppu toimii siten, että porareikään menee kaksi putkea, toista myöten sinne painetaan kompressorilla ilmaa ja toista, isompaa putkea myöten ilman keventämä vesi nousee ylös kuljettaen mm. porasoijan ylös reiän pohjalta.
Itse olen rakentanut muutaman kymmenen Mammut-pumppua ja käyttänytkin niitä yli 20 vuotta, joten uskoisin tietäväni mitä kirjoitan.
Tehokkaalla Mammut-pumpulla on noussut porareiästä mm. sähkökynä ja tuhansia hiiren-ja muita pikkueläinten raatoja edellämainitun porasoijan lisäksi.
Minä puolestani aion jatkaa kirjoittelua ja neuvoa ihmisiä niissä asioissa missä minulla on tietoa ja kehtaan myös kysyä itse neuvoa asioista, mistä minulla ei ole tietoa.
-
Mammut-pumppu toimii siten, että porareikään menee kaksi putkea, toista myöten sinne painetaan kompressorilla ilmaa ja toista, isompaa putkea myöten ilman keventämä vesi nousee ylös ... Tehokkaalla Mammut-pumpulla on noussut porareiästä mm. sähkökynä ja tuhansia hiiren-ja muita pikkueläinten raatoja ...
Kerrotko mikä on tuon isomman putken halkaisija ja kuinka isoja raatoja sen läpi on tullut.
-
Normaalia 40 mm:n PEL 6 putkea (tehdastoimitus).
5-10 cm hiiriä, päästäisiä, kovakuoriaisia ym. mahtuu tulemaan helposti.
Putken alapää on leikattu poikki 45 asteen kulmaan, jotta putkea voi "lyödä" porareiän pohjaan ilman, ettei putken alapää tukkeudu, koska porareiän pohjassa on aina kuitenkin vähän liettynyttä porasoijaa.
-
Kirjoitin mammut -pumpun tehon perustuvan vedenpaineen aiheuttamaan nostevoimaan:
Mietipä hetki mikä sen "keventyneen" vesi-ilmaseoksen sieltä kaivosta ylös tuo siinä mammut pumpussa.
Olinko ivaavasta sävystäsi huolimatta sittenkin tietoinen pumpun toimintaperiaatteesta.
En kirjoita asioista joita en tunne.
-
Ensinnäkään en ivaa sinua enkä ketään muutakaan.
eksile kirjoitti:
<Kirjoitin mammut -pumpun tehon perustuvan vedenpaineen aiheuttamaan nostevoimaan:
Mietipä hetki mikä sen "keventyneen" vesi-ilmaseoksen sieltä kaivosta ylös tuo siinä mammut pumpussa.>
Vastaus on: ilma aiheuttaa veden nousun, ei vesi, kuten kirjoitit edellisessä viestissäsi, että vettä lisätään kaivoon.
Oikein rakennettu Mammut-pumppu toimii yhtä hyvin 30 metrin porakaivossa kuin myös 120 metriä syvässä porakaivossa.
Pumpun vedentuotto on parhaimmillaan 1000-2000 litraa/tunti, kun kaivoon on hyvä vedentulo ja sama pumppu nostaa myös 50 litraa/ tunti, jos reikään ei tule enempää vettä.
Kompressorin tuotoksi riittää 200 litraa/ min, mutta painetta pitää olla mielellään 10 bar.
Kompressorin työpaine pienenee automaattisesti, kun vedenpinta laskee porareiässä.
-
MOT kirjoitti:
" Vastaus on: ilma aiheuttaa veden nousun, ei vesi, kuten kirjoitit edellisessä viestissäsi, että vettä lisätään kaivoon. "
Kerrohan mulle mikä on pumpun vedentuotto kaivossa johon ei tule vettä, eli kun kyseessä on ns. kuivakaivo?
Esim. 150 metrin kaivosta saat vedenpinnan alenemaan mammutpumpulla pisteeseen, jossa kaivossa jäljellä olevan veden nostepaine ei enää jaksa työntää keventynyttä vesi-ilma seosta maanpinnan tasalle (täysin tyhjäksi kaivoa ei mammutilla saa). Tämän pisteen saavuttamisen jälkeen seurauksena on kaivosta kuuluva kohina ja "kupliminen" sekä hienoinen vesisumu paineilman purkautuessa vesikerroksen läpi, mutta
enempää vettä pumppu ei nosta ellei sitä luonnollista tietä kaivoon lisää tule tai keinotekoisesti lisätä (tai ellei kyseessä ole järjettömän suurituottoinen kompura, jolla saa kaivon kyllä puhallettua tyhjäksi/kuivaksi, mutta siinä tapauksessa ei pumppua tarvita ollenkaan).
Eli: Mammut pumpun toiminta perustuu vedenpaineen aiheuttamaan nostevoimaan. Piste.
Enkä jaksa uskoa että yhdelläkään firmalla on varaa huuhdella kaivoa ilman veden keinotekoista lisäystä, jos kaivon oma vedentuotto on esim. 300 l/h. Huuhteluun ilman vedenlisäystä menisi kohtuuttomasti aikaa, joka nykyään on yhä enemmän rahaa.
Jos edelleen epäilyttää, niin käy katsomassa :
http://www.raita.com/raita%20puhdistamon%20hoito.htm
rullaa pari näyttöä alaspäin niin siellä se kerrotaan, periaatekuvan kera.