Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: kapynotko - 03.09.05 - klo:10:28
-
Mistä johtuu että eri maalämpökoneet vaatii
niin eri pituisen putkiston?
Eikä ero ole ihan vähäinen, osa pyytää 800m putkea samoilla tiedoilla samaan paikkaan kun
toisille riittää 381m eli käytännössä 400m.
Voiko liian pitkästä putkesta olla jotain haittaa/
hyötyä?
-
Pitkässä putkessa on suurempi virtausvastus ja liuospumppu saa tehdä enemmän töitä.
Eikä liian pitkä putkisto enää paranna hyötysuhdetta, kun liuoksen lämpötila ei loppumetreillä nouse.
-
Eikä liian pitkä putkisto enää paranna hyötysuhdetta, kun liuoksen lämpötila ei loppumetreillä nouse.
Mitä tarkoitat? Mitkä ovat ne ratkaisevat "loppumetrit", jolloin liuoksen lämpötila lakkaa nousemasta? Tämä on hyödyllistä tietoa jokaiselle putkia maahan polkevalle, voi laittaa metrilleen sen oikean määrän niitä maahan.
-
Oletaanpa, että sinulla X metriä pitkä keruuputkisto, johon lähtee pumpulta lopputalvella -5°C -asteista keruuliuosta.
Tuolla noin metrin syvällä lämpötila on tuolloin vaikka -1°C. Liuos ei voi lämmetä -1°C lämpimämmäksi, vaikka putkea on miten pitkälti tahansa. Jos putki saavuttaa tuon lämmön 350 metrin kuluessa siihen vuodenaikaan kun tuolla saven sisällä on kylmintä, kaikki ylimääräinen putki on turhaa.
-
Yksi syy tuohon suureen eroon on se että toinen tai molemmat ei osaa laskea tarvittavaa putken määrää.
(tiedätkö millä laskentaohjelmalla nuo arvot on saatu?)
Toinen ja valitettavasti yleisesti käytetty syy on se että myyjä tinkii putken pituudesta sen vuoksi että saa tarjouksestansa edullisemman kuin kilpailijalla.
Kolmas syy on se että toinen on mitoittanut putken hiekkamaalle ja toinen savimaalle.
Sitten voipi olla muitakin vaihtoehtoja esim. pumput ovat eri tehoisia joten putken tarve on erilainen.
Mikäli kahta samantehoista pumppua tarjotaan ja toisessa on huomattavasti lyhyempi putken tarve niin kannattaa suhtautua siihen tarjoukseen varauksella sillä kaikki pumput toimii samojen fysiikan lakien mukaan joten isoja eroja ei niiden välillä ole.
-
lämpötila on tuolloin vaikka -1°C. Liuos ei voi lämmetä -1°C lämpimämmäksi, vaikka putkea on miten pitkälti tahansa.
kaikki pumput toimii samojen fysiikan lakien mukaan joten isoja eroja ei niiden välillä ole.
Kylläpä meillä keskustelu käy täällä laadukkaana
:P
-
Ylipäänsä pumpun valinnalla ei ole juurikaan merkitystä putkituksen tarpeeseen. Lämmönkeruuputki täytyy mitoittaa rakennuksen lämmöntarpeen mukaan. Jos esim. osatehomitoitettu pumppu ottaa vuoden aikana 1% vähemmän energiaa maasta, ei tällä ole käytännön merkitystä keruuputken mitoitukseen.
Itselläni oli hyvinkin tarkasti laskettu lämmöntarve suunniteltujen rakenteiden mukaan, mutta useampi tarjouspyyntöön vastanneista mitoitti kuitenkin jollakin hihavakiolla tyyliin 50W/neliö tms.
Toisaalta optimaalisesti mitoitettu putkisto jäätyy keväällä, jolloin maasta saadaan myös veden faasimuutosenergia pumpattua.
Luulisin että putkimitoitukset ovat yleensäkin aika hataralla pohjalla. Ja ehkä niin päin, että "varmuuden vuoksi" liian paljon putkea, ts. lisämetrien kustannus ei tuota edes itseään takaisin. Ja jäähän siitä joku kate sille myyjällekin.
Jarno
-
Toisaalta optimaalisesti mitoitettu putkisto jäätyy keväällä, jolloin maasta saadaan myös veden faasimuutosenergia pumpattua.
Tarkoitatko kuitenkin putken ympäristön jäätymistä eikä putkessa kulkevan nesteen jäätymistä? (minkä käsityksen tuosta tekstistäsi voi saada)
-
Joo, tarkoitin juuri putken ympärillä olevan veden jäätymistä. Lämmönkeruuneste ei tietenkään saa jäätyä, kävisi virtaus hieman hankalaksi :-)