Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: H04TKYH - 31.01.05 - klo:17:01
-
Ennen käytettiin lämmönkeruuputkistossa 20%:sta vesi- glygooliseosta, mutta nykyisin kai suositellaan jotain alkoholitislausjätettä. Naturettia yms. Miksi pitäisi laittaa haihtuvaa ja kallista teollisuusalkoholia? Eikö esim Frostic etyleeniglygooli ja vesiseos ole jopa parempi vaihtoehto?Kuka tuntisi asian ja perustelisi, että kumpaa ja miksi?
-
Etanoli lienee kuitenkin ympäristöystävälisempi vaihtoeho kuin glygoli.
Jos sattuu maapiirin putki mossahtaan, niin etanoli sentään haihtuu nopeammin kuin glygoli.
-
Moi
Tässä joitakin ominaisuuksia Etyleeniglykolista ja Etyylialkoholista ( Naturetti).
20 % etyleeniglykolin jäätymispiste on noin -8 C
20 % etyylialkoholin jäätymispiste on noin -11 C
Etyylialkoholin jäätymispiste on alhaisempi.
Etyleeniglykolin lämmönjohtavuus on 0,54 ... 0,37 W/mK (+20 C)
Etyylialkoholin lämmönjohtavuus on 0,52 ... 0,28 W/mk (+20)
Etyylialkoholin lämmönjohtavuus on hieman huonompi.
Etyleeniglykolin tiheys on 1017 ... 1073 kg/m3 (+20 C)
Etyylialkoholin tiheys on 981 ..891 kg/m3 (+20 C)
Etyylialkoholi on hieman kevyempää.
Etyleeniglykolin ominaislämpökapasiteetti on 4,02 ... 3,17 kj/kgK (+20 C)
Etyylialkoholin ominaislämpökapasiteetti on 4,33 ... 3,51 kj/kgK (+20 C)
Etyylialkoholin ominaislämpökapasiteetti on hieman korkeampi
Etyleeniglykolin kinemaattinen viskositeetti on 1,40 ... 4,17 mm2/s
Etyylialkoholin kinemaattinen viskositeetti on 1,63 ... 2,97 mm2/s
Etyylialkoholin kinemaattinen viskositeetti on alhaisempi.
Valitettavasti minulla ei ollut antaa tietoja liuosten todellisista arvoista esim. -8 C olosuhteissa. Arvoissa tulee ehkä suurempia eroja mitä tiukempaan seokseen mennään.
Etyleeniglykolin LD50 (mg/kg) luku on 800
Etyylialkoholin LD50 (mg/kg) luku on yli 2000
Luku kuvaa sitä määrää kyseistä kemikaalia kehon painoa kohden, jolloin 50% koe-eläimistä, jolla aine testataan, on kuollut. Mikäli luku on yli 2000 mg/kg ei ainetta luokitella haitalliseksi.
Tässä lienee syy miksi etyylialkoholia on alettu käyttää etyleeniglykolin sijasta.
Liuoksen joutuminen maaperään ja pohjavesiin on etyylialkoholin tapauksessa ympäristöystävällisempää.
Varsinaisia todella merkittäviä lämmönsiirrollisia eroja ei aineiden välillä ole. ::)
-
Kiitokset kylmamiehelle asiantuntevasta vastauksesta. Alkuperäisen kysymyksen esittäjänä olen tällä välin saanut tietoa, että ei ole aivan yhdentekevää millaista vettä seokseen käytetään. Sadevesi, lumesta sulatettu vesi ja järvivesi ovat kai lähimpänä tislattua vettä ja siis todennäköisesti sopivampia kuin verkosto tai kaivovesi, joka voi olla esim liian rautapitoista.Veden ph tulisi olla emäksisen puolella 8-9 tienoilla. Ph:ta voi säätää emäksisemmäksi pienellä määrällä lipeää eli natriumhydroksiidia. Oma ratkaisuni on täyttää keruuputkisto huolellisesti sekoitetulla 20%:lla vesi-etyleeniglygooliseoksella. Tynnyrissä ostettuna Zero etyleeniglygooli (100%) maksaa 350€/200l, eli 1.75€/l. Seoksen hinnaksi tulee siis 0,35€/l. Inhibiitit eli korroosionestoaineet jäävät 20%:lla seoksella kai vähän alhaisiksi, mutta niitäkin lienee saatavana erikseen ainakin autokäyttöön tarkoitettuja tarvikeliikkeistä. Lisääminen tuskin on tarpeen. Pumpun hankinta on meikäläisellä vielä edessäpäin. Mennessä sitten tulee nähtäväksi millaisia kommentteja vesi-glygooliseos aiheuttaa pumpun valmistajien taholta. Ne kun valtaosin näyttävät suosittelelevan nesteeksi "viinanlitkua".
-
Jospa ennen putkiston täyttöä vesi-glykoli-seoksella selvittäisit, että tuo seos sopii nykyisten pumppujen maaliuokseksi ja että ympäristöviranomaiset hyväksyvät sen käytön.
Olisi vaan jälkikäteen kiusallista lähteä vaihtamaan nesteitä.
-
Tuolla glygoliliuoksella on ollut vuoto-ongelmia enemmän kuin Naturetillä mm. kartioliittimet usein vuotaa ellei niihin laita jotain tiivisteainetta.