LAITTEISTON SÄHKÖNKULUTUS:Kun vertaa eri pumppujen vuosikulutuksia, olisi lähtöarvojen pitänyt olla samat.
tämä on meilläkin tärkein seikka vaihtaa maalämpöön, mielellään sitä sähköä saisi mennä aika vähän.
Luvattu on laskelmien mukaan:
IVT 9260kWh + 140 kWh
Danfoss 10730kWh + 576 kWh
Geopro 12494kWh + 265 kWh
Siis vuosikulutukset, isompi lukema pumpun kulutus, pienempi vastuksen käyttö per vuosi.
Ero on merkittävä, kun IVT näyttää olevan pihein, Geopro veisi n 35 % enemmän sähköä vuodessa!!! Näillä sähkönhinnoilla reilusti yli 300 euroa/vuosi kalliimpi. Ja IVT on jopa pihimpi kuin pienempi 10kW:n Danfossikin.
Missä vika?
Mielestäni (omasta) Danfossin edustaja oli oikeassa koon suhteen.
4000-4500 litraa kuluu öljyä, jos oikein tulkitsin... vaatii tehoa n. 13-15kW riippuen asuinpaikasta.
Ota 13kW pumppu ja kaksi kaivoa a' 130m.
Muista,että käyttöveden teko kierukalla ja varaamalla vettä on täysin eri asia. 200 litraa varattua vettä säiliössä vastaa 700 litran säiliötä, jos vesi tehdään käyttövesikierukassa.
| MAALÄMMITYSLASKELMA Laskelma viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi! petteri73 Sijainti ei tiedossa, vaikuttaa kaivon mitoitukseen Tulostuspäivä 02.04.2011 Vuotuinen lämmitystehon tarve 34 000 kWh Jos sähkön kWh hinta on 0,112 € Sen tuottaminen suorasähköllä maksaisi 3 808 € Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä 4000 ltr Jos öljyn litrahinta hinta on 1,150 € Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa 4 600 € Täystehoinen lämpöpumppu kuluttaisi sähköä vuodessa 11 333 kWh Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi 1 269 € Säästöä vuodessa täystehomitoituksella 2 539 € Asukkaidenlukumääräksi valittu 4 h Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 200 m - Häiriintymättömän kallion lämpötila (oC) 6,0 C - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK - Valittu COP -oletusarvo 3,0 COP Joilla arvoilla lämpökaivon kokonaistuotoksi tulee n. 37 713 kWh LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) riittävä Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla 11,4 kW Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla 12,8 kW Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla 14,2 kW Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla 15,5 kW OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 12,0 kW Sen teho riittää tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -27,1 C Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti. Tuota kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman jotain lisälämmönlähdettä. Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai taloon rakennettu takka. Sähkövastuksen käyttäminen huonontaa luonnollisesti pumpun hyötysuhdekerrointa, COP :ta. Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 833 h Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on 33% Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan! |
Ei kai sitä liian tehokasta pumppua kannata ottaa?Muutaman kW:n ero lämmitystehossa ei vaikuta vuotuiseen sähkönkulutukseen, koska isompi pumppu käy vähemmän aikaa kuin pieni.
Ihan hyvä jos paukut riittää vaikka jääkauteen, mutta sitten laitteisto käyttää turhan paljon sähköä, mikä hiukan vesittää koko maalämpösysteemin ideaa.
Niin juuri tuosta käyttövesivaraaja vs käyttöveden tekeminen kierukassa kysyinkin, että nyt kun kehotat muistamaan, että se on ihan eri asia, niin joo, varmasti onkin, mutta kun kysymys oli että mikä on ero??? Onko toinen tapa hyötysuhteeltaan huonompi?
Kaivon aktiivisyvyys riippuu paikkakunnasta ja siitä otettavasta tehosta.
Paikkakunta ei nyt ole tiedossa.
Kaivon mitoitus kaava on ruotsalaisen professori Bo Nordell 'in kehittämä.
COP 3 on nykykoneiden laskelmissa liian vähän.Lämmitystarveprofiili lasketaan astepäivälukujen perusteella.
Astepäiväluku tulee ottaa huomioon.
Suomessa kaivosta saa max 35-40W/m pumpun ollessa täysitehoinen
Kaivon aktiivisyvyys riippuu paikkakunnasta ja siitä otettavasta tehosta.
Paikkakunta ei nyt ole tiedossa.
Kaivon mitoitus kaava on ruotsalaisen professori Bo Nordell 'in kehittämä.
Kun vertaa eri pumppujen vuosikulutuksia, olisi lähtöarvojen pitänyt olla samat.
Korjasin vuosikulutukset suoralla interpoloinnilla, perustumaan samoihin lähtöarvoihin, vuosikulutus 32 000 kWh ja sisälämpötila 21C.
Sain:
-IVT 9 870 kWh
-Danfoss 11 306 kWh
-Geopro 12 008 kWh
Nyt Geopro kuluttaa enää 21% enemmän kuin IVT
Ei ne pumput toisiaan etevämpiä ole todellisissa käyttöolosuhteissa.
Otat minkä pumpun tahansa niin varaudu Geopron laskemaan vuosikulutukseen.
Ota se mikä tuntuu "käteen sopivimmalta" ja jonka deustajasta/myyjästä olet saanut luotettavimman mielikuvan.
ATS
paikkakuntana on Vantaa. En sitä erikseen maininnut, mutta tuossa nimimerkkini vieressä se on.Niinpähän on. Heikko huomiointikyky mulla näköjään!!
LainausKun vertaa eri pumppujen vuosikulutuksia, olisi lähtöarvojen pitänyt olla samat.
Korjasin vuosikulutukset suoralla interpoloinnilla, perustumaan samoihin lähtöarvoihin, vuosikulutus 32 000 kWh ja sisälämpötila 21C.
Sain:
-IVT 9 870 kWh
-Danfoss 11 306 kWh
-Geopro 12 008 kWh
Nyt Geopro kuluttaa enää 21% enemmän kuin IVT
Ei ne pumput toisiaan etevämpiä ole todellisissa käyttöolosuhteissa.
Otat minkä pumpun tahansa niin varaudu Geopron laskemaan vuosikulutukseen.
Ota se mikä tuntuu "käteen sopivimmalta" ja jonka deustajasta/myyjästä olet saanut luotettavimman mielikuvan.
ATS
Se tässä onkin, kun tarjouksia lasketaan eri arvoilla. Ja hieman esim epäilen, että onkohan ivt:n laskentaohjelma pikkuisen optimistinen.
Voiko noihin tarjousten perustana oleviin sähkönkulutuslaskelmiin luottaa ollenkaan? Varsinkin kun marginaalissa on aina klausuuli, että laskelma on arvio. Ja tietty valmistajan intressissä on esittää pumpun kulutus mahd. alhaisena.
Kyllä minua mietityttää, kun kahden pumpun ero (paperilla) on 3000kWh vuodessa eli yli 300 euron ero sähkölaskussa.
Niinpähän on. Heikko huomiointikyky mulla näköjään!!
Vantaalla koskemattoman kallioperän lämpötila on noin 7 C.
200 metrinen kaivo riittää.!
Kaivon + pumpun yhteinen tuotto (kaivosta tuleva + sähköverkosta tuleva) teillä voi olla jopa 44.000 kWh / vuosi.
Lämmitysenergian tarve on noin 34.000 kWh, joten marginaaliakin näyttäisi jäävän.
Kallioperä on kuitenkin aina arvaamaton. Jos on kalkkikiveä, laskee tuotto rajusti.
Siksi on syytä mitoittaa kaivo reilusti.
Eikö tuo 300 € pro annum kuitenkin ole aika peanuts? Siis 25 €/kk. Öljylämmittäjänä olen tottunut siihen, että lämmityskustannus on vuosikeskiarvona 200 €/kk plusmiinus 20%.
Laskelmat perustuvat kuitenkin arvioihin ja palstan juttujen perusteella optimismia esiintyy ainakin IVT:n laskelmissa. Ison osanhan tuossa jo vaikuttaa sähkön hinta sillä meillä käyttösähkö maksaa tällä hetkellä 0,127 €/kWh vaikka laskelmissa usein käytetään hintaa 0,1 €/kWh.
Itsellä valintavaihe tässä naapurikaupungissa Espoossa on loppusuoralla ja näyttää siltä että Danfoss korjaa potin. Vajaat 40 vuotta vanhaan 150+60 neliön öljylämmitystaloon, jossa öljyä on palanut 2800 litraa vuodessa plusmiinus 10% on tulossa 8kW pumppu 160 metrin kaivolla. Avaimet käteen vanhan laitteiston purkamisineen poislukien maanalainen öljysäiliö hintaan 18 k€. Niben edustaja kyllä puhelimessa lupasi samankokoisella pumpulla 14900/15400 pumpun mallista riippuen mutta kahdesta puhelinkeskustelusta huolimatta tätä tarjousta ei koskaan saatu "mustaa valkoiselle".
4000 litraa öljyä Vantaalla
Max tehontarve on 13,5kW
Hei
Kannattaa myös huomioida pumppujen todellinen teho mitoituksessa. Esimerkiksi IVT 11Kw pumpun teho 45 asteisella vedellä on 9.9Kw. Teho pienenee edelleen mentäessä kuumemmalle vedelle. Tämä ilmiö liittyy erityisesti patteritaloon, jossa menovesi kuumenpi kuin lattialämmityksessä. Valmistajat voivat myös kategorioida pumppujaan eri tavoin. IVT:n 17Kw pumpun teho on 16.4Kw, ja Thermian 16Kw pumpun teho on 16.4Kw, esimerkiksi. Valmistajat ilmoittavat monesti tehot pumpuilleen sekä 35 että 45 asteiselle vedelle. Niitä voi tutkia suuntaa antavana tietona.
Monimutkaiseksi menee. Meillä kun on vanhat patterit ja vesi aika kuumaa.
Kannattaa laskea mitä pattereiden vaihto tehokkaampiin maksaisi, siinä ajan kanssa säästää pitkän pennin kun systeemin hyötysuhde paranee.
Suurin säästö kuitenkin saadaan siirtymällä maalämpöön heti eikä vasta ensi vuonna, lämpöpumppu kun säästää vain ollessaan käynnissä.
Minulla on Kuopiossa 11 kW IVT vanhassa patteritalossa jossa öljynkulutus oli samaa luokkaa kuin petteri73:n talossa. Valitsin pumpun sillä perusteella että tehtaan lupaama COP varsinkin 50-asteiselle vedelle oli parempi kuin missään kilpailevassa pumpussa mukaanlukien IVT:n 9 kW malli.
IVT:n myyntiväittämä on että heillä on parempi kompressori (Mitsubishi) kuin kilpailijoilla (Copeland). En ota kantaa tähän enkä varsinkaan ikuiseen väittelyyn vaihtoventtiili vastaan tulistinvaraaja.
200 m kaivo oli tänä talvena kipurajoilla mutta mitään ongelmia ei ollut vaikka kaivolta tuleva liuos oli ajoittain vähän pakkasen puolella.
Sähkövastukset olivat pois päältä kovimmillakin pakkasilla joita oli enemmän kuin tarpeeksi. Pisimmät käyntijaksot olivat parinkymmenen tunnin luokkaa jolloin talo kulutti kaiken lämmön mitä pumppu pystyi tuottamaan.
Kolmen lämmityskauden kokemusten perusteella olen valintaani erittäin tyytyväinen. Säästö on ollut suurempi kuin laskelmat lupasivat ja lämmintä on riittänyt.
Seagearille: oliko teidän tarjouksessa Danfossin opti pro -malli vai perusmalli?
Itse tässä tuumailin tuota, kun meidän tarjouksessa oli perusmalli dhp h, jossa ei ole sitä tulistinta eikä taajuusohjattuja kiertovesipumppuja.
Mahtaakohan niiden kierrolukuohjattujen pumppujen vaikutus sähkönkulutukseen olla merkittävä?
Edustajan mukaan perusmallin kiinteät pumput ovat "vain" B-energialuokan pumppuja.
Toisaalla täällä foorumilla väännettiin peistä näistä pumpuista, onko kiinteä parempi kuin säädettävä... Danfossissa pitää vaan maksaa aika suolainen lisähinta, jos haluaa mokomat pumput säätyvinä.
Tarjouspyynnöt osiossa kun liikutaan, niin ihan mielenkiinnosta, että mitkähän mahtavat olla tarjoukset petteri 73:lle, tuon tehoisista pumpuista ja pari satasista kaivoista. Jos meinaa hyvin säädettävien kierroslukuohjattujen pumppujen hintaan homma kariutua?
Kysyin hintaa kummastakin. Opti pro versio kustansi muistaakseni 1700 € lisää joten taitaapi jäädä ostamatta. Siinä mitoituslaskelmassa oli ARVIOITU meille tuon 8 kW pumpun vuotuiseksi sähkönkulutukseksi n. 8300 kWh, josta kiertopumppujen osuus reilu 1100 kWh (13,5%, keskiarvona 0,128 kW vuoden jokaiselle tunnille laskettuna). Tuskin nuo invertterimalliset pumputkaan alle puoleen tuosta pääsevät. Ja korostan vielä tuota sanaa arvioitu, sillä todellisen kulutuksenhan näkee vasta jälkikäteen huolimatta siitä mitä myyjä on arvioinut.
Minun mielipiteeni on, että tuolla 1700 € hintaerolla saa kuitenkin aika paljon sähköä kiertopumpuille tai aika monta uutta patteria. Ja toisekseen vaikka toinen pumppu on ns. karvalakkimalli ja toinen ns. huippumalli niin 10-15 vuoden päästä ne ovat auttamattomasti vanhentuneita kumpikin. Nibe on varmaan laitefriikkien ehdoton ykkönen kun sieltä näyttää tulevan pari uutta mallia myyntiin joka vuosi ja sitä mukaan vanhat huippumallit painuvat unholaan. Vai kuka vielä muistaa jonkun 1210-mallin ellei sellainen nyt satu omassa mökissä hurisemaan?
LainausKysyin hintaa kummastakin. Opti pro versio kustansi muistaakseni 1700 € lisää joten taitaapi jäädä ostamatta. Siinä mitoituslaskelmassa oli ARVIOITU meille tuon 8 kW pumpun vuotuiseksi sähkönkulutukseksi n. 8300 kWh, josta kiertopumppujen osuus reilu 1100 kWh (13,5%, keskiarvona 0,128 kW vuoden jokaiselle tunnille laskettuna). Tuskin nuo invertterimalliset pumputkaan alle puoleen tuosta pääsevät. Ja korostan vielä tuota sanaa arvioitu, sillä todellisen kulutuksenhan näkee vasta jälkikäteen huolimatta siitä mitä myyjä on arvioinut.
Minun mielipiteeni on, että tuolla 1700 € hintaerolla saa kuitenkin aika paljon sähköä kiertopumpuille tai aika monta uutta patteria. Ja toisekseen vaikka toinen pumppu on ns. karvalakkimalli ja toinen ns. huippumalli niin 10-15 vuoden päästä ne ovat auttamattomasti vanhentuneita kumpikin. Nibe on varmaan laitefriikkien ehdoton ykkönen kun sieltä näyttää tulevan pari uutta mallia myyntiin joka vuosi ja sitä mukaan vanhat huippumallit painuvat unholaan. Vai kuka vielä muistaa jonkun 1210-mallin ellei sellainen nyt satu omassa mökissä hurisemaan?
Meillä oli 1800 euroa kalliimpi opti pro -tarjous. Saimme vain kokonaiskulutuksen arvion sähköstä. Kiertovesipumppuja ei eritelty. Ja arvio oli laskettu perusmallille.
Mutta kiitos noista kulutustiedoista, jokseenkin samaa luokkaahan se sitten olisi meilläkin näiden pumppujen kulutus - en ole asiantuntija, mutta ei kai meidän tapauksessa ne pumput ainakaan tuplasti kuluttaisi?
Ja vaikka veisivät 2000kWh vuodessa, niin varmaan hyvä pointti toi, että kierroslukuohjatut pumput tuskin ihan puoleen sitä kulutusta tipauttavat... Silloinkin säästö olisi (tämän hetken hinnoilla): 1000kWh pienempi kulutus/vuosi = n.120 e/vuosi. Muutama vuosi menisi hintaeroa kuolettaessa.
Meidän 12kW:n mallin arvioitu kokonaiskulutus n. 12300kWh vuodessa, 10kW:n laitteelle laskettuna 11300kWh/vuosi. Selvästi enemmän kyllä toi arvio kuin teillä, mutta on meillä kyllä kovempi öljynkulutuskin kuin mitä teillä näkyisi olevan.
Oliko tuo tonnin hintaero koko urakan hintaero? Meillä 10 ja 12 kW:n koko tarjouksen hintaero oli just tonnin luokkaa, mutta siinä tietysti hintaeroa selittämässä oli kaivon syvyysero (20 metriä). Siitä päätellen itse pumppujen hintaero olisi muutaman satasen luokkaa.Pitää muistaa, että kaivo pitää mitoittaa talon kulutuksen mukaan eikä pumpun nimellistehon mukaan.
Pitää muistaa, että kaivo pitää mitoittaa talon kulutuksen mukaan eikä pumpun nimellistehon mukaan.
Ei talon kulutus mihinkään muutu oli pumppu 10 tai 12 kW.
ATS
Oliko tuo tonnin hintaero koko urakan hintaero? Meillä 10 ja 12 kW:n koko tarjouksen hintaero oli just tonnin luokkaa, mutta siinä tietysti hintaeroa selittämässä oli kaivon syvyysero (20 metriä). Siitä päätellen itse pumppujen hintaero olisi muutaman satasen luokkaa.
Siis tonniko tuli lisää, kun pelkästään kaivoa syvennettiin ja kWh-mittari lisättiin? Ja pumppu pysyi samana 8kWH-versiona?
Minusta tuntuu vähän kalliilta. Meillä kWh-mittari hinnoiteltu 159 euroa. Koko paketti meillä maksaisi aika tasan 22 tuhatta. 12kW pumppu ja 195 m kaivoa.
Mikä teillä olisi kaivon syvyys tuolla kokoonpanolla?