Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: haaveilija - 05.06.11 - klo:16:48
-
Mulle on uuteen omakotitaloon asennettu Niben 1245 8kw pumppu ja sitten iv-koneeksi Vallox Digit 2 se mlv vkl. Nyt on helteitä luvattu, miten tuo jäähdytys käytännössä otetaan käyttöön? Ohjataanko sitä Nibeltä vai Valloxin paneelista esim. pelkällä asetuslämpötilalla?
-
Asennusliikkeeseen puhelu ja sieltä neuvoja. Pitäisi kuulua palveluun?
-
Jos asennukset on tehty valloxin ohjeeb mukaan niin jäähdytys toimii automaattisesti kun ulkolämpötila ohittaa valloxin ohjauspaneelin tavoitelämpötila (itsellä 20 astetta). Tällöin pitää olla jälkilämmityspatteri pois käytöstä. (ei saa olla valloxin ohjaispaneelin oikea ylin ledi päällä)
Itsellä nyt toinen kesä menossa samoilla laitteilla kuin aloittajalla ja tyytyväisiä ollaan. Jäähdytysteho riittää mridän talossa ainakin.
-
Jos asennukset on tehty valloxin ohjeeb mukaan niin jäähdytys toimii automaattisesti kun ulkolämpötila ohittaa valloxin ohjauspaneelin tavoitelämpötila (itsellä 20 astetta). .
Kuinka toteutit jälkilämmityksen ?
-
Jos asennukset on tehty valloxin ohjeeb mukaan niin jäähdytys toimii automaattisesti kun ulkolämpötila ohittaa valloxin ohjauspaneelin tavoitelämpötila (itsellä 20 astetta). .
Kuinka toteutit jälkilämmityksen ?
Vesipatteri on itsellä ja aloittajalla.
-
Jepulis, kiitoksia vastauksista. Näyttää tuo itselläkin automaattisesti toimivan. Ulkoilmaksi näyttää 24 ja tuloilmaksi 18. Eli jäähdyttäähän se.
-
Täällä päin kokoonpanona 1245 8kw ja Vallox 150 Effect SE. Kaivossa aktiivista 160m. Ens viikolla saadaan viilennys kytkettyä päälle. Tällä hetkellä kämpässä näinä kuumina päivinä ollut 24-25 astetta. Valkoinen puutalo, mutta etelään koko seinän kokoiset lattaista kattoon ikkunat ei paljoa viilennysmielessä auta :P
-
Saatiin tosiaankni maaviileä asennettua ja tuloilma laski vähintäänkin 5 astetta. Kunnes koitti viikonloppu. Jotain ongelmaa järjetelmään tuli eikä kondenssivettä tullut kokoaikana tippaakaan. Sain ohjeeksi ilmata maaviileää. Jonkin verran kuplaa sieltä tulikin, mutta ei kyllä auttanut yhtään. Kun menin ilmaamaan tunnin päästä, niin taas sihisi ja kupli.
Asennusmiehet uudelleen paikalleen ja näitä toimia ne teki:
- iv-koneen kiertovesipumppu vaihdettiin menopuolelle ja vaihdettiin mg-venttiili paluupuolelle ( ei mitään merkitystä laitteen toimintaan!! )
- Maalampöpumppu kytkettiin jatkuvalle käytölle, koska viilennyksen takia ML-pumpun kiertovesipumpun täytyy pyöriä kokoajan, jotta viilennys toimii!
Syksyllä ML-pumppu voidaan kytkeä jaksottaiselle käytölle jos halutaan, ja se on asiakkaan omassa harkinnassa kuinka itse haluaa käytön olevan.[/list]
Tuossa varsinkin kiinnostaa tuo jälkimmäinen kohta. Onko muillakin maalämpöpumpun lisäasetuksista laitettu kiertovesipumppu koko ajan päällä -olevaksi? Ei tuo nyt kovin järkevältä/energiatehokkaalta kuulosta. Eikö iv-koneen ja maalämpöpumpun kuuluisi keskustella keskenään eli kun tuloilman lämpötila nousee yli asetuksen joka käyttöpaneelista on asetettu, maaviileän neste alkaa kiertämään ja viilennystä tapahtuu, kunnes tavoitelämpötila on saatu?
-
Onko MLV-malli? Jos on niin tuosta löytyy oma kaavio miten se pitää kytkeä. Oma kiertopumppu ja magn.venttiili jota iv-kone ohjaa..
-
Joo, meillä on se MLV malli sähköpatterilla. Ensinhän tosiaankin pumppu ja mag.venttiili kytkettiin vääriin linjoihin ja nyttemmin ne on käännetty oikeisiin linjoihin. Joka tapauksessa arveluttaa tuollainen pakkosyöttö pumpun kautta kytkettynä. Eikö kaiken pitäisi toimia automaagisesti eikä mihinkään tarvitse koskea?
-
Jos MLV on omalla kiertovesipumpulla, niin ei siihen kyllä maalämpöpumpun kiertovesipumppua tarvi mihinkään??? Jos ei kierrä riittävästi, niin MLV pumppu on liian pieni.
-
Kyllä maaviileässä on oma grundforssin pumppu. En muista tarkkaa mallia. Ja myös siis se magneettiventtiili.
Valloxin teknisessä ohjeessakin sanotaan: Lämmitys- tai viilennystoiminnan käynnistämisen ehtojen täytyttyä, koneen ohjaus avaa magneettiventtiilin (MV) ja käynnistää pumpun (P).
(http://i.imgur.com/vIInxl.jpg) (http://imgur.com/vIInx)
Pitänee siis kysellä lisää asennusfirmasta. Hyvä, kun ne asentajat oli paikalla korjailemassa jälkiään niin vanhempi kaveri sanoi naureskelle, että eihän täällä ollut pumppu päällä (tarkoitti nimenomaan Niben kiertovesipumppu). Nuorempi kaveri kai puhui partaansa, että pitäisi sen toimia ilman pakkosyöttyökin... Harmi, kun en ollut itse paikalla.
Nibe käyttäisi omaa kiertovesipumppua, kun tarvitsee paukkuja esim. käyttöveden lämmittämiseen. Nibe varmaankin ottaa kiertovesipumpun käyttöön tarvittaessa eikä kierrätä viinaa jatkuvasti kaivossa lämmityskaudella?
Tuo meideän kytkentähän kuluttaa kiertovesipumputkin ennen aikojaan piloille.
-
Maalämpölaitteet elää omaa elämää jäähdytyksestä välittämättä. Pumpun pitää olla vähintään 60:n.
-
Noniin, pumppu on Grundfos UPS 25-40 180. Tuo lienee siis liian tehoton? Tuleeko jotain muuta mieleen, missä vika voisi olla? Ennen kuin alan tivaamaan asennusvirmalta tehokkaampaa pumppua... Nyt siis pelaa OK, kun Niben kiertovesipumppu kierrättää viinaa kaivossa. Kaivolla on syvyyttä yhteensä muistaakseni 167m ja aktiivista 160m.
Tässä kytkennät:
(http://i.imgur.com/TjTSol.jpg) (http://imgur.com/TjTSo)
-
Katsoppa magneettiventtiilin sivusta että virtaussuunta on nuolen mukainen?Manuaalin mukaan tuo venttiili avautuu nolla paine-erolla mutta virtaussuunta pitää olla oikeinpäin.
(http://i4.aijaa.com/t/00632/8319399.t.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=006328319399.jpg)
-
Minkä kokoisia pumppuja foorumilaisille on asennettu ja minkä kokoiseen/syvyiseen maapiiriin?
Meillä siis syvyyttä 167m ja pumppuna 25-40, joka näyttäisi olevan liian tehoton.
-
Minkä kokoisia pumppuja foorumilaisille on asennettu ja minkä kokoiseen/syvyiseen maapiiriin?
Meillä siis syvyyttä 167m ja pumppuna 25-40, joka näyttäisi olevan liian tehoton.
Kumma homma, minulla on nimittäin sama nibe f1245 8kW ja siinä lukee info valikon sivulla 23/24 Brine pump 25-100.
Minulla on putkea kaiken kaikkiaan 410m (205 pumpulta kaivon pohjaan). Keruumpumpun nopeus on 78%, jolla keruunesteen meno- paluuerotus on n. 4C. Minulla ei ole maaviileää käytössä.
-
Hei,
Itsellä Geopron SH15 ja Enervent Pandion maaviileällä. Maaviileän pumppuna on Grundfossin 25-40 juurikin sama kuin zeniitillä, meillä kaivot 2kpl 155m ja kyllä viileää tulee.
Puuttuisikohan sinun järjestelmästä maapiistä takaiskuventtiili joka estää liemen kierrätyksen pelkästään MLP lämmönvaihtimen läpi?
Meillä on kytketty viilennys MLP maahanmeno haaraan. Maahanmeno putkessa on takaiskuventtiili myötösuunnassa kun MLP käy niin takaisku aukeaa. Viilennys on kytketty tämän takaiskun molemmin puolin siten että viilennyksen paluu on takaiskun jälkeen eli maan ja takaiskun välissä, viilennykseen meno on koneen ja takaiskun välissä.
-
Minulla on putkea kaiken kaikkiaan 410m (205 pumpulta kaivon pohjaan). Keruumpumpun nopeus on 78%, jolla keruunesteen meno- paluuerotus on n. 4C. Minulla ei ole maaviileää käytössä.
Mulla LK-pumpun nopeus on 80%, mutta on laitettu jatkuvalle käytölle, koska 25-40 ei tunnu jaksavan itsekseen kierrättää kaivossa keruunestettä.
Maaviileän pumppuna on Grundfossin 25-40 juurikin sama kuin zeniitillä, meillä kaivot 2kpl 155m ja kyllä viileää tulee.
Onkohan Geoprosta laitettu keruupumppua erikseen päälle vai jaksaako pelkästään tuo 25-40 kierrätykseen?
Puuttuisikohan sinun järjestelmästä maapiistä takaiskuventtiili joka estää liemen kierrätyksen pelkästään MLP lämmönvaihtimen läpi?
Meillä on kytketty viilennys MLP maah...
Pitää piirrellä jonkin moinen kaavio tästä paperille tai ottaa kuvat. En kertakaikkiaan osaa sanoa :-X
-
Onkohan Geoprosta laitettu keruupumppua erikseen päälle vai jaksaako pelkästään tuo 25-40 kierrätykseen?
(http://i7.aijaa.com/b/00440/8641253.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=004408641253.jpg)
Ei ole erikseen muuta pumppua päällä.
Tuon kuvan mukaan meillä, muuten paitsi viilennys on kytketty tuohon maahan menevään linjaan. MLP käynnistyessä 3-tieventtiili hiukan muuttaa toki asentoa, mutta kesäaikana 1-2 käynnistystä / vrk, niin ei suurempaa haittaa.
Oli kyllä mielessä kokeilla käynnistää MLP liuos-pumppu, kun viilennys on ollut pidempään päällä, kun nesteen lämpötila on noussut 8-9 asteeseen. Jotenkin unohtui koko homma kun talo ei ole ollut paahtavan kuuma koko kesänä. Ko testillä olisi voinut testata kuinka tuo 25-40 riittää 2 kaivon tapauksessa, eli kiertääkö enimmäkseen lähimmän kaivon kautta vai ei.
-
Painin saman ongelman kanssa, eli en ole tyytyväinen Valloxin antamaan viilennystehoon. En ole lähelläkään teknisessä ohjeessa esiteltyjä lukemia.
Olen koittanu myös käynnistää Niben LK-pumpun "jatkuvaksi", mutta ei auta. Aste pari sieltä valloxista tulee viileämpää näytöstä luettuna, mutta kun käsittääkseni 6C liuoksella 22C ulkolämpötilalla pitäisi päästä reilusti alle 20 asteen, jopa 15C.
Mulla on valloxin ohjaama kv- pumppu mallia Wilo 25/4. Onko liian pieni? Jos on, niin miksei Niben LK-pumpun mukaanottaminen auta? Pitäisikö vaatia isompi pumppu asennuttajalta?
Magneettiventtiili on kv-pumpun jälkeen ja napsuu kyllä.
-
MLV:n manuska näkyy suosittelevan Grunfossilta mallia UPS 25/80 eli 8m pumppu ja tuo 25/4 on 4m pumppu...en sitten osaa sanoo onko tuossa kuinka paljon vaan "varmuuden vuoksi" mitoitusta mutta kuitenkin noin sinne on präntätty.
Tehotaulukoissa näkyy olevan maapiirin mitoitusvirtaamana 6L/min.
Minkäsmoisia/mallisia/kokoisia takaiskuja teillä noissa on?
-
Mulla on valloxin ohjaama kv- pumppu mallia Wilo 25/4. Onko liian pieni? Jos on, niin miksei Niben LK-pumpun mukaanottaminen auta? Pitäisikö vaatia isompi pumppu asennuttajalta?
Jos sulla on Valloxin kytkärin mukaisesti palikat paikoillaan niin Niben keruupumppu puskee suuren osan virtaamasta ohi viilennyshaaran. Siitä syystä lisäviilennysteho Niben LK-pumpulla ei ole kummoinen. Etu tulee lähinnä siitä, että viilennyshaaran pumppu ei joudu taistelemaan lauhduttimen, putkivetojen ja keruupiirin virtausvastuksien kanssa yksinään.
Mulla on 6m nostokorkeuden pumppu viilennyshaarassa ja kolmosella pyörii jo sellasta haipakkaa, että putket kohisee. Viilennysteho ei mikään ihmeellinen ole siltikään. 22-23C ilma tippuu sinne 17-18C paikkeilla, mutta ihan kiva tuokin. Kaivolta tulee tällä hetkellä ~8C litku. Lämmitän lisäksi kaivoa jäteilmalla. Laittaisin kyllä ulkoisen Veabin patterin tuon integroidun MLV:n tilalle jos nyt olisin uusiksi konetta valkkaamassa.
Viilennyskierto on jatkuvalla käytöllä eli ei siis Valloxin ohjaamana. Pitäisi varmaan vaihtaa mankkukin sellaiseksi, joka on jännitteellisenä kiinni. Nyt sinne täytyy pitää jännite yllä, että pysyy auki.
-
Kiitos vastauksista.
En ole huomannut, että suositeltu pumppu on 8. Pitää tarkistaa lvi suunnitelmista ettei suunnittelija ole merkannut 4. Kyllähän kannattaisi vaatia varmasti tuo vaihdettavaksi, asennusvirhehän tuo on. Meinaatteko, että voisi auttaa?
-
Pitäisi varmaan vaihtaa mankkukin sellaiseksi, joka on jännitteellisenä kiinni. Nyt sinne täytyy pitää jännite yllä, että pysyy auki.
Useissa magneettiventtiileissä työkalulla mahdollista kääntää venttiili jatkuvasti auki tai kiinni manuaalisesti.Sähköinen ohjaus ei silloin muuta mankun asentoa.
Tarkista mankun rungosta onko esim uraruuvikannan näköistä hahloa.Siinä on 3 asentoa (jatkuvasti auki-sähköinen ohjaus-jatkuvasti kiinni)Näitä on useita variaatioita.
Tuossa linkissä(PDF lehti 4/painekoe)) Danfossin venttiilin karan käsiohjaus
http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/E8763682-5F5F-4AAF-B8B3-23BA387168F5/0/Magneettiventtiilit.pdf
-
Meillä Enervent Pelican eco EDW-CD IV-Kone, Grunfors Magna 32-120 kiertovesipumppu ja lämpökaivoina 2 kpl 130m kaivoja.Tällä järjestelmällä sai viime kesänä helteillä sisäänpuhallettavan ilman tippumaan 13 asteeseen mihin se on Enerventin ohjainpanelista rajoitettu. Nyt olen nostanut tuota rajaa 15 asteeseen kun 13 asteinen ilma tuntui jo liian viileältä. Niin ja maalämpöpumpun maapiirin pumppun ei tarvitse pyöriä kun pelkkää jäähdytystä käytetään.
-
Aika kovia tuloksia Enerventillä. Voisivatko muutkin maaviileää iv koneella tekevät kertoa suorituskyvyistä? Kerro millainen ulkolämpötila, kaivon lämpötila ja millainen kaivo/kiertovesipumpun malli.
Erityisesti kiinnostaisi valloxin tulokset, mutta muutkin.
Nyt ulkona 23c, tuloilma 19, sisäilma 24c. Hyvin lämpiää kun uunilla vielä avustaa. Pelottaa jo heinä- elo helteet.
-
Täällä Enervent Pandion eco EDE-CG. Kiertovesipumppuna Wilo Smart 25/4. Tänään esim. ulkolämpötilan ollessa noin 23 astetta, tuloilma noin 17-18 astetta. Kun ulkolämpötila 21 asteessa, tuloilma 15-16 astetta. Puhallinnopeus 80%.
Eli näyttäisi kykenevän noin 5-6 astetta viilentämään. Kv-pumppu käy nopeusasetuksella 1 (nopein virtaama, pienin nostokorkeus, wilon suositus). Kokeiltu myös laittaa Nibe 1145:n pumppu täysillä rinnalle => ei vaikutusta tuloilmaan käytännössä lainkaan.
Ja huomiokaa muuten se, että iv-koneen nopeus vaikuttaa selvästi tuloilman lämpötilaan. Eli ulkolämpötilan ollessa 21 asteta, esim. 60% nopeudella tuloilma noin 14 asteista, 70% nopeudella noin 15 asteista ja 80% nopeudella noin 16 asteista. Eli selvästi vaikuttaa. Kumpi sitten on parempi vaihtoehto, ei tietoa?
2-kerroksinen talo, joista toinen on puoliksi maata vasten, alakerran kaikki huoneet ovat käytännössä suojassa auringolta. Ulkolämpötilan ollessa noin 23 astetta pysyy alakerrassa sisälämpötila 21 asteessa (ikkunahuoneet), ja sisemmissä huoneessa jopa 20 asteessa (maata vasten olevat/ikkunattomat). Yläkerrassa taas oh+rt+k ja mh on melko paljon ikkunapinta-alaa. Vaikka ikkunat on tehoselektiivit ja vielä aurinkosäteilypinnoitettu (domus muistaakseni sunclear tms.) niin kyllä tuosta noin 30m2 lasipinnasta lämpöä luonnollisesti puskee sisään. Varsinkin kun kierrekaihdinratkaisu ei ole mikään paras mahdollinen lämmöntorjuja, mutta ulkonäkösyistä ei oikein ollut vaihtoehtoa. Näistä huolimatta lämpötila pahimmassa auringonvaikutuksen alaisessa paikassa 24 astetta ja muualla yläkerrassa noin 22-22.5 astetta. Kun laittaa illemmalla läpivedon vaikka puoleksi tunniksi niin koko yläkerta on käytännössä jo palannut tuohon 22 asteeseen. Mutta 24 asteen sisälämpötila ei missään tapauksessa tunnu tukalalla, eli kuivana tuo jäähdytys ilman pitää.
Eli käytännössä maaviileä tällä systeemillä kyllä jäähdyttää jonkin verran tuloilmaa, mutta yleisen ilmanvaihtuvuuden nopeus ei riitä pitämään ilmaa viileänä tiloissa joissa aurinko pääsee lämmittämään, muualla kyllä.
Katsotaan sitten heinäkuussa uudestaan.
Mutta edelleen arvuuttelen sitä kokeilisiko järeämpää kiertovesipumppua. Toisaalta Enerventin suositus nostokorkeudeksi on niinkin pieni kuin 0,15m, joka kyllä hoituu kaikista pienimmilläkin pumpuillla. Joten en oikein tiedä onko mitään hyötyä nostaa maksiminostokorkeutta 4m -> 8m jos jo joka tapauksessa ollaan moninkertaisesti ylitetty tuo. Pikemminkin liuosvirtaamaa pitäisi saada ylös. Siihen taas vastattiin Wilolta, että sitten tulee tod.näk. jo putkikoko vastaan.
Ota näistä nyt selvää. Ei viitsisi tehdä monen sadan euron testi todetakeseen, että iv-koneen jäähdytyskenno vaan ei tuon suurempaan tehoon pysty ja kv-pumppu oli alunperinkin riittävä.
Olikos Enerventin kennoa jotenkin mahdollista ilmata? Ihan kuin oisin lukenut tuollaisesta jostain.
-
Ainakin LTR:n kennossa on samanlainen ilmausventtiili, kuin pattereissakin.
Jäähdytystehoa rajoittaa melkoisesti Enerventin rajoitus, ettei tuloilmaan saa kovin alas. Katso viilennyskierron shunttiventtiiliä, säätyykö se kokonaan auki - mikäli kyllä, niin sitten voi pumpun suurentaminen auttaa. Ensin voi kokeilla laittaa ML-pumpun maapiiripumpun päälle, se auttanee viilennyskiertoa myöskin.
On kuitenkin huomattava, että tässä järjestelyssä puhutaan viilennyksestä, eikä jäähdytyksestä. Viilennysteho on varsin rajallinen ja tarkoitettu käytettäväksi kellon ympäri.
Lämmenneen tilan kylmentämiseen tarvitaan jäähdytys, esim konvertterilla. Paikallinen jäähdytyslaite jäähdyttää ko. tilan ilmaa, kun taas maaviileä joutuu aina viilentämään uutta ulkoatulevaa ilmaa.
-
Kertoisitko vielä tuosta Wilon säädöstä... Eli mitä noista kolmesta asennosta siis tulisi käyttää? Pumpussakun on 3 asentoa pieni, keskikokoinen ja iso talo.
-
Meillä tuo IV-kone mitoitettiin taloa tehdessä "ylisuureksi" juuri jäähdytystä silmälläpitäen joten viime kesänä kone oli 75 % teholla silloin kun helteiden aikana (ulkolämpötila 25-30) tuo sisäänpuhallus oli 13 astetta. Minä olen kokeillut omaa kiertopumppua pienemmällä teholla ja heti tippuu jäähdytysteho, Enervent ei suosittele "liian" isoa kiertonopeutta siksi koska silloin virtaus alkaa rasittamaan jäähdytyskennon kupariputkien käyriä, minä uskon että kenno kestää silti pitkään ennen kun se tarvitsee vaihtaa.
-
Minkäkokoisia ja mallisia takaiskuja teillä on noissa maapiireissä noihin IV viilennyksiin?
Moni puhuu jäähdytyksestä, mutta kai oikeampi olis puhua viilenyksestä tai kosteuden poistosta, kun puhutaan näistä IV-koneessa olevista kennoista ;)
-
Kertoisitko vielä tuosta Wilon säädöstä... Eli mitä noista kolmesta asennosta siis tulisi käyttää? Pumpussakun on 3 asentoa pieni, keskikokoinen ja iso talo.
Oikea asento on pienin talo. Tällöin virtaus on kaikista suurin, mutta nostokorkeus pienin. Ja koska virtausta tarvitaan huomattavasti enemmän suhteessa nostokorkeuteen (Enerventiltä suoraan kysytty), niin asento pienin talo on paras.
-
Meillä Enervent Pelican eco EDW-CD IV-Kone, Grunfors Magna 32-120 kiertovesipumppu ja lämpökaivoina 2 kpl 130m kaivoja.Tällä järjestelmällä sai viime kesänä helteillä sisäänpuhallettavan ilman tippumaan 13 asteeseen mihin se on Enerventin ohjainpanelista rajoitettu. Nyt olen nostanut tuota rajaa 15 asteeseen kun 13 asteinen ilma tuntui jo liian viileältä. Niin ja maalämpöpumpun maapiirin pumppun ei tarvitse pyöriä kun pelkkää jäähdytystä käytetään.
Iso on pumppu kyllä, mutta: vähän tuossa pohdiskelin tätä asiaa lisää. Eli kun tuossa pari viikkoa sitten oli tuo lämpimämpi jakso, niin tuli todettua sellainen asia, kun talo oli lämmennyt ja päivällä paistoi kovasti aurinko ja sitten alkoi kelit viilenemään ja yöllä tuloilma oli korkeintaan tuon 13 astetta niin silti ei talo kovin nopeasti viilentynyt. Eli yritän sanoa sitä, että meillä ainakin on niin, että VAIKKA saisin tuloilman 13 asteeseen jatkuvasti, niin se ei yksinkertaisesti riitä ainakaan Pandionilla vaihtamaan talomme ilmaa riittävän nopeasti jotta kunnollista jäähtymistä ehtisi tapahtua. Eli vaikka yöllä on teho 80% ja tuloilma oli jotain 12 asteen paikkeilla, ei talo mitenkään ehtinyt tarpeeksi viilentyä kunnes taas seuraavan päivän auringon lämpö pääsee puskemaan sisään.
Eli tässä on pakko olla kovinkin paljon eroja erilaisten talojen ja ikkunapinta-alojen suhteen. Yläkerrassa jossa on paljon isoa ikkunapinta-alaa ja vain vähän lipan alle jäävää, ei ilmanvaihdon kautta tulevalla viileällä ilmalla yksinkertaisesti ole mitään jakoa pitää sisäilmaa 21 asteessa. Varsinkin kun isot ikkunat sijaitsevat vielä tiloissa joissa on suhteellisesti eniten kuutioita (isompi korkeus). Sen sijaan alakerrassa jossa suoraa auringonvaloa ei pääse kuin murto-osa, talosta tulee jo vähän liianakin viileä viilennyksen ollessa käytössä.
Eli oma väitteeni on, että jos on paljon ikkunapinta-alaa ja talo ehtii (meillä kevytbetoni) lämmetä pidemmän jakson aikana kunnolla, niin minkään kokoinen kv-pumppu ei pysty ilmanvaihtokoneen jäähdytyspatterin avulla taloa noista olosuhteista jäähdyttämään 21 asteeseen.
Eli en usko että saan juuri lisähyötyä noihin "ongelmatiloihin" vaikka laittaisinkin selvästin isomman pumpun sinne, eli taidanpa säästää tuon 700-1000 euroa mitä nuo todella isot pumput taitavat maksaa.
Suurinpana hyötynä pidänkin sitä että tuloilma on kuivaa ja pitää näin olle kosteuden poissa ja tätä kautta esim. sisäilma 23 tai 24 ei ole mitenkään tukala vaan vain lämmin. Ja siis tosiaan vertailuna, kun sisäilma on 24 astetta oleskelutiloissa on vielä alakerran varastoissa yms. alle 20 astetta.
-
tjn on varmaan oikeassa että myös talon rakenteilla on iso merkitys miten paljon viilennystä tarvitaan. Meillä Lakan eko+ grafit harkoita tehty talo jossa paljon betonimassaa joten tuon viilennyksen tarkoitus onkin pitää talo oiken lämpöisenä koko ajan eikä laskea taloa lämpenemään liikaa ja ainakin viime kesänä se onnistui hyvin. Ainut pieni - puolinen asia näissä järjestelmissä on se että saunaa viilennetään turhaa koska sinne on myös tuloilmakanava ja varsinkin kuten meillä on hetivalmis kiuas niin saunan lämpötila pyrkii olemaan aina hieman korkeampi johtuen kiukaan hukkalämmöstä.
-
Ymmärrän, että mikäli talo on päässyt kesähelteillä lämpiämään ei sitä enää pienellä viilennyspatterilla saada viilennettyä. Ymmärrän myös, että uusien talojen isot ikkunat päästävät monin kertaisen määrän lämpöenergiaa sisälle verrattuna IV koneen maaviileän viilennystehoon. Tästä kun ei ole kyse vaan siitä, kuinka paljon laitevalmistaja lupaa viilennystehoa myymäänsä koneeseen.
Omakohtaiset kokemukset kun osoittavat, että en pääse lähellekään ilmoitettuja suoritustehoja, joita Vallox mainostaa Teknisessa ohjeessaan. 1-3 asteen ero viilennyspatterin jälkeen verrattuna ulkoa tulevaan ilmaan, 6C kaivolla ei vaan toimi riittävän hyvin. Tällä kaivon lämpötilalla kun pitäisi saada ainakin 5-6 astetta viileämpää, ellei jopa enemmän.
-
Jäähdyttäisköhän nuo iv-patterit ~1kW eli ei kovin paljoa.
-
Näppäilin tässä pahisuttani vähän tasauslaskelman kautta tuota viilennystarvetta.
Eli siis mulla talon lämmönjohtumisen ja vuotoilman kautta tapahtuva hävikki on 100W/K. Eli siis jokaista sisä- ja ulkolämpötilan asteen eroa kohden hukkuu 600W tehoa. Eli jos halutaan vaikkapa 24C keleillä ylläpitää 18C sisälämpötilaa niin tarvitaan 600W jatkuvaa viilennystehoa. Tämä tarkastelu ei ota huomioon auringosta aiheutuvaa lämpökuormaa eli todellisuudessa viilennystarve on huomattavasti suurempi.
Mullahan on jonkun verran tuota eristettä. Jos tiputetaan eristystaso vaikkapa 2007-2009 määräystasoon niin hävikkiä tulee 199W/K (samoilla rakenneosien pinta-aloilla). Vastaava viilennystehon tarve 1194W.
Heitin tuon vaan nyt ilmoille ihan sen takia, että usein unohdetaan eristyksen tuoma etu viilennyksessä. Eipähän jääkaappi/pakastinkaan kovin hyvin pelittäisi ilman eristystä...
Voisi vielä joku kaunis päivä käydä mittailemassa ulkoseinän pintalämpötiloja niin voisi haarukoida auringon vaikutusta ulkoseinän läpi tapahtuvaan lämpövirtaan.
Nyt on ollut sen verran viileää, että ei ole kunnolla päässyt viilennystä testailemaan. Vielä tulee käytettyä lattialämmitystäkin kun haluan, että jaloilla on lämmin ja pää viileänä. Eli siis lämmitys ja viilennys on näillä keleillä samaan aikaan päällä. ::)
-
Pitäisikö laskelmissa ottaa huomioon yläpohjan lämpötilan nousu helteillä. Kaipa siellä on ainakin 10 astetta lämpimämpää kuin ulkona?
-
Pitäisikö laskelmissa ottaa huomioon yläpohjan lämpötilan nousu helteillä. Kaipa siellä on ainakin 10 astetta lämpimämpää kuin ulkona?
Joo tuo mulla oli ajatus ulkoseinän kanssakin. Eli siis kun mulla on betonisänkkäri rakenteena niin kun aurinko lämmittää ulkokuorta niin eristettä vasten oleva rakenneosa on lämpimämpi kuin ulkoilma. Periaatteessa pitäisi tosiaan sama tarkastelu suorittaa kaikille rakenneosille, joihin vaikuttaa jokin lämpökuorma johtumisen lisäksi. Tuo yläpohjan lämpötila ainakin on aikasta helppo selvittää. Luulenpa tosin, että mulla siellä ei hirveän kuuma ole kun ei ole ihan perinteinen ratkaisu sekään:
http://www.spu.fi/files/spu/300811%20detaljit/PK11.pdf
Kuvasta poiketen mulla seinässä 160mm SPU:ta ja katossa 320mm, mutta pointti oli siis, että heti eristeen päällä käy aikamoinen puhuri kun siellä on tuo 100mm tuuletusrako, joka itseasiassa taitaa olla mulla 150mm. Kai tuonne voisi silti joku aurinkoinen päivä anturin työntää. Se ei ainakaan hankalaa ole.
-
Meillä on ulkoseinissä 90mm uretaani ja yläpohjassa 300mm villaa.
LTO on ristivirtaus kuutio mallia.
Trendissä reilun vuoden takaisen hellepäivän lämpötiloja kun sisäilman jäähdytystä ei vielä ollut.
(http://i4.aijaa.com/t/00236/10357923.t.jpg) (http://aijaa.com/0023610357923)
-
Kertokaapa.... Koneessa wallox digit2 mlv vkl on kesäasento päällä. Tämä tarkoittaa, että jälkilämmitys on poissa käytöstä. Jos ulkona on vaikka 17 ja asetan koneesta tavoitelämmöksi 20, niin kone tosiaan tekee 20 asteista tuloon. Miten voi olla? kennon ohitus on 10 asteessa. Tässäkö syy huonoon viilennystehooni, eli ilma kiertää kuitenkin kennon kautta?
-
Kertokaapa.... Koneessa wallox digit2 mlv vkl on kesäasento päällä. Tämä tarkoittaa, että jälkilämmitys on poissa käytöstä. Jos ulkona on vaikka 17 ja asetan koneesta tavoitelämmöksi 20, niin kone tosiaan tekee 20 asteista tuloon. Miten voi olla? kennon ohitus on 10 asteessa. Tässäkö syy huonoon viilennystehooni, eli ilma kiertää kuitenkin kennon kautta?
Mulla on sama kone ja vähän saman tyyppistä toimintaa mullakin... Tämänhetkisen käsityksen mukaan on tuntuma, että johtuu hystereesistä. Eli siis ohitus ei tule käyttöön suoraan katkaisulämpötilassa vaan tuo aseteltu lämpötila pitää ylittää jollain astemäärällä (hystereesi). Mulla selvitystyötä hankaloittaa vielä se, että en käytä viilennykseen koneen omaa ohjausta vaan MLV-patterin yli on jatkuva virtaus.
Mutta kerron jos saan tolkkua tuohon laatikkoon.
-
Yksikertaistan kysymystä...
Jos kesäasento on päällä niin onko IV koneella mahdollista lämmittää tuloilmaa? Koneessa on LTO ohitettu (pitäisi olla, jos toimii oikein), mutta mitä tekee jälkilämmitys (käsittääkseni tämäkin pitäisi olla pois päältä)? Kone kuitenkin lämmittää.
-
Yksikertaistan kysymystä...
Jos kesäasento on päällä niin onko IV koneella mahdollista lämmittää tuloilmaa? Koneessa on LTO ohitettu (pitäisi olla, jos toimii oikein), mutta mitä tekee jälkilämmitys (käsittääkseni tämäkin pitäisi olla pois päältä)? Kone kuitenkin lämmittää.
Siis musta vaikuttaa siltä, että kone ottaa tietyissä tapauksissa LTO:n käyttöön vaikka se olisikin ulkolämpötilan mukaan ohitettu. Vähän on vielä selvitystyö kesken, missä tilanteissa se noin tekee.
Ohitus kuitenkin ymmärtääkseni toimii niin, että jos se on aseteltu vaikkapa lämpötilaan 10C ja hystereesi on 5K niin kun lämpötila nousee alle 10C lukemasta yli 10C:n niin ohitus ei mene päälle ennenkuin lämpötila on noussut arvoon ohitus + hystereesi eli siis 15C. Tai jotain tuohon suuntaan. Mulla on ohitus 13C ja hystereesi 2K. Nyt kun katsoo härvelin ilmoittamia lukemia niin näyttäisi LTO olevan ainakin osittain silti käytössä vaikka pyyntikin on 10C:
Ulko 19C
Tulo 16C
Poisto 23C
Jäte 20C (11C jäteilmapatterin jälkeen)
Tai sitten nuo anturit vaan näyttää mitä sattuu. Tuloilmalautasten pinta ir-mittarilla mitattuna 20C (metallia, mittari ei välttis näytä oikein, eikä tuo muutenkaan ole ilman lämpötila). IV-röörit kulkee huoneilmatilassa alaslaskussa.
Mulla on nyt aika monta rautaa tulessa tän torpan kanssa (asutaan jo, mutta paljon on vielä tekemistä) niin vähän pintapuoliseksi on vielä jäänyt tuo IV-koneen ohjauksen selvitys.
-
Tai sitten nuo anturit vaan näyttää mitä sattuu.
Minulle on muodostunut sellainen tunne, että näyttävät vain vähän sinne päin, ainakin omassa Vallox Digit SE koneessamme.
En ole kuitenkaan tarkistanut asiaa mitenkään.
Syynä voisi olla anturien huono sijoittelu ilmavirtaan nähden.
-
Laitoin fluken lämpötila-anturit Digitin sisälle kumpaankin mlv patterille menevään putkeen teipillä tiukasti kiinni. Ensimmäisten tulosten pohjalta näyttää siltä, että neste on monta astetta lämpimämpää kuin mitä maalämpöpumppu näyttää. Eli Nibessä keruu noin 6-7C, mutta Digitin haarasta patterin kyljestä mitattuna noin 11-12C. Digitti on omassa haarassa, eristetyssä putkessa. Putkea ei ole kuin noin 3 metriä koneelle. Mistä tällainen ero voi johtua. Eikö neste kuitenkaan kierrä kunnolla?
-
Eli Nibessä keruu noin 6-7C, mutta Digitin haarasta patterin kyljestä mitattuna noin 11-12C. Digitti on omassa haarassa, eristetyssä putkessa. Putkea ei ole kuin noin 3 metriä koneelle. Mistä tällainen ero voi johtua. Eikö neste kuitenkaan kierrä kunnolla?
Siis tokihan neste lämpiää patterissa. Vai oliko tuo mittaustulos ennen patteria? Silloin sen kyllä pitäisi olla suurinpiirtein sama kuin Niben ilmoittama. Se, että litku on patterin jälkeen huomattavastikin lämpimämpää kuin patterille mennessään on vain merkki siitä, että lämpö siirtyy oikeaan suuntaan. Toki jos lämpötilaero on suuri niin se on merkki pienestä virtaamasta. Digitin integroitu MLV-patteri on kyllä todella ahdas ja siitä on paha ruutata paljon isompaa virtaamaa kuin luokkaa 0,07-0,08l/s. Ulkoinen Veabin patteri olisi parempi, mutta ikävä sitä enää on vaihtaa (mullakin siis integroitu MLV vaivoina)...
-
Koitin vähän tuijottaa tuota viilennystä ja mulla kaivolta tulee patterille 8,9C litku, joka lämpiää patterissa lämpötilaan 10,5C. Ulkona on läheisen sääaseman mukaan 21,8C 47% ja kun nuo arvot heittää Veabin tuotevalintasoftaan (litkuna 30% etyleeniglykoli, oikeasti etanoli) niin virtaamaksi haarukoituu 0,08l/s, joka täsmää myös pumppukäyriltä ja MLV:n painehäviökäppyrän mukaan määriteltyyn. Veabin softa sanoo, että tuloilmaksi tulisi 16,11C 67% ja tuloilmakanavasta ir-pintalämpömittarilla mitaten tulee 16,1-16,4C ilma. Eli hyvin täsmää.
Mulla sitten vielä normaalisti jäteilmapatteri lämmittää tuota 10,5C litkua lukemaan 12,6C. Tuon 10,5C mittauksen aikana jäteilmapatteri oli ohitettu anturien sijoittelun takia. Tässä vielä kaavio kytkennästä:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/kaavio_iv_mlp.png/_smaller.jpg)
Tuo 8,9C oli siis tuosta "Series4" ja 10,5C "Series5" kohdasta. Kun jäteilmapatteri on käytössä niin "Series5" siis näillä keleillä 12,6C. Mulla siis KP on jatkuvasti päällä ja MV myös kokoajan auki. Kytkentä kuvan mukaisesti MLP:n "jälkeen" toisin kuin Valloxin kytkärissä.
Käyttövesi tulee muuten ihan kivalla lämpökertoimella kun on päivän lämpännyt tällä tavalla viinaa ja sitten illalla menee suihkuun...
-
Kertokaapa.... Koneessa wallox digit2 mlv vkl on kesäasento päällä. Tämä tarkoittaa, että jälkilämmitys on poissa käytöstä. Jos ulkona on vaikka 17 ja asetan koneesta tavoitelämmöksi 20, niin kone tosiaan tekee 20 asteista tuloon. Miten voi olla? kennon ohitus on 10 asteessa. Tässäkö syy huonoon viilennystehooni, eli ilma kiertää kuitenkin kennon kautta?
Kyllä se ottaa LTO:n käyttöön kesäasennossakin, jos tavoitelämpötila on enemmän kuin tuloilman lämpötila. Jälkilämmityksen ei pitäisi mennä päälle missään vaiheessa. Lisäksi se voi laittaa joissakin tapauksissa LTO:n päälle, jos ulkona on kuumempi kuin poistoilma, tämä on ns. "viileän talteenotto". Aika monenlaisia lämpötilaehtoja siihen Digit-säätimeen on rakenneltu LTO:a ohjaamaan...
Itse tavasin manuaalia joskus moneen otteeseen ajan kanssa ja kirjoittelin ehtolausekkeita paperille...nyt jo vähän päässyt unohtumaan.
-
Onko tossa vielä mahdollisuus valita ns. kaskadisäätö?
-
Eli tuo mittaukseni on ennen mlv patteria, eli litku on lämpimämpää omassa haarassaan, kuin ennen sitä itse paksussa kaivosta tulevassa keruuputkessa.tämä on outoa.
tämän ketjun alussa on valloxin ohje asennuksesta. Mikäli oikein sitä tulkitsin mv ja kv on eri puolilla keruuta. Minulla ne on peräkkäin ja mielestäni meno puolella. Onko tästä haittaa? Kyllä alan kallistua tuon isomman kv pumpun vaihtoon...
-
Hetkinen vielä... Ja sori tää spämmäys. Valloxille menevä haara on minulla myös niin, että mlv:lle lähtevä ja mlv:ltä tuleva neste on kummatkin kaivon menossa kiinni ja vielä aivan peräkkäin. Eikö mlv:ltä tuleva pitäisi kytkeä kaivon paluupuolelle? Kv pumppu ja mv ovat siis peräkkäin tässä loopissa.
-
Hetkinen vielä... Ja sori tää spämmäys. Valloxille menevä haara on minulla myös niin, että mlv:lle lähtevä ja mlv:ltä tuleva neste on kummatkin kaivon menossa kiinni ja vielä aivan peräkkäin. Eikö mlv:ltä tuleva pitäisi kytkeä kaivon paluupuolelle? Kv pumppu ja mv ovat siis peräkkäin tässä loopissa.
Puuttuuko sulta siis takaiskuventtiili siitä haaran menon ja paluun välistä? Silloin siinä käy herkästi niin, että haaran pumppu kierrättää nestettä edestakasin. Valloxin kytkärissä on siis takaiskuventtiili, joka estää tuon. Eli siis tässä kuvassa tuo IV-haaran menon ja paluun välillä (runkolinjassa) oleva mötikkä:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/putketjaassa-1.jpg/_smaller.jpg)
IV-kone on siis tuossa kuvassa vasemmalla alhaalla. Sitten taas se, mistä litku kannattaa ottaa ja mihin se kannattaa palauttaa on aika moniulotteinen kysymys. Itse ajattelin niin, että maalämpöpumpun toiminta on ykkössijalla eli talvikäyttöä ajatellen esilämmitys ei kannata olla ennen MLP:ta. Samalla tulee se etu, että kesällä kun tehdään käyttövettä tai mukavuuslämpöjä kivilattioihin niin viilennys toimii tehokkaammin kun litku on MLP:n jäljiltä viileämpää. Patterilta tulevaa litkua ei myöskään ainakaan mun logiikalla kannata palauttaa MLP:lle, koska silloin se on käyntijakson aikana kuitenkin kylmempää kuin kaivossa lämminnyt litku.
-
Tarkistin, ja on siinä välissä takaiskuventtiili.
Eipä taida vikaa löytyä siis kytkennöistä. Ja Valloxin patterille neste menee kun kerran patteri hikoilee, eli taitaa tuo Wilo 25/4 olla sitten riittävä sekin, vai?
Lopputulema on, että vallox ei vaan pysty parempaan. Mittatuloksien mukaan näytti, että tässä kierrossa olisi neste lämpimämpää kuin ennen haaraa mitattaessa. En voi oikein uskoa sitä.
-
Eipä taida vikaa löytyä siis kytkennöistä. Ja Valloxin patterille neste menee kun kerran patteri hikoilee, eli taitaa tuo Wilo 25/4 olla sitten riittävä sekin, vai?
No aika pienihän tuo pumppu on... Vallox suosittelee UPS-25-60 180 K-mallin pumppua. Tuo K on vielä vähän tehokkaampi kuin normi 25-60. Tuo Wilon pumppu vissiin vastaa 25-40 Grunikkaa? Järeämmällä pumpulla saisit kovemman virtaamaan ja sitä kautta hieman enemmän viilennystehoa. Mitään suurta eroa siinä tuskin tulisi. Veabin softalla arvioiden ehkä max. 18% enempi viilennystehoa. Tietenkin jos on urakkana ostettu ja Valloxin ohje lyöty kouraan niin sittenhän pumppu on väärä ja vaihdetaan urakoitsijan piikkiin... Jos taas vaihdon joutuisi maksamaan omasta pussista niin ainakin itse miettisin kunnolla, onko siitä sitten riittävästi hyötyä...
Mutta on tuo integroitu patterikin turhan pieni. Kuten sanottua niin itse laittaisin kyllä ulkoisen Veabin patterin näin jälkiviisaana. On tuostakin nyt jotain iloa ja talvella hoitaa kyllä etulämmityksen aivan riittävän hyvin, mutta kun Veabin patterit eivät ole edes sen kalliimpia ja mitä nyt on kokemusta tuosta jäteilmapatterista (Veab CWK200) niin on se aivan eri luokan patteri kuin tuo rimpula integroitu MLV. Ulkoinen MLV taas on sitten ymmärtääkseni samaa luokkaa kuin nuo Veabin patterit.
-
Voisi vielä joku kaunis päivä käydä mittailemassa ulkoseinän pintalämpötiloja niin voisi haarukoida auringon vaikutusta ulkoseinän läpi tapahtuvaan lämpövirtaan.
No nyt on paistetta ja lämpöä. Hyvin tuntuu materiaalivalinnat osuneen. Alakerrassa mulla on julkisivussa musta kiiltohiottu betoni ja yläkerrassa hienopesty valkobetoni. Musta kivi oli pintalämpömittarilla mitattuna 40C ja valkobetoni 27C. Ulkolämpötila läheisen sääaseman mukaan 23C. Alakerrassa on mukavan viileä vaikka siellä ei ole vielä edes IV päällä, joten ei viilennystäkään (alakerta vielä raksana). Yläkerrassa taas rakenteet sisällä sellaiset 24C ja IV:n kautta huonetilaan puskee 18C ilma. Ikkunoissa ei ole vielä kaihtimia niin sieltä puskee melkoinen lämpökuorma.
Muttasiis se mulla oli mielessä, että jos lämpötilaero (auringon lämpökuormasta aiheutuva) sisäilman ja tuon ulkokuoren välillä on suuri niin se pitäisi ottaa huomioon kun laskee viilennystarvetta. Nyt siinä on yläkerran osalta vain 3K ero, joka ei nyt mikään hirveän iso ole kun ottaa huomioon eristyksen. Eli siis auringon aiheuttaman lämpökuorman kautta tuleva ulkoseinän lämpiäminen vaikuttaa mulla 0,42W/m2.
Pitää vielä se yläpohja jossain välissä mitata. Siellä on kyllä sen verran sitä eristettä, että vaikka kattotiilen alla olisikin vaikka 20K lämpimämpää kuin sisällä niin vaikutus olisi silti vain 1,4W/m2 eli tässä tapauksessa jotain 150W luokkaa.
-
Tässä uudet mittaukset paremmalla fluken pintamittarilla.
Mlv meno 7.3, mlv paluu 8.8. Eli 1.5 talteen. Puhallin nopeus on 3, asteikolla 1-8.
Siinäkö on patterin kapasiteetti todella?
-
Siinäkö on patterin kapasiteetti todella?
Siinähän se. Jos ei riitä niin täytyy hommata se ulkoinen patteri.
Ettei nyt ihan surupukuun tarvii pukeutua niin sanotaan nyt kuitenkin, että ulkolämpötilan noustessa viilennysteho nousee myös, koska lämpötilaero nesteen ja ilman välillä kasvaa.
Mutta kerro ihmeessä jos saat patteriin lisää potkua. Mullekin kelpaisi suurempi viilennysteho.
-
Nyt alan ymmärtää miksi Valloxin väki oli niin yllättynyt Enerventin viilennystehosta... Meillä Pandion sisäisellä jäähdytyskennolla ja alkukesästä kaivon ollessa viileä se jäähdyttää toistakymmentä astetta ja loppukesästäkin vielä vähintään 5 astetta (ulkoa 30+ ja kaivo 6-11 astetta)
-
Nyt alan ymmärtää miksi Valloxin väki oli niin yllättynyt Enerventin viilennystehosta... Meillä Pandion sisäisellä jäähdytyskennolla ja alkukesästä kaivon ollessa viileä se jäähdyttää toistakymmentä astetta ja loppukesästäkin vielä vähintään 5 astetta (ulkoa 30+ ja kaivo 6-11 astetta)
Joo jos se Pandemian sisäänrakennettu patteri on yhtään samaa kokoluokkaa kuin ulkoisen CWK200 patterin kennosto niin painii kyllä aivan eri sarjassa kuin tuo Digitin integroitu MLV. Näköjään Enerventin mukana tulee vielä viilennyshaaran tarvikkeitakin aika liuta mukana. Eli kuroo vähän hintaeroa umpeen.
Itse tosin sain viilennyskytkennän niin halvalla, että silti olisi Enerventin ja Valloxin välille jäänyt niin iso hintaero, että ei kyllä kaduta. "Halpa" tuo oli, mutta ei nyt mikään ihmeellinen masiina. Lainausmerkeissä siksi, että ei reilu pari tonnia mielestäni ole mikään halpa hinta tuollaisesta laatikosta, mutta jos Enerventiin verrataan...
-
Onko tossa vielä mahdollisuus valita ns. kaskadisäätö?
Ainakin meidän Vallox Digit SE:ssä on tuo vaihtoehto.
-
Tässä uudet mittaukset paremmalla fluken pintamittarilla.
Mlv meno 7.3, mlv paluu 8.8. Eli 1.5 talteen. Puhallin nopeus on 3, asteikolla 1-8.
Siinäkö on patterin kapasiteetti todella?
Viilennykseen vaikuttaa paljon ilman virtausnopeus. Väännä siis puhallusta lisää, jolloin saat viilemämpää.
-
Olen jo aiemin todennut että monesti uutta IV-järjestelmää suunitellessä toivotaan hyvää viilennystehoa maaviileällä mutta unohdetaan mitoittaa IV-kone hieman isommille ilmavirroille koska tuo talon viilennys IV:n kautta tarvitsee isommat ilmavirrat. Jos sitten yritetään huudattaa liian pientä konetta/kanavistoa täysillä niin siintä tulee meluhaittoja. Minä otin reilunkokoisen IV-koneen jossa putkilähdöt 200mm ja mitoitin koko putkiston väljäksi ja viilennys toimii erittäin hyvin eikä meluhaittoja ole.
-
Viilennykseen vaikuttaa paljon ilman virtausnopeus. Väännä siis puhallusta lisää, jolloin saat viilemämpää.
Tuloksena on että ulkoa revitään lisää helteistä ilmaa sisään ja puhalletaan viileä sisäilmaa jäteilmana pois.
Koko ajatus viilentää kämppä IV-koneen kautta on (vuodesta toiseen) absurdi. Jos siitä haluaa tehoja, niin silloin pitäisi IV-koneen raitisilmatuloputkeen laittaa haara jolla voitaisiin kierrättää sisäilmaa.
Samaa kikkaa kannattaa käyttää autossakin, eli kun helteisestä autosta on tuuletettu ikkunoiden kautta suurin kuumuus pois, niin ilmastointi päälle ja sisäilmakierto päälle.
-
Joono itse pidän kuitenkin ilmanvaihtoa näissä koneissa ykkösjuttuna ja allergisena eläimenä en siitä tingi. Viilennykseen suhtaudun kosteudenpoistona ja kaivon lataamisena. Jos muuten haluaa parhaan hyödyn (siis ihan viilennystehossakin) niin kannattaa ajoittaa IV:n tehostus MLP:n käyntijakson ajaksi ja viilennyshaara MLP:n jälkeen. Näin viilennystä varten saadaan se 3-4K viileämpi litku. Keruutakin kuormitetaan silloin vähemmän kun osa energiasta napataan ilmasta.
Pitää mittailla vielä kunnolla ennenkuin lähden julistamaan sen suurempia tuloksia, mutta kyllä se ilmasta revittävän energian osuus käyttövesijakson aikana on näillä keleillä merkittävä. Siis MLV + jäteilmapatteri.
Niin ja tosiaan hinta-laatusuhteeltaan olen kyllä tähänkin viilennykseen tyytyväinen. Ei se silti poista sitä tosiasiaa, että Digitin integroitu MLV-patteri on mitoitukseltaan säälittävä varsinkin kun suurinpiirtein samalla rahalla saa ulkoisen (järeämmän) patterin.
-
Viilennykseen vaikuttaa paljon ilman virtausnopeus. Väännä siis puhallusta lisää, jolloin saat viilemämpää.
Tuloksena on että ulkoa revitään lisää helteistä ilmaa sisään ja puhalletaan viileä sisäilmaa jäteilmana pois.
Koko ajatus viilentää kämppä IV-koneen kautta on (vuodesta toiseen) absurdi. Jos siitä haluaa tehoja, niin silloin pitäisi IV-koneen raitisilmatuloputkeen laittaa haara jolla voitaisiin kierrättää sisäilmaa.
Samaa kikkaa kannattaa käyttää autossakin, eli kun helteisestä autosta on tuuletettu ikkunoiden kautta suurin kuumuus pois, niin ilmastointi päälle ja sisäilmakierto päälle.
Näin ainakin oma Eventtini toimii. Lämmönvaihdin toimii nytkin, siirtää siis tulevan ilman lämpöä jäteilmaan.
Näillä keleillä jäähdytyskierron pumppu ei käy jatkuvasti, vaan huilaa sen aikaa, kun lämmönsiirtimen viileän talteenotto riittää.
-
Näin ainakin oma Eventtini toimii. Lämmönvaihdin toimii nytkin, siirtää siis tulevan ilman lämpöä jäteilmaan.
Kuten kaikki muutkin IV-koneet niin lämmöntalteenoton päällä ollessa saadaan tulevaa helteistä ilmaa viilennetyä parilla asteella, mutta ei se silti ole sisäilman kierrätystä, kuten esim. puhallinkonvektorilla.
Nythän ei ole vielä mitään helteitä nähty, vaan vuorokauden keskilämpötila on kesäkuussa ollut Helsingissä max. 17 astetta.
-
Siis... kaksi perussääntöä.
Vallox on perseestä. Kytkärit väärin ja patterit pieniä.
Enervent toimii ja viilentää, niinkuin kuuluu.
Tietenkin jos ostaa halvimman MLP:n ja halvimman LTO.n jne.....
-
Siis... kaksi perussääntöä.
Vallox on perseestä. Kytkärit väärin ja patterit pieniä.
Se riippuu ihan siitä mitä haluaa. Kyllä ne Valloxilla osaa suunnitella ja mitoittaa sellaisen kuin kuin asiakas haluaa. Kaikki IV-suunnittelijat ei osaa. Tuttavalleni tekivät Valloxilla suunnitelmat ja mitoitukset jäähdytystä silmällä pitäen...varmasti olisi jäähdytystehot ollut kohdallaan. Hintalappu ja laitteiston mitoitus oli aika hurja. ILP tuli sitten siihen taloon hoitamaan viilennystä. Noissa Valloxin integroiduissa laitteissa joihin on jälkikäteen lisätty jonkinlainen MLV-patteri on ajateltu lähinnä esilämmitystä ja sitäkin pelkästään LTO:n sulatuksien hoitajan, jos olen oikein ymmärtänyt.
-
Siis... kaksi perussääntöä.
Vallox on perseestä. Kytkärit väärin ja patterit pieniä.
Enervent toimii ja viilentää, niinkuin kuuluu.
Tietenkin jos ostaa halvimman MLP:n ja halvimman LTO.n jne.....
Enerventit on kyllä hyviä koneita ei mahda mitään, hyvä kun muistit mainita - olin jo itse unohtanut ...melkein.
Kyllä aina kannattaa muihin ilmanvaihtokoneisiin valita se ulkoinen patteri, halvimmalla selviää VEABeilla - koneen logiikka voi sitten kai käyttää samalla tavalla sen ulkoisen patterin käynnin ohjaukseen (siis pumpun ja muiden toimilaitteiden). Ulkoisessa patterissa neste- ja ilmapuolen painehäviöt ovat olemattomia verrattuna noihin sisäisiin virityksiin - auttaa myös siis viilennystehossa. Haasteena noissa on sitten se asentelu tietysti tapauskohtaisesti verrattuna sisäisiin rimpuloihin. Jäähdytys pelkällä ilmanvaihdolla toteutettuna on erittäin haasteellista (ilmavirtaukset hurjia => koneen mitoitus järeä + kanaviston kondenssieristys tehtävä huolella) - ehkä uudiskohteissa kannattaisi tähdätä vain tuloilman kuivausvaikutukseen ilmanvaihdon "jäähdytyksessä" ja varsinainen jäähdytysteho hankkia puhallinkonvektorista tai ILP:istä. Jo olemassa olevissa kohteissa lienee vaihtoehtona "tyytyä" kuivausvaikutukseen ja hankkia lisätehoa jotenkin (konvektorilla tai ilpillä).
Ulkoisista pattereista mielenkiintoinen viritys on se Valloxin kauppaama ulkoinen MLV -patteri - siinä vaikuttaa olevan kovasti tiheä rivasto verrattuna VEABin ja Fläktin vastaaviin 200 mallin pattereihin - tarkoitettu digit-sarjan ja sitä pienempien laitteiden tuloilman jäähdytykseen ja lämmitykseen.
"Nuhaisissa" jäähdytystapauksissa siis varmista että patterissa kiertää neste täysillä/yleensä ja säädä koneen ilmavirrat sietokynnyksen ylärajalle.
Make
-
[
) - ehkä uudiskohteissa kannattaisi tähdätä vain tuloilman kuivausvaikutukseen ilmanvaihdon "jäähdytyksessä" ja varsinainen jäähdytysteho hankkia puhallinkonvektorista tai ILP:istä.
Make
Jep. Olet oikeasssa. Sisäilmasto muodostuu lämpötilasta ja kosteudesta, niinkuin koulussa todettiin. Kosteuden noustessa kaivosta saatava pieni teho hukkuu helpolla pelkkään kosteuden poistoon. Ilpitkin on joskus kovilla.
Mollier on tehnyt aiheesta hienon kaavion. Ihmisen mukavuusalue (T,RH)
24 asteinen lämpötila on hyväksyttävää, jos relatiivinen kosteus on alle 40%. Jos kosteus nousee 50-80% ihminen ei viihdy.
-
"ongelmakoneessani on siis mainitsemani Wilo 24/5 kiertovesipumppu. Ympyrä alkaa sulkeutumaan siihen, että ko. pumppu on liian pieni. Samanlaisia kokemuksia myös muilla, jotka ovat käyttäneet pienempää pumppua kun Vallox suosittelee.
LVI suunnittelijani laski kuormaa järkestelmässäni ja sai painehäviöksi arvon 41kPa. Kun vertaan tuota lukemaa suositellun pumpun kapasiteettikäyrään (Grundfos UPS 25-60 K 180) niin tuo Grundfos pystyy juuri ja juuri maksimivirtaukseen 0.07l/s (vallox mlv). Wilon pumpusta en löytänyt käyrää mistää, jossa kPa olisi y-akselilla esitetty. Mutta samaa asteikkoa voinee käyttää tässä. Käsittääkseni siis tämä Grundfosia pienempi Wilon pumppu ei pääse edes noihin lukemiin, eli auttamatta liian pieni pumppu??
-
LVI suunnittelijani laski kuormaa järkestelmässäni ja sai painehäviöksi arvon 41kPa. Kun vertaan tuota lukemaa suositellun pumpun kapasiteettikäyrään (Grundfos UPS 25-60 K 180) niin tuo Grundfos pystyy juuri ja juuri maksimivirtaukseen 0.07l/s (vallox mlv). Wilon pumpusta en löytänyt käyrää mistää, jossa kPa olisi y-akselilla esitetty. Mutta samaa asteikkoa voinee käyttää tässä. Käsittääkseni siis tämä Grundfosia pienempi Wilon pumppu ei pääse edes noihin lukemiin, eli auttamatta liian pieni pumppu??
Nyrkkisääntönä voi pitää, että tuo nostokorkeus (Grundfos 6m Wilo 5m) kerrottuna kymmenellä on max. painehäviö (kPa), millä pumppu jaksaa vielä litkua pyörittää. Eli siis jos Grunikka joutuu työskentelemään painehäviöllä 60kPa niin virtaama on 0. Vastaavasti Wilolla 50kPa painehäviöllä virtaama 0. LVI-suunnittelija varmaan osaa kertoa millä virtaamalla tuo 40kPa toteutuu, mutta se tosiaan on varmastikin alle tuon 0,07l/s. Riippuu minkälaisia palikoita siellä linjassa on sen MLV-patterin lisäksi.
Kuitenkin yksinkertaistettuna asian voi ajatella niin, että Wilo ei 50kPa painehäviöllä jaksa pyörittää mitään, mutta Grunikka jaksaa vielä jotain saada liikkellekin. Kun mennään yli 50kPa:n niin painehäviö kasvaa nopeasti virtaaman kasvaessa. Eli juuri yli viidenkympin ei kannata mennä, koska pumpun pitäisi olla aikasta massiivinen, pumppauskustannukset kasvaa ja putkistokaan ei välttis tykkää. Suljetussa kierrossa ei tosin ilmeisesti aiheuta niin paljoa ongelmia kuin avoimessa.
Mulla kuitenkin tuolla ohjeen mukaisella Grunikalla kaikilla nopeuksilla jaksaa vääntää ja kolmosella alkaa jo IV-haaran putket kohista. Kannattaa myös muistaa, että maaviina on jäykempää tavaraa kuin vesi eli painehäviö samalla virtaamalla on suurempi.
Tuossa kun oli vähän kuumempaa niin mulla jaksoi integroitu MLV tehdä 24C ilmasta 18C. Kaivolta tuli tuolloin 9,2C Eli siis selvästi viilennysteho nousee kun ulkolämpötila nousee, koska lämpötilaero ilman ja viinan välillä kasvaa. Näin se pitikin mennä.
-
Kiitos Xargo vastauksesta. Näin tuon kPa:n olen ajatellutkin...
Sitten vielä sellainen kysymys kytkennästä liittyen tuohon painehäviöön. Eli itselläni kun mlv:lle otetaan viina ennen maalämpöpumppua ennen Menosta ja palautetaan samaan Meno putkeen. Näiden liitoksien välissä on takaiskuventtiili. Maalämpöpumpun kv pumppu kun ei näin kesällä oikeastaan pyöri, niin ahdistaako se mlv:n pumppua pienentäen näin virtausta? Vallox ohjeistaa laittamaan mlv paluun kaivon Paluu puolelle. Mitä mieltä, kumman teen, vaihdan isomman kv pumpun vai vaihdan mlv paluun Paluu puolelle, vai kenties molemmat?
-
Mulla on samat vehkeet (nibe 1245-8 ja Vallox digid 2 SE MLV VKL) ja samansuuntaisia ongelmia jäähdytyksen kanssa.
Jotenkin tuntuu että jälkilämmitys tai LTO vaikuttaa nostavasti tulolämpötilaan vaikka jälkilämmitys ei ole päällä. Kenno-ohitus 8C ja hystereesi 2C.
Voiko jälkilämmityspatterin sulut olla kesällä kokonaan kiinni ? Näyttäis, että viilennys toimii paremmin... heti saa pari astetta viileämmäksi tuloilman.
-
Meillä on vielä LTO konekin talviasennossa, ei puhettakaan vielä että tarvitsisi laitella kesä moodiin, hyvä kun tarkenee.
-
Hei!
Mulla on maalämpö ja siitä maaviileäpiiri yhdistettynä vallox 150 se mlv koneeseen. Tässä olen jo todennut että viilennysteho ei ole päätä huimaava. Kesäpelti on ihan naurettava, tuleva ilma lämpeää koneen sisällä 3-5 astetta väkisin. jäähdytys menee melkeen tämän kompensoimiseen.
Viileäpiirin magneettiventtiili ääntää jumalattomasti. Linkki ohessa.
aijaa.com/0090210416621
Onko muilla ollut ongelmia tämän kanssa? Ohjaushan tulee valloxista pumpulle ja mv:lle.
Tämä on jo toinen mv joka ääntää. N. 2 viikkoa toimi hiljaa ja toissa aamuna puoli 7 rupesi ääntämään.
-
Viileäpiirin magneettiventtiili ääntää jumalattomasti
Äänestä päätellen magneettiventtiili ei avaudu kuin osittain.
Siinä voi olla jotain roskaa venttiilissä tai sitten MV ei ole nollapaineella avautuva.
Tai jotain muuta
Olisko valokuvaa MV:n tyyppikilvestä/venttilistä?
-
Viileäpiirin magneettiventtiili ääntää jumalattomasti
Äänestä päätellen magneettiventtiili ei avaudu kuin osittain.
Siinä voi olla jotain roskaa venttiilissä tai sitten MV ei ole nollapaineella avautuva.
Tai jotain muuta
Olisko valokuvaa MV:n tyyppikilvestä/venttilistä?
Katotaan jos saisin mv ja venttiilin kotelojen tiedot ylös
-
Viileäpiirin magneettiventtiili ääntää jumalattomasti
Äänestä päätellen magneettiventtiili ei avaudu kuin osittain.
Siinä voi olla jotain roskaa venttiilissä tai sitten MV ei ole nollapaineella avautuva.
Tai jotain muuta
Olisko valokuvaa MV:n tyyppikilvestä/venttilistä?
Katotaan jos saisin mv ja venttiilin kotelojen tiedot ylös
Tässä on kuva venttiilin- ja mv:n rasioiden teknisistä tiedoista.
http://aijaa.com/0035110417480
-
http://aijaa.com/0035110417480
Kyllä tuo venttiili ja kela ihan sopivaisilta tuohon paikkaan näyttäisi olevan.
Ehkä putkiston/kennon huuhtelu mahdollisten roskien poistamiseksi olisi syytä tehdä ennen MV:n uusimista.
Venttiiliosan uusimisen yhteydessä pitäisi tarkistaa ettei MV:n runko-osaan kohdistu putkista vääntö tms voimia jotka voisi taivuttaa venttiilin runkoa.
Putkiliitokset kun yleensä kiristettäessä keskittää putket niin jos putkenpäät ei ole kohdakkain irti ollessaan niin liittimen kiristyessä ne keskittyy väkisten ja venttiilirunkoon voi tulla niin kova vääntö että kara takertelee.
Kelalle tulevan jännitteen vois myös mitata kun kela pärisee,alijännitteellä esiintyy tuollaista sivuääntä.
EV250B, Tehostetulla nostolaitteella ohjattavat 2/2-tiemagneettiventtiilit
EV250B avustetulla nostolla pystyy toimimaan, kun paine-ero on 0 - 10 bar.
Tämä 2/2-tieventtiiliohjelma on tarkoitettu erityisesti suljettuihin piireihin, joissa paine-ero on pieni mutta jotka vaativat kohtuullisia virtausnopeuksia. Venttiilin runko sinkkikadon kestävää messinkiä varmistaa pitkän käyttöiän myös syövyttävän höyryväliaineen yhteydessä.
EV250B on yhteensopiva laajan Danfoss-kelaohjelman kanssa, jonka koteloinnit ovat väliltä IP00 - IP67. Väliaineen lämpötilat jopa 140 °C (pienipaineinen höyry)
2/2-tie
ohjaus lisänostolla
DN 10 - DN 22
Venttiilin runko DZR-messinkiä
NC (normaalisti kiinni) tai NO (normaalisti auki)
Nollan paine-erosta
Sopii erityisen hyvin suljettuihin piireihin ja säiliöiden tyhjennykseen
Saatavana WRAS-, VA- ja UL-hyväksynnöillä
ISO- tai NPT-kierreliitännät
http://www.danfoss.com/Finland/Products/Categories/Photos/IA/Solenoid-valves/EV250B-Assisted-lift-operated-22-way-solenoid-valves/14a567b1-2649-40d6-adaf-af1288616434.html
-
http://aijaa.com/0035110417480
Kyllä tuo venttiili ja kela ihan sopivaisilta tuohon paikkaan näyttäisi olevan.
Ehkä putkiston/kennon huuhtelu mahdollisten roskien poistamiseksi olisi syytä tehdä ennen MV:n uusimista.
Venttiiliosan uusimisen yhteydessä pitäisi tarkistaa ettei MV:n runko-osaan kohdistu putkista vääntö tms voimia jotka voisi taivuttaa venttiilin runkoa.
Putkiliitokset kun yleensä kiristettäessä keskittää putket niin jos putkenpäät ei ole kohdakkain irti ollessaan niin liittimen kiristyessä ne keskittyy väkisten ja venttiilirunkoon voi tulla niin kova vääntö että kara takertelee.
Kelalle tulevan jännitteen vois myös mitata kun kela pärisee,alijännitteellä esiintyy tuollaista sivuääntä.
EV250B, Tehostetulla nostolaitteella ohjattavat 2/2-tiemagneettiventtiilit
EV250B avustetulla nostolla pystyy toimimaan, kun paine-ero on 0 - 10 bar.
Tämä 2/2-tieventtiiliohjelma on tarkoitettu erityisesti suljettuihin piireihin, joissa paine-ero on pieni mutta jotka vaativat kohtuullisia virtausnopeuksia. Venttiilin runko sinkkikadon kestävää messinkiä varmistaa pitkän käyttöiän myös syövyttävän höyryväliaineen yhteydessä.
EV250B on yhteensopiva laajan Danfoss-kelaohjelman kanssa, jonka koteloinnit ovat väliltä IP00 - IP67. Väliaineen lämpötilat jopa 140 °C (pienipaineinen höyry)
2/2-tie
ohjaus lisänostolla
DN 10 - DN 22
Venttiilin runko DZR-messinkiä
NC (normaalisti kiinni) tai NO (normaalisti auki)
Nollan paine-erosta
Sopii erityisen hyvin suljettuihin piireihin ja säiliöiden tyhjennykseen
Saatavana WRAS-, VA- ja UL-hyväksynnöillä
ISO- tai NPT-kierreliitännät
Tuossa kun mainitsin että toinen jo menossa niin kelaa tarkoitin. Sinänsä jännä juttu, kun tuo tämänhetkinen toimi moitteetta about 2 viikkoa. Sitten kerrasta rupesi äänteleen. Ensimmäinen kela äänti heti kun sen kytki toimintaan.
Fluke 179 mittarilla mitattuna: käämille tulee 231.7v/ 50.01 Hz
Venttiiliin ei minun tarkastelujen mukaan kohdistu vääntöä tms.
Pitää melkeen seuraavana koittaa, että syötän käämille suoraan virran erillisellä laitejohdolla, pistorasiasta. Eli ohitan valloxin syötön. Löytäs vaan jostain sen laitejohdon.
-
Mulla uuteen omakotitaloon tänä keväänä asennettu Thermia Optimum 8 kW ja Vallox 150 SE MLV VKL. Viilennyksen kanssa ongelmia, putkari oli asentanut viilennyksen/esilämmityksen maapiirin kiertovesipumpun väärin päin. Kun pumpun suunta vaihdettiin, jäi magneettiventtiilin (EV250B) suunta vaihtamatta. Neste ei kierrä viilennyspatterille, voiko johtua magneettiventtiilin asennussuunnasta? Venttiili napsuu ja pumppu toimii IV-koneen komentojen mukaisesti. Maapiiri oksattu maahan menevästä putkesta, takaiskuventtiili oksien välissä. Lukeeko Thermian lämpötila-anturi maapiirin lämpötilaa vaikka pumppu ei ole käynnissä?
-
Lukeeko Thermian lämpötila-anturi maapiirin lämpötilaa vaikka pumppu ei ole käynnissä?
IV-haaran pumpun olisi tarkoitus kierrättää viinaa MLP:n läpi (eli siis aivan samaa reittiä kuin MLP:n oma kiertovesipumppu, paitsi mennään IV-haaran kautta). Eli siis Thermian keruuanturin pitäisi näyttää MLV-patterille menevän viinan lämpötilaa ja patterilta maahan menevän lämpötilan pitäisi olla tuota Thermian näyttämää korkeampi. Jos nyt ymmärsin oikein kummalla puolella MLP:ta tuo IV-haara on.
IV-haaran pumpun pitää siis olla suht järeä, koska sen pitää jaksaa kierrättää koko keruuta ja vieläpä MLP:n lämmönvaihtimen (höyrystimen) läpi + IV-haaran (ohuemmat?) putkitukset + MLV-patteri. Mulla on Vallox suosittelema pumppu ja jaksaa pyörittää kaikilla nopeuksilla vaikka mulla on vielä pari lämmönvaihdinta ylimääräistä ahistamassa.
-
Eli itselläni kun mlv:lle otetaan viina ennen maalämpöpumppua ennen Menosta ja palautetaan samaan Meno putkeen. Näiden liitoksien välissä on takaiskuventtiili. Maalämpöpumpun kv pumppu kun ei näin kesällä oikeastaan pyöri, niin ahdistaako se mlv:n pumppua pienentäen näin virtausta?
Toimiiko siis pumppu paremmin, jos mlv patterin paluu laitetaan keruupiirin paluuputkeen?
-
Toimiiko siis pumppu paremmin, jos mlv patterin paluu laitetaan keruupiirin paluuputkeen?
Samat rojut siellä on ahistamassa joka tapauksessa. Tietysti jos haluaa kikkailla niin ainahan sitä voi rakentaa venttiiliryhmän, joka ohittaa MLP:n kun viilennetään/esilämmitetään käyntijakson ulkopuolella, mutta ei siitä kyllä varmastikaan taloudellista hyötyä saa. MLV-patteri taitaa kuitenkin olla se suurin pullonkaula ainakin Digitin integroidun tapauksessa. Ulkoisen patterin asennuskeikka tiedossa jos haluaa merkittävästi lisää viilennystehoa.
-
http://aijaa.com/0035110417480
Kyllä tuo venttiili ja kela ihan sopivaisilta tuohon paikkaan näyttäisi olevan.
Ehkä putkiston/kennon huuhtelu mahdollisten roskien poistamiseksi olisi syytä tehdä ennen MV:n uusimista.
Venttiiliosan uusimisen yhteydessä pitäisi tarkistaa ettei MV:n runko-osaan kohdistu putkista vääntö tms voimia jotka voisi taivuttaa venttiilin runkoa.
Putkiliitokset kun yleensä kiristettäessä keskittää putket niin jos putkenpäät ei ole kohdakkain irti ollessaan niin liittimen kiristyessä ne keskittyy väkisten ja venttiilirunkoon voi tulla niin kova vääntö että kara takertelee.
Kelalle tulevan jännitteen vois myös mitata kun kela pärisee,alijännitteellä esiintyy tuollaista sivuääntä.
EV250B, Tehostetulla nostolaitteella ohjattavat 2/2-tiemagneettiventtiilit
EV250B avustetulla nostolla pystyy toimimaan, kun paine-ero on 0 - 10 bar.
Tämä 2/2-tieventtiiliohjelma on tarkoitettu erityisesti suljettuihin piireihin, joissa paine-ero on pieni mutta jotka vaativat kohtuullisia virtausnopeuksia. Venttiilin runko sinkkikadon kestävää messinkiä varmistaa pitkän käyttöiän myös syövyttävän höyryväliaineen yhteydessä.
EV250B on yhteensopiva laajan Danfoss-kelaohjelman kanssa, jonka koteloinnit ovat väliltä IP00 - IP67. Väliaineen lämpötilat jopa 140 °C (pienipaineinen höyry)
2/2-tie
ohjaus lisänostolla
DN 10 - DN 22
Venttiilin runko DZR-messinkiä
NC (normaalisti kiinni) tai NO (normaalisti auki)
Nollan paine-erosta
Sopii erityisen hyvin suljettuihin piireihin ja säiliöiden tyhjennykseen
Saatavana WRAS-, VA- ja UL-hyväksynnöillä
ISO- tai NPT-kierreliitännät
Tuossa kun mainitsin että toinen jo menossa niin kelaa tarkoitin. Sinänsä jännä juttu, kun tuo tämänhetkinen toimi moitteetta about 2 viikkoa. Sitten kerrasta rupesi äänteleen. Ensimmäinen kela äänti heti kun sen kytki toimintaan.
Fluke 179 mittarilla mitattuna: käämille tulee 231.7v/ 50.01 Hz
Venttiiliin ei minun tarkastelujen mukaan kohdistu vääntöä tms.
Pitää melkeen seuraavana koittaa, että syötän käämille suoraan virran erillisellä laitejohdolla, pistorasiasta. Eli ohitan valloxin syötön. Löytäs vaan jostain sen laitejohdon.
No niin nyt tuli testattu erillisellä laitejohdolla mv:n toiminta ja ääntää ku syötävä. Harmittaa :( Jos tuota ei saa pois niin jää maaviileän käyttö vai päiväsaikaan käytettäväksi. Meidän makuuhuone on pahimmoilleen teknisen tilan vieressä.
Seuraavaksi pitää koittaa kondensaattoria mv:n rinnalle.
-
Oletko tarkistanut onko MV:ssa virtaussuuntaa näyttävä nuoli?
Ja että liuoksen virtaus on tuon nuolen mukainen?
Toi pärinä johtuu siitä että magneettiventtiilin rautasydän ei mene sähköllä ihan pohjaan vaan jää värähtelemään.
Tai sitten kelaosan lukitus on auennut ja kela värähtelee sen takia.
Pitäisi lukittua (naksahtaa) ihan painamalla kelaosaa alaspäin venttiiliä kohti.
Kelaosan pitäisi pystysuunnassa olla napakasti kiinni,vaakasuunnassa sen kääntyminen on normaalia
Danfossin manuaalin mukaan tuon venttiiliosan ja rautasydämen kotelon näyttäisi saavan avatuksi kun näkyy korjaussarjoja olevan tarjolla
http://www.danfoss.com/IPP/Webforms/ProductPresentation/Graphics.aspx?ImageCatalogKey=RA-681bbcd4-3148-423a-8554-6d25198485eb:RA-99339b95-d1a7-4315-89e8-16f76cc6a5e6-fi-FI:RA-e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7-fi-FI:RA-1bd5d7fd-208f-425e-b5bc-2bae9a8e2cdd-fi-FI&defaultImage=RA-76ea34ac-537e-4793-aa49-1d9dd0234b26:RA-99339b95-d1a7-4315-89e8-16f76cc6a5e6-fi-FI:RA-e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7-fi-FI:RA-1bd5d7fd-208f-425e-b5bc-2bae9a8e2cdd-fi-FI&name=Spare%20parts%20kit%20NC%20EPDM%20for%20EV250B%2010%20-%2012BD
http://www.danfoss.com/Finland/Products/Categories/Photos/IA/Accessories-and-Spare-Parts/Accessories-and-spare-parts-solenoid-valves/Spare-part-kits-for-EV250B/e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7.html
-
Oletko tarkistanut onko MV:ssa virtaussuuntaa näyttävä nuoli?
Ja että liuoksen virtaus on tuon nuolen mukainen?
Toi pärinä johtuu siitä että magneettiventtiilin rautasydän ei mene sähköllä ihan pohjaan vaan jää värähtelemään.
Tai sitten kelaosan lukitus on auennut ja kela värähtelee sen takia.
Pitäisi lukittua (naksahtaa) ihan painamalla kelaosaa alaspäin venttiiliä kohti.
Kelaosan pitäisi pystysuunnassa olla napakasti kiinni,vaakasuunnassa sen kääntyminen on normaalia
Danfossin manuaalin mukaan tuon venttiiliosan ja rautasydämen kotelon näyttäisi saavan avatuksi kun näkyy korjaussarjoja olevan tarjolla
http://www.danfoss.com/IPP/Webforms/ProductPresentation/Graphics.aspx?ImageCatalogKey=RA-681bbcd4-3148-423a-8554-6d25198485eb:RA-99339b95-d1a7-4315-89e8-16f76cc6a5e6-fi-FI:RA-e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7-fi-FI:RA-1bd5d7fd-208f-425e-b5bc-2bae9a8e2cdd-fi-FI&defaultImage=RA-76ea34ac-537e-4793-aa49-1d9dd0234b26:RA-99339b95-d1a7-4315-89e8-16f76cc6a5e6-fi-FI:RA-e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7-fi-FI:RA-1bd5d7fd-208f-425e-b5bc-2bae9a8e2cdd-fi-FI&name=Spare%20parts%20kit%20NC%20EPDM%20for%20EV250B%2010%20-%2012BD
http://www.danfoss.com/Finland/Products/Categories/Photos/IA/Accessories-and-Spare-Parts/Accessories-and-spare-parts-solenoid-valves/Spare-part-kits-for-EV250B/e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7.html
Oli nuoli virtauksen suuntaan, että se on oikein. Kiinnitys on napakka painuu paikalleen ja napsahtaa. Pois otettaessa pitää työkalua käyttää että lähtee irti.
Alkaa kallistuun siihen, että siellä on joku roska venttiilissä ja se ei pääse täysin avautuun. itse en viiti rueta aukomaan. Takuunalainen laite ja laitteisto. Sulkua ei ole venttiilin menopuolella. Tulopuolella on mankkarin ja pumpun välissä.
Eikai muuten pumpun sijainti voi tuota aiheuttaa? Pumppu on ennen mankkaria. Tai sitten kun ei takaiskuventtiiliä ole missään välissä!?
-
Tämä on jo toinen mv joka ääntää. N. 2 viikkoa toimi hiljaa ja toissa aamuna puoli 7 rupesi ääntämään
Jos molemmat mankut toimi äänettömästi tuon pari viikkoa niin tarttis nyt tutkia sopiiko tuon tyyppinen mankku keruuliuosnesteelle.
Ehkä jotain selviäisi jos uusimisen yhteydessä avaa viallisen mankun venttiiliosan ja tutkii sisuskalut.
Noissahan on venttiililautasina kumikalvot ja kumi saattaa reagoida keruuliuoksen etanoliin jotenkin,esim kovettaa kalvot,liimaa ne kiinni,aiheuttaa muodonmuutoksia yms.
Tai sitten jotain roskaa venttiilissä.
Joskus aikoinaan remontteerasin auton jarrusylintereitä ja putsauksessa käytin naftaa.Kun seuraavana päivänä aloin kasaamaan niin jarrusylinterin kumit on turvonneet lähes kaksinkertaisiksi.....että jotain tuontapaista ;)
-
Asiasta aikaisempaan.
Minulla Eventti on n.5m korkeammalla, kuin maahan menopurkesta haaroitus (ja LÄ10.5).
Maapiiri ei ole paineistettu, eli paisuntasäiliönä toimii LÄn oma purkki alhaalla. Päättelin, että vaikka putkilenkki käy ylhäällä, paine-ero alhaalla on aina '0' (nestepatsaat kumoavat toisensa) eikä systeemi siis näe korkeuseroa.
Ilmauksessa tietty piti vähän säätää, jotta sai putken täyteen, mutta MLP:n kiertopumpun, 3-venttiilin ja kylmäpiirin kiertopumpun avulla tuokin onnistui. Ilman ylimääräisiä kilkkeitä.
Olen tässä kuitenkin huomannut, että jäähdytys tehostuu, kun kuristan viileäkierron paluusulkua. Noinkohan maalitkun (etanolin) höyrystymislämpötila tippuu 0,5 bar:ssa alle 30C?
Viileän paluun kuristaminen voi auttaa myös viileäpumpun kavitointiin, joten kannattaa kokeilla josko tästä on apua, vaikka korkeuseroa ei mainittavasti olisikaan.
-
Olen tässä kuitenkin huomannut, että jäähdytys tehostuu, kun kuristan viileäkierron paluusulkua. Noinkohan maalitkun (etanolin) höyrystymislämpötila tippuu 0,5 bar:ssa alle 30C?
30C:ssa on etanolin höyrystymispaine n. 0,1 bar.
Laitteen voisi nostaa n. 9m korkealle ennen kuin etanoli höyrystyy.
Näin teoriassa mutta käytäntö on aina hieman erilainen.
ATS
(http://i10.aijaa.com/b/00725/10436418.jpg) (http://aijaa.com/0072510436418)
-
Pitääkö mlv haarassa olevan kv-pumpun pystyä kierrättämään kaivon nestettä yksinään, siis ilman maalämpöpumpun omaa kv-pumppua???????
Ja jos pitää niin miten oikean tehoinen pumppu valitaan?
-
Pitääkö mlv haarassa olevan kv-pumpun pystyä kierrättämään kaivon nestettä yksinään, siis ilman maalämpöpumpun omaa kv-pumppua???????
Ja jos pitää niin miten oikean tehoinen pumppu valitaan?
Ainakin tuo Valloxin kytkärin mukainen pumppu jaksaa yksinään pyörittää kaikilla nopeuksilla ja valinta oli ihan sillä selvä, että otti sen mitä kuviin oli piirretty. Ihan halvimmasta päästä tuo ei taida olla, mutta mulla oli viilennysoptio jostain syystä naurettavan halpa lisä urakkaan niin ei siinä pumpulle paljoa hintaa tullut.
Monet on laittaneet pienemmän pumpun ja vähän näyttää siltä, että siinä ei kannata liikaa nuukailla. Valloxin suosittelema K-sarjan pumppu on myös kondenssisuojattu ainakin speksien mukaan.
-
Pitääkö mlv haarassa olevan kv-pumpun pystyä kierrättämään kaivon nestettä yksinään, siis ilman maalämpöpumpun omaa kv-pumppua???????
Ja jos pitää niin miten oikean tehoinen pumppu valitaan?
Ainakin tuo Valloxin kytkärin mukainen pumppu jaksaa yksinään pyörittää kaikilla nopeuksilla ja valinta oli ihan sillä selvä, että otti sen mitä kuviin oli piirretty. Ihan halvimmasta päästä tuo ei taida olla, mutta mulla oli viilennysoptio jostain syystä naurettavan halpa lisä urakkaan niin ei siinä pumpulle paljoa hintaa tullut.
Monet on laittaneet pienemmän pumpun ja vähän näyttää siltä, että siinä ei kannata liikaa nuukailla. Valloxin suosittelema K-sarjan pumppu on myös kondenssisuojattu ainakin speksien mukaan.
väännän tästä aiheesta kokonaisurakan toimittaneen urakoitsijan kanssa. Heidän mukaansa wilo 24/5 ei siis ole liian pieni koska maalämpöpumpun pumppu pitää pyöriä rinnalla. Minusta tämä on järjetön ajatus. Valloxin ohje ei edes tällaisesta mainitse.
-
Mullä pyörii kesäisin maalämmön keruupumppu, koska valloxin "viilenyspumppu" ei jaksa kierrättää keruunestettä. Mulla taitaa olla kytkentä vielä niin, että viileähaara lähtee maasta tulevasta keruuputkestä ja palaa maahanmenevään keruuputkeen. Maalämpöpumppu ei ole välissä lainkaan. Mulla maaviileässä on Grundfos UPS 25-40 180. Ihan ketjun alkuviesteissä on hyvää settiä mun tilanteesta.
-
väännän tästä aiheesta kokonaisurakan toimittaneen urakoitsijan kanssa. Heidän mukaansa wilo 24/5 ei siis ole liian pieni koska maalämpöpumpun pumppu pitää pyöriä rinnalla. Minusta tämä on järjetön ajatus. Valloxin ohje ei edes tällaisesta mainitse.
No tuo nyt vaan kuulostaa siltä, että yrittävät päästä mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Jos on kuvien mukaan urakka tilattu niin silloin sinne on laitettava kuvissa esitetyt tai vastaavat palikat. Wilo 24/5 25/4 ei vastaa Valloxin kytkärissä esitettyä pumppua. Vaikka tuo Wilo jaksaisikin pyörittää litkua yksinään niin kyllä tuossa olisi hinnanalennuksen paikka (pumppujen hinnan erotus).
Nyt kun ei jaksa kunnolla pyöriä niin pumppu vaihtoon vaan urakoitsijan piikkiin. Jos autovertaus sallitaan niin eihän sielläkään se kelpaa, että ostat 150 heppasen masiinan ja toimitetaankin satasella koneella ilman hyvitystä... Oletetaan vielä kaupan päälle, että tarkoitus oli vetää asuntovaunua ympäriinsä ja siksi oli valittu tehokkaampi motti... Saisihan sitä vaunua tietysti erillisellä autolla vedeltyä... Jos vaikka valmiiksi löytyisi tallista 300hv masiina veturiksi...
Lisäksi jos tosiaan on tehty Valloxin ohjeen mukaan niin MLP:n keruupumppuhan työntää suuren osan virtaamasta haaran ohi. Eli keruussa pyöritetään siis suurta virtaamaa, mutta IV-haarassa kuitenkin vain pientä. Tuo on aikamoista energianhukkaakin jos sitä suurta virtaamaa ei jotenkin hyödynnetä (kuten vaikka jäteilmapatterilla).
Mun MLP:ssa ei ole edes mahdollista pyörittää keruupumppua ilman, että on käyntijakso menossa muuten kuin huoltovalikosta ja se tippuu sitten hetken viiveellä pois käytöstä jos sen sieltä laittaa päälle (palaa normaalitoimintaan).
-
Pikasesti kun kattelin tuon Wilon ja UPS 25-60 K 180 eroja niin UPSin ykkösteho vastaa suurinpiirtein Wilon kolmostehoa... Itse käytän tuota UPSia kolmosella tai kakkosella vähän tilanteen mukaan. Viilennyskäytössä kolmosella ja jos lähden reissuun ja laitan IV:n "poissa" tilaan tiputtamalla nopeutta niin laitan myös viinakierron kakkoselle. Kolmosella tosiaan IV-haaran putket jo kohisee selvästi (taisi olla 12mm putket). Eli yli tuon Valloxin ehdottaman pumpun ei varmaankaan kannata mitoittaa.
-
Tämä on jo toinen mv joka ääntää. N. 2 viikkoa toimi hiljaa ja toissa aamuna puoli 7 rupesi ääntämään
Jos molemmat mankut toimi äänettömästi tuon pari viikkoa niin tarttis nyt tutkia sopiiko tuon tyyppinen mankku keruuliuosnesteelle.
Ehkä jotain selviäisi jos uusimisen yhteydessä avaa viallisen mankun venttiiliosan ja tutkii sisuskalut.
Noissahan on venttiililautasina kumikalvot ja kumi saattaa reagoida keruuliuoksen etanoliin jotenkin,esim kovettaa kalvot,liimaa ne kiinni,aiheuttaa muodonmuutoksia yms.
Tai sitten jotain roskaa venttiilissä.
Joskus aikoinaan remontteerasin auton jarrusylintereitä ja putsauksessa käytin naftaa.Kun seuraavana päivänä aloin kasaamaan niin jarrusylinterin kumit on turvonneet lähes kaksinkertaisiksi.....että jotain tuontapaista ;)
Päivitystä tilanteeseen. Yks kaks mv hiljeni ja toimii nyt suht äänettömästi. Liekö jokin roska joka liikkuu tuolla putkessa.
-
Aika hyvin on pysynyt lämmöt kurissa vaikka aurinko on paistanut tällä viikolla oikeastaan koko ajan. Vaikka etelän suuntaan isot ikkunat onkin:
(http://i.imgur.com/BDjVxl.jpg)
Päivällä nousee sinne 24 asteen tuntumaan, mutta illalla sitten saa sinne 22,5 huitteille. Lämmöt on mitattu sellaisilla perus analogisilla mittareilla. Ulkona oli 25 astetta ja Vallox sai sisälle toimitettua vielä 19 astetta ilmaa. Illalla ja yöllä saikin sitten pyynnin mukaista 16 astetta. Ihan riittävä viilennys ja pääasia ettei nouse sellaiseksi pätsiksi ja kosteaksi tämä olo. Ei ainakaan vielä tartte ilppiä hommata :) Vielä jos olis nestepatteri valloxissa, niin saisi varmaan vähän lisää viilennystä ;)
-
Päivällä nousee sinne 24 asteen tuntumaan, mutta illalla sitten saa sinne 22,5 huitteille. Lämmöt on mitattu sellaisilla perus analogisilla mittareilla. Ulkona oli 25 astetta ja Vallox sai sisälle toimitettua vielä 19 astetta ilmaa. Illalla ja yöllä saikin sitten pyynnin mukaista 16 astetta.
Aikalailla samat sävelet täälläkin. Mulla viilennyshaara on MLP:n jälkeen niin jos käy vaikka päivällä suihkussa niin IV:sta saa viileämpää ilmaa käyntijakson ajan kun keruu on höyrystimen dT:n verran viileämpää (seuraavalla kierroksella vielä viileämpää jne.). Nyt on ulkona läheisen sääaseman mukaan 23,9C ja sisällä olohuoneessa (jossa pahin lämpökuorma) 24,0C. Niin se aurinko vaan lämmittää... Tuloilma Valloxin mukaan 18C.
Tyylikäs talo muuten vaikka taidankin olla jäävi sanomaan kun itsekin tuli valittua käytännössä aivan samanlainen väriteema julkkarin osalta.
-
Tyylikäs talo muuten vaikka taidankin olla jäävi sanomaan kun itsekin tuli valittua käytännössä aivan samanlainen väriteema julkkarin osalta.
Kiitoskiitos. Ollaan kyllä tyytyväisiä sekä taloon, että värimaailmaan. Omien suunnitelmien pohjalta tehty, mutta silti piti tehdä vähän kompromisseja. Kuva on muuten vuodelta 2010, aikaa ennen pihoja ja muuttoakin. Nyt in pikkuisen toisenlainen näkymä.
-
Enervent Pandionilla raitisilma 26,8 ja tuloilma 16,8, pumppu Grundfoss 25-40 180. Maasta 8,7 ja maahan 13,9.
-
Karhu KIV12 eilen raitisilma 25,0C ja tuloilma 15,0C .Sisällä mukava 22C ympärivuoden ;Dviimekesän helteet myös 22C sisällä.
-
Maasta 8,7 ja maahan 13,9.
Mitän tarkastetaan ensitöikseen, kun kerran lämmönkeruu sisään 6,6 ja ulos 7,3 astetta. Saisiko jollain vähän lämpimämmäksi ulos menoa? Pumpun nopeus? Joku muu mikä?
-
Maasta 8,7 ja maahan 13,9.
Mitän tarkastetaan ensitöikseen, kun kerran lämmönkeruu sisään 6,6 ja ulos 7,3 astetta. Saisiko jollain vähän lämpimämmäksi ulos menoa? Pumpun nopeus? Joku muu mikä?
Kiertovesipumppua ja/tai iv-tehoja vääntämällä pienemmälle saat lämpötilaeroa isommaksi, mutta samalla viilennysteho heikkenee... ;)
Patterin keskilämpötila on suurinpiirtein (meno+tulo)/2, mitä pienempi arvo sitä enemmän jäähdytystehoa samalla ilmavirtauksella.
-
Tällä hetkellä toimii ihan kivasti kun MLP tekee juuri käyttövettä. Pitkästä aikaa tuli uloskin vähän lämpimämpi:
ULKO 23
TULO 18
SISÄ 22
JÄTE 22 / 12
Eli siis MLV-patteri viilentää 23C -> 18C nyt kun litku on MLP:n jäljiltä ~4-8C. Jäteilmakanavaan viritelty Veabin 200mm patteri sitten ottaa talteen 22C -> 12C (menee muuten reilusti ali ulkoilman kastepisteen (17,1C)). Tuloilma ruokatilan lautaselta mitattuna 19,6C eli asteen/pari lämpiää kanavissa, jonka viilennysvaikutus tulee huonetilaan kun kanavat kulkee "lämpimällä" puolella.
Ilmavirta käyriltä lukien reilu 70l/s kun ei ole mitattu kuin kolmosella ja nyt hyrrää vitosteholla.
MLP:n höyrystimen dT on siinä 3K paikkeilla ja ilmavirroista otetaan 1,5K eli siis kaivoa kuormitetaan nyt vain puolet siitä mitä ilman noita pattereita haukattaisiin. Ihan jees... Ensi talvena sitten nähdään millaisia lämpöjä nousee kesän jäljiltä. Nyt tulee 9,9C.
-
Siis kerta vielä. Mietn kämpän viilennys tai jäähdytys kannatais toteuttaa (taloudellinen ja tehokkain näkökulma)
Jos halvinta keinoa kartottaa, niin vissiin joku viilennys tulee tuonne iv-koneelle maasta. Se viilentää hieman tuloilmaa.
Toinen vaihtoehto lienee nuo puhallinkonvektorit. Ne tarvinnevat reilummin putkityötä sun muuta härpäkkää.
Eli kohta pitää laittaa lukkon se, kumman järjestelmän haluaa. Olin ensin satavarma tuosta vain tietyn alueen jäähdyttämisestä, mutta kyllä nyt monelta taholta tuota tasasempaa, pelkkää iv-koneen kautta toimivaa viilennystä suositellaan. Ilmeisesti siihen ei tarvi mitään erikoiseristyksiä kondensoitumisen takia, koska se ilma ei viilene niin paljoa.
Eli hankala kysymys, mutta jos kootusti sais selvää, mitä kannattaa ottaa huomioon ja mitkä kustannuserot näissä on.
mlp:nä Nibe 8KW (mallista ei hajua)
kiitti!
-
Olin ensin satavarma tuosta vain tietyn alueen jäähdyttämisestä, mutta kyllä nyt monelta taholta tuota tasasempaa, pelkkää iv-koneen kautta toimivaa viilennystä suositellaan. Ilmeisesti siihen ei tarvi mitään erikoiseristyksiä kondensoitumisen takia, koska se ilma ei viilene niin paljoa.
Kovin on tietysti tuo kondenssi tapauskohtaista, mutta siihen kannattaa kyllä suhtautua tietyllä vakavuudella. Eli kyllä musta se kondenssieristys kannattaa olla sen verran kunnossa, että kondenssia ei esiinny vaikka rööreissä kulkisi pari astetta keruuta lämpimämpi ilma.
Käytännössä niin alas ei lämmöt mene, mutta en lähtisi kyllä urheilemaan. Vähän paikkakunnasta riippuen voi rakennusvalvontakin asiasta huomauttaa, jos ei meinaa kondenssieristystä laittaa ja tekee viilennyksen.
Mulla tuloröörit on Armaflexillä vuorattu ja kulkevat höyrynsulun sisäpuolella. Poistoröörit kulkee myös höyrynsulun sisäpuolella, mutta ilman eristeitä.
Enerventillä ilmeisesti saa tehokkaamman viilennyksen, mutta en nää miksi ei onnistuisi Valloxillakin jos vaan laittaa kunnon kokoisen kennon. Digitin integroitu ei kunnon viilennykseen riitä, mutta on sekin parempi kun ei mitään. Kondenssiviemäröinnistä ainakin puskee vettä ihan kunnolla eli kyllä se toimii.
Tuosta kondenssiviemäröinnistä tulikin mieleen, että mulla sitä ei ollut liitetty viemäriin eli tiputti teknisen tilan lattialle. En pitänyt sitä ongelmana kun siellä on lattiakaivo ja vesieristetty laattalattia. Kuitenkin tuo yhdistettynä siihen, että alakerran (jossa siis tekninen tila asuu) IV on vielä tulpattuna, aiheutti sen, että teknisen tilan kipsilevyseinä keräsi kesän aikana n. 20x20cm alueelle homepilkkuja. Eli vaihtoon meni se kipsilevy nyt kun huomattiin. Kondenssivesi siis roiski pieniä määriä vettä siihen kipsilevyseinälle tippuessaan lattialle. En ainakaan omalle kohdalle haluaisi vastaavaa pommia jonnekin paikkaan, mikä on katseilta piilossa (kanavat yläpohjassa tms.). Eli kondenssieristys kuntoon...
-
iv kone ilto r120
en vain löytäny sopivaa topikkia niin laitoik tämän alle.
varmempi olis siis ottaa.1-2 seinäkonvektoria ja sillä siisti. niihin vissiin tulee joku haara maapiiristä ja pumppu joka kylmän niissä kierrättää. lisäksi joku poisto viemäriin(kö)?
-
varmempi olis siis ottaa.1-2 seinäkonvektoria ja sillä siisti. niihin vissiin tulee joku haara maapiiristä ja pumppu joka kylmän niissä kierrättää. lisäksi joku poisto viemäriin(kö)?
Mulla ei konvektoreista ole kokemusta, mutta hyvinhän ne kaiken järjen mukaan homman hoitaa kun viilentävät huoneilmaa sitä kierrättäen. Tuloilman kautta tapahtuva viilennys kun viilentää lämmintä tuloilmaa niin tarvitaan enemmän viilennystehoa, jotta huoneisiin tuleva ilma sitten on viileää. Tuo kondenssiasia tuloilmakanavissa tietysti tarkoittaa sitä, että ne olisi syytä eristää kauttaaltaan. Konvektoreilla tarvitsee eristää "vain" maaviinaputket.
Sitten taas IV-koneen jos sijoittaa tekniseen tilaan niin siellä viemäröinti on varmaan helpompi toteuttaa kuin esim. olohuoneessa olevalla konvektorilla. Eli kovin on tapauskohtaisia nämä. Omassa talossa tuo konvektorin kondenssiviemäröinti olisi aika hankala toteuttaa. Tekniseen tilaan taas on helppo lisäillä kaikenlaisia virityksiä. Siksipä olen nyt ensi kesäksi lisäämässä yläkerran tuloilmahaaraan erillisen viilennyspatterin (laitoin aiheesta erillisen ketjun, päivittelen kun tapahtuu edistystä).
-
Mulla on ittellä vain ilmanvaihtoon liitetty maaviileä. Tähän asti sillä on pärjännyt kohtuu hyvin, mutta jos nyt rakentaisin, niin laittaisin myös konvektorin keskelle tupaa.
-
eli maakierrron putket eristyäetään ja lisäksi konvektorilta joku putki viemäriin kondenssiveden takia? melko varma, että urakoitsijaki nuo tietää, mutta varmistan silti näitä kytkemistapoja itteleni ymmärrettäviksi :)
iv kone on tekn.tilassa, jossa myös lattiakaivot sun muut. käytännöllisintä viilennystapaa nyt haeskelen, ja toisaalta myös toimivaa/turvallista. ei ole kiva, jos.vettä alkaa kertyhmään jonnekki, mihin se ei kuulu
-
Mitkä asetukset teillä on nyt Valloxissa, kun tuskin enää tarvitsee viilentää? Meillä mun mielestä asetukset on ns. talviarvoissa, mutta kun kävin teknisessä tilassa, niin huomasin, että viilennyskierron kiertovesipumppu on päällä. Vai käyttääkö Vallox jotenkin sitä viilennyspatteria esilämmityksessä tai jotain? Meillä pitäisi olla nimittäin sähköpatterilla tämä.
Mistäs nyt eka tarkastetaan ja mitä?
-
Vuosikellolla viilennyksen esto päällä.
-
Meinaan siis pyyntiä, kenno-ohituksia, hystereesiä yms. sieltä Valloxin ohjauspaneelin syövereistä.
-
Mitkä asetukset teillä on nyt Valloxissa, kun tuskin enää tarvitsee viilentää? Meillä mun mielestä asetukset on ns. talviarvoissa, mutta kun kävin teknisessä tilassa, niin huomasin, että viilennyskierron kiertovesipumppu on päällä. Vai käyttääkö Vallox jotenkin sitä viilennyspatteria esilämmityksessä tai jotain? Meillä pitäisi olla nimittäin sähköpatterilla tämä.
Siis sähköpatteri jälkilämmityksenä?
Ainakin Digit2SE (MLV-malli) hoitaa homman niin, että ottaa esilämmityspatterin käyttöön kun ulkolämpötila on alle esilämmityksen asetuksen ja jälkilämmitys on päällä. Esilämmityksen asetus kannattaa siis säätää alle keruunesteen lämpötilan, muuten esilämmitys onkin viilennys. Tosin itse pidän MLV-patterilla jatkuvasti virtausta ja haen sitten oikein lämpötilan VKL-patterilla (jälkiläm.). Sähköpatterilla noin ei kyllä kannata ainakaan tehdä.
Eli esilämmityksen säätö kannattaa ottaa niin alas kuin vaan pystyy ilman, että LTO-kenno alkaa jäätyä. Esilämmitys laskee kuitenkin aina LTO-kennon hyötysuhdetta, koska kennolle tulevan ja poistoilman välinen lämpötilaero pienenee, jolloin talteenotto pienenee, jäteilman lämpötila kasvaa.
Mutta sulla siis taitaa olla jälkilämmitys päällä ja esilämmitys aseteltu johonkin sellaiseen arvoon, että ulkolämpötila on tippunut sen alle, jolloin ohjaus kytkee mankun auki ja laittaa MLV-patterille litkun kiertämään.
-
Eli esilämmityksen säätö kannattaa ottaa niin alas kuin vaan pystyy ilman, että LTO-kenno alkaa jäätyä. Esilämmitys laskee kuitenkin aina LTO-kennon hyötysuhdetta, koska kennolle tulevan ja poistoilman välinen lämpötilaero pienenee, jolloin talteenotto pienenee, jäteilman lämpötila kasvaa.
Tuota olen joskus pähkäillyt....jos esimerkiksi -5c pakkaskelillä pyörittää esilämmityspatterissa +5c liuosta, niin onko siitä hyötyä vai haittaa. LTO:n hyötysuhde huononee toki, mutta menetetäänkö sen takia enemmän energiaa kuin patterilla tuotetaan? Ei kai sentään?
Kokeilemalla ja lämpömittareita seuraamalla sen tietenkin voisi selvittää, jos olisi MLV-patteri hankittuna ja asennettu... ::)
Jos jäteilman lämpötila nousee saman verran tai enemmän kuin tuloilman, niin ei kannata pyörittää. Jos tulo nousee asteenkaan enemmän kuin jäte, niin kannattaa pyörittää <= Olisiko tuo teoria oikea?
-
Tuota olen joskus pähkäillyt....jos esimerkiksi -5c pakkaskelillä pyörittää esilämmityspatterissa +5c liuosta, niin onko siitä hyötyä vai haittaa. LTO:n hyötysuhde huononee toki, mutta menetetäänkö sen takia enemmän energiaa kuin patterilla tuotetaan? Ei kai sentään?
Kokeilemalla ja lämpömittareita seuraamalla sen tietenkin voisi selvittää, jos olisi MLV-patteri hankittuna ja asennettu... ::)
Jos jäteilman lämpötila nousee saman verran tai enemmän kuin tuloilman, niin ei kannata pyörittää. Jos tulo nousee asteenkaan enemmän kuin jäte, niin kannattaa pyörittää <= Olisiko tuo teoria oikea?
Tässä ketjussa koitin herätellä keskustelua aiheesta (vaikkakin "toiseen suuntaan"), mutta meni vähän monologiksi:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3273.msg36598#msg36598
Tuon esilämmityskuvion voi jollain tarkkuudella laskea näin:
Ilmavirrat 60l/s
Ulko -5C
Poisto 23C
Lasketaan Jäte ja Tulo ilman MLV:ta 60% lämpötilahyötysuhteella:
dT(Ulko,Poisto) = 28K -> 0,6 * 28K = 16,8K
Jäte 23C - 16,8K = 6,2C (eli ei jäätymisvaaraa, siinä mielessä ei tarvetta esilämmitykselle)
Tulo -5 + 16,8K = 11,8C (henk. koht. jälkilämmittäisin tämän ~18C paikkeille)
MLV:n kanssa (Veabin laskurilla CWK 125mm patterilla laskien, likimäärin sama kuin Digitin MLV):
Maaviina 5C -> 3,43C (0,07l/s virtaama)
Ulko -5C -> 0,34C (423W)
dT(Ulko_MLV, Poisto) = 22,66K -> 0,6 * 22,66K = 13,596K
Jäte 23C - 13,596K = 9,4C
Tulo 0,34C + 13,596K = 13,94C
Jälkilämmitystarve ilman MLV:ta n. 491W ja MLV:n kanssa 349W.
Jos jälkilämmitys hoidetaan MLP:n lämmittämän lattialämmitysveden kautta niin luvut sähköverkosta otettuna jaetaan MLP:n COP:lla. MLV:n kiertovesipumppu haukkaa n. 60W, joka tosin siirtyy pitkälti maaviinaa lämmittämään.
Jos hoitaa jälkilämmityksen sähköllä niin voi ajatella, että se 60W lisätään tuohon 349W lukemaan -> 409W eli säästöä tulee 82W kun esilämmittää MLV:lla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuo 82W säästö rasittaa kaivoa 423W teholla (- kiertovesipumpusta siirtynyt lämpö). Se onkin sitten työläämpi kysymys, että tuntuuko tuo 423W kaivossa missään?
Itse pidän tosiaan kierron jatkuvasti päällä, mutta en pitäisi vaikka noilla esimerkkiluvuilla ellei mulla olisi jäteilmapatteria. Nyt siis tuohon esimerkkiin mulla tulee vielä lisänä:
Litku MLV:n jäljiltä: 3,43C
Jäte: 9,4C
Jäteilmapatterilla käy näin:
Litku 3,43C -> 4,49C
Jäte 9,4C -> 6,08C (284W)
Tuokin siis 0,07l/s virtaamalla, jolloin 200mm CWK-kennossa on laminaarinen virtaus eli kannattaisi pyörittää nopeammin niin pääsisi parempiin talteenottoihin. Tässä taas päästään siihen, että Digitin MLV:ssa on liian pienet kanavat. :'(
Mutta kuitenkin näköjään noilla luvuilla "voitan" järjestelmän sisälle jäävässä energiassa jäteilmapatterin ansiosta tuon ilman MLV:ta tapahtuvan talteenoton (jäteilma patterin kanssa kylmempää kuin ilman MLV:ta ja jäteilmapatteria). Lämpimämpi jäteilma kertoo aina, että järjestelmästä menee lämpöä "hukkaan".
Muttasiis tolla logiikalla jokainen voi laskea omalla härvelikatraalle vastaavat luvut. Veabin softa löytyy täältä:
http://calculation.veab.com
-
nonih, eiköhän se kuitenki pää kääntyny vieläki. eli nibe 8 kw+ 180m kaivo+ilto r120+viilennyspaketti kokoonpanolla mennään. putket eristettynä 50mm-100mm. toivottavasti ees vähän viilenee, hellekesä toiveena!
-
putket eristettynä 50mm-100mm.
Mitäs tolla meinaat? 50-100mm solukumieristys on tuhlausta ja villa taas ei ole kondenssieriste... Tuloilmakanavien kondenssieristyksen tarkoitus on siis estää ilman pääsy paikkaan, jossa lämpötila on alle kastepisteen. Villa ei ole höyrynsulku, joten ei oikein sovellu kondessieristeeksi. Suht pienikin kerros solukumia taas toimii.
-
villasta taisi olla kyse. miepä varmistan asian. jotenki vain tuntuu, että ei ainakaan asentajat ole hirveän huolissaan putkien hikoilusta. (meinaavat, ettei taia viileys riittää kondensoitumiseen) . toki tämähän lienee jo todettu tälläki palstala, että hyvälä kelilä saattaa riittääki.
jos kysäsen solukumista niin se asennetaan villojen alle? vai tuleeko villaa.silloin ollenkaan?
-
ja lisäkysymys. jos tilaan nuo solukumieristeet, kestääkö silloin jäähdyttää sen mitä pientehoisesta viilennyksestä lähtee? (mikähän tuon ilton viilennyksen teho on)
-
villasta taisi olla kyse. miepä varmistan asian. jotenki vain tuntuu, että ei ainakaan asentajat ole hirveän huolissaan putkien hikoilusta. (meinaavat, ettei taia viileys riittää kondensoitumiseen) . toki tämähän lienee jo todettu tälläki palstala, että hyvälä kelilä saattaa riittääki.
jos kysäsen solukumista niin se asennetaan villojen alle? vai tuleeko villaa.silloin ollenkaan?
Kyllä se taitaa olla vähän siinä ja tässä noiden systeemien kanssa kondesoiko vaiko ei, ehkä loppukesän helteillä kun ilmakosteus on korkea. Mutta kannattaako riskeerata...
10-20mm solumuovi/-kumieristettä putken pintaan ja sen päällee 100mm villa. Tai vaihtoehtoisesti 10-20mm solumuovi/-kumieristettä putken pintaan, 50mm villaa ja lopuksi puhallusvillat päälle. Sen jälkeen voi turvallisin mielin ilman kosteusvaurio-/homepeikkoa viilentää niin paljon kuin laitteesta irtoa.
Hintaa voi laskeskella vaikka tämän perusteella: http://www.taloon.com/armaflex-solukumi/4561/dg
Itse laittaisin varmaan käyttäisin 13mm rullatavaraa ja teippaisin saumat tuolla Armaflexin 3mm. Meillä ei ole koskaan hikoillut maalämpöputkien pinta vaikka eristeenä ei ole kuin 2x3mm Armaflex-teippi, tuon perusteella 3 milliäkin voisi olla IV-kanavalle tarpeeksi...
-
ja toinen vielä, mitenkähän esieristetyt muoviputket menis tilalta ja paljonko tulis lisähintaa? vaikkapa armaflexiin verrattuna. ei löydy heti ainakaan uponorile hintaa.
en tiä, mitä kokoa nuo kämpän iv-putket ovat, mutta tuo 19mm armaflex riittäis vissiin putken pintaan. siihen sitte vielä villa pääle? pääsee ees koettaan ottaa kaikki tehot irti laitteesta:)
-
ja toinen vielä, mitenkähän esieristetyt muoviputket menis tilalta ja paljonko tulis lisähintaa? vaikkapa armaflexiin verrattuna. ei löydy heti ainakaan uponorile hintaa.
Tuollahan noita hintoja:
http://www.taloon.com/iv-kanavat-uponor-eristetty/6016/dg
-
no perhana, kännyselain sekoilee :)
jahas, pientä matematiikkaa luvassa ko ynnäilee nuo muoviputkien hinnat:) . nuo ilmeisesti myös varma keino eristykseen?
-
Mulla putket kulkee lämpimällä puolella niin ei ole muuta kuin ohuesti solukumia päällä. Mutta jos kylmällä puolella mennään niin tosiaan solukumi villan alla pitäisi toimia. Onhan se solukumi vähän hätävarjelun liioittelua, mutta varsinkin kun näin omassa teknisessä tilassa miten helposti kipsilevy menee homeeseen kondenssista (IV-kone tiputti siis lattialle, josta roiskui seinälle) niin eipä kiinnostaisi lähteä urheilemaan näissä jutuissa... Yläpohjan villat kannattaa pitää siinäkin mielessä kuivina, että märkä villa ei eristä.
-
kiitos taas arvon herrat. miepä pyyän tuon firman laittamaan kaikkiin putkiin nuo armaflex 19mm , niin saan mielenrauhan viilennykseen. lisäksi vissiin jotain saumakamoja sun muita tarvinnee. voivat varmaan ittekki hankkia, mutta kaippa tuolta taloon.comistaki ne suht eduölisesti sais. saa nähä, onko asennus kovin lisähintasta :)
välikatossahan nuo putket kulkee, levyvilla 100+ puhallusvilla 400
saa nähä, montako metriä ja mutkaa tuo kokonaisputkitustarve olis noila uponoreila. hieman kiinnostas vertailun vuoksi seki. jos joku muu hyvä puoli olis lisänä muoviputkile, niin vois laittaa harkintaan.
tarviiko uponoreja eristää villala lisäksi?
-
Mulla ei kyllä ole noista muoviputkista omakohtasta kokemusta, mutta luulisi, että tasalaatuisuus voisi olla etuna. Tällä tarkoitan nyt sitä, että paikalla asennettuun kondenssieristykseen voi jäädä aukkoja syystä tai toisesta (liima pettää, solukumiteippi lähtee repsottamaan tms.). Olettaen, että muoviputkien liitokset on suunniteltu fiksusti niin voisi kuvitella, että eristyksestä saisi helpommin yhtenäisen...? Joku muu, joka on noita käyttänyt varmaan osaa ottaa paremmin kantaa.
-
tuosta paksumman (19mm'9 armaflexin hankinnasta tuleva suunnilleen samat kustannukset ko uponorin 15mm esieristetyistä putkista, valmiina putkina molemmat tilattuna.
Todennäköisesti muoviputkea siis tilaukseen melko tavala. Kattelin, että metriä kohden tulee reilu 12€ lisähintaa verrattuna perusputkiin. Tuohon sitten bonuksena kaikki kulmat sun muut liitospalat.
Mie nyt en aivan tarkkaan muista, mistä luin, että ei vissiin armaflexin eikä uponorin ympärille ees saanu laittaa lisävilloja. Onkohan tuo totta vai ei.
-
Onko tuolla kv-pumpun kestävyyden kannalta mitään merkitystä huudattaako 24/7 täysillä? Itselläni Wilon Yonos Pico 25/6 ja aina siitä 1-2 astetta saa lisää viilennystehoja, kun pitää täysillä.
-
Terve!
Taas tulee vierailtua palstalla, jälleen kesähelteiden aikaan....
Tähän ketjuun on tullut kommentoitua ongelmista Digit2 viilennyksen kanssa. Minulla on nyt kesä(t) käytässä ollut tuollainen täälläkin keskusteltu "kesäpahvi", joka hieman auttaa jäteilman ja sisäilman suhteeseen. Samalla siis tulo vähän paranee (viilenee).
Mutta Vallox 150 keskustelusta huomasin, että näissä koneissa samanlainen vuoto-ongelma, vaikka mekaanisesti kone lienee erilainen. Tähän Vallox on ilmeisesti toimittanut korjaussarjan takuuna, jossa ensiasennettu pelti korvataa uudella paremmalla. Onko samanlaista saatavilla DIGIT2:seen?
-
Valloxin mukaan Digit 2 SE:hen ei ole korjaussarjaa. Liimasin tiivistenauhan siihen pikkupeltiin, jota vasten kesäpelti kääntyy. En usko, että pahemmin vuotaa siitä välistä.
-
Onko tuolla kv-pumpun kestävyyden kannalta mitään merkitystä huudattaako 24/7 täysillä? Itselläni Wilon Yonos Pico 25/6 ja aina siitä 1-2 astetta saa lisää viilennystehoja, kun pitää täysillä.
Kysynpä vielä täällä: mitä tarkoitat tuolla täysille laitolla, maksimivirtausnopeutta vai maksiminostokorkeutta?
-
Sen metrikorkeus. Ei siinä ole muuta vaihtoehtoa