Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: nvg - 24.10.07 - klo:14:09
-
Tervehdys,
meneillään olevassa rakennusprojektissa olen harrastanut osaoptimointia - nyt vuorossa on ilmanvaihto, ja todennäköisesti olen päätymässä pyöriväkennoiseen. Toimittajani kertoi kilpailevan mallin valmistuksen loppuneen, joten valinta on enervent - tarkka malli vielä auki. Lämmitettäviä kuutioita minulla on jotain 650...660, jolloin 30% tehostusvaran kanssa pitäisi olla 120l/s. LTR-3 olisi 110, mutta koska olen laittamassa ainakin osittaista jäähdytystä, niin paljonko kokemuksesta suosittelette virtauksia?
Sitten toinen enerventtiin liittyvä kikka, mitä mielellään kokeilisin: onko EC-mallin elektroniikka sama kuin ECE -mallissa? Ajattelin, että jos tilaisi EC-mallin, mutta sähkölämmitteisen eli ECE:n ohjauspanelilla, ja käyttäisi jälkilämmityksen ohjausta jäähdytyksen ohjaukseen - kääntäisi vain apureleellä toiminnon toisin päin, eli kun on 17...23C lämpimämpää, lähtisi jäähdytyskennon kv-pumppu pyörimään ja venttiili aukeaisi.
Eristeitä säästääkseni ajattelin, että laittaisin jäähdytyspatterin vain yläkerran kanavaan, jolloin kaikista tärkein, eli makuuhuoneiden tuloilma, tulisi viilennyksen kautta, ja muut tilat normaalisti. Toki koko talonkin voisi jäähdyttää, mutta nuo armaflexin hinnat pistää köyhän miettimään. Enkä näe saunan ja kylppärin viilentämistä kovin tarpeellisena.
Antakaas kommentteja, mitä tekisitte samoin tai toisin. Ja kiitos jo etukäteen, mutta en haluaisi jäähdyttää makuuhuoneita konvektoreilla, mutta mietin sitä mahdollisuutta vielä molempien kerroksien aulatiloihin ainakin optiona.
Kiitos toisille penninvenyttäjille hyvästä foorumista!
nvg
-
Toimittajani kertoi kilpailevan mallin valmistuksen loppuneen, joten valinta on enervent - tarkka malli vielä auki.
Tarkoittiko toimittajasi onnline rotor -konetta vai jotain muuta
kilpailijaa?
-
Menee vähän offtopicksi mutta tuolla oli jotain juttua Rotor 360 myynnin lopettamisesta joidenkin vikojen vuoksi.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,2059.45.html
-
Soittelin tänään Oniselle ilmastointilaitteiden tuotepäälikölle ja kysyin, että onko tossa laitteessa jotain vikoja, minkä vuoksi sen myynti oltaisiin lopettamassa. Tuotepäälikkö sanoi, että laitteen ensimmäisessä versiossa oli ongelmia roottorin kiinnityksessä ja se alkoi pitämään ääntä. Noi viat korjattiin vartastossa oleviin koneisiin ja ne merkitiin uudeksi sarjaksi. Muut viat Tuotepäälikkö kiisti samoin kun sen, että toi vika olisi syynä myynnin lopettamiseen.
Ton nykyisen mallin valmistus taitaa kuitenkin olla loppu, joten ei kai niitä enää kauaa saa. Hän sanoi kyllä, että suunnitelmissa on uusi malli, mutta sen suhteen ei olla tehty vielä mitään päätöksiä.
-
Tervehdys,
Sitten toinen enerventtiin liittyvä kikka, mitä mielellään kokeilisin: onko EC-mallin elektroniikka sama kuin ECE -mallissa? Ajattelin, että jos tilaisi EC-mallin, mutta sähkölämmitteisen eli ECE:n ohjauspanelilla, ja käyttäisi jälkilämmityksen ohjausta jäähdytyksen ohjaukseen - kääntäisi vain apureleellä toiminnon toisin päin, eli kun on 17...23C lämpimämpää, lähtisi jäähdytyskennon kv-pumppu pyörimään ja venttiili aukeaisi.
nvg
NVG:n ehdotus kuulostaa mielenkiintoiselta. Luulen, että ohjainkortti sama mutta E-mallissä lisäksi rele + lämmitin. Soita tehtaalle ja kysy mikä on tarkka ero.
hieman offtopickia.......
Enerventilällä on ohjauksia :
http://www.enervent.fi/main.asp?menuid=20182&langid=1
EC-automatiikka
- yksinkertaisin karvalakki-ohjaus, jossa vähiten elektroniikkaa
- E lisättynä tuo lisälämmityksenvastuksen = ECE
- kts- linkki
AC = automatiikkaa
- kts- linkki
EDA
- Enervent digital Automation (EDA)
- vastaava kuin AC + lisäherkkuja
- muun muassa AC-ohjaustyyppinen tuki ECO-puhaltimien automatisoidulle ohjaukselle
Enervent EDA:sta löytyvät www- linkit :
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=enervent++eda&btnG=Google-haku&meta=
Edit: EDA esite netissä:
http://www.enervent.fi/data/fi/brochures/EDA_fi.pdf
Pelican perfect rotor LTO + PILP
- Messuilla oli livenä Pelican ilmalämpöpumpulla ja LTO:lla yhdistettynä.
- se lämmittää talvella ja jäähdyttää kesällä
- esite: http://www.enervent.fi/data/fi/brochures/GREENAIR_HP_A4_esite_FIN_LR.pdf
-
Kiitokset MNK asiantuntevista kommenteista ja linkkivinkeistä. Tuo EDA kuulostaisi mielenkiintoiselta, mutta silti aion miettiä myös tuon EC -vaihtoehdon. Kosteus- ja CO2-ohjauksia en usko tarvitsevani, kylppäreihin laitan säätyvät venttiilit, ja 660 kuutiota on paljon ilmaa neljän ihmisen pilattavaksi.
Vaikka koko talohankkeeni kustannusarvaus on >400k€, niin tykkään tämmöisistä KISS -viritelmistä. Samaan aikaan kun teen toisille haitekkiä työssäni :)
En vain saa itseni kanssa päätettyä, laitanko koko talon viilennykselle, vaiko vain yläkerran...ylös tulee armaflexillä vuoratut tuubit joka tapauksessa, kun putket menevät yläpohjassa.
nvg
-
Sain asiantuntevan kommentin enerventiltä: jälkilämmityksen termostaatin anturointi tehdään huoneisiin puhallettavasta ilmasta, ja jälkilämmitys käy normaalisti päällä vain erittäin kovilla pakkasilla -> ehdottivat, että jos haluaa tehdä tämmöisen viritelmän, kannattaisi ottaa kennon pyöritysmoottorin käyntitieto ennemmin.
Lisäksi ECE -mallin paneelin käyttö EC:ssä aiheuttaa ylikuumenemishälyn joka pysäyttää koneen, mutta siitä pääsee eroon siltaamalla kaksi pinniä "AFT HEAT" -pienjännitejohdossa.
Eli alkuperäinen ehdotukseni ei ole toimiva, ellei siirrä termostaatin anturia ulkoa tulevan ilman haisteluun.
Paljon on värkkäämistä, jos tuolle linjalle lähden, eli vaihtoehtoina on käytännössä AC-malli tai jäähdytyksen ohjaus omalla termostaatillaan (mikä ei sekään olisi hölmö homma, asuntoon termostaatti joka kytkee jäähdytyksen jos tuvassa lämpö nousee vaikka +25 yli).
Paljonko olette tyypillisesti köyhtyneet putkiston eristyksestä jäähdytetyissä taloissa? Ja onko lukijoista joku semmoinen, joka on uskaltanut laittaa jäähdytyksen ilman solukumieristeitä? Kastepistehän voi olla kesällä korkeallakin, mutta voiko niin korkealla, että sisäilman kosteus (esim. välipohjassa) tiivistyy putken pintaan? Yläpohjan putkethan on eristettävä hyvin joka tapauksessa, kun ne ovat yhteydessä ulkoilman kosteuteen.
nvg
-
...onko lukijoista joku semmoinen, joka on uskaltanut laittaa jäähdytyksen ilman solukumieristeitä? Kastepistehän voi olla kesällä korkeallakin, mutta voiko niin korkealla, että sisäilman kosteus (esim. välipohjassa) tiivistyy putken pintaan? Yläpohjan putkethan on eristettävä hyvin joka tapauksessa, kun ne ovat yhteydessä ulkoilman kosteuteen.
Meillä kulkee kaikki ilmanvaihtoputket sisätiloissa ja tuloputket on eristetty "ainoastaan" alumiinipaperisilla 50mm paroc aircoat eristeillä. Tuloilma ulkoa iv-koneelle laitettiin 100mm samaa tavaraa.
*Täällä* (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3164.msg35537#msg35537) puhelin asteista testissä maakylmän tehoista. Eikä ainakaan ensimmäisen asutun kesän jäljiltä havaittavissa mitään vesiongelmia iv-putkien kanssa.
-
Kiitokset MNK asiantuntevista kommenteista ja linkkivinkeistä. Tuo EDA kuulostaisi mielenkiintoiselta, mutta silti aion miettiä myös tuon EC -vaihtoehdon. Kosteus- ja CO2-ohjauksia en usko tarvitsevani, kylppäreihin laitan säätyvät venttiilit, ja 660 kuutiota on paljon ilmaa neljän ihmisen pilattavaksi.
Vaikka koko talohankkeeni kustannusarvaus on >400k€, niin tykkään tämmöisistä KISS -viritelmistä. Samaan aikaan kun teen toisille haitekkiä työssäni :)
En vain saa itseni kanssa päätettyä, laitanko koko talon viilennykselle, vaiko vain yläkerran...ylös tulee armaflexillä vuoratut tuubit joka tapauksessa, kun putket menevät yläpohjassa.
nvg
Minkälaiset mahtavat olla nuo kylppärin säätyvät venttiilit?
Itsellä on nykyisessä talossa kylppärissä kosteusanturi, ja uuteen ei tule! Koko talo kun käy humisemaan jos joku käy suihkussa. Ei kiitos.
Uuteen taloon tulee kellari + 1,5 krs, ja laitan kellariin Pingviinin ilman maakylmää ja yläkerroksiin Pandion maakylmän kanssa. Ehkä.
-
Minkälaiset mahtavat olla nuo kylppärin säätyvät venttiilit?
Itsellä on nykyisessä talossa kylppärissä kosteusanturi, ja uuteen ei tule!
Meille LVI-suunnittelija (ja eräs lvi-kauppias myös) suositteli nimenomaan noita säätyviä poistoventtiileitä. Kalliita ne toki ovat, ettei ollut peräti >100€/kpl. Mutta täysin mekaanisia, ts. toimivat ilman sähköjä, ja eihän niitä montaa yhteen taloon tule.
EDIT: tuo mekaanisuus saattoi olla minun muistihäiriö, googlettamalla löysin vain sähköllä toimivia. Mutta siis niin, että anturointi ja toimilaite on integroitu venttiiliin, mutta käyttöjännitteen (24VAC) se tarvii.
Hurjan kuuloisia nuo jäähdytystehot, itse olisin tyytyväinen, jos jotain 2...3kW saisin aikaan. Taloni vaippa on vähän alle 200W/K, joten käytännössä 30 asteen ulkolämpötila + ihmiset ja kodinkoneet tekisivät tuon verran. Ikkunoista suoraan tuleva säteily on suunniteltu minimiin siten, että isot ikkunat näkevät auringon kevään loivilla kulmilla, mutteivät keskikesällä kun paistaa korkealta. Katon pinnan kautta tuleva säteilyvaikutus onkin sitten semmoinen, että minun keinot arvioida loppuvat.
nvg
-
Muutin uuteen (=hieman keskeneräiseen) taloon kolme viikkoa sitten, ja juuri Wapun aikoihin pääsin ekan kerran koeponnistamaan jäähdytystäkin (täällä pohjoisessakin kävi lähellä hellelukemia, ja talossa ei ollut vielä verhoja jne.). Tuntui toimivan. Se on vain mulla vielä asennettuna just niin, että sitä voi jo käyttää: EC -mallissa on sisällä jäähdytyspatteri, joka menee suorilla putkilla ilman shunttia Thermian brineboxin yhteisiin. Mutta tuntui toimivan, kun avasin venttiilit ja pakko-ohjasin liuospumpun päälle (ei vielä mitään termostaattia tai logiikkaa asennettuna), tuloventtiileistä tuli miellyttävän viileää ilmaa koko talossa.
Vaikka jäähdytyspatterin tehon ohjaus säätyvällä shuntilla kuulostaa hyvältä, minulle taitaa riittää on/off jäähdytys. Olen suunnitellut että laittaisin koko jutun yhden termostaatin taakse, joka reagoi talon sisälämpöön. Jäähdytysteho tällä ei ole kuitenkaan niin suuri, että talo muuttuisi jääpuikoksi, ja pystyisin pitämään kiinni peräänkuuluttamastani kiss -tekniikasta.
Enerventin kaveri ehdotti sitä, että ottaisi apureleellä talteenottokennon käyntitiedon käänteisenä, ts. kun kenno ei pyöri, olisi jäähdytys päällä. Ei sekään hullumpi ajatus, mutta ei mahdollista sitten viileän sisäilman talteenottoa.
Ja lopuksi vielä lyhyt kommentti tuosta säätyvästä kylppäriventtiilistä: se lvi -suunnittelija speksaama venttiili oli KSO-MH, sisäisellä kosteusanturilla ja 24VAC käyttöjännitteellä. No, tuota MH:ta ei tuntunut enää saavan, mutta ostin tilalle KSO-M:n, joka on sama venttiili ilman anturia. Eli tässä on 24VAC syöttö, ja kaksi johtoa jotka sulkemalla moottori ohjaa venttiilin isommalle tuuletukselle, ja sitten kun avaa, menee venttiili normaaliasentoon (jonka voi säätää luonnollisesti asennusvaiheessa). Tuohon johtoon voi liittää erillisen kosteusanturin, jossa on säädettävä relelähtö aseteltavalla rajalla, mutta aivan yhtä hyvin tuon voisi meillä laittaa kylppärin valoja ohjaavan liiketunnistimen perään + mahdollinen viiverele, jos tuntuu että kaipaa pidemmän ajan.
Ai niin, tuo venttiili pelaa muuten hyvin, mutta kun siinä on nuo karamoottorit ja johdot sun muut kanavan puolella, alkoi meidän venttiili viheltämään suurella ilmavirtauksella (>15...20l/s). En saanut ääntäkokonaan pois johtoja kääntelemällä, ja ääni kuului kiusallisesti kanavaa pitkin viereisiin huoneisiinkin. Harvoin tulee pidettyä ilmanvaihtoa noin suurella, mutta pitäisi se silti olla mahdollista ilman ylimääräistä huilukonserttia.
nvg
-
Jäähdytyskokemuksia ja irrallisia havaintoja kylmän ja kostean kesän kokeiluista:
- pintaputkesta tulevan litkun lämpötila on nyt heinä-elokuun vaihteessa ihan pikkuisen alle 10C.
- pandionin sisäisessä patterissa nesteen lämpö nousee noin asteella jos virtaus on suuri (liuospumpulla pyöritettynä ilman shunttausta) ja ulkolämpötila 22...25
- sisäänpuhaltava ilma pysyy välillä 16...18.5 (yhdeltä saman kerroksen venttiililtä mitattuna). Eli ulkoilman kastepisteen kieppeillä tai vähän alle testipäivänä.
- sisällä pysyy ilma miellyttävän viileänä, itse olen tavoitellut säädöillä +23 ja ei ole ollut ongelmaa (tosin kuumin päivä ollut vain 26.5C tänä kesänä)
- sisäilman suht kosteus mittareiden mukaan noin samaa luokkaa kuin ulkona vaikka lämpötiloissa eroa
- kondenssiputkesta tulee nestettä, välillä enemmän ja välillä vähemmän
Mutta summa summarum: tämä yksinkertainen pintaputkella ja iv-koneen sisäisellä patterilla tehty maaviileä on osoittautunut toimivaksi pikkuhelteillä. Edelleen odotan, että pääsisin koeponnistamaan +30 ja ylikin keleissä.
Viilennys kannattaa pitää päällä heti aamusta, jos on tulossa lämmin päivä, ja normin rajoille mitoitettua konetta (~30% tehostusvaralla) kannattaa luukuttaa aika isolla. Näin ainakin meillä, kun ikkunapintaa riittää aurinkoisella puolella.
Järjestelmä saa ainakin minun suosituksen, vaikka päinvastaisia ja epäileviäkin kommentteja on aiemmin palstalla näkynyt juuri pintaputken ja iv-koneen kautta jaetun viileän tapauksessa.
Mikään tehokas kylmäkone tämä ei silti ole.
Voisikohan vastaavan tehdä myös ei-maalämpötaloihin vähän lyhyemmällä putkella, jonka voisi laittaa rakennusvaiheessa vaikka talon alle, koska jäätymisvaaraa ei tässä pitäisi olla?
nvg
-
Tuli tilattua jo uutta taloa varten ilmanvaihtokone jossa pitäisi olla kohtuu hyvä maaviileä systeemi ja vesikiertoinen jälkilämmitys, eli tilasin Enervent Pelican eco EDW-CG koneen joten onko jollakin kokemuksia tuon koneen jäähdytystehosta kun maaviileä liitetään porakaivoon.
-
Minkälaiset mahtavat olla nuo kylppärin säätyvät venttiilit?
Itsellä on nykyisessä talossa kylppärissä kosteusanturi, ja uuteen ei tule!
Meille LVI-suunnittelija (ja eräs lvi-kauppias myös) suositteli nimenomaan noita säätyviä poistoventtiileitä. Kalliita ne toki ovat, ettei ollut peräti >100€/kpl. Mutta täysin mekaanisia, ts. toimivat ilman sähköjä, ja eihän niitä montaa yhteen taloon tule.
EDIT: tuo mekaanisuus saattoi olla minun muistihäiriö, googlettamalla löysin vain sähköllä toimivia. Mutta siis niin, että anturointi ja toimilaite on integroitu venttiiliin, mutta käyttöjännitteen (24VAC) se tarvii.
nvg
Onkohan kellään tietoa vastaavista kuin nämä Fläkt Woodsin KSO-MH:t? Niiden valmistus on nimittäin lopetettu. Vastaavia en itse ole löytänyt mistään.
-
eiköhän KSO-M ole sitä integroitua anturia lukuunottamatta ihan sama. Ja anturia saa erikseen, ja tällöin saat myös mahdollisuuden että voit ohjata venttiiliä myös ulkoisella releellä.
nvg
-
eiköhän KSO-M ole sitä integroitua anturia lukuunottamatta ihan sama. Ja anturia saa erikseen, ja tällöin saat myös mahdollisuuden että voit ohjata venttiiliä myös ulkoisella releellä.
nvg
Ulkoinen ohjaus oli myös tuossa KSO-MH:ssa mutta ongelma on ettei kumpaakaan saa. Jotain moottori toimittaja ongelmia.
Pari sain vielä huuto.netist'ä mutta olivat 100mm venttiilejä. No, purkamaan ja asentamaan 125mm venttiilirunkoon. Ei ihan helpoin asia eli rälläkkää, migiä ja peltiliimaa tarvittiin...
-
Tuli tilattua jo uutta taloa varten ilmanvaihtokone jossa pitäisi olla kohtuu hyvä maaviileä systeemi ja vesikiertoinen jälkilämmitys, eli tilasin Enervent Pelican eco EDW-CG koneen joten onko jollakin kokemuksia tuon koneen jäähdytystehosta kun maaviileä liitetään porakaivoon.
Mulla on harkinnassa sama tyyppimerkintä, paitsi kone olisi Enervent Pandion eco EDW-CG. Onko millaisia kokemuksia kertynyt jäähdytystehosta ja muutenkin laitteesta?
-
Meillä oli nyt ensimmäistä kesää käytössä tuo Pandion EDW-CG. Kokemukset vain positiivisia. Ha n.153m2 ja tilavuus n.4503 Keittiö + RT + OH yhtenäistä tilaa korotetulla sisäkatolla... tulo venttileitä olisi saanut olla 1-2 enemmän, mutta kuumimmillaan n24 astetta tänä kesänä tässä isossa tilassa. Makuuhuoneissa lämpötila tippui kuumimpana aikana ovet suljettuna 21-22 tasoon.
http://www.aijaa.com/v.php?i=6575066.jpg Kuvassa tämän kesän testiä, IV kone 75%:lla (normi ilmanvaihto 1 krt tilavuus/2h säädetty 60%:lla) Ulkona 34o ja tuloilma 15o 8-)
Suuri vaikutus mukavuuteen on alentunut tuloilman kosteus, kenno poistaa kosteutta tuloilmasta, parhaimmillaan 30L/vrk. Mukava toiminto on myös autom. kosteustehostus. Enpä osaa tuosta koneesta vielä mitään negatiivista kertoa muuta kuin että kallis on laite ja painava (90kg), mutta ei kaduta kyllä yhtään tämän kesän testin jälkeen.
-
Keittiö + RT + OH yhtenäistä tilaa korotetulla sisäkatolla... tulo venttileitä olisi saanut olla 1-2 enemmän, mutta kuumimmillaan n24 astetta tänä kesänä tässä isossa tilassa. Makuuhuoneissa lämpötila tippui kuumimpana aikana ovet suljettuna 21-22 tasoon.
Meillä on myös alakerran kt+rt+oh yhtenäistä tilaa yhteensä noin 50m2, oh ylös asti auki, korkeus 5 metriä, talo siis 2-krs. Suunnitelmassa alakerran tilaan 2 tuloventtiliä, molemmat olohuoneen väliseinässä, merkintä +20 l/s.
Kokemuksesi perusteella voisin harkita yhden lisäämistä. Tosin ei tahdo löytyä sille oikein paikkaa, ulkoseinäänhän venttiiliä ei voi laittaa.
-
Meillä on myös alakerran kt+rt+oh yhtenäistä tilaa yhteensä noin 50m2, oh ylös asti auki, korkeus 5 metriä, talo siis 2-krs. Suunnitelmassa alakerran tilaan 2 tuloventtiliä, molemmat olohuoneen väliseinässä, merkintä +20 l/s.
Kokemuksesi perusteella voisin harkita yhden lisäämistä. Tosin ei tahdo löytyä sille oikein paikkaa, ulkoseinäänhän venttiiliä ei voi laittaa.
Näin jälkeenpäin viisaana oisin lisännyt RT-tilan kattoon yhden tulon, nyt tulo ainostaa OH katossa joka on hiukan "nurkan takana". Sanotaan että: "hiki laiskan syödessä" ;) No oikeamin sanottuna, jos on iso tila ja yhden tuloventtiilin kautta ajetaan koko ilmamäärä saaattaa viilennystä käytettäessä tuntua vetoa tuon ainoan tuloventtiilin alapuolella, viileä ilma tulee alas. Parempi olis jos isoon tilaan saisi 2-3 tulo venttiiliä niin ei yhden kautta olisi niin iso virtaus ja samoin viilennys olisi paremmin levitettynä ympäriinsä.
Seinäventtiiliksi laittaisin sellaisen venttiilin joka puhaltaa etäälle seinästä. Jossain rivarissa olen nähnyt lautasventtiilin laitettuna OH seinään. No tuloilma leviää vain seinää pitkin eikä huoneen keskiosaan leviä ilmaa siinä määrin kuin seinälle tarkoitettusta venttiilistä.
Ohueenkin väliseinään saisi ehkä sepittyä seinä-tulon käyttämällä saunaan tarkoitettua teleskooppi-putkea, jolla yleensä tehdään lauteiden alle imu. Mahtuu 50mm koolaukseen. Laatikko-putken voisi vielä eristää umpisolukumilla Arma-mattoa tms.
-
Kiitän Hitachi vinkeistä.
Löysinkin jo kolmannelle paikan ja se olisi 150mm alaslasketun katon pystysuuntaisessa "seinässä" yläkertaan menevän portaikon edessä, lähellä ruokailutilaa.
Alaslasku tarvitaan iv-kanavia varten.
Otan asian esille suunnittelijan kanssa.
Tuo Pandionin hinta vaan hieman pistään miettimään :-X
Paras tarjous tällä hetkellä on hieman alle 5 donaa.
-
Laitoin YV:n sulle Timppa26
-
Laitoin YV:n sulle Timppa26
Samoin.
Nyt tuntuisi olevan mulla kädenvääntö EDE-CG ja EDW-CG välillä.
Onkohan siitä vesipatterista "tonnin arvoista hyötyä" lisäksi asennuksesta ilmeisesti vähän lisäkustannuksia.
Myyjän mielestä "koska IV-kojeen hyötysuhde on niin hyvä" ei sähköpatterilla paljoa virtaa kuluisi.
-
Tuo patteri vaatii kaksi sulkupeltiä eli ulko- ja jätekanaviin tai sitten glygolipiirin. Enervent suosittelee/pakottaa käyttämään tuota ensimmäistä jotta takuu on varmsti voimassa. Jos kenno pysähtyy pakkasella se päästää ulkoilman raakana patterille. Sähköä ehdottaisin minä ja niin tekee kyllä valmistajakin.
-
Itse päädyin aivan hiljattain sähköpatteriin Enerventin Pegasoksessa. Vesipatterin hinta+asennuskustannus+hieman pidempi kaivo eivät millään maksa itseään takaisin meidän kohteessa. Asennustarvikkeiden ja työn arvo voi yllättää. Lisäksi systeemiin tulee yksi liikkuva osa lisää (ok, voihan se sähköpatterikin hajota mutta epätodennäköisempää)
Meillä on hieman isompi kohde ja koneena Enervent Pegasos Eco EDE. Koneen hinta 4800eur, jos sitä vertaa Pandionin EDW-CG:n ovh-hintaan, niin tuo hieman alle 5000eur kuulostaa muutaman satkun kalliilta. Olethan huomioinut sen, että EDE mallien EDA-ohjauksessa on monipuolisemmat integrointimahdollisuudet, jos sellaisia tarvitset?
Jäähdytys tulee meidän tapauksessa puhallinkonvektoreilla. Yhden kattokonvektorin hinta n. 850eur (Carrier 42GWC010 4,7kW) ja tähän tulee vielä asennustarvikkeet + työ päälle. Itse laskiskelin aikanaan, että aika samoihin menee kokonaiskustannukset jos vertaa 3kpl puhallinkonvektoreita tai sitten ilmanvaihdon kautta toteutettuna.
Oman mielipiteeni puhallinkonvektori vs ilmanvaihto jäähdytyksestä olen muodostanut pitkälti tätä foorumia lukien ja argumentit puhallinkonvektorin puolesta ovat kyllä imho aivan lyömättömät. Kannattaa lukea ne säikeet, jotka täällä asiasta on, josset ole jo sitä tehnyt. Ainoa oikeasti huono puoli on puhallinkonvektoreiden sijoitus/näkyvyys. Kattokonvektorit ovat kuitenkin ainakin omasta mielestäni varsin helposti sijoitettavia ja katseen kestäviä.
-
Olethan huomioinut sen, että EDE mallien EDA-ohjauksessa on monipuolisemmat integrointimahdollisuudet, jos sellaisia tarvitset?
EDA ohjaus on sekä EDE että EDW malleissa.
Oman mielipiteeni puhallinkonvektori vs ilmanvaihto jäähdytyksestä olen muodostanut pitkälti tätä foorumia lukien ja argumentit puhallinkonvektorin puolesta ovat kyllä imho aivan lyömättömät.
Joo, olen lukenut minäkin foorumia aiheesta.
Tällä hetkellä (en ole vielä lopullista valintaa tehnyt)
viilennys maaviileällä tulokanavien kautta puoltaisi:
- tasaisempi viilennys lähes koko huoneistoon
- ei lisää erillisiä huollettavia laitteita
- lisähinta "vain" noin 800 eur (eco-EDE / edo-EDE-CG) + asennuksesta jotain?
Tulokavanat tietysti pitää eristää hyvin esim armaflexilla, mutta ei se nyt ihan tolkuttoman kallista ole, kait?
-
Olethan huomioinut sen, että EDE mallien EDA-ohjauksessa on monipuolisemmat integrointimahdollisuudet, jos sellaisia tarvitset?
EDA ohjaus on sekä EDE että EDW malleissa.
Luin huolimattomasti, EC-malliin viitattiin säikeen otsikossa. Hyvä oikaisu.
Oman mielipiteeni puhallinkonvektori vs ilmanvaihto jäähdytyksestä olen muodostanut pitkälti tätä foorumia lukien ja argumentit puhallinkonvektorin puolesta ovat kyllä imho aivan lyömättömät.
Joo, olen lukenut minäkin foorumia aiheesta.
Tällä hetkellä (en ole vielä lopullista valintaa tehnyt)
viilennys maaviileällä tulokanavien kautta puoltaisi:
- tasaisempi viilennys lähes koko huoneistoon
- ei lisää erillisiä huollettavia laitteita
- lisähinta "vain" noin 800 eur (eco-EDE / edo-EDE-CG) + asennuksesta jotain?
Tulokavanat tietysti pitää eristää hyvin esim armaflexilla, mutta ei se nyt ihan tolkuttoman kallista ole, kait?
Kokonaiskustannusta vertailtaessa on huomioitava monta asiaa, joista osaan vaikuttaa kohde. Esim. meillä tulokanavaa on sen verran runsaasti, että pelkät Armaflex levyeristeet olisivat maksaneet n. 750eur (19mm, 16eur/m2, keskimäärin n. 1m2/jm). Jos teetät IV-työt ja sitä kautta eristystyön ulkopuolisilla, tulee siitä vielä merkittävästi lisää (joku viisaampi arvioikoon sen osuuden).
Kaikki argumentit konvektori vs IV vs ILP on mielestäni jossain muodossa keskusteluissa esitetty. Itselle se "viimeinen naula" IV-jäähdytyksen arkkuun oli näiden kahden vaihtoehdon totaalisesti eroava toimintaperiaate; konvektori jäähdyttää/kierrättää jo jäähdytettyä sisäilmaa kun IV-jäähdytys "joutuu" ottamaan ulkoa kuumaa ilmaa saadakseen lisää jäähdytystä aikaiseksi. Kun lisäksi kylmän/lämmön siirtäminen ilman avulla on äärimmäisen epätehokasta, ei tehokkaan jäähdytyksen toteuttaminen IV:lla ole vain minusta järkevää. Vähän samaan kategoriaan menee aikanaan hienoutena markkinoidut IV:n kierrätyskanavat, joilla jaettiin takan lämmittämää ilmaa muihin tiloihin. Muuten hyvä mutta 125mm poistoventtiilin aikaansaama lämmitysteho on luokkaa kynttilä (tämänkin joku varmaan tarkasti pystyy laskemaan, 10-15l/s, lämpötilaero 10-15 astetta).
Itse aion hyödyntää Enerventin EDA-automatiikan tukemaa jäähdytyksen talteenottoa eli tuloilmaa jäähdytetään poistoilmalla silloin, kun raitisilman lämpötila ylittää tietyn kynnyksen. Uskoisin sen tasaavan konvektoreiden viileyttä ihan mukavasti.
No joo, kukin tavallaan, ei tuo IV-jäähdytys missään tapauksessa huono vaihtoehto ole mutta itse päädyin toiseen ratkaisuun varsin pitkällisen tutkinnan ja harkinnan jälkeen. Minulla ei kuitenkaan ole vielä omaa kokemusta homman toiminnasta, kun on vasta rakennusvaihe menossa.
-
Se putkien eristäminen oli oikeasti kallista, meillä muistaakseni 800eur/kerros, metrimäärää en muista. Eli jos halvalla haluaa päästä, kannattaa laittaa ILP. Se toimii sitä paitsi myös lämmittimenä jos pääasiallinen lämmönlähde porsii.
Itse en silti vaihtaisi kanavia pitkin jaettua kylmää muuksi, vaikka teho pintaputken kanssa onkin rajoilla kun ulkona on +30. Toki silloin kannattaa pitää talteenotto päällä, efekti on sama kuin sen konvektorin kanssa, eli kennolle tulee jo viilentynyttä ilmaa.
Konvektorit kannattanee sijoittaa makuuhuoneisiin, jos vain niistä saa ilman kiertämään muuallekin asuntoon. Vai olikos se niin, että se ilma on huono väliaine siihen lämmön siirtoon :)
nvg
-
Se putkien eristäminen oli oikeasti kallista, meillä muistaakseni 800eur/kerros, metrimäärää en muista.
Parissa päivässä saan iv urakkatarjouksen josta näkee eristeen lisähinnan.
Tuossa mitä henris ilmoitti yksikköhinnaksi 16eur/m2 -> 16eur per putkimetri (1 m2/jm), niin en millään saa tuollaisia yhteissummia.
Mikäli yhtään osaa lukea iv-kuvia niin tulokanavaa 1.krs noin 17 metriä, ylösvienti+2.krs noin 20 metriä, yhteensä 40 metriä eli reilu 600 eur molemmat kerrokset, viilennettävää huonealaa noin 150m2.
Tässä siis pelkkä eristemateriaalin lisähinta, töineen mennee noin tonniin?
-
Se putkien eristäminen oli oikeasti kallista, meillä muistaakseni 800eur/kerros, metrimäärää en muista.
Parissa päivässä saan iv urakkatarjouksen josta näkee eristeen lisähinnan.
Tuossa mitä henris ilmoitti yksikköhinnaksi 16eur/m2 -> 16eur per putkimetri (1 m2/jm), niin en millään saa tuollaisia yhteissummia.
Mikäli yhtään osaa lukea iv-kuvia niin tulokanavaa 1.krs noin 17 metriä, ylösvienti+2.krs noin 20 metriä, yhteensä 40 metriä eli reilu 600 eur molemmat kerrokset, viilennettävää huonealaa noin 150m2.
Tässä siis pelkkä eristemateriaalin lisähinta, töineen mennee noin tonniin?
Jos homman tekee huolellisesti, menee siihen myös aikaa. Katsoin vähän aikaa vierestä, kun kaveri eristi raitisilmakanavaa ja tuli olo, että olisi ehkä pitänyt itse tehdä, sen verran aikaa vievää askartelua homma oli. Ja tuo oli melkein luotisuoraa putkea, mutkat, haarat, läpiviennit yms. tuottavat vielä lisätyötä. Toisaalta materiaali on mukavampaa työstettävää kuin 50mm villaeriste.
Tuo antamani hinta oli tässä kuussa kilpailuttamani Armaflex 19mm levyeristeen hinta (liimattava, 6m2/levy). Armaflexin 3mm teippi on n. 1eur/m ja sitä menee n. 2m/jm. Vähän tarkempi menekki levyeristeelle on:
125mm 0,9 m2/jm
160mm 1,1 m2/jm
200mm 1,4 m2/jm
250mm 1,7 m2/jm
-
Joo...enpä osaa ottaa kantaa tarkkoihin metrihintoihin, meillä on alakerrassa n. 140 neliöä ja tuloputket menee molemmissa reunoissa plus yksi pienempi talon keskelle. Ylhäälle noustaan yhdellä mutta sekin taisi jakaantua kolmeksi. Materiaali tosiaan oli 800eur/kerros pari vuotta sitten, työn osuutta en osaa sanoa, kun se meni samaan nippuun muiden iv-töiden kanssa. Paljon sitä työtäkin meni.
Jos muuten joku miettii jälkilämmitystä, niin pyöriväkennoisen tapauksessa suosittelisin unohtamaan sen vesipatterin, jos on pelkkä lattialämpö (eli matalalämpöinen kiertovesi). Laittaa sitten vaikka sen säästyneen rahan noihin armaflexeihin. Sähköinen jälkilämppäri ei paljoa maksa, mutta tarviiko sitäkään pyörivän kanssa? Itse en laittanut mitään jälkilämmitystä, vaikka asun 65 leveysasteella. Saahan sen jälkikäteenkin laitettua, ec-mallin ohjauspaneelit tosin pitää vaihtaa ece -mallisiksi. Ei tuntunut vielä viime talven pakkasilla tarvivan :)
Ikkunan takana keli näyttäisi siltä, että tämän kauden viilennykset on kohta tehty.
nvg
-
meillä on alakerrassa n. 140 neliöä ja tuloputket menee molemmissa reunoissa plus yksi pienempi talon keskelle. Ylhäälle noustaan yhdellä mutta sekin taisi jakaantua kolmeksi.
Noilla putkimäärillä varmaan menee se 800 eur per kerros.
Mulla on talon sisäleveys 8400, 1 pitkä tulokanava pituussuuntaisesti ja siitä muutama kappale muutaman metrin pätkiä eri tiloihin.
Jälkilämmityksessä minäkin taidan taipua sähköpatteriin, jos edes sitäkään.
Koko talossa lattialämmitys ja matalaenergiatalo.
-
Minulle tulee uuteen kivirakenteiseen omakotitalooni Enervent Pelican eco EDW-CG ilmanvaihtokone, sen maakylmä on kytketty kahteen 130 m syvään lämpökaivoon joten pystyykö kyseinen yhdistelmä pitämään kivitalon viileänä jos kesät ovat näin lämpimiä kun tämä kulunut kesä on ollut vai tarvitseeko minun asentaa taloon vielä lisäksi yksi puhallinkonvektori ? Onko kellään kokemusta ?
-
Ei luulisi olevan ongelmaa, jos koneesi on vain riittävästi mitoitettu talon tilavuuden suhteen. Meinaan, jos meillä pintaputkella tulee nippa nappa toimeen, niin luulisi kaivovedellä viilentävän paljon tehokkaammin.
Varauksen tekeminen konvektorille on edullista, jos alkaa tuntumaan että joskus semmoisen tarvisi.
Itse pari kivitaloa tuolla alppien lähellä asuneena voin veikata, ettei Suomessa ihan heti tule ongelmaa kuumuuden kanssa. Meillä oli toinen tuplavaippainen täystiilitalo, toinen täydellä kiviseinällä, kummassakin sai olla kolme...neljä viikkoa helteitä putkeen ennen kuin sisällä meni liian kuumaksi. Kummassakin painovoimainen, tai pitäisikö sanoa voimaton, ilmanvaihto, ja toisen saunassa poisto 30mm putkella :(
Mutta näille meidän leveyksille se kivitalo on loistava valinta, tasaa lämpöjä vuodenajasta riippumatta.
Kuinka paljon tuli ED-pelicaanille hintaa jäähtyksen kanssa?
nvg
-
Minulle tulee uuteen kivirakenteiseen omakotitalooni Enervent Pelican eco EDW-CG ilmanvaihtokone, sen maakylmä on kytketty kahteen 130 m syvään lämpökaivoon joten pystyykö kyseinen yhdistelmä pitämään kivitalon viileänä jos kesät ovat näin lämpimiä kun tämä kulunut kesä on ollut vai tarvitseeko minun asentaa taloon vielä lisäksi yksi puhallinkonvektori ? Onko kellään kokemusta ?
Jos tuloilma on 100 litraa/s ja saat laskettua tuloilman lämpötilaa 10 astetta niin saat noin 1200 watin jäähdytystehon. Jos se jaetaan kaikkialle taloon (320m2) niin se tekee 3,75W/m2. Riittääkö?
Ainakin oma 20W/m2 riitti hyvin. Tosin meillä ei ole paljoakaan ikkunoita auringon suuntaan ja sälekaihtimet visusti kiinni. Reissusta tullessa oli yläkerran lämpötila 25 astetta (ulkona päivällä nafti 30 astetta), joten ei meillä vissiin ole joidenkin mielestä edes jäähdytystarvetta ;)
Jos sitä IV-koneeseen liitettävää maaviileän tuloilmaa "ei saa" laskea kastepisteen alle kondenssiongelmavaaran vuoksi, niin miten ihmeessä sillä uskaltaa yrittää edes jäähdyttää, kun kastepiste huiteli kuluvana kesänä 20 asteen paremmalla puolella?
EDIT: Laskennassa pitää ottaa toki vielä huomioon että meillä on kovimpien helteiden aikana ilmanvaihto normaalia pienemmällä, eli kylmää ilmaa ei ajeta turhan takia ulos.
-
Meidän talosta tulee sellainen esittelykohde (useamman toimittajan kesken) joten hinnat pidettäkööt omana tietonani (ettei tule paha mieli kun muut on saaneet koneet halvemmalla kun minä esittelyetuineen !). Meillä tuon Pelican ilmanvaihtokoneen pitäisi olla reilusti mitoitettu, meidän kohteeseen tulee 198,5 m2 huoneistoalaa josta tuo kone pitää huolen, toinen Enervent tulee autotalliin, lämpimään varastoon ja tekniseen tilaan ( n. 100 m2) huolehtimaan niiden tilojen ilmanvaihdosta. Taidan asentaa sen kattoon upotettavan kasettimallisen puhallinkonvektorin yläkerran aulaan niin ompahan sitten ainakin riittävästi jäähdytystehoa jos kesät kuumenevat.
-
Tuo Janin viesti innoitti vielä antamaan vinkkiä jäähyn laskentaan: sinulla/pääsuunnittelijalla varmaan löytyy laskelma talon vaipan lämpöhäviöstä, arvo on wattia per kelviniä. Sillä kun kerrot suurimman kuvittelemasi lämpötilaeron sisä/ulko, ja lisäät siihen kodinkoneiden ja ihmisten vaikutuksen, niin saat tarvitsemasi max jäähdytystehon...noin. Noin siksi, että ikkunoiden vaikutus on suuri, jos auringon antaa säteillä suoraan sisälle, on teho melkoinen. Itse käytän kodinkoneille ja asukkaille (4 hlöä) pyöreästi 800W...1kW arvoa.
Pandionissa jäähdytysteho, nimellinen, on reilun kaksi kilowattia, maximivirtaus on 140l/s muistaakseni tulopuolella. Pelikaani lienee 50% suurempi kuin pandion, 200l/s luokkaa, eli sillä saanee jäähdytystehoa selvästi enemmän, varmaan 3...4kW ?. Tosin kaikessa energian siirrossa ilman kautta kosteudella on iso merkitys. Ilmoitetut tehot taitavat olla 6/12C vedellä, eli jos onnistut saamaan neliasteista vettä, voi teho olla lähempänä neljää kW:tä? No, nämä ovat vain arvauksia.
Mutta jos tuo jäähdytysteho on enemmän kuin vaipan häviö kerrottuna lämpötilaerolla + koneet ja ihmiset, niin viilennys on riittävä.
Meillä pandionin teho jäi vähän vajaaksi yli 30 asteen lämpötilassa (talo 192W/K). Tosin jopa +25 ilma sisällä tuntui noilla keleillä ihan mukavalta, varsinkin kun se oli kuivatettu jäähdytyspatterilla sisään tullessaan :)
Isompi huoli täällä pohjolassa edelleen tuo talon lämmitys, itse poltin äsken sylyksen takassa, ja näkyy nousevan savu nyt naapurinkin piipusta.
nvg
-
Sitä Armaa saa myös "letkuna" parin metrin paloissa.... Hiukan helpompaa käsitellä kuin levy, taitaa olla halvempaakin.
Putket kannattaa eristää lattiatasossa, Arma + villa, päissä eriste käännetään kaksinkerroin ja katon rajassa tarvii tehdä vain putkilitokset ja teipata Arma- ja villa jatkot.
-
Sitä Armaa saa myös "letkuna" parin metrin paloissa.... Hiukan helpompaa käsitellä kuin levy, taitaa olla halvempaakin.
Itse asiassa jopa Armaflex itse sanoo että levyt ovat halvempia kuin letkut :) Helpompia ne tosin ovat, koot vain kun loppuvat 160 mm:iin :(
-
Sitä Armaa saa myös "letkuna" parin metrin paloissa.... Hiukan helpompaa käsitellä kuin levy, taitaa olla halvempaakin.
Itse asiassa jopa Armaflex itse sanoo että levyt ovat halvempia kuin letkut :) Helpompia ne tosin ovat, koot vain kun loppuvat 160 mm:iin :(
Itse meinaan kyllä ostaa valmiiksi eristettyä putkea:
Normaali 125: 26,5€/3m
Eristetty 125: 65€/3m
jos tuohon lasket Armaflexit päälle niin samoihin menee + vaiva.
-
Normaali 125: 26,5€/3m
Eristetty 125: 65€/3m
jos tuohon lasket Armaflexit päälle niin samoihin menee + vaiva.
Minkä putken hintoja nuo on?
ja Mistä?
sisältääkö alvit?
-
Minulle tulee uuteen kivirakenteiseen omakotitalooni Enervent Pelican eco EDW-CG ilmanvaihtokone, sen maakylmä on kytketty kahteen 130 m syvään lämpökaivoon joten pystyykö kyseinen yhdistelmä pitämään kivitalon viileänä jos kesät ovat näin lämpimiä kun tämä kulunut kesä on ollut vai tarvitseeko minun asentaa taloon vielä lisäksi yksi puhallinkonvektori ? Onko kellään kokemusta ?
Hidas vastaus, mutta vastaanpa jos vaikka olisi hyötyä.
Itellä 205m2 asuinpinta-alaa ja Pelican eco EDE-CG. Tämä kesä meni kyllä ihan mukavasti vaikka sisällä olikin 24°C korkeimmillaan. Tosin sillä saattoi olla vaikutusta että järjestelmä ei oltu tasapainoitettu eikä tuota sen kummemmin oltu säädetty. Heti kun viileni säät niin viileni myös tuloilma, eli alle 25°C ulkona niin sisällä pysyy säädetty lämpötila (meilla kesällä 22.5°C).
Säätäessä tuota loppukesästä huomattiin että nuo patterit vievät aika paljon tehoa koneesta virtausvastuksen kasvaessa, joten meillä tuuletin tulopuolella käy kovemmin kuin poistopuolella, mutta silti ovat paineet putkistossa pienemmät tulopuolella (niin kuin pitääkin olla). Siksi ehkä kesällä ei jaksanut viilentää taloa kun sitä virtausta ei ollut riittävästi sisäänpäin.
Asentaja kävi kattelemassa kun toinen moottori hajosi tuntemattomasta syystä (alle vuoden vanha kone) ja kertoi että tuon maakylmän patterin viilennysteho liikkuu siinä 4:ssä kW:ssa, riippuen tietysti kierrosta ja kaivon lämpötilasta ym.
Yksi asia mikä hieman vaikuttaa huonolta (sen lisäksi että alle vuoden vanhalta koneelta menee moottori rikki) on se, että viilennyksen käydessä ei LTO toimi, vaikka hyötyähän siitäkin olisi jos/kun ulkona on lämpimämpää kuin sisällä ja viilennys päällä. Tod. näk. saavat sen logiikan kuntoon jossain vaiheessa, mutta ainakin meidän mallissa toimii näin... :-[
-
Meillä on Pandion eco EDW-CG ja se kyllä laittoi automaattisesti LTO:n päälle, kun poistoilma oli viileämpää mitä ulkoilma. Ohjaus pitäis olla sama (siis sama ku Reetun Pelicanissa), meillä vm 2009.
-
Säätäessä tuota loppukesästä huomattiin että nuo patterit vievät aika paljon tehoa koneesta virtausvastuksen kasvaessa, joten meillä tuuletin tulopuolella käy kovemmin kuin poistopuolella, mutta silti ovat paineet putkistossa pienemmät tulopuolella (niin kuin pitääkin olla). Siksi ehkä kesällä ei jaksanut viilentää taloa kun sitä virtausta ei ollut riittävästi sisäänpäin.
Asentaja kävi kattelemassa kun toinen moottori hajosi tuntemattomasta syystä (alle vuoden vanha kone) ja kertoi että tuon maakylmän patterin viilennysteho liikkuu siinä 4:ssä kW:ssa, riippuen tietysti kierrosta ja kaivon lämpötilasta ym.
Yksi asia mikä hieman vaikuttaa huonolta (sen lisäksi että alle vuoden vanhalta koneelta menee moottori rikki) on se, että viilennyksen käydessä ei LTO toimi, vaikka hyötyähän siitäkin olisi jos/kun ulkona on lämpimämpää kuin sisällä ja viilennys päällä. Tod. näk. saavat sen logiikan kuntoon jossain vaiheessa, mutta ainakin meidän mallissa toimii näin... :-[
Asentaja kertoi sinulle satuja maapatterin tehosta, mutta tuo virtausvastusjuttu onkin kinkkisempi juttu. Jos tulopuhallin veisi sähköä vain 30W enemmän, kuin ilman jäähdytyspatteria, niin vuosikustannukset olisivat jo enemmän kuin ILPillä menee jäähdytykseen koko vuonna. Itse olen miettinyt että oma vesikiertoinen jälkilämmityspatteri on myös melkoinen "tuulenvastus" ja jos nyt pitäisi ruveta rakentamaan niin tutkisin erilliset vesikiertoboksit.
Jani
-
Meillä on Pandion eco EDW-CG ja se kyllä laittoi automaattisesti LTO:n päälle, kun poistoilma oli viileämpää mitä ulkoilma. Ohjaus pitäis olla sama (siis sama ku Reetun Pelicanissa), meillä vm 2009.
Noinhan se minunkin mielestäni pitäisi toimia. Tiedä sitten josko meidän ei sitä tee koska meillä on lämpötilanohjaus poistolämmöstä tjsp?
Asentaja kertoi sinulle satuja maapatterin tehosta, mutta tuo virtausvastusjuttu onkin kinkkisempi juttu. Jos tulopuhallin veisi sähköä vain 30W enemmän, kuin ilman jäähdytyspatteria, niin vuosikustannukset olisivat jo enemmän kuin ILPillä menee jäähdytykseen koko vuonna. Itse olen miettinyt että oma vesikiertoinen jälkilämmityspatteri on myös melkoinen "tuulenvastus" ja jos nyt pitäisi ruveta rakentamaan niin tutkisin erilliset vesikiertoboksit.
Hmm, tossapa heitit jännän kysymyksen. Pitääpä käydä jossain vaiheessa tarkistamaan nuo tulon/poiston suhteet, mutta se paineenlisäyksen aiheuttama tehonnosto oli luokkaa 15W, mutta vaikuttaahan se silti kannattavuuteen.
Mutuna siis luulen tuota meidän tapauksessa kannattavammaksi kuin ILPua, sillä 30W ~=25€ vuodessa, ja talon viilennys tapahtuu 68W:n kiertopumpulla. Tästä syystä esim. kuukauden viilennysjakso maksaa n. 30€.
Jos lasketaan vaikka että tuo kylmäkenno ei ole kuin 2kW niin vastaava viilennys ILPulla (COP 5) maksaa noin. 29€
En siis heti lähtisi haukkumaan noita viilennyspattereita IVK:hin, mutta pointtisi on kyllä validi. Etenkin lattialämmityspatterin enerventtiin hankkivat pitäisi tarkistaa paljonko tuo virtausvastus oikeasti teettää lisäsähkölaskua, niillä patterilla kun oli isoimmat virtausvastukset.
Täytyypi ensi hellekesänä seurailla viilennystä tarkemmin. :D
-
Mutuna siis luulen tuota meidän tapauksessa kannattavammaksi kuin ILPua, sillä 30W ~=25€ vuodessa, ja talon viilennys tapahtuu 68W:n kiertopumpulla. Tästä syystä esim. kuukauden viilennysjakso maksaa n. 30€.
Riippuu varmaan jäähdytystarpeesta. 30 eurolla saa huonollakin ILP:illä pitkälti toistatuhatta kilowattia jäähdytystehoa.
Maaviileän voisin kuvitella pitkässä juoksusssa kestävämmäksi ja täytyyhän sille kaivon kesäaikaiselle latauksellekkin laskea oma siivunsa 8-)
Jani
-
Mutuna siis luulen tuota meidän tapauksessa kannattavammaksi kuin ILPua, sillä 30W ~=25€ vuodessa, ja talon viilennys tapahtuu 68W:n kiertopumpulla. Tästä syystä esim. kuukauden viilennysjakso maksaa n. 30€.
Riippuu varmaan jäähdytystarpeesta. 30 eurolla saa huonollakin ILP:illä pitkälti toistatuhatta kilowattia jäähdytystehoa.
No siis nuo molemmat laskelmat oli kuukauden yhtämittaista viilentämistä täydellä(?) teholla, eli nimenomaan tuo toistatuhatta kilowattia.
Maaviileän voisin kuvitella pitkässä juoksusssa kestävämmäksi ja täytyyhän sille kaivon kesäaikaiselle latauksellekkin laskea oma siivunsa 8-)
Nimenomaan. Lämmön maahan pumppaaminenhan se vasta kannattavaa puuhaa on. :D
-
Nimenomaan. Lämmön maahan pumppaaminenhan se vasta kannattavaa puuhaa on.
Totta kai lämmön siirto kallioon on paljon viisaampaa kuin taivaalle puhaltaminen. Osa kesällä kallioon varautuneesta viilennyslämmöstä saadaan talvella takaisin.
-
Sitä Armaa saa myös "letkuna" parin metrin paloissa.... Hiukan helpompaa käsitellä kuin levy, taitaa olla halvempaakin.
Itse asiassa jopa Armaflex itse sanoo että levyt ovat halvempia kuin letkut :) Helpompia ne tosin ovat, koot vain kun loppuvat 160 mm:iin :(
Itse meinaan kyllä ostaa valmiiksi eristettyä putkea:
Normaali 125: 26,5€/3m
Eristetty 125: 65€/3m
jos tuohon lasket Armaflexit päälle niin samoihin menee + vaiva.
http://www.talotarvike.com
uponor putkea ihan alvin kanssa. Varmaan halvemmalla saa vielä tuosta paikallisesta...