Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: mtalo - 30.08.10 - klo:11:24
-
Aloitin uuden aiheen, kun en löytänyt vanhoista aiheista vastausta kysymyksiini.
Ensimmäinen kysymys on, että onko meidän jäähdytyspatteirn liuospiiri kytketty jotenkin väärin, kun liuos imetään omalla pumpulla tulopiiristä ja liuos palaa menopiiriin. Eli patteri on MLP:n rinnalla. Olen ymmärtänyt, että valtaosa suosii toisenlaista kytkentää. Mitä etuja ja haittoja näillä kytkennöillä saavutetaan?
Toinen kysymys koskee paisuntasäiliötä. Aluksi kytkettiin pelkkä MLP, jolloin asennettiin pumpun mukana tullut läpinäkyvä paisuntasäiliö. Myöhemmin viime kesänä asennettiin viilennyspatteri, joka tuli talon yläkertaan. Alkuperäinen paisuntasäiliö jäi paikalleen, joten nyt se on kokoajan täynnä, koska patteri on korkeammalla. Tälläiseen systeemiin nesteen lisääminen on hiukan kiusallista. Lisäksi nesteen pinnan (tai paineen) seuraaminen on mahdotonta. Pitäisikö paisuntasäiliö siirtää yläkertaan jäähdtyspatterin luokse (patteri on 10cm irti katosta, joten hieman hankala saada sen yläpuolelle) vai laittaa umpinainen paisuntasäiliö, kuten lämmityspiirissä (oliko tämän nimi kalvopaisuntasäiliö).
Lopuksi ihmettelen, kuinka paljon keruupiirissä voi olla ilmaa. MLP on ollut käynnissä yli puolivuotta, mutta ilmaa tuntuu vieläkin olevan. Keruupiiri on tehty kahdella pintakeruulenkillä ja tietystikään niissä ei ole omia sulkuja :-[ Myöhemmin ehdotin putkarille sulkujen lisäämistä, niin totesimme sen olevan aika kova homma, koska putkitusta pitäisi aika paljon muuttaa tilan ahtauden vuoksi. Ajattelin, että laitetaan omat sulut, jos asiasta tulee riittävän suuri ongelma. Käsitykseni mukaan liuosta pyörittäessä neste voi kiertää vain toisen lenkin kautta (tai suurimmaksi osaksi), jos toiseen on jäänyt ilmatasku. Ilmanhan saisi pois, jos ilmattoman piirin saisi suljettua, jolloin kaikki nesteen pitäisi kiertää ilmataskun kautta. Kuinka kauan tuota ilmaa piisaa nykyisellä kytkennällä?
Tulipa paljon tekstiä. Kommentteja, kiitos.
-
Ilmanvaihtolaitteiden valmistajien ohjeiden mukaan se viilennyspatteri voi olla sarjassa joko ennen tai lämpöpumpun jälkeen tai siinä rinnalla. Lässän ohjeiden mukaan se pitää olla sarjassa koneesta maahan lähtevässä letkussa (meno maahan). Luultavasti kaikki vaihtoehdot toimivat, mikäli ovat oikein tehdyt (takaiskuventtiilit oikeissa paikoissa).
Väittäisin, että järjestelmässä pitää olla kalvopaisunta-astia, mikäli sitä avoinaista täyttöastiaa ei saada viilennyspatterin yläpuolelle. Nesteen lämpötila vaihtelee, mihin se sitten laajentuessaan menee, mikäli täyttöastia on painovoimasta johtuen kokoajan täynnä? Taitaa nuo ilmavaivat johtua tästä...
-
Tuota ilmavaivaa on ollut ennen viilennyspatterin asennustakin. Itseasiassa kokoajan on mennyt parempaan suuntaan. Kyllä se ilma sieltä loppuu, en vain tiedä meneekö vielä vuosi vai kakskymmentä vuotta.
Tähän mennessä ilma on noussut ylimpään kohtaan eli jäähdytyspatteriin, jossa on ilmausruuvi. Siitä pihauttamalla olen saanut ilmaa poies.
Totta tuo, että neste ei pääse laajenemaan mihinkään, mikä aiheuttaa järjestelmän paineen nousua.
-
itsellä jäähdytyspatteri on kytketty lässä ohjeiden tapaan meno maahan putkeen sarjaan. sitten teknisessä tilassa on kalvopaisuntasäiliö, ja ylhäällä vintillä jäähdytyspatterin työnä ilmausruuvit. tällä systeemillä ainakaan ei ole ollut ilmavaivoja, patteri kytkettiin helteiden aikaan ja kahtena eri päivänä ilmasin, jonka jälkeen ilmaa ei ole enää tullut. sanoisin että ehdottomasti pitää olla kalvopaisunta, jos normi paisuntasäiliö on alempana kuin jäähdytyspatteri.
-
Pitäis tarkistaa saisko sen läpinäkyvän avopaisuntasäiliön siirrettyä piirin ylimpään kohtaan. Tosin on aika tympiä alata läträämään (ainakin täyttäminen) nesteiden kanssa talon vintillä, jos sen voi tehdä ulkorakennuksen pannuhuoneessa (=pumppuhuone:). Eli pitäis varmaan vaihtaa järjestelmään kalvopaisuntasäiliö. Täytyykö järjestelmään laittaa myös painemittari?
Mikä olis paisuntasäiliölle sopiva koko, kun keruuputkia on 800m. Riittääkö 10l? Minkälainen vastapaine pöntössä pitäisi olla, jos piirin ylin kohta on noin 5 metriä paisuntasäiliötä korkeammalla?
Mitenkäs ilmaus, onko se helpompaa avo- vai kalvopaisuntasäiliön kanssa? Saisko pienen paineen kanssa ilman paremmin nousemaan, kun järjestelmässä tuota ilmaa tuntuu olevan?
Kiinnostaisi kuulla vielä jokin selitys, mitä eroa noilla erilaisilla jäähdytyspatterikytkennöillä on.
-
Noh noh määlämpötietäjät, älkääpä laiskotelko >:( Kiltisti vain kommentteja, ei nämä niin vaikeita kysymyksiä voi olla...
-
Mitenkä sinä nyt lisäät nestettä ja seuraat keruupiirin painetta?
Piirin ylimmässäkin kohdassa pitää olla ylipainetta.
Jos asennat kalvopaisunta-astian nykyisen paikalle, pitää paineen olla yli 0,5 bar. Sopiva paine on n. 1,0 bar.
ATS
-
http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland%20Documents/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6%20ja%20vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdfalkaen . Tosta sivulta 6 alkaen voit laskea helposti paisarin tilavuuden. Oma kone kellarissa ja oli laitettava paisari heti kättelyssä..
-
http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland%20Documents/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6%20ja%20vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdfalkaen . Tosta sivulta 6 alkaen voit laskea helposti paisarin tilavuuden. Oma kone kellarissa ja oli laitettava paisari heti kättelyssä..
Toi linkki ei toimi
-
Toi linkki ei toimi
Koeta tästä:
http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland%20Documents/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6%20ja%20vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdf
Tai tästä! (http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland%20Documents/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6%20ja%20vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdf)
Pitäisi toimia
-
Toi linkki ei toimi
Koeta tästä:
http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland%20Documents/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6%20ja%20vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdf
Tai tästä! (http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland%20Documents/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6%20ja%20vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdf)
Pitäisi toimia
Nyt linkki aukes, mutta sisältö ei välttämättä auennut lukijalle ::)
Otin nesteeksi 30% glykolin, kun parempaa vaihtoehtoa ei löytynyt. Tällöin sain laajentumistilavuudeksi 7.12l ja kalvopaisuntaastian kokonaistilavuudeksi 14.24l. Kuulostaa vähän isolta, jos avopaisuntasäiliö on normiasennuksessa noin 5l. Pitäiskö tuota hyötytehoa huomioida ollenkaan?
Nyt joku varmaan sanoo, että sen viinan lämpölaajenemiskerroin on aivan eri kuin glykolin. ;D
-
Nyt joku varmaan sanoo, että sen viinan lämpölaajenemiskerroin on aivan eri kuin glykolin.
Niinhän minä sanonkin, mutta vielä suuremman virheen aiheuttaa se että linkin laskelmat on tehty teräksestä tehdyille systeemeille.
Liuosputken muovin pituuden lämpölaajenemiskerroin on n. 16 kertaa suurempi kuin teräksellä ja tilavuuden kerroin n. 50 kertainen.
Maaviinan ja putkimuovin tilavuuden lämpölaajenemiskertoimet ovat hyvin lähellä toisiaan keruuliuoksen tyypillisissä lämpötiloisssa. Tästä johtuen riittää keruupiirissä yleensä muutaman litran paisunta-astia.
Yritänpä kaivaa vanhoista tiedostoistani oman keruupiirini lämpötilan tilavuuskertoimen
ATS
-
Tälläisen löysin papereistani. Erään valmistajan ohje mitoitukseen.
(http://i8.aijaa.com/b/00371/6676859.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=6676859.jpg)
-
Yritänpä kaivaa vanhoista tiedostoistani oman keruupiirini lämpötilan tilavuuskertoimen
ATS
Laskelmieni mukaan maapiirin tilavuuden nettolämpölaajenemiskerroin on n. 2,1E-4/K
Taulukkojen mukaan putkimuovin tilavuuden lämpölaajenemiskerroin on 5,4E-4/K
ja keruuliuoksen 6,9E-4/K
Teoriassa keruupiirin nettokerroin on 1,5E-4
Joten totuus lienee välillä 1,5E-4/K - 2,1E-4/K
Näillä arvoilla laskien 800m putkistossa keruuliuoksen nettolaajenema on 15C lämpötilannousulla n. 2 litraa.
ATS
-
Liuosputken muovin pituuden lämpölaajenemiskerroin on n. 16 kertaa suurempi kuin teräksellä ja tilavuuden kerroin n. 50 kertainen.
Tässä tuli pieni ajatusvirhe
Tilavuuksienkin lämpölaajenemiskertoimien suhde on n. 16
ATS