Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Tiedonkeruujärjestelmät ja etämonitorointi => Aiheen aloitti: Frank - 22.08.08 - klo:11:24
-
Tässä mietin vaihtoehtoja pumpun toiminnan seuraamiseen, ja olen tullut tulokseen, että noin kahta asiaa seuraamalla tietäisin jo melko lailla tarpeeksi, nämä kaksi ovat kulutettu sähköteho ja käyntiaika.
Tehonkulutusmittaukseen tämä DTS-35L ZD2 olisi vallan mainio. Toki vaatii oman kirjanpidon, jolla sitten seuraisi viikottaista tms kulutusta, mutta on pieni vaiva.
Käyntiaika on sitten vähän haasteellisempi, jos pelkkää kokonaisaikaa seuraa, niin siihen löytyy vaikka mitä, mutta kun kiinnostaisi tietää, kuinka pitkiä aikoja pumppu on päällä kerrallaan. Olisi siis valikko, jossa näkisi kokonaisajan ja esimerkiksi viimeisimmän (1-5) käyntiaikaa. Onko tähän mitään edullista ratkaisua? Yhtä sopivaa vaihetta seuraamalla saisi pelkän pumpun käynnin seurattua. Datayhteyttä ei tarvitse, turha statistiikka on turhaa :)
-
Kaikkein paras tietysti olisi, että pumppujen valmistajat ja niiden säätölaitteiden tekijät lisäisivät kulutusmittarin ja käyntiaikalaskurin suoraan pumppuun. Eikös se nyt ole kummallista, että pumput maksavat tuhansia euroja, ja sitten niistä näkee yhden tunnin tarkkuudella käyntiajan. Sama kuin että auton kilometrimittari mittaisi ajettua matkaa peninkulman tarkkuudella ja bensamittaria ei olisi lainkaan.
1-wire komponenteilla ja tietokoneella tuon homman voi tehdä näin.
Vähänkin uudenaikaisemmista sähkömittareista saa ns. pulssiulostulosta mitattua sähkön kulutuksen ja samalla pumpun käyntiajat.
Sähkömittarin pulssiulostulosta kytketään piuhat 1-wire laskuriin (Hobby Boardsin Dual Counter maksaa 28 dollaria). Laskuri kytketään joko sarjaportin tai usb-väylän mokkulan (28 dollaria) kautta tietokoneeseen. Tietokoneessa sopiva ohjelma (winsussa vaikka LogTemp, linuxissa jokin muu) laskeskelee laskurin ynnäämät pulssit ja kirjoittaa niistä lokitiedoston.
Lokitiedostossa näkyy päivämäärä, kellonaika jolloin laskurin pulssimäärä on käyty lukemassa, pulssien määrä.
LogTempin loki näyttää tämmöiseltä:
(...)
21.08.2008; 20:45:48;1
21.08.2008; 21:02:29;1
21.08.2008; 21:15:51;133
21.08.2008; 21:19:13;248
21.08.2008; 21:22:33;257
21.08.2008; 21:25:53;263
(...)
Halutessaan ohjelman voi laittaa lukemaan laskurin pulssien määrän vaikka 30 sekunnin välein. Aikaleimoista näkee pumpun käynnistymiset ja pysätymiset. Pulssien määristä voi laskea kulutuksen sekä ottotehon.
Lokitiedostoa voi katsella sellaisenaan. Sitä voi analyseerata taulukkolaskentaohjelmassa. Ja voi sen halutessaan ohjata edelleen tietokantaan ja sieltä johonkin kuvaajaa piirtävään härpäkkeeseen.
1-wire kilkkeet eivät siis ole erityisen kalliita. Tietokoneen tai vastaavan mittausohjelmaa pyörittävän laitteen se vaatii, mutta tuohon tarkoitukseen kelpaa melkein mikä tahansa muusta käytöstä poistettu nuhapumppu. Hyviksi havaittuja mittausohjelmia saa maksutta.
Ruotsalaisella foorumilla oleva kuvaus tämmöisestä tapauksesta:
http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=19840.0
-
Juuri tuota tietoa olen etsinyt netistä jonkin aikaa.
Olen kuukauden päästä vaihtamassa maalämpöön ja mietinnän alla on, pitäisi laittaa pumpulle oma sähkömittari. Mittareita missä tuo S0 pulssilähtö löytyy saa kyllä mutta mistään en ole löytänyt tietoa miten tuosta saa signaalin tietokoneeseen.
Koska minulla on jo 1-wire + Logtemp lukemassa lämpötiloja pannuhuoneessa (missä sähkökeskuskin sijaitsee) niin tuohan sopisi siihen jatkoksi mainiosti!
Onko sinulla itselläsi, JariA, tuo systeemi käytössä?
Logtempin sivuillahan ei mainita mitään sähkönkulutuksen loggaamisesta, mutta kai sitä voi logata mitä tahansa pulssitietoa. Ne puhuu sademittarista ja sellaisista.
-
Noita 1-wire laskureita tosiaan käytetään erilaisissa mittalaitteissa ja myös sähkömittarin pulssien laskeminen onnistuu. Itselläni on juuri kuvatun kaltainen järjestelmä käytössä.
LogTempissä ei valitettavasti saa laskurin tietoja näkyviin käyrinä tai muussa graafisessa muodossa. Siksi tietoja joutuu puljaamaan muissa ohjelmissa tai lukemaan lokitiedostoa.
Dual Counterilla pitäisi kyetä mittaamaan kahta pulssia yhtä aikaa. Siksipä olisi vänkää laittaa sama laite laskemaan myös talon kokonaissähkönkulutusta, jolloin näkisi selkeästi kulutuksen vaihtelun eri vuorokauden aikoina. Mutta ei taitaisi Vattenfall antaa lupaa törkkiä sähköjohtoja kulutusmittarin sisälle, joten pulssit pitäisi laskea optisesti mittarin vilkkuvasta led-valosta. Onkohan kukaan tämän foorumin lukija sellaista ottanut käyttöön?
-
Mutta ei taitaisi Vattenfall antaa lupaa törkkiä sähköjohtoja kulutusmittarin sisälle, joten pulssit pitäisi laskea optisesti mittarin vilkkuvasta led-valosta. Onkohan kukaan tämän foorumin lukija sellaista ottanut käyttöön?
Minulla on juuri kuvatunkaltainen tilanne. Mittari pystyisi antamaan S0-pulssia, mutta riviliitin on sinettien takana. Olen hankkinut optisen anturin tuijottelemaan lediä, mutta asentaminen on vielä vaiheessa. Laskuri pitäisi tilata ja kaapelit vetää tuulikaapista pannuhuoneeseen.
Meidän Siemensissä muuten LED vilkkuu "näkymättömästi" l. vain videokameralla pystyi todentamaan ledin toiminnan. Soittelin Oulun Energialle vikailmoa asiasta ennen videokameratestiä, kuulemma lediä käytetään vain huoltotarkoituksiin.
Pannuhuoneen vanhan Valmetin kiekkoa pitäisi yrittää myös lukea jollakin. Netistä olen löytänyt muutamia sivuja joissa vesimittarin "kierroksia" luetaan optisesti - sähkömittarin kiekon lukua ei ole vielä vastaan tullut.
Mutta vastaus kysymykseen: anturi on. asennettu ei ole.
-
Meillä paikallinen sähköyhtiö pyynnöstä johdotti S0-lähdön sinetöidyn alueen ulkopuolelle, eivätkä perineet edes maksua. Sanoin pyynnön syyksi kotiautomaatioon kytkemisen.
Ei tarvitse kikkailla minkään ledien välkkymisen tunnistamisella.
Ja muuten, niitä vesimittareita saa myös S0 lähdöillä, oma maksoi noin 30€+asennus ja sen voi laittaa vaikka virallisen mitarin jälkeen. Käy myös kuumalle vedelle.
Ei tarvitse edes propelihattua :)
-
Tehtiinkös tämä "johdotus" muun mittarointityön yhteydessä? Vai erikseen? Ei tuossa ledien välkynnässä sinällään mitään kikkailua ole. Mittarissa lukee kuinka monta "tuikahdusta" vastaa yhtä kwh:ta, sitten vaan lasketaan niitä välähdyksiä. Simppeliä :)
-
Olisiskos porukalla antaa hyviä vinkkejä mistä kannattaa hankkia ja mitä maksaa:
1) Sähkömittari S0 lähdöllä. DIN kiskoon asennettava malli olisi siistein. ABB:llä joitain malleja mutta hinnoista ei tietoa.
2) Vesimittari S0 lähdöllä
-
Minkälaista tuo S0 portin signaali on, voiko sitä kuljettaa johdossa pitkiäkin matkoja vai täytyykö tuo laskuri olla mittarin vieressä ja kuskata tuota 1-wire verkkoa siihen.
-
LogTempissä ei valitettavasti saa laskurin tietoja näkyviin käyrinä tai muussa graafisessa muodossa. Siksi tietoja joutuu puljaamaan muissa ohjelmissa tai lukemaan lokitiedostoa.
Minulla on koekäytössä LogTemp versio, jolla mittaan Khw tehoa juuri sähkömittareista tuolla tavalla.
Toinen versio mittaa keskuslämmityskattiloiden tehoa Kw.
Eli versiot ko. tarkoitukseen on tulollaan.
Ehkä tätäkään ei olisi saanut sanoa...mutta kyseleppäs suoraan MrSoftilta...kyllä sieltä vastauksen saa.
Ohjelma siis piirtää graafista käyrää tai palkistoa tehoista. Minun www sivuilla on kattiloiden tehopalkistoa ainakin näkyvillä. Siinä vaan skaalat on hiukan ihmeellisiä, vielä toistaiseksi, kun homma on vaiheessa.
-RaS-
-
Minkälaista tuo S0 portin signaali on, voiko sitä kuljettaa johdossa pitkiäkin matkoja vai täytyykö tuo laskuri olla mittarin vieressä ja kuskata tuota 1-wire verkkoa siihen.
Muistaakseni oman mittarini speksissä sallittiin max. 3 metriä.
-RaS-
-
Larux: millaisen optisen anturin olet hankkinut ja mistä?
Raikke: hyvä uutinen että LogTemppiin on tulossa laskurin graafinen näyttö. Toivottavasti uusi versio julkaistaan pikapuoliin.
-
Olisiskos porukalla antaa hyviä vinkkejä mistä kannattaa hankkia ja mitä maksaa:
1) Sähkömittari S0 lähdöllä. DIN kiskoon asennettava malli olisi siistein. ABB:llä joitain malleja mutta hinnoista ei tietoa.
2) Vesimittari S0 lähdöllä
1)Schell Count EEM34-3X65A, hintaa noin 70€
2)Zenner ETWI-N Qn1,5, 30-40€
-
Minkälaista tuo S0 portin signaali on, voiko sitä kuljettaa johdossa pitkiäkin matkoja vai täytyykö tuo laskuri olla mittarin vieressä ja kuskata tuota 1-wire verkkoa siihen.
Meillä n 20m kaapelia ennen laskuria
-
Tehtiinkös tämä "johdotus" muun mittarointityön yhteydessä? Vai erikseen? Ei tuossa ledien välkynnässä sinällään mitään kikkailua ole. Mittarissa lukee kuinka monta "tuikahdusta" vastaa yhtä kwh:ta, sitten vaan lasketaan niitä välähdyksiä. Simppeliä :)
Tehtiin erikseen, noin vuoden päästä mittaroinnista. Otsikossa kysyttiin helppoa ja olen sitä mieltä että S0 lähtö on helpoin tapa.
-
Minulla on koekäytössä LogTemp versio, jolla mittaan Khw tehoa juuri sähkömittareista tuolla tavalla.
Toinen versio mittaa keskuslämmityskattiloiden tehoa Kw.
Eli versiot ko. tarkoitukseen on tulollaan.
Ehkä tätäkään ei olisi saanut sanoa...mutta kyseleppäs suoraan MrSoftilta...kyllä sieltä vastauksen saa.
Ohjelma siis piirtää graafista käyrää tai palkistoa tehoista. Minun www sivuilla on kattiloiden tehopalkistoa ainakin näkyvillä. Siinä vaan skaalat on hiukan ihmeellisiä, vielä toistaiseksi, kun homma on vaiheessa.
-RaS-
Onko siinä versiossa tukea vesimittarille? pulssit x litraa/pulssi
-
Tässä yksi laite pannuhuoneeseen loggamaan pulsseja. Kilnkmann tarjoaa tutustumistarjouksena logikkaa hintaan 59 eur.
http:// http://www.klinkmann.com/local/fininfo/index.html
Itse ajattelin seurailla ko. laitteella sähköjä, veden kulutusta ja panospuhdistamon käyntikertoja.
Niin, mitä sillä tiedolla tekee.. No seurailee seurailee.
Laitteesta ei tosin löydy vakiona sarjaporttia, josta lokin voisi ladata PC:lle, mutta täytyy selvitellä toimiiko ohjelmointikaapeli myös tiedonsiirtoon.
En siis ole Klinkmannin myyjä, vaan mainoksen uhri ;)
Vaan mitäköhän käyttöä 6:lle lähdölle sitten keksisi... Katkaista valot suihkuhuoneesta, jos vesi valunut liian pitkään.
// teemu
-
Mikä tuossa Klinkmannissa on erityisen helppoa? Ei tuon pdf:n perusteella selvinnyt mitään mikä kävisi ylitse "ilmaisen" 1-wire teknologian. 1-wirellä saa digitaaliset ja analoogiset signaalit kopattua talteen ja sillä voi ohjata esim. releitä.
59 eur on ihan kiva hinta, mutta jos sillä saa "suljetun" logiikan omalla ohjelmointikielellään etc. voidaan helppoutta pitää kyseenalaisena.
Onkos sulla tuosta kertoa mitään tarkempia havaintoja - kun ei viitsi itse googlata O:-)
-
Oisko Wattson sähkönkulutusmittari helppo? Suomessa niitä voi ostaa Verkkokaupasta.
Lukijan älykkyyttä avoimesti halveksivilta valmistajan sivuilta näkee, että laitteen "disainaamiseen" on panostettu kympillä. On muotoja ja ambientteja valoja.
http://www.diykyoto.com/wattson/about
http://www.diykyoto.com/wattson/how-wattson-works
Toimii siten, että sensori laitetaan sähköjohtimen ympärille ja sensorin mittaus lähetetään langattomasti varsinaiseen lukulaitteeseen. 3-vaihesähkössä pitää laittaa sensori jokaisen vaiheen johtimen ympärille, joten edellyttää sähkökeskuksen sisuskaluihin kajoamista. Datan voi lukea usb-väylän kautta tietokoneeseen. Ohjelmisto on tehty win ja mac puolueille, linux-väkeä diskriminoidaan.
Tällä sivulla on pari tunnelmaltaan pahaenteistä videota, joissa näytetään miten masiina toimii.
http://www.firebox.com/product/1870/Wattson?video_id=1734&tab1=0#yourvideos
-
Juujuu helppoa kuin heinän teko... jos on joskus sattunut heinää tekemään.
En ole ehtinyt vielä paneutua 1-wireen, joten en osaa verrata.
Se mikä itseäni kiehtoo, on PLC:n riippumattomuus ulkoisista laitteista - lue : PC:stä. Purkki loggaa omia aikojaan ja data puretaan ulos kun tarvitaan. Ja tietenkin pieni virran kulutus...
Tarkoitus ei ole vaitellä, eikä edes mahdollista kun ei ole vielä 1-wiresta kokemusta... Saattaahan sieltäkin löytyä loggeri. Saako 6 sellaista 60:llä eurolla ?
Yksi vastaavanlainen pikku PLC löytyy veneeltä pakkasta, pohjaventtiilin tiiveyttä ja maasähkön tilaa seuraamassa. GSM modeemi kytketty perään, niin myös aiheettomat oven avaukset tunnistetaan.
Mutta eipä siitä sen enempää tällä foorumilla... Katsotaan mitä tuosta sitten syntyy, kunhan mökki syntyisi ensin...
-
Onko siinä versiossa tukea vesimittarille? pulssit x litraa/pulssi
On, tavallaan. Eli koska se on keskeneräinen demo, ei esm. asteikot ole kohillaan _vielä_
Mutta sitä voi käyttää kyllä, eli asetukset löytyy ja toimii, mutta näyttö on esm. Kw, jos mittaa litroja ;)
Itselläni se on koekäytössä, ja uskoisin että tekijä parantelee sitä vielä paljonkin, kunhan taas ehtii.
-RaS-
-
Joo. Mielenkiintoinenhan tuo klinkmannin laite olisi. Vaatinee(ko) vain ohjelmointitaitoja. 1-wirellä tarkoitan Dallasin tuoteperhettä johon kuuluu lukematon määrä erilaisia edullisia laskureita, antureita jne. joita voidaan kytkeä hyvin vapaasti parikaapelilla muodostaen erilaisia topologioita. Itselläni on 1-wire systeemi joka koostuu laskurista (laskee kwh-mittarin valoanturin pulsseja), lämpöantureista (10 kpl), RJ-11-USB adapterista ja Linksys NSLU2 levypalvelimesta. NSLU2:n alkuperäinen softa on helppoa korvata esim. Unslung-linuxilla johon voi asentaa sitten vaikkapas owfs:n lukemaan noita laskureita ja antureita. Samaa väylää pitkin voi antaa komentoja myös vaikkapa releille.
Hankintahinta koko roskalle jää siihen 60 eur kieppeille jos jaksaa kytätä eBayta ja huuto.nettiä ahkerasti.
Eipäs silä: pitänee se itsekin silti hankkia tuo näytevekotin. Ihan pahisuttaan. Ei ole niin kallis.
-
Eipäs silä: pitänee se itsekin silti hankkia tuo näytevekotin.
Odota ensin että, saan oman purkkini, niin selviää onnistuuko datan siirto ohjelmonitikaapelin kautta. Muutenhan härkki osaa vain tulostaa omalle näytölleen tai vilkutella lähtöjä.
Tai sitten pitää ostella RS-232 - lisämoduli.
-
1)Schell Count EEM34-3X65A, hintaa noin 70€
2)Zenner ETWI-N Qn1,5, 30-40€
Saako kysyä, QAku, mistä olet saanut tuon Schell Count EEM34-3X65A 70€'llä? Onniselta katsoin ja maksaa 160€ Netto Alv 0%, eli firma-hinta.
-
Oisko Wattson sähkönkulutusmittari helppo?
Pinserissä on Wattsonin laajahko esittely:
http://www.pinseri.com/2008/09/30/wattson-kertoo-sahkonkulutuksen/
-
Pannuhuoneen vanhan Valmetin kiekkoa pitäisi yrittää myös lukea jollakin. Netistä olen löytänyt muutamia sivuja joissa vesimittarin "kierroksia" luetaan optisesti - sähkömittarin kiekon lukua ei ole vielä vastaan tullut.
Nostanpas ylös tätä aihetta. Ruotsista löytyi yritys, joka kauppaa sähkömittareiden lukulaitteita:
http://www.sparel.se/
Tarjolla on led-vilkkujen lukulaite sekä kiekkomittareihin soveltuva reflex-detector.
Kysäisin kauppiaalta tarkempia tietoja ja muutaman päivän viiveellä saapuneesta vastauksesta kävi ilmi, että 1-wire tekniikasta on kysymys. Pitäisi siis voida törkätä kiinni Maxim/Dallas 1-wire countereihin.
-
Wau! Olen lueskellut 1-wire sivuilta kuinka tuollaisia reflextion detectoreita voisi soveltaa vesimittareiden rattaiden lukemiseeen. EI ole tullut mieleenikään että Valmettiakin voisi sillä lukea.
Pitääpäs ottaa selkoa. Toisaalta olen ajatellut ostaa (jahka rikastun) 300mA vikavirtasuojan ja nykyaikaisen pulssiannolla varustetun kwh-mittarin valmetin tilalle. Tahtovat vaan jotakin maksaa onnettomat.
-
man päivän viiveellä saapuneesta vastauksesta kävi ilmi, että 1-wire tekniikasta on kysymys. Pitäisi siis voida törkätä kiinni Maxim/Dallas 1-wire countereihin.
Oletko varma? Asennusohjeen perusteella anturissa on neljä aktiivista "karvaa": jännite, maa, ref ja pulse. EI oikein täsmää 1-wire speksien kanssa. Onkos myyjä käsittänyt termin 1-wire jotenkin väärin?
-
Oletko varma? Asennusohjeen perusteella anturissa on neljä aktiivista "karvaa": jännite, maa, ref ja pulse. EI oikein täsmää 1-wire speksien kanssa. Onkos myyjä käsittänyt termin 1-wire jotenkin väärin?
Näin kauppias viestissään väitti:
"Yes, the LED-detector (EMC0705-LD1) can be connected to a 1-wire counter (from Maxim/Dallas)."
Siitä en mene sanomaan mitään, millaisia merkityksiä 1-wire termillä hänelle voi olla.
Kokeilemallahan tuo viimekädessä selviäisi.
Eikös tuosta dual counterista löydy täsmälleen 4 kytkentää X1-1 - X1-4 joihin ne johtimet voisi kytkeä:
http://www.hobby-boards.com/catalog/links/dc2.5-r1/Dual%20Counter%20v2.6%20Schematic.pdf
Tällai:
Jännite - +5; maa - GND; Ref - DQ; Pulse - Counter a tai b.
Edit: Tai ehkä sitten on niin, että mittalaite tarvitsee oman jännitesyöttönsä. Kiekkomittarin lukulaitteen ja ledin vilkkulaitteen asennusohjeissa oli tässä kohdassa toisistaan poikkeavia tietoja. Kenties joku paremmin elektroniikkaa tunteva osaisi tuosta esittää pätevän arvion?
-
Pitääpäs ottaa selkoa. Toisaalta olen ajatellut ostaa (jahka rikastun) 300mA vikavirtasuojan ja nykyaikaisen pulssiannolla varustetun kwh-mittarin valmetin tilalle. Tahtovat vaan jotakin maksaa onnettomat.
No tuossa on asiaa, hyvä palovakuutus (kertamaksuinen) ja varma laskuri tossa paketissa... loppuu se näpräys.... ;) ;) tai jos se on hobbi niin se sitten erikseen.
Mitään (hyvää) ei saa ilmatteeksi....
-
"Yes, the LED-detector (EMC0705-LD1) can be connected to a 1-wire counter (from Maxim/Dallas)."
Sori. Kiireissäni ja ajattelemattomuuttani unohdin laskurin kokonaan anturin ja 1-wire setupin välistä. Taidanpas pistää kiekkoa tuijottavan anturin tilaukseen asap.
t.J
-
Taidanpas pistää kiekkoa tuijottavan anturin tilaukseen asap.
Ilmeisesti sama yritys on myös tämän sivuston takana:
http://www.techtrade.se/sv/pwrmeter.asp
-
Moikka,
En tiedä ymmärränkö kysymyksen oikein.
Itse laittaisin tavallisen käyttötunti mittarin, siis sellaisen joka nyt vain laskee aikaa kun saa jännitteen. Kytkisin mittarin joko kompuraan tai maapiirin pumppun piuhaan. katsoisin mikä on keskimääräinen tehon otto teoriassa ja tarkastaisin sen vielä mittaamalla kertaluonteisesti, niin ettei siihen tarvitse jättää jatkuvaa mittausta, sillä sehä ie oleellisesti muutu, tai jos muuttuukin niin sillä ei ole oleellista merkitystä.
Eli nyt minulla on käyytötunnit selvillä joten siitä voi laskea sitten kokonais tehon oton.
make it simple.
-
S0 liitännällä varustetun sähkömittarin etämonitorointi onnistuu myös
polkupyörän digimittarilla, käy suoraan s0 liitäntään. Näyttää hetkellisen, kokonais ja osakulutuksen. Tähän käyttöön soveltuu mittarit joissa riittävän pitkä
"hereillä" oloaika eli mittari pystyy lukemaan myös kerran minuutissa tulevat impulssit. Toimii ainakin 20 m pitkällä puhelinkaapelilla. Jos sähkömittari antaa 500 imp/kwh säädetään digimittarista pyörän kehäksi 200. ;)
-
Ruotsin puolelta löytyi jälleen 1-wire härveleihin erikoistunut putiikki.
http://shop.temperatur.nu/
Tämän erikoisuutena on mittauslaitteisto, jossa ei tarvita erikseen tietokonetta. Mittaa lämpötilaa ja ilman kosteutta, mutta ilmeisestikään ei sähkönkulutusta. Kuluttaa vähän sähköä ja voidaan kytkeä joko kaapelilla tai langattomasti tietoverkkoon. Varsinainen laite on itse asiassa wlan reititin, johon on asennettu OpenWRT linux käyttöjärjestelmä.
http://shop.temperatur.nu/mat-temperaturen-utan-dator-p-83.html?language=en
Kaupassa on muutakin 1-wire sälää. Sivut ovat ruotsiksi.
Tässä viestiketjussa aiemmin ihmeteltyyn kysymykseen, miten led-vilkku tai kiekkomittarin lukulaite kytketään 1-wire verkkoon tämä kauppias antaa ohjeeksi seuraavaa:
Molemmat tarvitsevat +5V syöttövirran, joka pitäisi saada ulos USB-väylän adapterista. Sarjaportin adapterista sitä ei saa. Tarvittaessa voi käyttää USB-hubin virransyöttöä tai erillistä virtalähdettä.
Laitteet kytketään 1-wire laskuriin (kaupan on kahta eri sorttia). Piuhat näin: musta - maa (gnd), punainen - +5V, sininen - ulosmenevä pulssi, keltainen - ei kytketä.
-
S0 liitännällä varustetun sähkömittarin etämonitorointi onnistuu myös
polkupyörän digimittarilla, käy suoraan s0 liitäntään. Näyttää hetkellisen, kokonais ja osakulutuksen. Tähän käyttöön soveltuu mittarit joissa riittävän pitkä
"hereillä" oloaika eli mittari pystyy lukemaan myös kerran minuutissa tulevat impulssit. Toimii ainakin 20 m pitkällä puhelinkaapelilla. Jos sähkömittari antaa 500 imp/kwh säädetään digimittarista pyörän kehäksi 200. ;)
Huiput lämpimän käyttöveden teon (57 C) loppuvaiheessa 6 kw/h, MLP Thermia tws16.
35 asteista patterivettä tehdessä ottoteho 4.6 kw/h.
-
1-wire vouhotusta edelleen:
Dual Counterilla pitäisi kyetä mittaamaan kahta pulssia yhtä aikaa. Siksipä olisi vänkää laittaa sama laite laskemaan myös talon kokonaissähkönkulutusta, jolloin näkisi selkeästi kulutuksen vaihtelun eri vuorokauden aikoina.
Niinpä sitten hankin vempeleen, joka lukee sähkömittarin valopulsseja. IV-teipillä sähkömittarin kylkeen kiinni ja piuhat ds2423 dual counteriin. Hyvin välkkyy ja pulsseja kulkee tietokoneeseen vikkelään.
Mutta nythän näyttää olevan niin, että ainakaan LogTempissä ei samasta ds2423 laitteesta lueta molempien kanavien dataa yhtä aikaa. Vai onnistuuko jotenkin?
Ja mitä hemmettiä varten siinä countterissa sitten on 2 kanavaa, jos niitä ei voi molempia käyttää? Onko se toinen vähän niinkuin varalla, vai koristeeksiko se siihen on laitettu?
Taitaa mennä toisen countterin ostamiseksi. Tästä tulee pian päättymätön varustelukierre...
-
Onko kukaan teistä vielä hankkinut/testannut energiamittareiden mac:iä eli Wattsonia?
http://www.diykyoto.com/uk
Mittari näyttää äkkiseltään aika humanistiselta vempeleeltä, mutta hieman tarkemman tutustumisen jälkeen se alkaisi Holmesilla (USB softa) ryyditettynä tuntumaan ihan järkeenkäyvältä. Liberaali muotoilu johtuu ilmeisesti siitä, että designerit ovat lontoon paikallisen taideteollisen kasvatteja - mene ja tiedä.
Vemmeltä saa ostaa ainakin karkkikaupasta:
http://www.verkkokauppa.com
Hintaluokka approx. 150e joka tuntuu melko kohtuulliselta jos vertaa noihin oikeisiin RK:n DIN-kiskoon asennettaviin mittareihin.
Mutta ideana melko hyvä ajatus kun kaverit rusnaisi siitä vielä WiFi tai Ethernet version. Taidan yrittää lähestyä sähköpostilla tuotekehitysosastoa :)
-
Hops nyt kävi paha kömmähdys. En ollut lukenut koko viestiketjua ja JariA olikin jo löytänyt edellä mainitsemani laitteen jo tovi sitten. Sori vaan. :-[
-
JariA olikin jo löytänyt edellä mainitsemani laitteen jo tovi sitten
Sattuuhan noita. :)
Mutta olisi kyllä kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia Wattsonista. Pinseri-blogissa siitä on kirjoiteltu:
http://www.pinseri.com/2008/11/12/wattsonin-virtalahde-tulee-vaihtaa/
Sellainen ominaisuus laitteessa kuulemma toistaiseksi on, että mittarista saa kulutustiedot USB-väylän kautta tietokoneelle erilliseen ohjelmaan, mutta dataa ei saa ohjelmasta ulos johonkin toiseen sovellukseen.
-
LogTempissä ei samasta ds2423 laitteesta lueta molempien kanavien dataa yhtä aikaa. Vai onnistuuko jotenkin?
LogTempin laskurin kahden kanavan ongelmaan tuli ratkaisu ohjelman tekijältä:
"DS2423 molemmat laskimet saa käyttöön, kun muuttaa logtemp.ini tiedostossa kyseisen sensorin alla tiedon "CounterPage=0" tai 1 tiedoksi CounterPage=2. Tällöin ohjelma lukee molemmat laskurit erikseen."
Kiitokset!
-
Tässä mietin näitä kaikkia vaihtoehtoja, ja toistaiseksi ainakin jätän nuo 1-wire systeemit rauhaan. Ehkä jossain vaiheessa kun on aikaa väkästellä niin sitten.
Sain sähkölaitokselta yhden vanhan kolmivaihekilowattituntimittarin, jonka kytken taulun ja pumpun väliin, sillä saan kulutusta seurattua aika mukavasti, ja hintakin oli kohdallaan. Mitä nyt proput ja ruuvit vähän maksaa kun sen seinään kiinnittää...
Käyntiaikaa tuo ei tietenkään kerro, taidan laittaa johonkin väliin tuntilaskurin kunhan vain saisi aikaiseksi hommattua sen jostain. Tosin sillä ei saa sitä käyntiaikaa per kerta kaivettua mitä alunperin kaipasin, mutta ainakin vuorokausitasolla tietää montako tuntia kone käy.
Tuo Wattson voisi olla kiva lisä, mutta voi olla aika turha kuitenkin enää minulle lisänä. Alkuperäiseen kysymykseen se voisi olla se "helpoin ja halvin" tapa seurata asiaa.
-
Laittakaa ihmeessä tämmönen digitaalinen: http://www.my-messgeraet.com/jtlshop/index.php?a=476
Itse tilasin tuolta ja olen ollut tyytyväinen.
-
Minä suosittelen myös tuota DIN kisko 3-vaihe kWh mittaria. Tilasin tuosta saksan nettikaupasta ja hyvin toimii. 1MWh kohta mennyt jo:)
Vielä tosin puuttuu yhteys 1-wire verkkoon.
-
Minä suosittelen myös tuota DIN kisko 3-vaihe kWh mittaria. Tilasin tuosta saksan nettikaupasta ja hyvin toimii. 1MWh kohta mennyt jo:)
Vielä tosin puuttuu yhteys 1-wire verkkoon.
¨Siitä ledistäkö ajattelit ottaa 1wireen pulssit?
-
Minä suosittelen myös tuota DIN kisko 3-vaihe kWh mittaria. Tilasin tuosta saksan nettikaupasta ja hyvin toimii. 1MWh kohta mennyt jo:)
Vielä tosin puuttuu yhteys 1-wire verkkoon.
¨Siitä ledistäkö ajattelit ottaa 1wireen pulssit?
Kyllä noissa uusissa mittareissa on ihan pulssiulostulo. Kaapeli vain mittarin kylkeen kiinni.
-
Minä suosittelen myös tuota DIN kisko 3-vaihe kWh mittaria. Tilasin tuosta saksan nettikaupasta ja hyvin toimii. 1MWh kohta mennyt jo:)
Vielä tosin puuttuu yhteys 1-wire verkkoon.
¨Siitä ledistäkö ajattelit ottaa 1wireen pulssit?
Kyllä noissa uusissa mittareissa on ihan pulssiulostulo. Kaapeli vain mittarin kylkeen kiinni.
Juu, mittarissa on valmiina pulssilähtö, siihen laitettiin valmiiksi (sähkömies) piuhat kiinni ja ne roikkuu nyt sähkökeskuksesta. Keskus kun on ahdas niin ne pulssilähtöpiuhat kannattaa kytkeä valmiiksi, sinne mittarin "taakse" on vähän ahdas päästä enää jälkeenpäin. Mitään ledejä ei tarvitse ruveta tuijottamaan kun ostaa uuden mittarin.
Ja tuo mittarin hinta oli mielestäni tosi halpa, muutamasta paikasta kyselin, myös tukusta "kantaasiakasalennuksella" ja mitään ei saa kotimaasta läheskään tuohon hintaan. DIN kiskoon tulevat kWh mittarit kalliimpia kuin erilliset "laatikot".
-
Minä suosittelen myös tuota DIN kisko 3-vaihe kWh mittaria. Tilasin tuosta saksan nettikaupasta ja hyvin toimii. 1MWh kohta mennyt jo:)
Vielä tosin puuttuu yhteys 1-wire verkkoon.
Nyt olis 1wire anturit toiminnassa ja tämmönen ohjelma kerää tiedot:
http://www.elektroniikka.org/thermometer/?page=screenshots
Kertokaahan miten tuo DTS-35L ZD2 kWh mittari kytketään 1wire väylään?
-
Kertokaahan ihmeessä mistä ja minkälainen osa tarvitaan siihen mittarin pulssinapoihin, että voidaan kytkeä 1wireen ja lukea logtemp ohjelmalla ??
-
Kertokaahan ihmeessä mistä ja minkälainen osa tarvitaan siihen mittarin pulssinapoihin, että voidaan kytkeä 1wireen ja lukea logtemp ohjelmalla ??
Tarvitset 1-wire laskimen eli counterin.
Ameriikassa hinta on halvempi ja postitus vie aikansa:
http://www.hobby-boards.com/catalog/product_info.php?products_id=42
Ruotsista ostettuna maksaa vajaan kympin enemmän ja kirje tulee parissa päivässä:
http://shop.temperatur.nu/raknare-for-anslutning-till-1wirenat-version-1-p-42.html?language=en
Laskuri tarvitsee +5V jännitteensyötön 1-wire verkkoon. Tämän voi hoitaa helpoimmin niin, että kytkee 1-wire verkon tietokoneen USB väylään.
Jos jännitettä ei saa sieltä, voi ostaa erillisen laitteen tätä varten + virtalähteen:
http://shop.temperatur.nu/spanningsinjektor-5v-p-64.html?language=en
tai 1-wire hubin, joita saa molemmilta myyjiltä.
-
Kertokaahan ihmeessä mistä ja minkälainen osa tarvitaan siihen mittarin pulssinapoihin, että voidaan kytkeä 1wireen ja lukea logtemp ohjelmalla ??
Tarvitset 1-wire laskimen eli counterin.
Ameriikassa hinta on halvempi ja postitus vie aikansa:
http://www.hobby-boards.com/catalog/product_info.php?products_id=42
Ruotsista ostettuna maksaa vajaan kympin enemmän ja kirje tulee parissa päivässä:
http://shop.temperatur.nu/raknare-for-anslutning-till-1wirenat-version-1-p-42.html?language=en
Laskuri tarvitsee +5V jännitteensyötön 1-wire verkkoon. Tämän voi hoitaa helpoimmin niin, että kytkee 1-wire verkon tietokoneen USB väylään.
Jos jännitettä ei saa sieltä, voi ostaa erillisen laitteen tätä varten + virtalähteen:
http://shop.temperatur.nu/spanningsinjektor-5v-p-64.html?language=en
tai 1-wire hubin, joita saa molemmilta myyjiltä.
Tilasin kyseiset vermeet jotka saapuivat ja nyt tarvittais kytkentään apuja??
-
Kytkentään tarvitset RJ-11 liittimillä varustettua "puhelinkaapelia" niin sinun ei tarvitse itse tehdä kaapeleita. Tällaisia piuhoja saa mm. puhelinkoneen ja luurin välistä tai nykyaikaisen puhelinpistokkeen ja puhelinkoneen välisät napattua. Niitä myydään myös kaupassa. Kun sinulla on RJ-11 kaapeleita riittävästi, kytket vain anturin/s0-liitännän laskuriin, laskurin hubiin ja hubin koneen usb-1-wire-sovittimeen.
-
Miksi siinä välissä pitäisi hubi olla? Se on mielestäni turhaa. Suoraan S0 laskurista kiinni tietokoneeseen, joko USB-1-wire sovittimeen tai jos on sarjaportti (USBn sijasta) niin sitten kiinni siihen.
Minulla ei ole mitään RJ11 liittimiä omassa 1-wire verkossani, jos näitä rupeaa itse puristamaan kiinni kaapeliin tarvitsee erikoistyökalun. Yhtä hyvin toimii sokeripaloilla. Puhelinkaapeli on halvin mahdollinen kaapeli joten se on sopiva, esim. Biltema 50m 9eur.
-
Loggerina tämä:http://www.varmepumpsforum.com/vplogger.html
Nämä osat pitäis kytkee siihen:
http://shop.temperatur.nu/raknare-for-anslutning-till-1wirenat-version-2-p-160.html
http://shop.temperatur.nu/spanningsinjektor-5v-p-64.html
Muutamia RJ11 johtoja löytyy.
Mihin laskurin liittimiin DTS-35L ZD2 kWh mittarin S0 liittimiltä johdot?
Miten kytketään tämä: http://shop.temperatur.nu/spanningsinjektor-5v-p-64.html?language=en
-
Loggerina tämä:http://www.varmepumpsforum.com/vplogger.html
Nämä osat pitäis kytkee siihen:
http://shop.temperatur.nu/raknare-for-anslutning-till-1wirenat-version-2-p-160.html
http://shop.temperatur.nu/spanningsinjektor-5v-p-64.html
Muutamia RJ11 johtoja löytyy.
Mihin laskurin liittimiin DTS-35L ZD2 kWh mittarin S0 liittimiltä johdot?
Miten kytketään tämä: http://shop.temperatur.nu/spanningsinjektor-5v-p-64.html?language=en
Kokeile ensin toimiiko systeemi ilman jännitteensyöttämislaitetta.
Sähkömittarista lähtien kytkennät ovat minun ymmärrykseni mukaan näin:
Sähkömittarin SO+ kytketään laskurin +5V liittimeen, SO- kytketään laskurin A liittimeen.
Laskurista kytket johtimet liittimistä DQ ja GND siihen Ricardin Temperaturloggerin johtohässäkän kytkentärasiaan. Ricard ei nettisivuillaan jostain syystä kerro kumman värinen johto on kumpi, joten joudut kokeilemalla selvittämään näiden kahden johdon oikean liitännän.
Jos käytät tietokoneessa LogTemp ohjelmaa, niin sen asetuksista välilehdeltä anturit pitää laittaa täppä kohtaan DS2423 Counter. Jos LogTemp löytää laskurin, niin DS2423 mittauksen ominaisuuksista välilehdestä asetukset valitset tyyppi: yleinen laskuri, yksiköt: erotus, sivu: input A.
Jos LogTemp ei löydä laskuria ja olet kokeillut ohjelman erilaisia asetuksia, vaihda laskurissa DQ ja GND johtojen paikat keskenään.
LogTemp laskee pulsseja vain niillä mittausväleillä, kun sähkömittari on mitannut kulutusta. Toisin sanoen, laskuri ei lähetä mitään mittauksia silloin kun pumppu ei ole toiminnassa ja pulsseja ei tule.
Jos laskuria ei eri vaihtoehtojen kokeilemisenkaan jälkeen näy, on varmaan syytä asentaa se jännitteensyöttölaite eli spänningsinjektor.
Se kannattaa mielestäni laittaa laskurin ja johtohässäkän rasian väliin. Laskuri kytketään OUT puolelle ja johtohässäkkä IN puolelle. Jännitteensyöttölaite tarvitsee oman virtalähteensä. Lisäksi on huomattava se, että jännitesyöttölaitteen 1-wire verkon liittimet ovat RJ12 mallia, joissa on 6 johdinta. (RJ11 liittimessä on 4 johdinta.)
Tuolla
http://www.temperatur.nu/forum/viewtopic.php?f=20&t=391
on kuvia eri liittimien johtimien järjestyksistä.
Samaten tuolla:
http://www.hobby-boards.com/catalog/howto_wiring_diagram.php?referer=howto_connecting.php
Sitä en ole nähnyt missään kerrottavan, pitääkö jännitteensyötöstä liittää laskurille muutkin johtimet kuin DQ ja GND ja jos pitää, niin miten. Omassa systeemissäni (sähkömittari - laskuri - hubi - sarjaportti) ne kaksi piuhaa näyttävät riittävän ja homma on toiminut ainakin toistaiseksi.
Kun saat mittaukset toimimaan, on syytä verrata sähkömittarin omia lukemia ja loggerin lukemia keskenään ja varmistua siitä, että mittaukset ilmoittavat samoja lukemia.
-
Kiitos ohjeista JariA!
-
Wattsonia etsiessäni törmäsin tälläiseen myyjään, jolla on wattsonin lisäksi muitakin mielenkiintoisia energianmittalaitteita myynnissä.
http://shop.ebay.co.uk/merchant/mg_electronic
Varsinkin tämä tallentaisi 2 vuoden tiedot itseensä: Efergy 2 Elite Wireless Energy Saving Monitor Meter
2 Tariff Economy 7
Jani
http://www.electricity-monitor.com/datasheets/cm119_userguide.pdf
-
Threadia lukiessani katselin noita 1-wire-komponenttikauppojen linkkejä. Esim. tuolla temperatur.nu:ssa näyttää olevan hinnat 1-wiretavaran osalta aika kovat. Tilasin itse HomeChipistä (UK) ja tuli postissa parissa-kolmessa päivässä. Hinnat enemmän oikealla kartalla.
http://www.homechip.com/
-
Onko joku muuten missään törmännyt tavalliseen pistorasiaan laitettavaan kWh mittariin jossa olisi pulssilähtö?
Eli tämäntyyppinen http://www.paratronic.fi/kulutusmittaricc.shtml
Näitähän saa jo halvalla joka kaupasta mutta ei niistä mitään tietoa ulos saa.
Saisi mm. kiertovesipumputkin one-wire verkkoon ja ottotehon perusteella voisi ehkä jotain päätellä virtausnopeudestakin. Minulla siis kierroslukuohjatut Grundfos pumput. :D
-
Onko joku muuten missään törmännyt tavalliseen pistorasiaan laitettavaan kWh mittariin jossa olisi pulssilähtö?
Pulssilähtöisiä ja 1-wire verkkoon sopivia töpselimittareita en ole nähnyt.
Mutta tämmöinen Plugwise tuli eteen
http://www.plugwise.com/en
On kylläkin aika hintava, halvin paketti heidän verkkokaupassaan maksaa 125 euroa. Laajemmassa paketissa on sitten jo vaikka 8 eri töpseliä.
Toinen on Owl, jossa anturi on sähköjohdon ympärille laitettava induktiolenkki
http://www.theowl.com/
Tuo ei kuitenkaan tallenna mittauksiaan mihinkään aikasarjaan/tietokantaan, vaan näyttää vain kulutetun sähkön määrän samalla tavalla kuin töpseliin laitettu mittari. Noita pitäisi voida ostaa Englannin Amazonista noin 30 punnalla eli noin 33 eurolla. Näppärä sellaisiin mittauskohteisiin, joissa laitetta ei ole kytketty töpselillä sähköverkkoon.
Sitten on täälläkin jo aiemmin esitelty Wattson
http://www.diykyoto.com/uk
jonka hinta on - hupsis - 150 euroa kotimaisessa Verkkokaupassa.
Kaikki kolme käyttävät langatonta yhteyttä mittauspisteen ja mittalaitteen välillä. Owlissa ei ole kytkentää tietokoneeseen. Wattsonissa on, mutta tiettävästi ohjelmistosta ei voi siirtää mittausdataa muihin pc:n ohjelmistoihin. Plugwisessa on myös kytkentä tietokoneeseen ja se mittaa jokaista järjestelmän töpseliä erikseen. Se lienee näistä muutenkin monipuolisin, koska tietokoneella voi kytkeä eri töpseleihin virrat päälle ja pois ja tämä voidaan myös ajastaa.
-
Langaton kwh mittari 3-vaihe käyttöön. ;)
http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=70578979
-
Onko sellainen käytössä?
En huomannut että 3sta vaihesta puhuttu..
-
Sähkönkulutusmittarissa on kolme anturia,
Tuossa esitteessä sanotaan että on 3 anturia (virtamuuntajaa)
Outoa tosin ettei kuvassa näy kuin yksi anturi.
Toi anturi on sellainen avautuva lenkki joka pistetään vaihejohden eristeen päälle
Normaaliin sähkölaitosten virtamuuntajamittaukseen tai ok-taloissa yleisesti kaytettyyn suoraan kwh mittaukseen verratuna tuosta puuttuu jännitemittaus eli tuo mittaa pelkästään virtaa.
Koska virta kuitenkin on aina kiinteästi suhteessa jännitteeseen ( P=U x I) niin kyllä tuo mittari sen puolesta sopiva MLP:n kulutusmittariksi.
Ei mulla vielä ole tuota mutta ajattelin ostaa kun suht halpa ,mukavampi kuin kynä ja vihko systeemi :)
Halpistuotteissa on aina mahdollista että toimii oikein tai sitten ei
edit:valmistajan sivuilla ei muuten ole kuin yhdellä anturilla,sillä ei 3-vaihemittaus onnistu
http://www.electricity-monitor.com/datasheets/ELite%20Data%20Sheet.pdf
-
Kiitti vinkistä. Pitäpä käydä katsomassa..
Mielenkiinoinen ja ei kallis
-
edit:valmistajan sivuilla ei muuten ole kuin yhdellä anturilla,sillä ei 3-vaihemittaus onnistu
http://www.electricity-monitor.com/datasheets/ELite%20Data%20Sheet.pdf
Nii-in. Kun on noita OWLeja/Watsoneita sun muita kwh-mittareita verkosta katsellut, niillä tuntuu olevan yksi yhteinen piirre: virtamuuntajat ovat erittäin usein tosiaan yksivaihetalouksiin. Sinällään se ei ole suurikaan ihme: monissa maissa sähköjärjestelmät eivät ole läheskään tätä järeysluokkaa kuin meillä. Eihän sitä kahvinkeittimelle ja väritelevisiolle kolmea vaihetta tarvita. Hellaan ja vesiboileriin tulee energia kaasuputkea pitkin taikka kaukolämpönä. Tai jos ei tulisikaan, murto-osalla maailman asukkaista on näin epäinhimillisen kylmät seudut asuinpaikkanaan ==> Kiinalaiset väsäävät mittareitaan tietysti 1-vaihe talouksille, jollaisia suurin osa länsimaiden talouksistakin on..
-
monissa maissa sähköjärjestelmät eivät ole läheskään tätä järeysluokkaa kuin meillä. Eihän sitä kahvinkeittimelle ja väritelevisiolle kolmea vaihetta tarvita.
Onkos meillä sitten 3-ulotteista kuvaa/kahvia ja toisilla vain 1-ulotteista ;)
-
monissa maissa sähköjärjestelmät eivät ole läheskään tätä järeysluokkaa kuin meillä. Eihän sitä kahvinkeittimelle ja väritelevisiolle kolmea vaihetta tarvita.
Onkos meillä sitten 3-ulotteista kuvaa/kahvia ja toisilla vain 1-ulotteista ;)
No, en tiedä ulotteisuudesta, mutta ainakin keskiverto omakotitaloon saa kivutta väsättyä 16A 3vaihe voimavirtarasioita vaikka keittiöön jos tarve on hieman isommalle teeveden keittimelle. Sama ei ihan heittämällä onnistu maissa, joiden omakotitaloissa yksikin vaihe on ylellisyyttä :)
-
Näkyypä Efergyllä olevan 3-vaihemittaukseenkin sopivia antureita.
http://www.electricity-monitor.com/ecoeye-extra-sensor-p-81.html
monissa maissa sähköjärjestelmät eivät ole läheskään tätä järeysluokkaa kuin meillä. Eihän sitä kahvinkeittimelle ja väritelevisiolle kolmea vaihetta tarvita.
Kyllä sähkönjakeluverkot on maailmanlaajuisesti vakiintuneet 3-vaiheverkoiksi joka on käytännöllisyyden,yhteensopivuuden,siirtotekniikan ja häviöiden osalta taloudellisempi ja tehokkaampi kuin vastaava 1-vaiheverkko.Jopa USA:n on Suomesta viime vuosina toimitettu konesysteemejä joiden käyttöjännite on 3 x 400VAC.
Tuossa -80 luvun alun paikkeilla suomessa ok-talojen sisäisissä verkoissa alettiin hyödyntää 3-vaihe ominaisuuksia siten että talon keskukselta ryhmä lähtee 3-vaiheisena ja vasta huoneiden jakorasioissa otetaan 1-vaiheisena valaistukselle ja pistorasioille.Aiemmin joka ryhmä otettiin 1-vaiheisena jo keskukselta.Siinä säästyy johtoa ja asennustyötä ja sähkön laatu on pienempien häviöiden johdosta parempi.
Eli 3-vaiheverkko on modernimpi ja taloudellisempi vaihtoehto kuin vastaava 1-vaiheverkko.Lisäksi 3-vaiheverkon kuormitettavuus on suurempi koska käyttöpisteessä voi helposti valita käytetäänkö 230V vai 3x 400V:n jännitettä,1-vaiheverkossa tämä ei ole mahdollista vaan suuremmille tehoille on käytettävä paksumpia johtoja
-
Vaikka maailmalla yleisesti käytetään 3-vaiheverkkoja, ne ovat yhteensopivuudeltaan osittain todella kaukana toisistaan. Jännitteet vaihtelevat 200-660 VAC välillä, taajuudet 50Hz tai 60Hz ja verkon muoto tähti, kolmio tai jokin sekasikiö yhdistelmä niiden väliltä.
Jenkkilään on mennyt jo kauan koneita, joiden käyttöjännite on 3x400VAC, mutta ne liitetään paikalliseen verkkoon etumuuntajan avustuksella, joka nostaa tai laskee jännitteen oikealle tasolle. Jenkkilässä on käytössä pääsäntöisesti 60Hz verkko, joten täkäläiset vehkeet pitää suunnitella siten, että 50Hz vehkeet toimivat oikein myös 60Hz verkossa (kulmavaihteet, pumppujen tuotot yms.) Joskus joudutaan käyttää taajuusmuuttajia, että vehkeet saadaan toimimaan oikein. 50Hz verkkoon suunniteltu moottori toimii myös 60Hz verkossa, mutta se pyörii 20% nimellisnopeuttaan nopeampaa ja sen vääntömomentti laskee jonkin verran nimellisestä.
-
Onko jollakulla käytössä tuo tämän keskuteluketjun laite:
Virtausmittari ETWI-N Qn1,5
Onko toiminut moitteetta ja antelee pulsseja?
Mitkä sähköarvot sillä on, pulssi 24vdc? pulssinpituus?
Kytkentäkuva?
Tai joku vastaava....harkinnassa.
-
Meillä on asennettu 3kpl, mutta S0 ei vielä kytketty :'(
OK:n oloinen laite
http://www.zenner-korkeamaki.com/documents/zenner-etw.pdf
Laite ei ota virtaa ja S0 näytää olevan kuiva kontakti (sähkötön), mutta pulssin pituutta olen itsekin vähän miettinyt. Meillä 1litra/pulssi...
Ajatus on ollut mitata Netion-xAP:lla pulssit (ei tarvitsisi erikseen DS-laskureita), ja toivottavasti pulssi menee tähän speksiin:
it is recommended that inputs be present for at least 100mS in order to guarantee recognition
(60ms näyttää olevan abs raja).
Jos ei onnistu, signaalit DS-dual-laskuriin. Sellainen tarvitaan varmaan joka tapauksessa Enermetin s-mittarin led-lähdön laskentaan (led 2Wh/pulssi, S0 antaa selvästi harvemmin).
Halpakin oli :)
-
Onko jollakulla käytössä tuo tämän keskuteluketjun laite:
Virtausmittari ETWI-N Qn1,5
Onko toiminut moitteetta ja antelee pulsseja?
Mitkä sähköarvot sillä on, pulssi 24vdc? pulssinpituus?
Kytkentäkuva?
Tai joku vastaava....harkinnassa.
Tämä nyt poikkeaa aiheesta jonkinverran, mutta onhan niin käynyt kaikissa ketjuissa kun pitkittyvät, ei siis sähkönkulutus eikä käyntiaikalaskuri, vaan laskuri kuitenkin.
Miksi siis pelkkä virtausmittari? Kun saatu data olisi aivan eri kertaluokkaa jos laittaisikin energiamittarin, (vaikka Multical 401) mahtuvat jopa samaan 130 mm asennuspituuteenkin. Ja niistähän saa myös halutessa tiedot ulos useaan eri tapaan, melkeinpä millaisella vaan itse haluaa, jopa ihan visuaalisenakin. Niin ja sähkölle "Roorin" jokus aiemmin kehuma Tillquist DIZ energiamittari, johon pätee myös tuo edellämainittu.
-
Sen takia tässä ketjussa kun se oli enenkin tässä ketjussa....
Tillquist DIZ...hyvä kyllä joo.
Kyllähän tossa joo energiamittarikin menisis onko se Multical dokumentoitu jossain? Ja tietysti se hinta kanssa ratkaisee jotain!
Eko_taas:
Mistä ostit ja mitä maksoi?
-
Kyllähän tossa joo energiamittarikin menisis onko se Multical dokumentoitu jossain? Ja tietysti se hinta kanssa ratkaisee jotain!
Tuolla:
http://kamstrup.fi/9495/MULTICAL-401
-
Eko_taas:
Mistä ostit ja mitä maksoi?
OVH:n (?) mukaisesti maksettu 3 x 49EUR (+ rahti 16EUR) ja ostettu MLP-asennusliikkeen kautta (annoin heille linkin em. sivulle).
Asennettuna sama - pienet lisätyöt meni veloituksetta :) :)
Sen verta edullsia, ettei kannata paljoa halvemman hinnan perässä juosta ;D
-
Miksi siis pelkkä virtausmittari? Kun saatu data olisi aivan eri kertaluokkaa jos laittaisikin energiamittarin, (vaikka Multical 401) mahtuvat jopa samaan 130 mm asennuspituuteenkin. Ja niistähän saa myös halutessa tiedot ulos useaan eri tapaan, melkeinpä millaisella vaan itse haluaa, jopa ihan visuaalisenakin.
Eikö energiamittarin mttaustarkkuus maapiiri (ero 3 C) ja LL-piirissä (6C) ole varsin kyseenalainen (niinkuin muillakin mittaustavoilla)?. Jo lämpötila-parin virhe +-0.5 => 0.5/3 => 17% virhe :-/
MULTICAL® 401, tyypillinen tarkkuus
Virtausanturi ±(2 + 0,02 qp/q)% ±(1 + 0,01 qp/q)%
Laskijalaite ±(0,5 + [ch916][ch920] min/[ch916][ch920])% ±(0,15 + 2/[ch916][ch920])%
Lämpötila-anturipari ±(0,5 + 3 [ch916][ch920] min/[ch916][ch920])% ±(0,4 + 4/[ch916][ch920])%
Suhteellinen virhe on kyllä nätti, mutta pienet lämpötilaerot ovat V-mäisiä mitata :'( :'(
En nähnyt manuskasta, voiko antureita kalibroida mitenkään (erillisten antureissa helppoa).
-
Eikö energiamittarin mttaustarkkuus maapiiri (ero 3 C) ja LL-piirissä (6C) ole varsin kyseenalainen (niinkuin muillakin mittaustavoilla)?. Jo lämpötila-parin virhe +-0.5 => 0.5/3 => 17% virhe :-/
En nähnyt manuskasta, voiko antureita kalibroida mitenkään (erillisten antureissa helppoa).
Nuo mittausanturit taitavatkin tuossa kulkea aina parittain, silloinhan virhe on molemmissa sama ja samansuuntainen, mikä sulkee ison osan virheistä pois.
Enkä laittaisikaan tuota energiamittausta keruupiiriin, virtausvastushan on aikamoinen, tulee paljon putkimetrejä tuosta. Vaan asennuspaikkana pitäisin lämpöpumpun tuottopuolta. Jos pystyisi pistämään vielä ennen vaihtoventtiiliä, heti kiertovesipumpun perään (takuu taitaisi kylläkin päättyä siihen), niin selviäisi yhdellä mittauspisteellä. Muutenhan sijoituksiksi tulisi lämmönjaolle oma ja käyttöveden energiamittaukselle lisäksi oma toinen mittauspiste. Käyttövedelle pitäisi mielestäni vielä saada enintään tuo 4:n sekunnin jakso. Ehkä tuolle käyttövedelle pelkkä määrämittauskin riittäisi, kunhan tulo ja lähtölämmön eron tietää.
Nuo mittaustulokset yhteenlaskemalla saakin sitten jo aika varman kuvan laitteen energiatuotosta, ja kun vielä ottoenergiankin mittaa riittävän tarkasti, ei jää paljonkaan sijaa arvailuille.
Mutta, mutta, tuo on kyllä ihanan kallista, oppihan sitä on aina.
Toiseksi lämpöpumpun tuomat rahalliset säästöt kyllä helpolla hukkuvat, ainakin vuositasolla, noihin mittausjärjestelyihin. (Etteikö vaan itselleni olisikin käynytkin noin).
-
Nuo mittausanturit taitavatkin tuossa kulkea aina parittain, silloinhan virhe on molemmissa sama ja samansuuntainen, mikä sulkee ison osan virheistä pois.
Joo, niinpä näyttääkin olevan :-[
Toiseksi lämpöpumpun tuomat rahalliset säästöt kyllä helpolla hukkuvat, ainakin vuositasolla, noihin mittausjärjestelyihin. (Etteikö vaan itselleni olisikin käynytkin noin).
Eiko se menekkään niin, että kun mittaa oikein tarkasti, se on kun laittaisi rahaa pankkiin :D :D
Virtauksen mittaus LL-piirissä + 2xdig.anturia on suht. halpa tapa päästä kiinni lämmitys-tuottoon. LKV:n "tosiarvo" on tosiaan turhan kova haaste (asennuksesta puhumattakaan (mulla C9), ottoenergian voi selvittää vaihtoventtiilin asennon perusteella, mutta meno-lämpöanturien oikeellisuus hoituisi vain jatkuvalla LKV-kierrolla :( (Ajatus ollut ottaa KV_min ja LKV_ka ja laskea siitä hyöty-indikaatio)....
-
Eiko se menekkään niin, että kun mittaa oikein tarkasti, se on kun laittaisi rahaa pankkiin :D :D
Virtauksen mittaus LL-piirissä + 2xdig.anturia on suht. halpa tapa päästä kiinni lämmitys-tuottoon. LKV:n "tosiarvo" on tosiaan turhan kova haaste (asennuksesta puhumattakaan (mulla C9), ottoenergian voi selvittää vaihtoventtiilin asennon perusteella, mutta meno-lämpöanturien oikeellisuus hoituisi vain jatkuvalla LKV-kierrolla :( (Ajatus ollut ottaa KV_min ja LKV_ka ja laskea siitä hyöty-indikaatio)....
Oikeastaan tuo lämpimän käyttöveden tuottohyötysuhteen mittaus toteutuu kyllä tietyllä varmuudella niinkin, että mitataan määrä l. kuinka paljon, * kuinka ylös ja mistä alkaen on lämmitetty ja lisäksi tuohon käytetty energia, niin on uskoakseni, jo aika lähellä totuutta. Kierto taas siirtää tuota energiaa aika paljon lämmityksen puolelle, käyttöveden kannalta häviöiksi, elikkä huonolla kertoimella tuotetuksi lämmitykseksi.
Itsellä toteutin tuota mittausta pistämällä Optimum tuottamaan ainoastaan lämmintä käyttövettä yli kuukauden ajaksi, tuloksena oli vähän päälle kahden kerroin. Aika heikko on siis tuo ja häviöt suuret, vaikei kiertoakaan ole. Kuitenkin suorasähköön nähden yli puolet säästyi.
Miten tuon mittauksen olisi toteuttanut lämmityskaudella, ei ainakaan heti tule mieleen.
Johtopäätös:
Kesäaikaan saattaisi, jos kierto on, olla edullisempaa ajastaa se vain tiettyihin kellonlyömiin jos edes jokinlaisen kertoimen haluaa lämminvesituotossa saavuttaa.
-
Laiskalla tällä hetkellä LKV-kierto pumppu P2:n takana (käyn vain kun MLP käynnissä). Tulevaisuudessa HA-ohjauksen taakse... LKV mittari syötössä, niin ei turhaa raksuta...
LKV lämpö-mittaus tällä hetkellä vesipadan lähtöputken juuressa, jossa lämpö myös virtauksen puuttuessa vakio. Siihen taitaa jäädä, kun LKV-kiertoa alkaa optimoimaan...
-
Minkälaiselle virtausalueelle pitää lämpömäärälaskimet olla? Riittääkö 7-10kW antotehoisen lämpöpumpun lämmönjakoon L1 & L2 piireille laskimen virtaus Qn=1,5m3/h? Entä riittääkö lämpimälle käyttövedelle Qn=0,6m3/h laskin?
-
Minkälaiselle virtausalueelle pitää lämpömäärälaskimet olla? Riittääkö 7-10kW antotehoisen lämpöpumpun lämmönjakoon L1 & L2 piireille laskimen virtaus Qn=1,5m3/h? Entä riittääkö lämpimälle käyttövedelle Qn=0,6m3/h laskin?
Periaatteessa saattaisi riittääkin, mutta virtausvastuksen suuruuden vuoksi laittaisin pykälää suuremman molempiin. Elikkä käyttövedelle 1,5 ja lämmönjakoon 3,0 m3 virtaamille tarkoitetut.
Korjatkaa muut ihmeessä jos tuosta on eri näkökantaa!
-
mutta virtausvastuksen suuruuden vuoksi laittaisin pykälää suuremman molempiin
Juuri näin.
Itse asensin viime kesänä maapiiriin energiamittarin: Kamstrup 10EVL /MP240. Maapiirini virtauksella 1,45m3/h anturin virtausvastus on pienempi kuin 0,1 bar ja pykälää pienemmän anturin (nimellisvirtaus 1,5m3/h) virtausvastus on jo n. 0,2 bar. Maapiirin arvoissa en ole havainnut muutoksia mittarin asentamisen jälkeen.
Epäilen energiamittarin toimintaa lämpimässä käyttövedessä, koska suuri osa käytöstä on muutamien sekunttien pituisina pätkinä, missä ajassa anturit tuskin ehtivät kunnolla reagoida.
ATS
-
Epäilen energiamittarin toimintaa lämpimässä käyttövedessä, koska suuri osa käytöstä on muutamien sekunttien pituisina pätkinä, missä ajassa anturit tuskin ehtivät kunnolla reagoida.
ATS
Tuokin on totta, vaikka neljän sekunnin lukuvälillä saattaisi ehkä onnistuakin, mutta pelkkä määrämittaus kerrottuna lämpötilaerolla saattaa kylläkin antaa paremman kustatannuvastaavuuden.
-
Ja lähtevän lämmön näyttää ainakin C9:ssä saavan parhaiten LKV-putkesta aivan varaaajan lähdön juuresta:
(http://www.elisanet.fi/kolu/ScreenHunter_LKV_mittaus.gif)
- pinkki: LKV (poikkeaa todellisesta n. 2C)
- ruskea LKV-kierto (päällä, kun MLP/P2 päällä, tulevaisuudessa vähemmmän)
- sininen: KV (alapiikki kulutusta, tuloveden keskiarvoistus parasta, mitä rahalla saa :P )
-
Ja lähtevän lämmön näyttää ainakin C9:ssä saavan parhaiten LKV-putkesta aivan varaaajan lähdön juuresta:
- pinkki: LKV (poikkeaa todellisesta n. 2C)
- ruskea LKV-kierto (päällä, kun MLP/P2 päällä, tulevaisuudessa vähemmmän)
- sininen: KV (alapiikki kulutusta, tuloveden keskiarvoistus parasta, mitä rahalla saa :P )
Siis tiedät käytetyn veden määrän, vesijohtoverkosta tulevan lämpötilan, käyttöön menevän veden keskilämpötilan ja tuon lämmittämiseen kuluneen energian, eikä enää ei puutu kuin saatu kerroin. Olenko ymmärtänyt asian oikein?
Millaiseksi se muodostuikaan, kun kiertoakin on, olisin kovin utelias tietämään?
Vertailuksi meillä kesällä toteutuneeksi oletettua on tuolla.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4155.msg45650#msg45650
Kuinkahan nuo "rimmaavat"?
Kuitenkin ihanan kallista! Eikös vaan?
-
Siis tiedät käytetyn veden määrän, vesijohtoverkosta tulevan lämpötilan, käyttöön menevän veden keskilämpötilan ja tuon lämmittämiseen kuluneen energian, eikä enää ei puutu kuin saatu kerroin. Olenko ymmärtänyt asian oikein?
Millaiseksi se muodostuikaan, kun kiertoakin on, olisin kovin utelias tietämään?
....
Kuitenkin ihanan kallista! Eikös vaan?
Joo, mittarit on paikoillaan (vesimittari x 3, KV, LKV, LL-piiri), lämpötilat (KV, LKV, LKV kierto) ja s-mittari. Vielä kun saisin "generation-next" systeemin vihdoin asennettua (xAP), tulis muutkin ylos kuin lämpötilat :'( :'( :'(
Maapiirin lämpöero-mittauksesta voisi myös jotain päätellä COP:n putoamisesta (virtaus vakio):
- LL sykli => ero ka n. 3.7C
- LKV sykli => ero lopussa n. 2.6C (ja isompi ottoteho).
(LKV asetukset 49 +-9 astetta, MLP paluu n. 56 astetta lopussa)
(anturit kalibroitu pareittain näyttämään mahd. samaa, ei niinkään todellista)
(http://www.elisanet.fi/kolu/ScreenHunter_LL_vs_LKV_maapiri_ero.gif)
Musta: maapiirin lämpötilaero
Kunhas saan joskus :-X reaaliaikaisesti muutakin kuin lämpötilat, käännän kyllä tulokset vähän joka suuntaan (kunhan saan ensin Excel:iin :P ) ja raportoin :)
PS:
- Se se vasta kallista onkin, kun kaikki H/W asennettuna tyhjänpanttina (tosin saahan siitä tukkimiehen kirjanpidolla laskettua ledin välkkeen halutessaan :D ) .
- KV:ssä ajatus oli , että KV tulolämpö päätellään esin vuorokauden kolmen alimman ottopiikin keskiarvosta) (jos yhtään selvensi SUURIA suunnitelmia ;D
- Halpa on tässä tapauksessa riittävä menetelma - LKV:n COP:lle kun voi sen verta vähän (ja teho vain n. 4.5MWh vuodessa)
-
Olen ollut kahden vaiheilla mittaisinko pumpun tuottaman lämmön ennen vai jälkeen varaajan.
Suunniteltu pumppu Geopro SH 11 kW luokkaa. Lattialämmityspiirejä on 2 ryhmää ja lämpimällä käyttövedellä kierto.
Mittaus pumpun ja varaajan välistä:
* 2 energiamittaria
* lämpimän käyttöveden osuus jää erittelemättä
* ei mittaa koko järjestelmän hyötysuhdetta, mutta toisaalta varaajan hukkalämpö lämmittää rakennusta.
* Virtausmittari kuumalla puolella
Mikä olisi sopiva virtausanturien nimellisvirtaama, kun mittaus tapahtuu lämpöpumpun ja varaajan välistä?
Mittaus varaajan jälkeen
* Tarkka erittely eri piirien kulutuksesta
* Lattialämpöpiirissä lämpötilaero on aika pieni, joten mittaustarkkuus on huono.
Lämpimän käyttöveden kierron osuus on haastava. Kuinka tuo oikeasti kannattaisi toteuttaa, kun varaajassa ei ole vain "in sekä out" vaan myös se kierukoiden välissä oleva keskimmäinen liitos.
Yhden virtausmittarin spekseissä oli mielestäni aika kovat painevaatimukset: "Kavitaation välttämiseksi käyttöpaineen tulee olla virtauksella qp vähintään 1,5 bar ja virtauksella qs vähintään 2,5 bar. Tämä pätee lämpötiloille n. 80°C saakka". Paljonko on tyypillisen järjestelmän paine?
Kaipaan mielipiteitä siitä kumpi vaihtoehto olisi järkevämpi toteuttaa vai kaatuuko tuo jälkimmäinen vaihtoehto jo omaan mahdottomuuteensa. Ja minkälainen virtaus tuossa pumpun ja varaajan välillä on.
(http://www.aijaa.com/img/b/00980/5224360.jpg)
-
Kaipaan mielipiteitä siitä kumpi vaihtoehto olisi järkevämpi toteuttaa vai kaatuuko tuo jälkimmäinen vaihtoehto jo omaan mahdottomuuteensa. Ja minkälainen virtaus tuossa pumpun ja varaajan välillä on.
Ensinnäkin kumpaa haluat tutkia:
- Talon eri kohteiden energiankulutusta vai
- Lämpöpumpun hyötysuhdetta ja talon kokonaisenergiankulutusta.
Virtaus lasketaan kaavalla:
- m=P/(dt*c)
- m=virtaus kg/s
- P=teho kW
- dt= lämpötilaeo oC
- c= veden ominaislämpökapasiteetti = 4,2 kJ/(kg*oC)
11 kW pumpulla lämmitykseen menee n. 8,8 kW ja tulistukseen n.2,2 kW. Näistä laskien
- Lämmitys m=0,35 kg/s , lämpötilaerolla 6,0C
- Tulistus m=0,026 kg/s , lämpötilaerolla 20C
ATS
-
Auts... unohdin ihan, että tämähän on vain fysiikkaa. Aivot taitaa olla lomalla :D Kiitos avusta.
Ensimmäisenä mieleen on tullut COPin laskeminen, jotta voisi hakea pumpulle optimiparametrit. Sitten perhe kyllä huolehtii sen kaiken lämmön kulutuksesta ilman mittaamistakin :D
Jos laskin oikein, niin: Tulistukselle tulee max 0,6 mittari (90l/h) ja alaosaan 1,5 (1,26m3/h). (Laskuissa ei ole otettu huomioon veden tiheyden muutosta.)
Noita suurempia 1,5 m3/h energiamittareita on minulle tyrkytetty yhtä läjää - ovat uusia. Voisin ostaa sen erän jos sille löytyisi jälkimarkkinoita. Luulen hinnaksi jäävän noin 60 euroa.
-
Olisikin hienoa jos tuottoenergiamittauksen saisi luotettavasti tuosta kuumakaasuosuudesta, ja samasta laitteesta vielä lauhduttimenkin osuuden, kun noistakin on ollut monenlaista vääntöä 10 - 25 % välillä, niin ja se kokonaisotonkin mittaus lisäksi. Pioneerihenkeähän tuo vaatii, eikä sinänsä tuota muuta hyötyä kuin uteliaisuuden tyydyttämisen, mutta noita molempiahan meillä riittää?
Tuossa kun pääsisi lisäksi vertailemaan noiden suomi ja ruotti vaiko niiden yhdistelmä, paremmuutta.
Noiden mittarien koosta olikin ketjussa tuolla ylempänä.
Paineongelman olen itse ratkaissut sijoittamalla mittausputken kiertovesipumpun lähelle, painepuolelle, juuri tuon koht suuren virtausvastuksen vuoksi. Lisäksi tein sellaisen huomion, että pinta-anturi verrattuna virtauksessa olevaan antoi yli puolen asteen eron, pitäisi siis molemmat saada suoraan nestekosketukseen.
Kerrothan sitte uleliaille tuloksista, jos projektisi toteutuu.
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5234413.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00462/5234413.jpg[/IMG][/url]
Asennettaessa energiamittari(t) varaajan jälkeen ongelmana on käyttöveden mittaus varsinkin, jos vielä on käyttöveden kierto.
Etenkin Geoprossa varaajan ja pumpun välissä on tilaa mittausten asentamiseen.
-Vaatii kaksi mittaria
-Saadaan eriteltyä lauhduttimen ja tulistimen tehot
-Käyttöveden kulutusta tälläkään ei saada mitattua, koska esilämmitys tapahtuu varaajan alaosassa.
Energiamittari maapiiriin
-Tämä oli ainoa toimiva vaihtoehto itselleni (L-Ässä V-7.0). asennusteknisistä syistä ei ole mahdollista jälkikäteen asentaa pumpun ja varaajan väliin.
-Tarvitaan vain yksi mittari
-Koska maaneste ei ole puhdasta vettä ultraääneen perustuvat virtausmittarit eivät anna oikeaa tulosta.
-Myyjän mukaan magneettisuuteen perustuvat mittarit mittaavat tilavuusvirran oikein riippumatta nesteestä kunhan sillä on riittävä sähkönjohtavuus.
-Näidenkin mittareiden energialaskennassa oletetaan väliaineen olevan vettä, joten tarvitaan korjauskerroin, missä otetaan huomioon nesteen tiheys ja ominaislämpökerroin.
-Jotkut energiamittarit eivät ymmärrä pakkasen puolelle meneviä lämpötiloja.
ATS
-
Maapiirin mittauksesta:
- Joidenkin energiamittareiden spekseissä on sanottu, että dT pitää olla > 3
- Negatiiviset lämpötilat saa vastusmittaukseen perustuvissa mittareissa huijattua lisäämällä anturien (esim PT100) kanssa sarjaan samansuuruiset (tarkkuus)vastukset. Tällä siis skaalataan lämpötilat esimerkiksi 10 astetta korkeammiksi, mutta dT ei muutu.
- Mikäli keruupiirin virtaus on vakio (siis toisin kuin Thermiassa) voidaan nesteen ominaisuuksista johtuva korjaus tehdä lisäämällä "korjausvastus" kylmän puolen lämpötila-anturin kanssa sarjaan. (Eli mitattava lämpötilaero pienenee - oletan siis, että keruupiirissä on esim kossua, jolla on puhdasta vettä pienempi lämpökapasiteetti, jolloin mittarille pitää näyttää todellisuutta pienempi dT.)
- Voi sen mittarin oikeasti kalibroidakin keruupiirin nesteelle 8-)
-
Piakkoin käyttökunnossa olevaa MLP:tä varten olen hankinut 3v-kwh mittarin- ja vesimittarin S0 impulssilähdollä.
Onkohan oheisesta adapterista (ks. linkki) apuja, kun haluaisin käpistellä kulutuslukuja vs. aika, eli exceliin pitäisi saada tieto mikä ollut sähkön- ja veden kulutus per päivä (/viikko).
Linkki edulliseen adapteriin; http://www.pcsensor.com/index.php?_a=viewProd&productId=64&review=write&added=1
Oheinen värkki vaatinee siis softan ja PC:n käynnissäolon koko ajan(?). Fiksuinta olisi jos löytyisi hardis, joka kerää muistiinsa dataa kulutuksista sisäiseen muistiin ja sen voi ladata PC:lle kun itselle sopii, löytyyköhän tälläisiä aparaatteja?
-
Fiksuinta olisi jos löytyisi hardis, joka kerää muistiinsa dataa kulutuksista sisäiseen muistiin ja sen voi ladata PC:lle kun itselle sopii, löytyyköhän tälläisiä aparaatteja?
Yksi mahdollisuus on Alix minitietokone.
http://www.pcengines.ch/alix.htm
http://www.alix-box.info/wiki/index.php/Main_Page
Laite on x86 pohjainen pc, ja siihen voi asentaa linuxin tai riisutun windows xp käyttöjärjestelmän. Koneessa ei ole kiintolevyä, vaan muistikortti. Laitteen hyvä puoli on että se kuluttaa sähköä alle 10W teholla. Huono puoli on että se maksaa noin 100 euroa.
Sheevaplug voisi olla myös sopiva http://en.wikipedia.org/wiki/SheevaPlug
-
Linkki edulliseen adapteriin; http://www.pcsensor.com/index.php?_a=viewProd&productId=64&review=write&added=1
Oheinen värkki vaatinee siis softan ja PC:n käynnissäolon koko ajan(?).
Meille tekniseen tilaan tulee jokatapauksessa WHS, joka hoitaa koko talon, tallin ja wlanin tiedonjakamisen yms. huvitukset. Siihen saisi oikein mukavasti tökättyä usb-porttiin tuon adapterin.
Adapterissa lienee siis yksi minijakki (3,5mm) johon sensorin voi tyrkätä? Miten menetellään, kun haluaan lisää sensoreita? Pitääkö johonkin väliin sitten vain tyrkätä naarasjakkeja?
-
Adapterissa lienee siis yksi minijakki (3,5mm) johon sensorin voi tyrkätä? Miten menetellään, kun haluaan lisää sensoreita? Pitääkö johonkin väliin sitten vain tyrkätä naarasjakkeja?
Mulle on postissa tulossa (ollut jo pari viikkoa matkalla) tuollainen PCSensorin kahden lämpötila-anturin setti. USB-adapterissa on kaksi 3,5mm reikää ja jakajilla saa lisättyä antureita. Pitäis olla ihan standardi 1-wire-systeemi, jossa rj-liittimet korvattu audio-mallisilla.
-
Olisiko kenelläkään tiedossa yksinkertaista ja yksinomaista käynnistyskertalaskuria (IVT C9)? Sellainen riittäisi meikäläiselle.
-
Adapterissa lienee siis yksi minijakki (3,5mm) johon sensorin voi tyrkätä? Miten menetellään, kun haluaan lisää sensoreita? Pitääkö johonkin väliin sitten vain tyrkätä naarasjakkeja?
Mulle on postissa tulossa (ollut jo pari viikkoa matkalla) tuollainen PCSensorin kahden lämpötila-anturin setti. USB-adapterissa on kaksi 3,5mm reikää ja jakajilla saa lisättyä antureita. Pitäis olla ihan standardi 1-wire-systeemi, jossa rj-liittimet korvattu audio-mallisilla.
Nyt on tulossa tuo aiemmin mainitsemani adapteri (kwh-mittarin ja vesimittarin lukua varten), sekä edellä MH9:n mainitsema lämpöanturi kaivoveden lämpötilan seurantaan. Mielenkiintoista nähdä kaivon lämpöjen kehitys vs. ulkolämpö, koska ei osunut pora vesisuoneen, eli ns. kuivakaivo kyseessä.
Onko suosituksia ilmaissoftista em datan luentaan?
-
Onko suosituksia ilmaissoftista em datan luentaan?
Windows-puolella LogTemp
http://www.mrsoft.fi/ohj01.htm
-
Tervehdys,
tarve olisi päästä seuraamaan talon sähkönkulutusta reaaliaikaisesti.
Ketjussa muutama vinkki onkin, mutta kaipaisin silti hyvää ja helppoa toimivaa ratkaisua.
Itse olen päättänyt, että tuo toteutetaan siten, että optinen lukija mittaamaan sähkömittarin välähdyksiä. Teknisessä tilassa on kuitenkin läppäri 24/7 päällä etäyhteydellä joten tuo olisi juuri sopiva.
Mikä olisi helppo ja hyvä lukija, mallia asennus ilman työkaluja :).
Tätä olen vähän kytännyt, http://www.currentcost.com/product-envir.html tulisi jopa "hieno" etäyksikkö mukana, (tämä ei ole kyllä välttämätön), mutta mittariin on vasta optinen lukija kehitteillä, tullee joskus jos tulee.
-
Kannattaisi ottaa yhteyttä omaan sähkön jakeluyhtiöön ja kysyä teille tulevasta etäluettavasta kwh-mittarista että onko siitä saatavissa reaaliaikaista kulutustietoa,joko suoraan mittarin näytöltä tai netin kautta sähköyhtiön sivuilta.
Noista on erilaista tietoa liikkeellä mutta joidenkin lähteiden mukaan reaaliaikainen kulutusnäyttö olisi mahdollista.
Jos kuitenkin päätät hommata omat laitteet niin tiettyyn tarkkuuteen pystyy muutaman kympin hintainen Wattson+3kpl mitta-antureita(virtamuuntaja klipsiä).Verkkokaupoissa myynnssä.
Wattsonin ominaisuuksista.
http://www.stok.fi/pdf_t/Energian%20tosiaikainen%20monitorointipalvelu%20Web-Keruu%20loppuraportti_lopullinen-2011-04-13-WEB.pdf
3.3.1 Sähkön mittaaminen
Web-Keruu -järjestelmässä asunnon sähköenergian teho mitataan sähköyhtiön mittarin ja
varsinaisen sähkökeskuksen välissä. Mittarina käytetään ”Do-it-yourself Kioto Wattson”2-merkkistä
kulutusmittaria. Wattson-mittari mittaa kolmivaihejohtimien ympärille asennettavilla virtamuuntimilla
johtimissa kulkevaa virtaa 3 tai 12 sekunnin välein. Tiettynä ajankohtana mitattu virta muutetaan
hetkelliseksi sähkötehoksi, joka esitetään käyttäjälle. Sähkötehon laskemiseksi pitää kuitenkin
tuntea myös johtimen jännite, sekä se kuinka johtimessa kulkeva jännite ja virta muuttuvat ajan
suhteen (ns. vaihekulma). Wattson-mittari ei mittaa jännitettä eikä vaihekulmaa, eikä näin ollen voi
antaa tarkkaa arvoa sähkötehosta.
Wattson on kuitenkin edullinen ja helposti paketoitava ratkaisu, joka antaa käyttäjälle lyhyellä
viiveellä suuntaa-antavaa tietoa sähkön kulutuksesta ja ennen kaikkea siitä, miten sähkönkulutus
vaihtelee eri vuorokauden aikoina. Wattsonilla mitattu kulutus ei kuitenkaan koskaan vastaa
kiinteistön pääsähkömittarin lukemaa, johon laskutus perustuu.
Virtamuuntimien lähetinyksikkö lähettää mittaustuloksen langattomasti Wattson-järjestelmän
näyttölaitteelle. Näyttölaite kykenee itsenäisesti tallentamaan keskiarvotietoja, jotka on mahdollista
lukea PC-tietokoneella ja välittää edelleen Wattson-foorumiin Internetissä.
Jos halutaan tarkkaa näyttöä niin eräs laadukas vaihtoehto voisi olla ABB:n Delta Plus.
http://www05.abb.com/global/scot/scot209.nsf/veritydisplay/80defa2855fba4b0c2256eb300351c1f/$file/delta1fi04_04.pdf
-
Kannattaisi ottaa yhteyttä omaan sähkön jakeluyhtiöön ja kysyä teille tulevasta etäluettavasta kwh-mittarista että onko siitä saatavissa reaaliaikaista kulutustietoa,joko suoraan mittarin näytöltä tai netin kautta sähköyhtiön sivuilta.
Noista on erilaista tietoa liikkeellä mutta joidenkin lähteiden mukaan reaaliaikainen kulutusnäyttö olisi mahdollista.
Jos kuitenkin päätät hommata omat laitteet niin tiettyyn tarkkuuteen pystyy muutaman kympin hintainen Wattson+3kpl mitta-antureita(virtamuuntaja klipsiä).Verkkokaupoissa myynnssä.
Wattsonin ominaisuuksista.
http://www.stok.fi/pdf_t/Energian%20tosiaikainen%20monitorointipalvelu%20Web-Keruu%20loppuraportti_lopullinen-2011-04-13-WEB.pdf
3.3.1 Sähkön mittaaminen
Web-Keruu -järjestelmässä asunnon sähköenergian teho mitataan sähköyhtiön mittarin ja
varsinaisen sähkökeskuksen välissä. Mittarina käytetään ”Do-it-yourself Kioto Wattson”2-merkkistä
kulutusmittaria. Wattson-mittari mittaa kolmivaihejohtimien ympärille asennettavilla virtamuuntimilla
johtimissa kulkevaa virtaa 3 tai 12 sekunnin välein. Tiettynä ajankohtana mitattu virta muutetaan
hetkelliseksi sähkötehoksi, joka esitetään käyttäjälle. Sähkötehon laskemiseksi pitää kuitenkin
tuntea myös johtimen jännite, sekä se kuinka johtimessa kulkeva jännite ja virta muuttuvat ajan
suhteen (ns. vaihekulma). Wattson-mittari ei mittaa jännitettä eikä vaihekulmaa, eikä näin ollen voi
antaa tarkkaa arvoa sähkötehosta.
Wattson on kuitenkin edullinen ja helposti paketoitava ratkaisu, joka antaa käyttäjälle lyhyellä
viiveellä suuntaa-antavaa tietoa sähkön kulutuksesta ja ennen kaikkea siitä, miten sähkönkulutus
vaihtelee eri vuorokauden aikoina. Wattsonilla mitattu kulutus ei kuitenkaan koskaan vastaa
kiinteistön pääsähkömittarin lukemaa, johon laskutus perustuu.
Virtamuuntimien lähetinyksikkö lähettää mittaustuloksen langattomasti Wattson-järjestelmän
näyttölaitteelle. Näyttölaite kykenee itsenäisesti tallentamaan keskiarvotietoja, jotka on mahdollista
lukea PC-tietokoneella ja välittää edelleen Wattson-foorumiin Internetissä.
Jos halutaan tarkkaa näyttöä niin eräs laadukas vaihtoehto voisi olla ABB:n Delta Plus.
http://www05.abb.com/global/scot/scot209.nsf/veritydisplay/80defa2855fba4b0c2256eb300351c1f/$file/delta1fi04_04.pdf
Nuo Wattsonin tapaiset anturit voi unohtaa, niistä on täälläkin paljon juttua että eivät näytä oikein. Paikallinen, eli Vattenfall toimittaa kyllä hienoa sähkökäppyrää, mutta muutaman päivän viiveellä, ehkä heidänkin palvelu joskus menee reaaliaikaiseksi.
En nyt hae erillistä mittaria, kuten tuo Delta Plus varmaan on, vaan lukijaa jo taulussa olevalle sähköyhtiön mittarille.
-
Itse olen päättänyt, että tuo toteutetaan siten, että optinen lukija mittaamaan sähkömittarin välähdyksiä. Teknisessä tilassa on kuitenkin läppäri 24/7 päällä etäyhteydellä joten tuo olisi juuri sopiva.
Mikä olisi helppo ja hyvä lukija, mallia asennus ilman työkaluja :).
Valmiista pakettiratkaisuista en ole kuullut.
Itselläni on tuollainen "Passiv LED Detektor" välkkynyt hyvällä fiiliksellä jo pian kolme vuotta:
http://www.sparel.se/shop/emc-all.asp
Kytketään 1-wire verkkoon, jonka tekemiseen tarvitset Counterin (ks. http://www.hobby-boards.com/catalog/product_info.php?cPath=22&products_id=42) sekä usb tai sarjaportti-adapterin ja pätkän ohutta sähköjohtoa. Tietokoneeseen 1-wire ohjelmiston. Ruuvimeisseliä joutuu käyttämään ja sähköjohtojen eristeitä kuorimaan. Led-detektori pysyy kiinni sähkömittarissa ilmastointiteipillä.
Edit: ja kun otan silmän käteeni ja katson tarkemmin, niin tuossa sparel myymälän sivulla on ensimmäisenä "Paket med LED detektor med inbyggd temperaturgivare och Controller." Siinä on siis kaikki tarvittavat osat.
-
Oma viritykseni, jota on kopioitu 100% onnistumisprosentilla ainakin viiteen eri kohteeseen on seuraava:
* 1-wire-väyläsovitin PC:n perään (minulla USB-sovitin Linux-serverissä ja OWFS)
* 1-wire-väylässä paristovarmennettu GP1 laskuri (http://www.homechip.com/catalog/product_info.php?cPath=27&products_id=140)
* laskuriin kiinni yksi fototransistori (BPW14A:ta on käytetty näissä, hinta n. 1 euro)
* fototransistori kiinnitetty soveltuvalla tavalla vilkkuvan kulutusledin kohtaan mittaritaulun ulkopuolelle
Itsellä tuo kiinnitys on n. 4cm*4cm vanerinpalaan keskelle porattu transistorin kokoinen reikä, jossa transistori kiinni. Vaneri teipattu sähkömittarin naamaan sähköteipillä niin, että pysyy.
(http://olammi.iki.fi/olammi/ka_sahko.jpg)
Kuvaajia ja kulutusta voi sitten seurata absoluuttisesta laskurilukemasta tai vaikka taloLoggeria ja taloLoggerGraphia hyödyntäen seuraavanlaisista reaaliaikaisista kuvaajista:
(http://olammi.iki.fi/olammi/sahko_20110817.png)
Noita 1-wire-lukusoftia ja graafijuttuja on erilaisia eri käyttöympäristöihin. Samoin komponenttivaihtoehtoja. Ylläolevat kuvaavat vain omaa viritystäni, jota on onnistuneesti monistettukin.
-
Onko sinulla olammi tuo vilkkuvalo näkyvää valoa?
Itsellä on Actaris merkkinen mittari (malli ace3000) joka vilkuttaa näkymättömästi (kameralla kun katsoin niin kyllä siellä jotain välkettä näkyy)
Soveltuukohan tuollainen fototransistori tuohon, vai pitääkö pyytää ottamaan s0 ulostulo ulos tuolta mittarista
1000imp/kwh tuon pitäisi vilkkua, ainakin päällä olevan tekstin mukaan.
Miten tuo Talologgergraphissa pitäisi tehdä, jos oletetaan että se toimii ja lukema kasvaa kantaan?
-
Onko sinulla olammi tuo vilkkuvalo näkyvää valoa?
On näkyvää, mutta se ei välttämättä ole kovin iso ongelma. Noita transistoreja kun on paljon erilaisia ja ovat kyllä pääosin herkkiä myös IR-valolle.
1000imp/kwh tuon pitäisi vilkkua, ainakin päällä olevan tekstin mukaan.
Miten tuo Talologgergraphissa pitäisi tehdä, jos oletetaan että se toimii ja lukema kasvaa kantaan?
Talologgergraphissa on kuvaajan tyyppi COUNTER, joka laskee kannassa olevan sarakkeen keskimääräisen kasvun sekuntia kohti. COUNTER-kuvaajalle sitten annetaan sopiva kerroin, jos esim. halutaan muuntaa sekunnissa tulleet pulssit sähkötehoksi.
Esim. jos olisi tuollainen 1000 laskuriarvoa / kWh sarake (sarake kannassa nimeltä kwh_counter) ja haluttaisiin TaloLoggerGraphissa esittää keskimääräistä sähkötehoa mittausvälillä sinisellä viivalla, niin kuvaaja konfiguroitaisiin seuraavasti:
@SERIES = COUNTER:kwh_counter:sähköteho:blue:1:3.6
Kerroin 3.6 saadaan tässä tapauksessa seuraavasti:
- TaloLoggerGraph laskee kannasta mittausvälin pulssimäärä / kuluneet sekunnit = pulssia/sek (merkitään tätä X).
- Tunnissa on 60*60=3600 sekuntia, joten mittausvälin pulssitiheydellä tunnissa välähtäisi 3600 * X kertaa.
- 1000 pulssia on 1 kWh, joten (3600 * X pulssia/h) / 1000 pulssia/kWh = 3.6 * X kW on sähköteho mittausvälillä kilowatteina.
-
Kiitoksia selvennyksestä varsinkin tuon talologgerGraphin suhteen, dualcounteri ja fotodiodi tilattu nyt alkuun. Saapas nähdä miten pelittää.
Loggerikone otti ja kärähti tuossa kesän ukkosissa (kuten myös geopron ouman),ei muuta kun uutta rakentelemaan.
Onneksi datat ja confit oli tallessa ::)
Vesa
-
minkäslaisilla kWh mittareilla viimeisimmät toteutukset on tehty ?
-
Mistä nopeasti fototransistori/diodi sähkömittarin vilkkuvaa ledia tutkimaan?
Kävisikö vaikkapa tämä? www.ebay.com/itm/170422999871
-
Mistä nopeasti fototransistori/diodi sähkömittarin vilkkuvaa ledia tutkimaan?
Lähimmästä RTV-huollosta saattaa saada heti mukaan.
Jos on aikaa odottaa päivä tai pari, niin:
http://www.vekoy.com/
http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php
-
Ei niin kova kiire ole, etteikö jostain kotimaisesta verkkokaupsta tilailis. Käviskö sitten vaikkapa näistä mikä tahansa? http://www.vekoy.com/advanced_search_result.php?keywords=foto&x=0&y=0
Tulee kyllä fotodiodille hintaa, bebekissä toimituskulut bauttiarallaa 10e ja vekoyssa 7e. Ei kellään olisi ylimääräistä pistää postilla tulemaan?
Onko kytkentä sitten kaikessa yksinkertaisuudessaan vain ja ainoastaan fotodiodin karvoista johdot dualcounterille?
-
Onko kytkentä sitten kaikessa yksinkertaisuudessaan vain ja ainoastaan fotodiodin karvoista johdot dualcounterille?
Tämä kiinnostaisi myös minua, sillä saamme näinä päivinä etäluettavan sähkömittarin.
Mistä löytyisi halvalla Logtemp-yhteensopivat sähkönkulutusmittalaitteet?
Käyvätkö esim:
http://www.hobby-boards.com/store/products/Dual-Counter.html
ja
http://www.hobby-boards.com/store/products/SFH203P-Photodiode.html
?
Mihinkään kovin syvälliseen virittelyyn ei löydy aikaa eikä osaamista, joten homman täytyisi onnistua lähes plug-and-play :)
-
Mulla on näin: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2791.msg30128#msg30128
-
Kiitos tiedoista, dual counter tilattu.
Android puhelimen käyttäjät voivat myös leikkiä ilmaisella Energy Meter (Jon Lennersten) -ohjelmalla. Se laskee kulutuksen sähkömittarin ledin ja puhelimen kameran avulla. Tuloksen saa joko hetkellisen lukeman tai kuvaajan muodossa.
-
Tällainen viritys siitä sitten tuli:
(http://www.parnet.fi/~alex/kuva/dualcounter.jpg)
Kytkentä on käyttöjännitteen syötöllä ja säätövastuksella varustettu versio zeniittin esimerkistä.
PT331C näyttäisi toimivan hyvin Fortumin Telvent Echelon mittarin kanssa.
Logtemp ilmoittaa kulutuksen harmittavasti tunnin keskiarvona. Näin yksittäisen laitteen vaikutusta kulutukseen on vaikea havaita.
Saakohan tuota aikaa jotenkin lyhennettyä? Tai löytyykö ko. ominaisuus jostakin toisesta seurantasoftasta?
-
Tekeeköhän tuollaisella mitään ? Asennus voi olla hankalaa.
http://www.clasohlson.com/fi/Langaton-sähkönkulutusmittari-Efergy-e2/Pr364500000#moreinfo
-
Vuosi sitten laitoin tuollaasen mittaamaan kokotalon kulutusta. n.500kw/h putosi käyttösähkön kulutus edelliseen vuoteen nähden. Eli kun tiedostaa mitä mnee, käy herkemmin sammuttamassa turhaan päällä olevat sähkön syöjät. Nyt kun tuli MLP, sain heti kiinni, kun kone käytti sähkövastuksia desifiointiin.
-
Tekeeköhän tuollaisella mitään ? Asennus voi olla hankalaa.
http://www.clasohlson.com/fi/Langaton-sähkönkulutusmittari-Efergy-e2/Pr364500000#moreinfo
Tuosta mittarimallista on foorumilla kyselty aiemminkin. Itse kiertäisin kaukaa, jos haluaisin luotettavaa kulutusseurantaa. Mittauskin tapahtuu ilmeisesti pelkän virran perusteella, jolloin cosfiin vaikutus jää huomioimatta. Eli ei kovinkaan tarkka maalämmityskäyttöön.
-
Asiahan riippuu siitä mitä hakee. Jos hakee sekuntti sekuntilta tarkkaa kulutus dataa, värkki on totaalisen väärä. Mutta jos haluaa olla hajulla hetkellisestä kulutuksesta noin niinkuin suurin piirtein, siinä tapauksessa aivan mainio.
Itsellänikin on hakusessa tarkka kulutus mittari, kun on tulossa energia mittari MLP:uun, sais sitten laskettua COP:n. Tuohon tarkoitukseen efergy on kelpaamaton.
-
Asiahan riippuu siitä mitä hakee. Jos hakee sekuntti sekuntilta tarkkaa kulutus dataa, värkki on totaalisen väärä. Mutta jos haluaa olla hajulla hetkellisestä kulutuksesta noin niinkuin suurin piirtein, siinä tapauksessa aivan mainio.
Itsellänikin on hakusessa tarkka kulutus mittari, kun on tulossa energia mittari MLP:uun, sais sitten laskettua COP:n. Tuohon tarkoitukseen efergy on kelpaamaton.
Jos reiluun sataseen saa KUNNOLLISEN mittari asennettuna pumpputoimituksen yhteydessä niin kannattaako näihin "ite tein ja säästin" -purkkavirityksiin ruveta?
Vaikka olenkin vain tavallinen inssi enkä mikään eko- tai mikälienomi niin todennäköisesti pystyn luettelemaan ainakin 5 asiaa, joissa voi saavuttaa ihan todellisiakin säästöjä. Enkä nyt tarkoita MLP-säätöä COP 3,56:sta 3,49:ään. ;D
-
Asiahan riippuu siitä mitä hakee. Jos hakee sekuntti sekuntilta tarkkaa kulutus dataa, värkki on totaalisen väärä. Mutta jos haluaa olla hajulla hetkellisestä kulutuksesta noin niinkuin suurin piirtein, siinä tapauksessa aivan mainio.
Itsellänikin on hakusessa tarkka kulutus mittari, kun on tulossa energia mittari MLP:uun, sais sitten laskettua COP:n. Tuohon tarkoitukseen efergy on kelpaamaton.
Jos reiluun sataseen saa KUNNOLLISEN mittari asennettuna pumpputoimituksen yhteydessä niin kannattaako näihin "ite tein ja säästin" -purkkavirityksiin ruveta?
Vaikka olenkin vain tavallinen inssi enkä mikään eko- tai mikälienomi niin todennäköisesti pystyn luettelemaan ainakin 5 asiaa, joissa voi saavuttaa ihan todellisiakin säästöjä. Enkä nyt tarkoita MLP-säätöä COP 3,56:sta 3,49:ään. ;D
Varmastihan monelle kulutuksesta kiinnostuneille pumpun asennuksen yhteydessä asennetaan KUNNOLLINEN mittari pumpun syöttöön kuten myös meillä, vaikka minultakin diplomi- puuttuukin. Tarkalla mittarilla tarkoitin mittaria, joka ottaa ja tallettaa riittävällä resoluutiolla kulutuksen. Se puuttuu kun en halua käyttää PC:tä 24/7. Mitä taas tulee tuotetun energian mittaamiseen vs. otettu, se on vain henkilökohtainen perversio/halu saada tietää pumpun perffistä jotakin.
Energian säästäminen ei taasen vaadi kuin pikkasen maalaisjärkeä.
Ite hommasin tuon efergyn jo ennen aikaa maalämmitystä, notta pääsen hajulle mitä missäkin energiaa palaa ja sitä kautta sain asumiseen liittyvän käyttösähköä puristettua pienemmäksi. Ei sen avulla pumppua optimoida eikä ole tarkoituskaan.
Ilmeisesti pukkasin kommenttini väärään ketjuun, jos alkuperäinen kysymyksessä haluttiin tietää kelpaako pumpun todellisen kulutuksen mittaamiseen. Tarkoitus oli vain jakaa oma kokemus ko. kapistuksesta.
-
No näkeehän tolla efergyllä käynnistysten määrät ja yms. nippellitietoo.
Wattsonii on kyllä vähän ikävä vieläkin kun se anto aika kivasti infoo jos vertaa tohon efergyyn. Puolensa kummallakin.
COPit taas lasketaan virtauksista eikä kwh mittarilta.
Nimimerkki mikälieremonttimies :)
-
COPit taas lasketaan virtauksista eikä kwh mittarilta.
Nimimerkki mikälieremonttimies :)
Jep. Pumppu kertoo anntetun tehon, kunhan virtausmittari on siihen asennettu ja sähkömittari ottotehon. Tuostahan sen COP saa sitten kätevästi, ei aivan tarkkaa arvoa. Kait oikeaan COP-arvoon tarttis tietää maasta otettu teho.
-
Klippan: Oliko tuo Efergyn mittari vaikea asentaa ?
Pitäisi vanhempien taloon jokin tuollainen laittaa, jotta pääsisi selville sähkönkulutuksen kummallisista muutoksista noin tunti ja päivätarkkuudella.
-
Jos on etäluettava kwh-mittari niin kannattaa tarkistaa sähkönmyyjän nettisivuilta olisiko graafista kulutusseurantaa tarjolla.
Tässä esimerkki Kymenlaakson Sähkön sivuilta meidän vrk ja tunti kulutuksia
http://aijaa.com/NqgNFh
-
Klippan: Oliko tuo Efergyn mittari vaikea asentaa ?
Pitäisi vanhempien taloon jokin tuollainen laittaa, jotta pääsisi selville sähkönkulutuksen kummallisista muutoksista noin tunti ja päivätarkkuudella.
Riippu vähän paikasta jonne laittaa virranmittaus "kourat". Mulla on yhmäkeskus, jossa oli tilaa laittaa anturit. Esim työkaveri ei niitä kuulemma saanut sopimaan ilman sähkäriä. En kyllä suosittele itse laittamaan jollei ole hajukaan mitä ryhmäkeskuksesta voi vastaan tulla. Jos nyt olisin itse vastaavaa laitetta hommaamassa, ostaisin Fortum kotinäyttö tyylisen mittarin, joka lukee led:ä.
Efergy näyttää hetkellistä kulutusta muutaman sekunnin tarkkuudella ja tietokoneelle siiretystä datasta näkee tunnin tarkkuudella.
-
Klippan: Oliko tuo Efergyn mittari vaikea asentaa ?
Pitäisi vanhempien taloon jokin tuollainen laittaa, jotta pääsisi selville sähkönkulutuksen kummallisista muutoksista noin tunti ja päivätarkkuudella.
Riippu vähän paikasta jonne laittaa virranmittaus "kourat". Mulla on yhmäkeskus, jossa oli tilaa laittaa anturit. Esim työkaveri ei niitä kuulemma saanut sopimaan ilman sähkäriä. En kyllä suosittele itse laittamaan jollei ole hajukaan mitä ryhmäkeskuksesta voi vastaan tulla. Jos nyt olisin itse vastaavaa laitetta hommaamassa, ostaisin Fortum kotinäyttö tyylisen mittarin, joka lukee led:ä.
Efergy näyttää hetkellistä kulutusta muutaman sekunnin tarkkuudella ja tietokoneelle siiretystä datasta näkee tunnin tarkkuudella.
Onko tuossa Efergyssä siis laskuri, jonka saa asennettua näyttämään maalämpöpumpun käynnistyskerrat?
Omasta IVT:stäni näen kyllä käyntitunnit, lisäenergiat ym. sekä kakkosmittarista mlp:n kulutuksen, mutta käynnistyskertoja ei sieltä saa.
-
Onko tuossa Efergyssä siis laskuri, jonka saa asennettua näyttämään maalämpöpumpun käynnistyskerrat?
Omasta IVT:stäni näen kyllä käyntitunnit, lisäenergiat ym. sekä kakkosmittarista mlp:n kulutuksen, mutta käynnistyskertoja ei sieltä saa.
Ei ole.
Efergyllä on helppoa tarkastella hetkellistä kulutusta näytöltä ja tunnin resoluutiolla pc:n avulla.
-
Onko tuossa Efergyssä siis laskuri, jonka saa asennettua näyttämään maalämpöpumpun käynnistyskerrat?
Omasta IVT:stäni näen kyllä käyntitunnit, lisäenergiat ym. sekä kakkosmittarista mlp:n kulutuksen, mutta käynnistyskertoja ei sieltä saa.
Ei ole.
Efergyllä on helppoa tarkastella hetkellistä kulutusta näytöltä ja tunnin resoluutiolla pc:n avulla.
Kiitoksia "klippan". Ei taida sitten löytyä mitään valmista laitetta siihen käynnistyskertojen laskentaan.
-
Onnistuisikohan 1-wire väylään saatavalla laskurikortilla. Vaatii tietenkin PC-adapterin sekä Log Temp ohjelman.
-
Ei taida sitten löytyä mitään valmista laitetta siihen käynnistyskertojen laskentaan.
Googlella haku pulssilaskuri ;)
esim tuollainen
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=36-619-75
-
Ei taida sitten löytyä mitään valmista laitetta siihen käynnistyskertojen laskentaan.
Googlella haku pulssilaskuri ;)
esim tuollainen
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=36-619-75
Tuollaisen tosiaan jopa näin paikallisessa alan kaupassa mallikappaleena DIN-kiskoon kiinnitettynä, mutta tietoja ei myyjä siitä pystynyt antamaan niin minkäänlaisia. Edes syöttöjännitettä tms.
Olettaisin että tuollainen kuvan mukainen laite saisi sen impulssinsa jännitteen muodossa kompressoriin menevästä johtimesta käynnistyksen yhteydessä?
Ongelma on vain se C9:n sisäkaluihin käsiksi pääseminen, siihen kun näyttäisi tarvittavan jopa murtomiehen taitoja. Jätän sen kyllä tekemättä.
Pääkeskuksessa tehtäviin kytkentöihin taas rohkeus ja uskoakseni taitokin riittäisi, mutta siellähän on jatkuvasti jännite päällä pumpulle lähtevässä syöttökaapelissa. Pumpun käynnistyessä alkaa tietysti virta kulkea johtimessa, mutta antaako se tarvittavan impulssin laskimelle, on arvoitus. Keskuksessa oleva tehovahtihan nuuskii virtamuuntajilla ulkoa tulevan syöttökaapelin virtoja. Mahtaisiko olla laskureita, jotka toimisivat sillä periaatteella?
-
http://www.ebay.co.uk/itm/230-Volt-Mechanical-Counters-6-Position-Places-230V-AC-Tamura-E607B10AC230-New-/290786693860?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item43b43cd2e4
Tuossa hieman huokeampi laskuri Amerikan-Topilta. Aikoja sitten muutaman noita tilasin, vaan eipä ole itekseen menneet pumpun keskukseen. Testasin sen verran että jos pitää laskuria tunnin jännitteessä kiinni lämpenee kotelo hiukan käden lämpöä enemmän. Vetohidastettu rele olisi varmaan asiallista laittaa tuon ohjaukseen ja pieni sulake myös.
-
Niin, tietääkö joku toimiiko tuollainen pulssilaskuri kompressorin jännitteeseen kytkettynä. Eli toisin sanoen tunnistaako se esim. 2 tunnin kestoisen jännitteen yhdeksi pulssiksi. Yleensähän kait nuo ohjauspulssit on jotain millisekunteja. Itselläni on kokemusta ainoastaan käyttötuntilaskureista.
Saako joku selvän mikä värkki tuo jenkkimalli on?
-
Tuo jenkki malli laskee käyntijakson yhdeksi pulssiksi. Kun jännite kytketään, kääntyy seuraava numero puoliksi näkyviin ja kun jännite katkaistaan kääntyy numero kokonaan näkyviin.
Itse ajattelin laittaa laskurille ohjauksen vetohidastetun avautuvan koskettimen kautta, niin ei laskurin kela lämpene turhaan.
-
Tuo jenkki malli laskee käyntijakson yhdeksi pulssiksi. Kun jännite kytketään, kääntyy seuraava numero puoliksi näkyviin ja kun jännite katkaistaan kääntyy numero kokonaan näkyviin.
Itse ajattelin laittaa laskurille ohjauksen vetohidastetun avautuvan koskettimen kautta, niin ei laskurin kela lämpene turhaan.
Näennäistehoa se näköjään haukkaa 4,37 VA. Pätötehoa ei ilm. noinkaan paljoa. Jos laittaa vetohidasteisen releen kautta pitäisi kait laittaa sulkeutuvan (normal open) kärjen kautta ja aika asetella pienemmäksi kuin lyhin mahdollinen käyntijakso. Muuten jää lyhyet käyntijaksot huomioimatta.
-
Ajattelin laittaa näin:http://aijaa.com/NpLWwK
-
Ajattelin laittaa näin:http://aijaa.com/NpLWwK
ok, noinhan se toimii. Pitänee kanssa alkaa haeskeleen sopivaa laskuria. Toimisikohan suoraan kompuran kontaktorin avautuvalta apukärjeltä. Laskuri ehtinee saada riittävän impulssin ennen kärjen avautumista?
-
Rohkaisin mieleni ja riisuin C9:ää sen verran että sain kompressorin kontaktorin esiin ja sieltä sitten johdotuksen yksinkertaiseen sulkeutuvaan releeseen. Releen, DIN-kiskoon kiinnitettävän kannan ja AA-paristolla toimivan laskurin sain paikallisesta alan kaupasta yhteishintaan 47 euroa.
Laskuri on digitaalinen ja patterin väitetään kestävän 8 vuotta.
Laite on nyt ollut käytössä 26.10. alkaen, ja keskimäärin on käynnistyskertoja ollut 34 vuorokaudessa.
-
Laite on nyt ollut käytössä 26.10. alkaen, ja keskimäärin on käynnistyskertoja ollut 34 vuorokaudessa.
Aika paljon...
-
Laite on nyt ollut käytössä 26.10. alkaen, ja keskimäärin on käynnistyskertoja ollut 34 vuorokaudessa.
Tarkistas jotenkin tuosta laskurista että lisää vain yhden numeron yhden käyntijakson aikana.
Siis yksi numero lisää yhden käynnistyksen ja pysäytyksen osalta.
Eihän laskuri tee yhden numeron lisäystä kun kompressori käynnistyy ja toisen kun kompressori pysähtyy?
Sellaisiakin pulssilaskureita on olemassa jotka mittaa pulssin nousevalta ja laskevalta reunalta mutta käynnityskertalaskurina ne näyttää tuplaten käynnistyskerrat
-
Laite on nyt ollut käytössä 26.10. alkaen, ja keskimäärin on käynnistyskertoja ollut 34 vuorokaudessa.
Tarkistas jotenkin tuosta laskurista että lisää vain yhden numeron yhden käyntijakson aikana.
Siis yksi numero lisää yhden käynnistyksen ja pysäytyksen osalta.
Eihän laskuri tee yhden numeron lisäystä kun kompressori käynnistyy ja toisen kun kompressori pysähtyy?
Sellaisiakin pulssilaskureita on olemassa jotka mittaa pulssin nousevalta ja laskevalta reunalta mutta käynnityskertalaskurina ne näyttää tuplaten käynnistyskerrat
Yhdellä se lukema aina kasvaa per käyntikerta. Näin vakuutti myyjä ja niin sanotaan myös asennusohjeessa. Kokeilinkin toimminnon ennen kuin aloin kasata viritelmää.
Laskuri on nimeltään AHD-880 ja sitä oli kaupassa vain yksi näytekappale seinässä, mutta jostain laatikon pohjalta löytyi vielä alkuperäinen pakkaus ja sieltä asennusohje. Laitteen napoihin piti kytkeä yksi virtapiiri jonka rele sulki virtaa saadessaan, ja toinen painonapilla suljettava piiri nollausta varten.
Helkkarin usein pumppu kyllä käynnistyy, mutta se taitaa olla patteritalossa yleinen ominaisuus, kun minkäänlaista lisävaraajaa ei ole.
-
Onko tuossa Efergyssä siis laskuri, jonka saa asennettua näyttämään maalämpöpumpun käynnistyskerrat?
Omasta IVT:stäni näen kyllä käyntitunnit, lisäenergiat ym. sekä kakkosmittarista mlp:n kulutuksen, mutta käynnistyskertoja ei sieltä saa.
Pääsetkö asentaja tason valikkoon ? Mulla bochin pumppu, jos ivt:ssä samanlainen valikko
ja pääset asiakas valikosta asentaja valikkoon niin sieltä näkee käynnistyskerrat ja paljon muutakin
mitä asiakas valikosta ei näe.
-
Onko tuossa Efergyssä siis laskuri, jonka saa asennettua näyttämään maalämpöpumpun käynnistyskerrat?
Omasta IVT:stäni näen kyllä käyntitunnit, lisäenergiat ym. sekä kakkosmittarista mlp:n kulutuksen, mutta käynnistyskertoja ei sieltä saa.
Pääsetkö asentaja tason valikkoon ? Mulla bochin pumppu, jos ivt:ssä samanlainen valikko
ja pääset asiakas valikosta asentaja valikkoon niin sieltä näkee käynnistyskerrat ja paljon muutakin
mitä asiakas valikosta ei näe.
Kyllähän sinne asentajavalikkoon pääsee, mutta en minä sieltä noita käynnistyskertatietoja ole löytänyt. Viimeksi nyt syksyllä rakennusalan messuilla koetin tentata IVT-myyjän osastolla olevia juuri siitä mahdollisuudesta, mutta eivät sanoneet tietävänsä sellaisesta. Tai sitten eivät olleet tietävinään.
26.11. tuli muuten laskurin asentamisesta kuukausi, ja käynnistyskertoja en siunaantunut 1016.
-
Onko tuossa Efergyssä siis laskuri, jonka saa asennettua näyttämään maalämpöpumpun käynnistyskerrat?
Omasta IVT:stäni näen kyllä käyntitunnit, lisäenergiat ym. sekä kakkosmittarista mlp:n kulutuksen, mutta käynnistyskertoja ei sieltä saa.
Pääsetkö asentaja tason valikkoon ? Mulla bochin pumppu, jos ivt:ssä samanlainen valikko
ja pääset asiakas valikosta asentaja valikkoon niin sieltä näkee käynnistyskerrat ja paljon muutakin
mitä asiakas valikosta ei näe.
Kyllähän sinne asentajavalikkoon pääsee, mutta en minä sieltä noita käynnistyskertatietoja ole löytänyt. Viimeksi nyt syksyllä rakennusalan messuilla koetin tentata IVT-myyjän osastolla olevia juuri siitä mahdollisuudesta, mutta eivät sanoneet tietävänsä sellaisesta. Tai sitten eivät olleet tietävinään.
26.11. tuli muuten laskurin asentamisesta kuukausi, ja käynnistyskertoja en siunaantunut 1016.
Katoppa löytyykö tätä kautta kuten myn bochissa.
Mene käyttäjätasosta asentaja tasoon. Bochissa siihen pääsee kun laittaa tämän hetkisen pv määrän. Sitten etit valikosta käyntiajat ja kulutusarvot. Siitä sitten kokonaiskäyntiajat. Sitten lämpöpumppu. Sitten kompressorin käynnistysten lukumäärä. Tuosta näkee eriteltynä käyttöveden ja lämmityksen käynnistyskerrat ja tuntimäärät.
Ilmotappa pääsikkö näillä ohjeilla kun sulla saman konsernin pumppu
-
Onko tuossa Efergyssä siis laskuri, jonka saa asennettua näyttämään maalämpöpumpun käynnistyskerrat?
Omasta IVT:stäni näen kyllä käyntitunnit, lisäenergiat ym. sekä kakkosmittarista mlp:n kulutuksen, mutta käynnistyskertoja ei sieltä saa.
Pääsetkö asentaja tason valikkoon ? Mulla bochin pumppu, jos ivt:ssä samanlainen valikko
ja pääset asiakas valikosta asentaja valikkoon niin sieltä näkee käynnistyskerrat ja paljon muutakin
mitä asiakas valikosta ei näe.
Kyllähän sinne asentajavalikkoon pääsee, mutta en minä sieltä noita käynnistyskertatietoja ole löytänyt. Viimeksi nyt syksyllä rakennusalan messuilla koetin tentata IVT-myyjän osastolla olevia juuri siitä mahdollisuudesta, mutta eivät sanoneet tietävänsä sellaisesta. Tai sitten eivät olleet tietävinään.
26.11. tuli muuten laskurin asentamisesta kuukausi, ja käynnistyskertoja en siunaantunut 1016.
Katoppa löytyykö tätä kautta kuten myn bochissa.
Mene käyttäjätasosta asentaja tasoon. Bochissa siihen pääsee kun laittaa tämän hetkisen pv määrän. Sitten etit valikosta käyntiajat ja kulutusarvot. Siitä sitten kokonaiskäyntiajat. Sitten lämpöpumppu. Sitten kompressorin käynnistysten lukumäärä. Tuosta näkee eriteltynä käyttöveden ja lämmityksen käynnistyskerrat ja tuntimäärät.
Ilmotappa pääsikkö näillä ohjeilla kun sulla saman konsernin pumppu
Parinakin päivänä tässä yrittelin, mutta en sieltä asentajan/huollon valikosta sitä käynnistystilastoa onnistu löytämään. Ne käyntiaika- ja energianlisäystilastot jaoteltuina LV- ja patterikäyttöön saa IVT:ssä näkyviin jo asiakastasollakin.
-
Suht' edukas mittari yksivaiheisen laitteen mittaukseen S0-lähdöllä. Pitäisi varmaan kokeeksi tuollainen hommata ja laittaa vaikka iv-koneen syöttöön, kun dual counterissa on vielä toinen kanava vapaana. Voisihan tuolla mitata myös vaikka ilppiä tms.
Jos muilla linkkiä vastaaviin mittareihin niin laittakaa linkit näkösälle :)
Linkki: 1-vaihe kwh-mittari S0-lähdöllä (http://www.ebay.co.uk/itm/LCD-5-32A-230VAC-DIN-Rail-Kilo-Watt-Hour-kwh-Single-Phase-Energy-Meter-DDS238-1-/121015635134?pt=UK_BOI_Electrical_Test_Measurement_Equipment_ET&hash=item1c2d180cbe)
-
Minkä merkkinen/mallinen kulutusmittari kannattaa hommata maalämpöä varten?