Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: 3xJ - 22.01.11 - klo:23:41
-
Kyselin tätä jo vähän aikaisemmin toisessa ketjussa, mutta ajattelin avata uuden, kun sain tuon kaavakuvan vihdoin piirrettyä:
Meillä on kanssa hiljan asennettu MLP vanhan puulämmityksen rinnalle.
Puujärjestelmä jätettiin entiselleen, vanhaan pannuun ja varaajaan meneviin putkiin asennettiin vaan sulut. MLP järjestelmä on omalla varaajallaan, ja kytkettiin patteriverkkoon puupannulta lähtevien putkien kautta ja pystytään tarvittaessa eristämään suluilla puupannusta.
Alkuperäisenä ideana oli että ajetaan joko puu / MLP, ja tämä toimii ihan OK, mitä nyt vaihdossa tuppaa pääsemään järjestelmään ilmaa.
Nyt olisi kuitenkin halua poltella puita tai edes roskia silloin tällöin pannussa MLP:n ollessa kytkettynä. Olisin kiitollinen kommenteista miten olette toteuttaneet vastaavia projekteja. Eli, jos voisi esim. illalla lämmittää vanhan varaajan kuumaksi ja sen jäähdyttyä MLP astuisi automaattisesti remmiin.
Ohessa kaavio nykyisistä kytkennöistä:
(http://i4.aijaa.com/t/00651/7361593.t.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=006517361593.jpg)
Olen koittanut lämmittää puupannulla MLP-järjestelmän ollessa päällä, mutta MLP nelitiejakaja menee sekaisin kun palaava vesi on lähtevää vettä kuumempaa (tämä ainakin oma tulkintani).
Olisikos vinkkejä, miten järjestelmät tulisi kytkeä että saisi toimivan paketin? Tietty myös siten ettei vaaranneta MLP kompuraa.
-
Kuinka kuuma käyttövesi tehdään?
Onko paisunta ja ylipaine asiat kunnossa kun sulkuja suljeskellaan?
Lattialämmityksiä ei ollut?
Onko tuo ylempi pumppu tosiaan tuossa?
Onko takaiskuja missään?
Nuokin em olis hyvä olla kuvassa ....
-
Kuinka kuuma käyttövesi tehdään?
Onko paisunta ja ylipaine asiat kunnossa kun sulkuja suljeskellaan?
Lattialämmityksiä ei ollut?
Onko tuo ylempi pumppu tosiaan tuossa?
Onko takaiskuja missään?
Nuokin em olis hyvä olla kuvassa ....
Koitan päivitellä piirrosta, mutta alla suusanallisesti.
KV kierukat löytyvät kummastakin varaajasta, eli kummallakin järjestelmällä on omansa. Puupannun varaajassa on lisäksi 4.5kW sähkövastus KV:tä varten jolla tehtiin KV kesäaikaan ennen MLP kautta.
Järjestelmässä avopaisunta puupannusta lähtevässä putkessa. Molemmat järjestelmät toimivat kyllä ihan hyvin erikseen, mutta eivät yhtäaikaa nykyisellä kytkennällä.
Ei lattialämmityksiä. Piirsin kuvaan vaan yhden patteripiirin, mutta niitä on kolme (yksi alakertaan, kaksi yläkertaan), ja yläkerran pääpiiri toimii myös vapaakiertoisena. Kaikkia kuitenkin syötetään saman shuntin kautta. Alakerran piiriä olen vähän kuristanut, kun siellä ei oleskella säännöllisesti.
Ylempi kiertovesipumppu on tosiaan tossa. On aika erikoinen vanha järjestelmä, pannun ja patteriverkon kierto hoidetaan samalla pumpulla.
Takaiskuja ei käsittääkseni ole, mutta täytyy tutkia.
-
Aika hässäkkä tuo kytkentä nyt näyttää...pyyhekumia ja uusiksi ;)
Oliko se puuvaraaja 3000L...jostain oli semmonen kuva jääny?
Sähkökatkoa pelkäät...eikös se puupannukin voi huonosti jos ei oo sähköä, vai saatko sen vapaakierrolla menemään isoon varaajaan?
Onko Alpatrossissa vapaita ohjauksia jäljellä?
Olisit varmaan voinut ottaa sen 4-tie korkeimman tulon pannuvaraajasta, tällaisena heittona?
Ekana tulis mieleen:
-Kytke puupannu suoraan ja vain siihen omaan varaajaan.
-Anna sen MLP:n hoitaa käyttövesi taloon ja lämmitysohjaukset pattereille.
-Se toinen irto-säädin hoitamaan piiriä joka tarvii eri käyrää, nythän ne on "sarjassa".
-Ota KV sisään MLP:lle pannuvarajien kierukoitten kautta termarin säätämänä 60C asetuksella jolloin lämpöä siirtyy MLP:lle kun LKV:tä käytetään, jos pannu kuumana, vieläpä oikein kerrostaen (1000L alapää pysyy viilenä). Ja KV-kierto tuohon vielä niin "lataus" olis hallittavissa.
-Voihan siihen oman latauspiirinkin laittaa puuvaraajasta>>MLP, liityntöjä varmaan varaajissa piisaa.
Noilla saisit pumpattua varaajat täyteen jos joskus iskee pyromaani-mieli. Nyt nuo tuntuis olevan niin joko/tai mallissa että rinnankäyttö mnee sekoiluksi.
-
Olen koittanut lämmittää puupannulla MLP-järjestelmän ollessa päällä, mutta MLP nelitiejakaja menee sekaisin kun palaava vesi on lähtevää vettä kuumempaa (tämä ainakin oma tulkintani).
Olisikos vinkkejä, miten järjestelmät tulisi kytkeä että saisi toimivan paketin? Tietty myös siten ettei vaaranneta MLP kompuraa.
Helpoimmin näyttäisi onnistuvan puupannun ja MLP:n erilliskäyttö.
Puupannu käyttää entistä varaajaa ja MLP omaansa.
Noiden sulkujen asentoja vaihtamalla.
MLP lämmittäisi vain kuuman käyttöveden,samaan tapaan kuin kesäajan käytössä
(http://i10.aijaa.com/b/00744/7369300.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=007447369300.jpg)
-
Juu, kuten jo aiemmin totesinkin erilliskäytössä ei ole ongelmia, siten tuo kytkentä rakennettiinkin.
Eilen tein uuden kokeilun rinnanajosta, tällä kertaa vähän paremmin tuloksin, tässä raporttia.
1. Sammutin MLP ja sen kiertovesipumpun ja laitoin sulut kiinni (paluu sulku vähän raolleen ettei vedä ilmaa jäähtyessään).
2. Avasin puupannun ja -varaajan sulut ja järjestelmän kiertovesipumppu päälle.
3. Tulet pannuun ja lämmitin varaajan varovasti n. 50 asteiseksi.
4. Pannun sulut kiinni (paluu taas vähän raolleen, ettei vedä ilmaa), ja kiertovesipumppu pois päältä.
5. MLP sulut auki ja järjestelmä päälle kiertovesipumppuineen.
Kun sain puupannun shuntin ja puupannun varaajan perässä olevan säätöventtiilin sopivaan asentoon (molemmat n. puoliväliin), niin varaajien lämpötilaero alkoi tasoittumaan ja pumppu sammuikin nopeasti. Puuvaraajasta palaava vesi autteli pumppua jonkin aikaa, ja käyntijaksot olivat hyvin lyhyitä.
Yöllä, kun ei nukkumatti tullut, kävin vielä vilkaisemassa ja laitoin puujärjestelmän shuntin täysin auki ja varaajan säätövenan kiinni. Tällöin MLP varaajalle palaava vesi kylmeni huomattavasti. Eli kierto oli pattereissa ollut tavallista hitaampaa, koska osa kierrosta meni puuvaraajan kautta. Täytyy siis löytää tuolle puusysteemin shuntille oikea asento (se on nyt käsikäytöllä). On aika ihme järjestelmä, jos tuon puupuolen shuntin avaa kokonaan, vesi ei juurikaan kierrä varaajaan.
No, joka tapauksessa paljon menestyksekkäämpi kokeilu, kun ensimmäinen. Eli summasummarum, rinnanajo kannattaa alkaa vasta, kun puuvaraaja on kuuma. Täytyy tänään kokeilla vähän kovemmilla lämmöillä, esim. ajaa puuvaraaja 65 asteeseen ja katsoa mitä tapahtuu.
Matias,
Ihan hyvä vinkki jättää MLP järjestelmä päälle, vaan sulut kiinni, niin lämmittää yhä käyttövettä. Tosin kyllä toi kuuma käyttövesi tuntuu hyvin riittävän vaikka MLP järjestelmä onkin 2-3 tuntia pois päältä. Tuli testattua eilen, kun muu perhe kävi lutraamassa suihkussa mun testin aikana. Melkoisen tehokas muuten tekemään tuota kuumaa tuo tulistin, muutamassa minuutissa nostaa pöntön yläosan 45-50 astetta.
-
Aika hässäkkä tuo kytkentä nyt näyttää...pyyhekumia ja uusiksi ;)
Oliko se puuvaraaja 3000L...jostain oli semmonen kuva jääny?
Sähkökatkoa pelkäät...eikös se puupannukin voi huonosti jos ei oo sähköä, vai saatko sen vapaakierrolla menemään isoon varaajaan?
Onko Alpatrossissa vapaita ohjauksia jäljellä?
Olisit varmaan voinut ottaa sen 4-tie korkeimman tulon pannuvaraajasta, tällaisena heittona?
Ekana tulis mieleen:
-Kytke puupannu suoraan ja vain siihen omaan varaajaan.
-Anna sen MLP:n hoitaa käyttövesi taloon ja lämmitysohjaukset pattereille.
-Se toinen irto-säädin hoitamaan piiriä joka tarvii eri käyrää, nythän ne on "sarjassa".
-Ota KV sisään MLP:lle pannuvarajien kierukoitten kautta termarin säätämänä 60C asetuksella jolloin lämpöä siirtyy MLP:lle kun LKV:tä käytetään, jos pannu kuumana, vieläpä oikein kerrostaen (1000L alapää pysyy viilenä). Ja KV-kierto tuohon vielä niin "lataus" olis hallittavissa.
-Voihan siihen oman latauspiirinkin laittaa puuvaraajasta>>MLP, liityntöjä varmaan varaajissa piisaa.
Noilla saisit pumpattua varaajat täyteen jos joskus iskee pyromaani-mieli. Nyt nuo tuntuis olevan niin joko/tai mallissa että rinnankäyttö mnee sekoiluksi.
Puuvaraaja on vaan 800 litrainen, mutta tilan puolesta sen voi kyllä vaihtaa isompaankin, tosin ei nyt viitsi ainakaan heti investoida vanhaan järjestelmään, kun ei tiedä kuinka kauan tuo 50 vuotta vanha valurautapata enää kestää ;)
Puujärjestelmä toimii vapaakierrolla myös varaajaan. Korvessa kun asutaan, on hyvä olla pelkästään puulla toimiva järjestelmä. Tosin kaivolle täytyy laittaa agregaatti pumppua pyörittämään, että saa painetta verkkoon.
Albatrossissa on vapaat ohjaukset vielä kahdelle lisäpiirille, joten se ei ongelma.
Tulo puuvaraajasta 4-tie-jakajan kautta on idea, mutta toimii vaan kun on pyyntiä verkkoon riittävästi, eli mun tapauksessa kun ulkolämpö alittaa -15C. Mun mielestä tämä ei ole satunnaiskäytössä hyvä kytkentä, eri asia, jos olisi pannu esim. öljyn perässä ja voisi sitten auttaa tarvittaessa kovilla pakkasilla. Yhdellä tutulla on kytketty näin. Meillä MLP tuntuu riittävän -25 asti, joten jos menee kylmemmäksi niin sitten voidaan laittaa villapuseroa päälle, on kuitenkin harvassa noi päivät.
Itsekkin ajattelin, että paras ratkaisu olisi laittaa puupannu lämmittämään pelkästään varaajaa ja eristää se kokonaan patteriverkosta. Ongelmana on, että paisunta lähtee puupannun päältä, MLP järjestelmälle tarviisi sitten väsätä joku sivuhaara siihen.
Lämmön jakaminen varaajien välillä KV kierukoiden avulla on mielenkiintoinen idea, joka ei tullut mieleeni. Kiitos siitä! Täytyy vähän katsella kytkentöjä. Kuinkahan tehokkaasti tuollainen kytkentä pystyy lämpöä siirtämään, jos siihen saa kierron järjestettyä.
Mihin toinen säädin, johon viittaat tulee?
MLP-varaajassa on alapäässä vapaat yhteet aurinkokeräimiä varten, mutta yläpäässä ei ole vapaita. Varaajat on vaan eri huoneissa, joten uusi veto varsinaisen kierron järjestämiseksi ei ole ihan pikkujuttu. Lisäksi haluan jättää vanhan puujärjestelmän toimivaksi, eli pitäisi saada hoidettua suluilla.
Laitan tähän vielä liitteeksi aiemmin ottamani valokuvat kytkennöistä, jos niistä jotain apua:
http://www.aijaa.com/v.php?i=7312808.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7312832.jpg
-
Ihan hyvä vinkki jättää MLP järjestelmä päälle, vaan sulut kiinni, niin lämmittää yhä käyttövettä.
Jos järjestelmän paisunta on avoimen astian varassa, joka on kytketty entiseen puupannuun niin älä laita molempia sulkuja kiinni.Siis MLP ja sen varaajasta pitää olla kokoajan yhteys paisuntasäiliöön.Jos MLP:n tai sen varaajan erottaa suluilla paisuntasäiliöstä niin lämmetessään varaaja voi räjähtää tai tuurilla vain halkeaa ylipaineesta kun vesi laajenee lämmetessään .
Jos MLP:lla ja sen varaajalla on oma erillinen paisuntasäiliö niin sitten on eriasia.
Kierto kun pysähtyy yhtähyvin jos vain toisen putken sulku on kiinni.
-
Ihan hyvä vinkki jättää MLP järjestelmä päälle, vaan sulut kiinni, niin lämmittää yhä käyttövettä.
Jos järjestelmän paisunta on avoimen astian varassa, joka on kytketty entiseen puupannuun niin älä laita molempia sulkuja kiinni.Siis MLP ja sen varaajasta pitää olla kokoajan yhteys paisuntasäiliöön.Jos MLP:n tai sen varaajan erottaa suluilla paisuntasäiliöstä niin lämmetessään varaaja voi räjähtää tai tuurilla vain halkeaa ylipaineesta kun vesi laajenee lämmetessään .
Jos MLP:lla ja sen varaajalla on oma erillinen paisuntasäiliö niin sitten on eriasia.
Kierto kun pysähtyy yhtähyvin jos vain toisen putken sulku on kiinni.
Taas ihan hyvä vinkki, järjestelmässä siis vaan yksi yhteinen paisunta. Varoventtiilit kyllä löytyy, mutta parempi kun ei niitä koeponnista. :D
Sillä ei liene väliä kumman sulun jättää auki? En viitsi jättää menoa, kun se höräisee kaikki ilmat varaajaan, jos jäähtyneestä pannusta sattuu tulemaan pannun sulkua avatessa. Eli paluu jääköön rakoselleen. Onko muuten hajua mikä on sopiva kulma, jos haluaa jättää sulun vaan vähän auki, 45%, vai enemmän?
-
Tuossa esimerkki virheellisen kytkennän seurannaisvaikutuksista.Ikävä tapaus mutta voi noista ottaa opiksi
http://www.tukes.fi/Tiedostot/varoasiat/raportit/Alavus_kattilarajahdys290904.pdf
-
Tässä päivitetty kytkentäkaavio:
(http://i2.aijaa.com/b/00118/7376799.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=001187376799.jpg)
Ylläolevan ikävän tapauksen lukeneena tarkistin myös, että järjestelmän täyttö tapahtuu pannuun alakautta, ja että ylipaine venttiilit löytyy kaikista asiallisista paikoista.
Tein eilen taas kokeilun rinnanajosta. Puuvaraaja pannulla 65 asteiseksi MLP järjestelmän ollessa suljettuna. Suljin pannun sen jäähdyttyä (jätin paluun auki) ja kytkin MLP:n päälle. Nyt kun puuvaraajalta palaava vesi oli taas reilusti pyyntiä kuumempaa 4-tiejakaja meni sekaisin, eli ei päästänyt lämpöä MLP varaajaa, vaan lämmin vesi kiersi vaan 4-tien läpi takaisin puuvaraajaan ja verkkoon, mikä sinänsä on ihan OK. Eli käyttää ensin puuvaraajan lämmön ja rupeaa vasta sitten availemaan 4-tietä ja käynnistelemään MLP:tä kun 4-tien kautta lähtevä vesi laskee alle pyynnin, täytyisi vaan saada tuo puujärjestelmä 3-tie toimimaan kunnolla (nyt käsikäytöllä), niin sitten toi periaatteessa pelittää auttavasti. Tosin sotkee MLP varaajan kerrostomisia jonkun verran.
Tämä saa olla toistaiseksi viimeinen kokeilu, aina tahtoo mennä järjestelmään ilmaa kun vaihtelee systeemistä ja kv-pumpusta toiseen. Katsoin aamulla, että yöllä oli mennyt 8kwh MLP:lle, yleensä tällä kelillä olis mennyt ehkä 24kwh, joten parin pesän polttamisella säästyi vajaa 2€, joten ei tolla kyllä palkoille pääse, paras kun antaa vaan MLP:n hyrrätä ja vain tarvittaessa sitten polttaa roskia pannussa kerran kuussa tms.
Sitä käyttöveden kierrättämistä vanhan varaajan kautta tosin sopii harkita. Ainakin varaaja on koko ajan 20 asteisena, joten esilämmittää käyttövettä mukavasti ennen MLP kierukoita. Toi pitäisi olla suht yksinkertainen kytkentäkin? Kertyyköhän tuosta säästöä pidemmän päälle niin paljon, että kannatta otta putkari hommiin muutamaksi tunniksi?
-
Tässä Niben näkemys asiasta...kuva tosin on VILP+puulämmityksestä, mutta pätee MLP -puulämmityksiin.
(http://img171.imageshack.us/img171/6967/kiintelauhdutus.jpg) (http://img171.imageshack.us/i/kiintelauhdutus.jpg/)
Uploaded with ImageShack.us (http://imageshack.us)
Mulla itsellä on periaatteessa samanlainen eikä puulämmittäminen vaadi yhtään ylimääräistä venttiilin aukaisua tai pumpun kytkemistä. Itse asiassa suljettiin tuo puukattilankin hullunkierto venttiilillä.
Tärkeää on huomioida seuraavat asiat:
-kattilan ylivuoto, paineventtiili (1,5 bar?)
-takaiskut MLP ja puukattilan kiertoon.
-olis hyvä jos varaajalta lähtee puukattilan ja MLP:n tulot ja menot saman tukin kautta. Siis meno yhdessä ja tulo yhdessä.
-puukattilan kertopumpun käynti on syytä kytkeä lämpötilaan, esim. 80 Celsius (pumppu käynnistyy lämpötilan ylittyessä ja käy vielä esim 30 minuuttia veden jäähtyessä.
-ilmanpoisto varaajan päältä ja mahdollisisti pattereista
-riittävän iso paisuntasäiliö
Tarvittaessa laitan kuvaa tsydeemeistä ensi viikolla.
-
Tuossakin on tietysti ideaa, että unohtaisin vanhan varaajan kokonaan ja puupannu lämmittäisi suoraan MLP varaajaa.
Ongelmana se, että haluan säilyttää puujärjestelmän käyttökelpoisena myös yksinään. Luulen, että tälläkin hetkellä moni sähkölämmitteinen koti olisi mielissään puulla toimivasta vapaakiertoisesta keskuslämmityksestä...
Parhaana vaihtoehtona olisi ehkä laittaa MLP syöttämään suoraan patteriverkkoon tuon vanhan 3-tien alta ja eristää puupannu sululla tuosta. Sitten uusi kytkentä palaamaan pannulle puuvaraajan ja MLP varaajan kautta. MLP varaajassa on sopivasti vapaat yhteet pöntön alaosassa. Tähän oma lämmöllä aktivoituva kiertovesipumppu.
Tietty tuo lämmön siirtäminen kuumavesikierukoiden avullakin on kiehtova idea, mutta riittääkö siinä kapasiteettia oikeasti siirtämään lämpöä varaajien välillä? Miten jatkuvan kierron saisi tuohon kytkettyä?
Tuo kv-esilämmitys vaikuttaa ehkä järkevimmältä käytöltä tuolle varaajalle (helppo kytkentä). Jos polttelee edes kerran parissa viikossa pannussa valkeita, tuo puuvaraaja pysyy 40-30 asteisena, vaikka toisaaltahan näin lämmityskaudella kuuma käyttövesi tulee pumpusta "ilmaiseksi" lämmityksen sivutuotteena. Enempi siitä olisi apua kesällä?
Taitaapi olla helpoin/järkevin lääke pyromaniaan rakentaa yläkertaan varaava takka/uuni ja asentaa MLP järjestelmään sisälämpöanturi. Tietty tuo on taas n. 5000e lisäinvestointi, mutta ehkä se nostaa kiinteistön arvoakin. Puuta kun on tarjolla korjuukustannuksella omasta metsästä, niin ehkä se maksaa itsensä jossain ajassa takaisin. Avoimen keittiö-olohuoneen välistä löytyy myös vapaa hormi. Taitaa noiden uusien varaavien uunien hyötysuhdekin olla parempi kuin 50-vuotta vanhan valurautakattilan. :)
-
Nyt on käyttövesi kytketty siten, että se esilämmitetään vanhan puuvaraajan kierukassa ennen MLP varaajan kierukkaan tuloa. Toistaiseksi ei mitään haittaa tai hyötyä havaittavissa, mutta tulihan taas yksi putki hässäkkään lisää.
Vielä jos laittaisi aurinkokerääjään lämmittämään tuota vanhaa varaajaa kesällä, saisi halpaa kuumaa vettä.
-
Tässä tämä mun sydeemi päästä piirrettynä
(http://img718.imageshack.us/img718/8603/file0129.jpg) (http://img718.imageshack.us/i/file0129.jpg/)
Uploaded with ImageShack.us (http://imageshack.us)
Tuo kahden 500 litran kuvio tuli mukaan kun isompaa ei oikein sopinut ovista sisään tai oli muuten liian painava. Puulämmityksessä aiemmin ollut 2000 litran varaaja oli rakennettu paikan päällä levystä ja sen ikä tuli tien päähän...sisäinen korroosio irrotti tukia jne. Purettiin pois ja asennettiin ostopöntöt niiden sijaan.
H! kuvasta saattaa puuttua jotain, mutta periaate on joksenkin noin.
Onks sulla 3xJ varaajat kuinkakin lähekkäin?
H! Tuosta patterikierrosta oli näköjään jäänyt manuaalinen, säädettävä hullunkierto pois. Kovemmilla pakkasilla saa lämpöä nostettua. Pattereilla on kullakin omat termarinsa
H!H! MLP seuraan LV varaajan lämpöä. Anturi on vedetty toisen varaajan kylkeen. Eli jos pannua lämmitellään puulla niin MLP lepää huomattuaan ettei tarvetta lämmitykseen ole.
Varaajan sähkövastus puksahtaa päälle jos lämpötila laskee alle 20 C:een. Kesällä kytken senkin pois.
-
Nyt on laitettu putkia uusiksi ja puukattilalla on tarkoitus ladata MLP varaajaa varaajassa olevien vapaiden yhteiden kautta. Minkälainen paketti on tuo 80C+30 min systeemi mitä tarkoitatte yllä?
-
Tuossa esimerkki virheellisen kytkennän seurannaisvaikutuksista.Ikävä tapaus mutta voi noista ottaa opiksi
http://www.tukes.fi/Tiedostot/varoasiat/raportit/Alavus_kattilarajahdys290904.pdf
Kuulin eilen autohuollossa asentajalta juuri vastaavaa tarinaa. Hänellä oli myös mennyt termari rikki ja lämmöt oli olleet parisataa astetta. Paineet kattilassa 6bar kun oli avannut paniikissa täyttöventtiilin. Ei onneksi käynyt mitenkään pahemmin vaikka höyryä oli tupa täys ja varoventtiilikin meni palasiksi.
-
Tämmöstä olis nyt viritteillä:
(http://i4.aijaa.com/b/00094/8415834.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=000948415834.jpg)
Onkos kiinteän polttoaineen kattilaa sitten edes järkeä ajaa muulla kuin avopaisunnalla? Ymmärtääkseni kaikki uudet systeemit kuitenkin tehdään kalvosäiliöillä. Vielä ei ole vanhat putket poikki, mutta huomena on tarkoitus alkaa riehumaan kattilahuoneessa :D
Eli tällä setillä pystyy käyttämään joko MLP tai puukattilaa yksinään, tai sitten varaamaan MLP varaajaa puujärjestelmällä.
-
Kuinkas tuo käyttövesipolitiikka tuossa nyt oikein menee eri vaihtoehdoilla?
Niin mikäs tuo pumppu nyt oikein olikaan kun siitä tulee 2 kuumaa putkee varaajaan?
Kuinka paljon on kahvojen kääntelyy kun muutat moodia?
Onko kaikki "suojassa" eli paine ei pääse nousemaan yli?
EDIT..Oli keppivelli T20, eli lämpö+tulistus vissiin...
-
Onkos kiinteän polttoaineen kattilaa sitten edes järkeä ajaa muulla kuin avopaisunnalla?
Kyllä kalvopaisunta on parempi pitkässä juoksussa kun siitä ei tule happea kiertoveteen.
Sellainen kytkentäjärjestys turvallisuuden varmistamiseksi häiriötilanteissakin:
- puukattilan yläpuolelta putkiyhteys ilman sulkuja paisuntasäiliölle ja varoventtiilille.
- kattilan täyttö kannattaa laittaa kattilan alaosaan menevään putkeen
-
Näin on juuri kytketty, eli kattilalta nousevalta putkelta menee putki (jossa myös varoventtiili) paisuntaan ja täyttö on kattilan alaosasta.
Tarkoitus olisi siis saada tuo rinnanajo toimimaan niin ettei tarvi kääntää yhtäkään kahvaa. Siksi kiinteältä kattilalta lähtevään putkeen yksisuuntaventtiili ja kv-pumppu käynnistymään termarin ohjaamana (tää on vielä hämärän peitossa minkälainen termari systeemi pitäisi laittaa).
Piirroksesta poiketen lataus tulee MLP varaajan laipion yläpuolelle (koska siinä on vapaa yhde). Saas nähdä kuinka toi toimii, vai joutuuko siirtämään T-haaralla tuohon varaajan keskelle. Ei kait siinä pitäisi periaatteessa mitään ongelmaa olla vaikka lataakin laipion yläpuolelle? Tosin silloin ei saada "heti" kuumaa vettä verkkoon varaajan keskeltä, mutta eiköhän tuo nelitieventtiili siitten hoida homman. Täytyy katsoa käytännössä miten se pumpun käynnistävä termari kannattaa säätää ja kytkeä. Ideoita otetaan vastaan. Samassa rempassa on lämmönjakoverkon lämmönluovutusteho tuplattu, joten odotan että pärjätään n. 40 asteisella vedellä jatkossa.
Käyttövesi on aika hässäkkä, piirroksesta puuttuu näköjään ainakin sekoittaja. MLP varaajalle tuleva käyttövesi esilämmitetään vanhan varaajan kierukassa. Jos haluaa ajaa pelkällä puulla, niin kuuman veden saa lähtemään myös suoraan vanhasta varaajasta verkkoon. Näin lämmityskauden ulkopuolella on tuolla systeemillä mennyt veden lämmittämiseen 3-5kW päivässä. Yleensä pumppu käy vaan kerran päivässä n. puoli tuntia iltapesujen jälkeen. Rajoina olen pitänyt 40/50 astetta.
-
Meillä on laitettu Ecopart 12 puukattilan ja varaajan rinnalle, tarkoituksena on että maalämpö lämmittää varaajaa kokoajan ja puulla sitten autetaan tarvittaessa Ecoparttia. Kattilassa on termostaatti ohjattu latauspumppu, takaiskuventtiili hoitaa väärän suuntaiset veden kierrot silloin kun kattila on kylmillään. :)
Kattilassa ja varaajassa on omat kalvopaisunta-astia jotka uupuvat kuvasta ;)
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3263611.jpg)
-
Meillä on laitettu Ecopart 12 puukattilan ja varaajan rinnalle, tarkoituksena on että maalämpö lämmittää varaajaa kokoajan ja puulla sitten autetaan tarvittaessa Ecoparttia. Kattilassa on termostaatti ohjattu latauspumppu, takaiskuventtiili hoitaa väärän suuntaiset veden kierrot silloin kun kattila on kylmillään. :)
Kattilassa ja varaajassa on omat kalvopaisunta-astia jotka uupuvat kuvasta ;)
Et oo sitten ajatellut laittaa siihen lataukseen "älyä" kun se pyörii koko ajan.
Onko varaajassa putkiliitokset kortilla, kun ovat kattila ja pumppu samoissa koloissa?
-
Putkiliike kävi tekeen asennukset, ecopartin latauspumppu pyörii kokoajan sen vuoksi, koska lämpötila-anturit sijaitsevat yksikön sisällä.
Ja eipähän tarvi takaiskuja maalämmön puolelle, koska siellä latausvesi pyörii oikeaan suuntaa koko ajan.
Aika näyttää miten sitten oikeasti toimii, mut alku kokeilut on toimineet.
Lähtöjä ei ollut vapaana, ja asentajan mukaan toimii noinkin.
-
Kuinka paljon sitä puuta sitten polttelet?
Jos olis niin että pumpulla vaikka ajelisit alapäätä 1250L ja puulla vain yläpäätä 1250L, olis lopputulos paree, sais pumppu aina mahdollisimman kylmää ja tietysti älyä vähän lisää että se kiertopumppu pyörisi vain kun pumputinkin.
Tuolla saisit koko sen 2500L pumpun piiriin halutessasi jos ei puuta polteta ja sitten sen puun poltto ei kumminkaan sotkisi pumpun vesiä.
Se MLP kumminkin haluaa aina mahdollisimman kylmää sisäänsä...tai siis siitä saa silloin parhaan hyödyn irti
-
.... puun polttaminen on varmaankin sitten kovempien pakkasten aikaan enemmänkin ajankohtainen, ettei tarvisi sähköä käyttää MLP:n kaverina.
taloa on lämmitetty aikaisemmin puulla varmaan 30v. Kattila ja varaaja n. 10v. vanhoja.
Asennus urakan suunnitetteli ja suoritti liike, talvihan tuon näyttä miten alkaa lämpöä riittää. ::)
Itselläkin mietitytti nuo kytkennät, että häiritseekö virtaukset toisiansa, mutta katotaan ja suunnitellaan sitten muutoksia jos ei toimi.
-
ecopartin latauspumppu pyörii kokoajan sen vuoksi, koska lämpötila-anturit sijaitsevat yksikön sisällä.
Ja eipähän tarvi takaiskuja maalämmön puolelle, koska siellä latausvesi pyörii oikeaan suuntaa koko ajan.
Kyllä varmaan noinkin toimii mutta kun varaajassa on kokoajan kierto päällä niin lämpökerrostumat sekoittuu ja siinä menee ketuille koko varaajan idea.
Normaali ja taloudellinen toiminta tuollaisessa reilussa varaajassa menee suunnilleen siten että kun lämpöpumppu käy niin varaajan vesi lämpiää ylhäältä alas suht saman lämpöiseksi ja sama tapahtuu nykyiselläkin tavalla.
Kun lämpöpumppu pysähtyy niin latauspumpun pitäisi myös pysähtyä ja lämpöpumpunkin latausputkessa pitää olla takaiskuventtiili estämässä painovoimeisen luonnonkierron varaajan yläosasta lauhduttimen läpi varaajan alaosaan.
Kun varaajasta käytetään lämmitykseen tai käyttöveteen lämpötehoa niin silloin vesi alkaa kerrostua (edellyttäen ettei varaajan vettä kierrätetä) siten että jäähtynyt vesi laskeutuu painovoimaisesti varaajan pohjalle ja varaaja jäähtyy alhaalta ylöspäin.
Voi olla esim tilanne että varaajan yläosa on +50 ,varaajan keskellä on +35 ja varaajan pohjalla +20 asteista vettä.
Koska lämminvesi käyttöön lähtee aina varaajan yläosasta niin sieltä saa edelleen +50 asteista vettä.
Jos varaajan vettä kierrätetään niin varaajan lämpötilat tasoittuu ja ylläkuvatussa tilanteessa saadaan varaajan yläosasta enää +35 asteista vettä.
Toisekseen eihän tuolle lämpöpumpun kiertopumpun jatkuvalle käynnille ole mitään järjellistä perustetta(?).
Kannattaa siirtää lämpöanturit varaajaan ja muuttaa tuon jatkuvasti pyörivän kiertopumpun ohjaus siten että se käy vain silloin kun lämpöpummpukin käy
Lähtöjä ei ollut vapaana, ja asentajan mukaan toimii noinkin.
Voi siihen varaajaan menevään putkeen laittaa ihan varaajan kylkeen vaikka tuollaisen anturitaskun.Siten että varaajan veden lämpö vaikuttaa tuohon anturitaskuun ja sen sisässä olevaan anturiin.
Noita on myös pidemmille antureille olemassa.
(http://i8.aijaa.com/t/00241/8750655.t.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=002418750655.jpg)
-
.... puun polttaminen on varmaankin sitten kovempien pakkasten aikaan enemmänkin ajankohtainen, ettei tarvisi sähköä käyttää MLP:n kaverina.
taloa on lämmitetty aikaisemmin puulla varmaan 30v. Kattila ja varaaja n. 10v. vanhoja.
Asennus urakan suunnitetteli ja suoritti liike, talvihan tuon näyttä miten alkaa lämpöä riittää. ::)
Itselläkin mietitytti nuo kytkennät, että häiritseekö virtaukset toisiansa, mutta katotaan ja suunnitellaan sitten muutoksia jos ei toimi.
Arvauksena viskaisisin että jos normi MLP:llä saa COP3 vuositasolla niin tuolla tavalla pääset COP2:een.
Juurikin varaajan kerrostumattomuuden takia...mitä matias tuossa selostikin.
Kun käytät vain MLP:tä joutunet pitämään koko varaajaa kokoajan luokkaa 45C lämmöissä (lämmin käyttövesi) ja MLP:ltä lähtee varaajaan silloin luokkaa 50C vettä kun käy..."korkealta ja kovaa" myrkkyä MLP:lle.
-
Tuota jatkuvaakiertoa ihmetellyt, pumppu tosiaan pyörii sen takia että lämpöanturi on laitteessa, MLP on ollut toiminassa vasta pari viikkoa. vanhempani ottivat sen kokonais pakettina.
Pitääpä tiedustella "lopputarkastuksessa" tuotaa asiaa....... :-?
Mutta eikös patteriverkon kierto sekoita myös noita kerrostumia, vai onko virtauksen suunta myönteisempi?
Liikkeethän myyvät ja asentavat mahdollisimman "tuottavasti" ja nopeasti...... aina ei välttämättä kaikkia hyötysuhteita oteta huomioon
Lämminkäyttö vesi tulee ensin kattilan läpi ja sit varaajan läpi, siinä on jokin ohitus termostaatti jos kattilasta tuleva käyttövesi on lämpimämpää kuin varaajassa se ohittaa varaajan kierukan, harkinnassa oli myös jos laittais pikkusen sähkövaraajan tulistamaan käyttöveden varaajan jälkipuolelle...... sauna päivänä tulet kattilaan :)
Sähkökulut nousee varmasti ja paljon verrattuna edelliseen aikakauteen, pelkkään puulämmitykseen ja siihen liittyviin vaihteleviin huone ja käyttövesilämpöihin :-[
MLP haetaan ensisijaisesti helpotusta vanhusten hyvinvointiin.
Nämä kommentit ovat olleet erittäin mielenkiintoisia ja tervetulleita, pitää tutustua asiaan paremmin kun saadaan laitteisto "omiin käsiin"
Alkaa sitten metsästämään parempaa hyötysuhdetta ettei "perinnöt" karkaa kiwatteina harkakoille :)
Asennusliike teki kyllä mielestäni kaikinpuolin asiallista ja siistiä työtä.
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3264197.jpg)
-
Mutta eikös patteriverkon kierto sekoita myös noita kerrostumia, vai onko virtauksen suunta myönteisempi?
Yleensä patteriverkon ja varaajan välissä on shuntti joka jakaa patteriverkon kiertoa lämmöntarpeen mukaan.
Eli osa tuosta kierrosta menee varaajan ohi shuntin kautta ja osa kiertää varaajan kautta.
Kyllä se patteriverkon kierto on sikäli sopivampi varaajalle kun kuumempi menovesi lähtee varaajan yläosasta ,kiertovesi jäähtyy pattereissa kun ne lämmittää taloa ja jäähtynyt paluuvesi tulee varaajan alaosaan.
Myöskin virtaukset patteriverkossa on pienemmät kuin varaajan ja lämpöpumpun välillä.
Esim meillä patteriverkon virtaus on n 300l/h ja lämpöpumpun ja varaajan välinen virtaus on n 1500l/h.
Onhan teillä patteriverkolle oma kiertovesipumppu ja shuntti?
Tuosta valokuvasta näyttäisi että varaajassa on 2 kpl lämpömittareita(?).Yleensä noissa on anturitasku ja lämpöpumpun anturin voisi hyvin laittaa ylemmän lämpömittarin anturitaskuun,siis pitää ensin nykäistä lämpömittari pois ja sitten lämpöpumpun anturi sinne anturitaskuun.
Koska lämpöpumpun käyntiohjaus mitataan paluuvedestä niin tuo ylempi mittaritasku olisi just passelilla kohdalla.Meillä on 1250L:n varaaja ja lämpöpumpun anturi on tuolla kohdalla lämpömittarin anturitaskussa.
Onkohan tuossa varaajassa käyttövesikierukoita?Miten Ecopart yleensäkin hoitaa lämpimän käyttöveden kehittämisen?
edit:Tässä meidän systeemin periaatekuva.Siinä on takaiskuventtiilit puukattilan ja maalämpöpumpun putkissa(ei nä kuvassa)Lämpöpumpun käyntiä ohjaava anturi on tuossa varaajan keskellä T-kirjaimella merkitty
(http://i2.aijaa.com/b/00705/8751766.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=007058751766.jpg)
-
Ecopartin päälle on normaalisti tarkoitettu jokin "ylemmän tason" ohjain joka sitten hanskais varaajat, käyttövedet sun muut erilaiset kytkennät. Se äly mikä siinä on itsessään on juurikin tarkoitettu tuontyyliseen ohjaukseen joka tässä toteutuu.
Tommosena tuo MLP on lähinnä tarkoitettu käymään kokoajan...
Se äly on lähinnä vain niin "viisas että se pystyy valvomaan itseään...
Eikä sen anturin irrotus siitä paluu putkesta varmaankaan onnistu, saattaa aiheuttaa hälytyksen kun meno-paluu ero kasvais liian suureksi.
-
Ecopart hoitaa vain varaajan lämmittämistä, siellä ei ole mitään kv kierukoita yms, kaikki muut kytkennät on entisellään kuten silloin puuaikakautenakin, eli käyttövesikierukat on ensin kattilassa ja sit varaajassa kuten aikaisemmin kerroin.
patteripuolella on shuntit ja omat kv pumput.
En ollut paikalla kun putkimies kävi tekeen putkituksia ja kun varaaja oli tyhjä, olisin laitattanut sulut varaajasta tulevaan ja menevään putkeen, niin ei tarvisi laske pyttyä tyhjäksi jos ja kun tekee jotain muutoksia ::)
Eikös tuo alempi anturi olisi lähempä totuutta paluuveteen, mistä tuo MLP nytkin saa lämpötietoutta kierron kautta?
ja tuon latauspumpun ohjauksen saa varmaan samasta liittimestä mistä maaliuospumppukin....... se on sit sähkärin juttuja.
On kyllä tullut vähän ajattelimisen aihetta tuohon laitteistoon, ja kytkentöihin..... onneksi ei olla lämmitetty vielä kovin harakoille, pitää kysyä "suunnittelijalta" muutamia kysymyksiä.......
Vaikka muutokset eivät ole suuria vaikka joutisi itsekkin tuunaamaan....
Mielenkiintoista :D
-
niin siihenhän saa sitä "paremmantason" ohjainta, jossa on varmaan meno ja tulo anturat ja ohjaukset jne, mutta "tässä paketissa" sitä ei tullut mukana, mutta kuten aiemmin sanoin että onneksi ei oo mennyt vielä harakoille kauheesti lämpöö..... :P
CTC EcoLogic EXT on ohjain jolla pystyy todennäköisesti operoimaan sitten enemmän....... :(
-
niin siihenhän saa sitä "paremmantason" ohjainta, jossa on varmaan meno ja tulo anturat ja ohjaukset jne, mutta "tässä paketissa" sitä ei tullut mukana, mutta kuten aiemmin sanoin että onneksi ei oo mennyt vielä harakoille kauheesti lämpöö..... :P
CTC EcoLogic EXT on ohjain jolla pystyy todennäköisesti operoimaan sitten enemmän....... :(
Juu ei siinä harakoille ole mennyt...systeemi ei ehkä kuitenkaan pääse nyt esittämään parastaan...
Yksi juttu sunnittelijalle on miksi se käyttövesi käy ollenkaan siellä kattilassa?
Varaajassa on ilmeisesti 2 kierukkaa, alhaalla ja ylhäällä...kuvan reunasta pikkusen pilkottaa?
EcoLogix on joo CTC:n se joka tuohon päälle yleensä tulee...sillä on sitten enemmän mahdollisuuksia.
-
Lämminkäyttö vesi tulee ensin kattilan läpi ja sit varaajan läpi, siinä on jokin ohitus termostaatti jos kattilasta tuleva käyttövesi on lämpimämpää kuin varaajassa se ohittaa varaajan kierukan, harkinnassa oli myös jos laittais pikkusen sähkövaraajan tulistamaan käyttöveden varaajan jälkipuolelle...... sauna päivänä tulet kattilaan
eiköhän tästä saada toimiva juttu kun vähän tuunataan, helpoinhan se olisi sen ecologic:in hankkiminen, mutta pitää miettiä josko sen saisi toteutettua jotenkin "halvemmin" :P
-
Lämminkäyttö vesi tulee ensin kattilan läpi ja sit varaajan läpi, siinä on jokin ohitus termostaatti jos kattilasta tuleva käyttövesi on lämpimämpää kuin varaajassa se ohittaa varaajan kierukan, harkinnassa oli myös jos laittais pikkusen sähkövaraajan tulistamaan käyttöveden varaajan jälkipuolelle...... sauna päivänä tulet kattilaan
eiköhän tästä saada toimiva juttu kun vähän tuunataan, helpoinhan se olisi sen ecologic:in hankkiminen, mutta pitää miettiä josko sen saisi toteutettua jotenkin "halvemmin" :P
http://www.bynor.se/product.php?id_product=1821
~700€ Näkyy EcoLogic naapurissa maksavan...ja
http://www.bynor.se/product.php?id_product=1821
~4500€ tuo EcoPart 12 peiliksi jo hankittuun...
Ekaks pitäis tietysti punnita noi putkikytkennät onnistuuko niitä saamaan paremmaksi...
Varaajahan näyttää valokuvan perusteella ihan fiksulta, taitaa olla akvatermi 2500L.
-
Tässä meidän varaajan lämpökerrostumista trendi.Tuossa on nähtävissä kun varaajan yläosan lämpö pysyy suht samana ja varaajan puolivälistä lämpö laskee pumpun seisontajakson aikana.
Kun varaajan puolivälissä lämpö laskee n 5 astetta niin pumppu käynnistyy ja nostaa koko varaajan lämpötilan +35 asteeseen.
Kokeilenpa sopivassa välissä miten nuo varaajan lämpötilat menee kun varaajan ja lämpöpumpun välinen kiertopumppu pyörii jatkuvasti.
Sellainen etu tässä tosiaan saadaan että varaajan yläosan lämpö pysyy suht samana
Näillä keleillä käyntiaikasuhde 1250l:n varaajalla menee suunnilleen niin että lämpöpumppu käy n 30min ja pitää taukoa n 4 tuntia.
[/quote]
(http://i2.aijaa.com/b/00046/8753677.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=000468753677.jpg)
-
meillähän tällä asenuksella jossa MLP latauspumppu pyörii kokoajan, silloinhan varaajan lämpötilakin sekoittuu aika tasaiseksi, joten ylälämpökin vaihteleen sen mukaisesti.
tutkin netissä tuota ecologicin käyttö- ja asennus ohjetta, se olisi kyllä suht helppo asentaa, 220v sisään, yks lämpöanturi varaajasta tuloon, ja latauspumpun syöttö ecologicin kautta. ja com johto partin ja logicin väliin. hintaa näytti olevan 575e maahantuoja callidus_hinnasto2011
takaiskun se vaatii myös MLP latauslinjaan kuten aiemmin oli juttua :o
MLP tulolle olisi ollut yks lähtö vapaana varaajassa alaosassa puolimetriä oikealle tuosta nykyisestä haarasta, mut putkimiehelllä tais olla putket kortilla kun nappasi haaralla samasta kuin kattilaan menokin :-/
-
ecologic taitaa pystyä hoitamaan shunttipiirinkin tai jopa 2, näitkö tommosia mainintoja?
Mitähän kaikkee se osaakaan?
Saisit kokonaisuuden sen varaan...
-
Kokeilenpa sopivassa välissä miten nuo varaajan lämpötilat menee kun varaajan ja lämpöpumpun välinen kiertopumppu pyörii jatkuvasti.
Joo,kyllä varaajan lämpötila alkaa välittömästi laskea myös varaajan yläosasta jos MLP:n ja varaajan välinen kiertopumppu pyörii jatkuvasti.
Kannattaa muuttaa tuon kiertopumpun toiminta siten että käy yhtäaikaa MLP:n kanssa ja pysähtyy kun MLP pysähtyy.
Silloin veden lämpökerrostumat muodostuu varaajassa luonnostaan ja käyntiasetuksilla saa varaajan yläosan lämpötilan pysymään suht samana ;)
edit:Varaajan puolivälistä on vihreä trendi eikä valkoinen
(http://i8.aijaa.com/b/00781/8765407.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=007818765407.jpg)
-
Ainakin omassa systeemissä pumpun ja varaajan välisen lätauspumpun käyntinopeudella on myös iso vaikutus kerrostuksen säilymiseen varaajassa. Tässä täytyy vaan löytää sopiva kompromissi, jotta saavutetaan riittävä virtaus lauhduttimen läpi hyötysuhteen kannalta.
Omasta maa+puu systeemin etenemisestä sen verran, että aiemmin lähettämästäni piirroksesta poiketen kytkettiin puupannu MLP varaajaan siten, että lämmin tulee MLP varaajaan välilaipion yläpuolelle ja palaa sitten takaisin varaajan pohjalta.
Tässä on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä se, että saadaan koko varaajan tilavuus tehokkaasti käyttöön, huonona se, että puulämmityksen alussa menee koko pönttö sekaisin siinä vaihessa, kun pannu ei ehdi lämmittää MLP varaajan pohjalta palaavaa suht kylmää n. 25 asteista vettä riittävän kuumaksi ennen kuin se palaa pöntön yläpäähän. Tämä ongelma siis lähinnä lämmityskauden ulkopuolella, jos haluaa roskia poltella ja sillä käyttövettä lämmitellä.
Harkitsen tulokytkennän muuttamista varaajan keskelle, välilaipion alapuolelle, em. ongelman ratkaisemiseksi.
Lisäksi joudun laittamaan molemmille oman kalvopaisunnan, nyt ovat samassa ja puulla varattaessa ottaa ihme kierron paisunnan kautta ja lämmin menee suoraan patteriverkkoon shuntin takana, koska MLP paisunta tulee patteriverkon paluun kautta. No ymmärsiköhän kukaan tästä mitään :D
-
onkohan kenellään kokemusta noista magneettiventtileistä? valmistaja kehotti asentamaan moisen varaajasta lauhduttimelle palaavaan putkeen. ajaisikohan takaisku saman asian, eli estäisi vapaakierron varaajan yläosasta lauhduttimeen? Tietty toi NC magneettivena kytkettynä latauspumpun ohjaukseen on varmempi ja myös 10x kalliimpi.
tällänen on nyt menossa kiinni:
http://www.danfoss.com/Finland/BusinessAreas/IndustrialControls/Products/Detail/IA/Fluid-Control/Solenoid-valves/EV220B-15-50-series-Servo-operated-22-way-solenoid-valves/032U456831/434eb329-8bc6-4c94-9431-7fc4cf8105c8/e45df8c0-0644-4d60-ba09-211f31574a6e.html
vähän ihmettytää toi 0,3bar avaus paine, josko rajoittaa kovastikin virtausta? ainakin sinne saa puhaltaa ihan toisissaan, että saa ilmaa menemään läpi?
entä onko tuntumaa virtaamasta lauduttimessa, riippuu tietty monesta seikasta, mutta kertaluokka, montako kuutiota tunnissa?
nopeat kommentit olis poikaa, kun putkari on tulossa ylihuomenna... :o
-
Ekowellissa on takaiskuventtiili varaajalta tulevassa paluuputkessa estämässä luonnonkiertoa.Ihan hyvin on toiminut.Kyllä toi magneettiventtiili periaatteessa ihan saman asian tekee.
Tuo 0,3bar avautumispaine on tarpeen vain magneettiventtiilin avautuessa,niissä on pieni neulaventtiili joka avautuu sähköllä ja varsinaisen venttiilin avaa kalvo minkä toiselle puolen tuon neulaventtiilin pieni virtaus menee ja painaa kalvon toiseen reunaan jolloin varsinainen iso virtauskanava avautuu.Pienet magneettiventtiili käyttää (tarvitsee) jonkinverran painetta avautuakseen.
On tosin olemassa nollapaineellakin avautuvia magneettiventtiileitä.
Tuosta virtauksesta lauhduttimessa pitäisi löytyä valmistajalta tietoa ainakin minimivirtauksesta.Ekowellissa ko virtaus on 1,5m3/h.
Mulla oli liian pienien putkien takia lauhduttimen virtaus 1,2m3/h kai 10 vuotta,suurensin putket(20---->25,6mm) vajaa vuosi sitten ja suuremmalla lauhduttimen virtauksella pumpusta saa nyt suuremman antotehon.
Kannattaa varmistaa että lauhduttimen ja varaajan väliset putket valmistajan suosituksen mukaiset,yleensä ne kai on 28mm CU putkea.
-
vähän ihmettytää toi 0,3bar avaus paine, josko rajoittaa kovastikin virtausta? ainakin sinne saa puhaltaa ihan toisissaan, että saa ilmaa menemään läpi?
entä onko tuntumaa virtaamasta lauduttimessa, riippuu tietty monesta seikasta, mutta kertaluokka, montako kuutiota tunnissa?
nopeat kommentit olis poikaa, kun putkari on tulossa ylihuomenna...
Jos Gebwell T20 teho on 20kW, on virtaus 6C lämpötilaerolla n. 2,9m3/h
Yleensä maalämpöjärjestelmien pumpuissa on pumppujen nostokorkeus alle 10m vesipatsasta.
Jos venttiili vaatii tosiaan 0,3 bar paine-eron avautuakseen, syö se silloin jo kolmanneksen pumpun nostokorkeudesta. Tämä pienentää jo varmasti reilusti virtausta.
Mikä on lauhdutinpumpun merkki ja tyyppi?
Mikä on lämpöpumpun teho?
ATS
-
Matias jo ehtikin vastaamaan
Mutta lisäkysymys:
Vaatiiko magneettiventtiili vielä avauduttuaan 0,3 bar paine-eron pysyäkseen auki?
ATS
-
Vaatiiko magneettiventtiili vielä avauduttuaan 0,3 bar paine-eron pysyäkseen auki?
No enpä tiedä just tuota kohtaa mutta avautumiseen ja sulkeutumiseen ainakin tarvitsee tuon 0,3bar paine-eron.
032U456831
EV220B 15-50 -ohjelmalla tuotetaan yleiskäyttöön sopivia epäsuorasti servo-ohjattuja 2/2-tiemagneettiventtiili.
Venttiilin runko messinkiä, sinkkikadon kestävää messinkiä ja ruostumatonta terästä varmistaa, että pystytään kattamaan laaja sovellusvalikoima.
Vakiovarusteena sisäänrakennettu ohjausventtiili, säädettävä sulkeutumisaika ja koteloinnit luokkaan IP67 asti varmistavat optimaalisen toiminnan myös kriittisissä olosuhteissa.
2/2-tie
Servo-ohjattu
DN 15 - DN 50
Venttiilin rungon materiaaliksi voidaan valita messinki, DZR-messinki, tykkimetalli tai ruostumaton teräs
Normaalisti suljetut ja normaalisti avoimet versiot
ISO 228/1- tai NPT-kierteinen kytkentä (EVSI ja EVSI-U)
Sisäänrakennettu suodatin ohjausjärjestelmän suojaamiseen
Vaimennus vesi-iskuilta suojaamiseksi
Käytettävissä säädettävä sulkeutumisaika
-
Kiitoksia kommenteista,
Itsekin koitin tarjoilla valmistajalle tuota takaiskuventtiilivaihtoehtoa, koska totesin pönttöä puilla lämmittäessäni, että virtaus tulee tulistimen ja lauhduttimien latauspuolelta ja purkautuu ulos lauhduttimen paluupuolelta (varaajan lpt erot tasautuu). Paluuseen kytketty takaisku olisi tod. näk. hoitanut homman, mutta takuu olisi rauennut kompuran osalta, joten siitä syystä mg-vena.
Tarkastin höyrystin ja lauhdutin piirien pumput:
höyrystin:
Grundfoss
UPS 40-180F, tehot nopeuksilla 1-3 650, 703, 790W. Olen ajannut tuota nyt ykkösellä, jolloin ero n. 3 astetta.
lauhdutin:
UPS 25-80 180 ja tehot 110, 155 ja 170. Oon ajanut ykkösellä, jolloin erot 6-9 astetta lämmöistä riippuen.
Manuaalista löytyi vaan keruunesteen nimellisvirtaus 4.07 kuutiota tunnissa. Luulisi, että lauhduttimessa reilusti vähemmän.
Putkikoot on vissiin riittävät, 35mm sinkityllä on tehty kaikki vedot, paitsi tulistin on pienempää, mutta sitä joutuu kuitenkin kuristamaan.
Matiaksen kommentista ymmärsin, että mg-vena tarvii 0.3bar vaan aukaisussa, ei myöhemmin. Toivottavasti tämä on tilanne, täytyy soitella Danfossille tuosta venasta huomena, koska tyhmää, jos vena kuristaa virtausta paljonkin. Tosin nolla paine-erolla toimivia tuumavartin mg-venoja en ole löytänyt, ne loppuu tuumaseen, joka sekin olisi ehkä ollut tuossa systeemissä ihan riittävä, mutta tuntuu loogiselta, että otetaan vena saman kokoisena kuin putkikin.
-
(http://i2.aijaa.com/b/00500/8950143.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=005008950143.jpg)
Mikäli oikein tulkitsin, oheisessa kuvassa on kyseisen magneettiventtiilin kuva ja toiminta.
Ja jos oikein ymmärsin vaatii venttiili auki pysyäkseen minimipaine-eron (0,3 bar) venttiilin yli.
-> Ei hyvä
ATS
-
(http://i9.aijaa.com/b/00841/8953956.gif) (http://aijaa.com/v.php?i=008418953956.gif)
Tässä Grundfoss UPS 25-80 ominaiskäyrä.
Jos lauhdutinpiiriin tulee 0,3 bar lisää virtausvastusta, niin suurinpiirtein samaan virtaukseen pääsee kun pumppu on II-teholla I-tehon sijaan.
ATS
-
Kiitti selventävästä vastauksesta. Soittelin Danfossille tänään, ja myös he olivat sitä mieltä, että kyseiseen käyttöön pitäisi olla nollavastuksella toimiva venttiili. Tämä malli tarvii tosiaan 0.3bar eron koko toiminnan ajan, eivätkä voi taata avautumista tällaisessa järjestelmässä. Tuumaisesta pitäisi tuon 2-3 kuutiota mennä hyvin tunnissa läpi, joten laitetaan varmaan sellainen tilalle, kun noita tuuma varttisia ei saa nollapaineerolla (ainakaan järkevään hintaan).
Kallis juttuhan tästä joka tapauksessa tuli, kun joutuu nyt hommaaman putkarin paikalle uudestaan, kun olisi muuten mennyt samalla toisen homman kanssa. :-/ Tämä puun poltto se vasta kallista on!!
-
täältä löytyi lisäinfoa noista nollaeron venoista
http://www.ra.danfoss.com/TechnicalInfo/Literature/Manuals/04/PD200L122.pdf
näyttäisi tuumasestakin menevän kolme kuutiota vielä alle 0,2bar painehäviöllä. Katselin vielä tota omaa putkitusta pumpun sisällämja ulkona, niin sisällä on korkeintssn 28mm kuparia, ja mutkat päältä vain 25mm. Lisäksi paluussa on käytetty tuuman mutapussia, joten eipä tuo tuuman mg vena taida sielä yhtään enempää ahdistaa?
-
[/quote]
Jos Gebwell T20 teho on 20kW, on virtaus 6C lämpötilaerolla n. 2,9m3/h
Yleensä maalämpöjärjestelmien pumpuissa on pumppujen nostokorkeus alle 10m vesipatsasta.
Jos venttiili vaatii tosiaan 0,3 bar paine-eron avautuakseen, syö se silloin jo kolmanneksen pumpun nostokorkeudesta. Tämä pienentää jo varmasti reilusti virtausta.
Mikä on lauhdutinpumpun merkki ja tyyppi?
Mikä on lämpöpumpun teho?
ATS[/quote]
valmistajan mukaan lauhduttimen nimellisvirtaus on n. 1.5kuutiota tunnissa. Kuinka päädyit oheiseen numeroon yllä. Kyllä tuo 1.5 on mielestäni alakanttiin.
-
valmistajan mukaan lauhduttimen nimellisvirtaus on n. 1.5kuutiota tunnissa. Kuinka päädyit oheiseen numeroon yllä. Kyllä tuo 1.5 on mielestäni alakanttiin.
Peruskaava on:
P=m*c*dt, jossa
P(teho)= kW = kJ/s
m(massavirta)= kg/s
c (ominaislämpö) = kJ/kgC, vesi 4,2kJ/kgC
dt (lämpötilaero) = C
20kJ/s=m*4,2kJ/kgC*6C
m= 0,79kg/s = 2,9m3/h
ATS
-
Selvä homma. Nyt tuli valmistajaltakin lähellä 3 kuutiota oleva luku nimellisvirtaukseksi, kun kyselin uudestaan. Kyllä toi vielä pitäis mennä tuumasesta läpi, tosin rajoilla liikutaan.
Mittailin tuossa lauhduttimen dT arvoja latauspumpun eri nopeuksilla. Ykkösellä n. 8 asteen kieppeillä ja kakkosella n. 5. Päädyin nyt jättämään kakkoselle, tulee vähän enemmän startteja, kun varajaa menee enempi sekaisin, mutta ainakin energiamittarin mukaan max. ottoteho jää alemmaksi. Käyntijaksot jää kanssa aika lyhyiksi (n. 10-15min), mutta sehän vaan kertoo, että systeemi toimiin tehokkaasti.
Jos toi Mg-vena vähän kuristaa nykyistä putkistoa, niin toi kakkonen on sitten passeli asetus. Tosin koko viime talvi mentiin ykkösellä ja silloin dT 6-7 astetta, eli pienenee hyötysuhteen huonontuessa?
-
Nyt on tuumanen magneettiventtiili lisätty varaajan ja lauhduttimen väliseen putkeen (paluu lauduttimelle). Kyllä se vähän tuntuu kuristavan virtausta. Tässä dt lauhduttimen yli päivä ennen ja päivä jälkeen asennuksen:
(http://i11.aijaa.com/t/00361/9064199.t.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=003619064199.jpg)
Ennen venaa sininen ja jälkeen punainen käppyrä.
Vähän vaikea lukea milloin pumppu on ollut päällä, mutta esim. illan suihkuttelujen jälkeinen pidempi käynti on helppo löytää molemmista.
Ennen venttiiliä dt 5.5-5 ja jälkeen 6.2-5.5. Vähän tuo varmaan hyötysuhdetta huonontaa, kun samalla latauspumpun teholla menee vähemmän vettä läpi :(
No ainakin voi nyt poltella puita luvallisesti, korvensin pöntön 90 asteeseen pannulla eikä lauhduttimelle palaavassa putkessa oleva lämpö noussut yli 20 asteen missään vaiheessa.
-
Hei pitkästä aikaa.
Nyt on vihdoin oma systeemi viritetty malliin, johon olen tyytyväinen ja sitä on tullut testailtua muutama kuukausi.
Aika hässäkkähän tästä tuli, mutta nyt voi kummallakin lämmönlähteellä lämmittää erikseen, tai sitten puupannulla voi auttaa MLP järjestelmää sulkuja kääntämättä. Eli puita vaan pesään ja automatiikka hoitelee loput. Puupannun vanhaa kattilatermaria hyödynnettiin ja sen toiminta käännettiin vastakkaiseksi. Nyt pannun lämpöjen noustessa yli 80 astetta käynnistyy latauspumppu, joka kierrättää vettä paitsi pannussa, lataa samalla MLP ja vanhaa puuvaraajaa. Lämpöjen laskiessa termarin perässä on säädettävä aikarele, joka jatkaa kierrätystä vielä n. 10 minuuttia.
Vanha puuvaraaja tulee hyödynnettyä siten, että käyttövesi esilämmitetään sen kierukan kautta.
Varotoimenpiteenä MLP lataukseen asennettiin magneettiventtiili, joka estää kuuman veden kierron lauhduttimeen.
Pari kertaa viikossa, lähinnä saunapäivinä, polttelen roskia ja pari pesää halkoja. Tällä saavutettu säästö on aika pieni, muutaman euron luokkaa, mutta onhan nyt ainakin mahdollista poltella puita, kun niitä kerran omasta takaa riittää.
(http://i10.aijaa.com/t/00684/11162127.t.jpg) (http://aijaa.com/4K38JG)