Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: kaukok - 28.04.06 - klo:17:45
-
Tarkoitus on vaihtaa vanhan öljylämmityskattilan tilalle maalämpöpumppu.
Olen pyydellyt tarjouksia useilta valmistajilta. Mutta aika hiljaista tuntuu tarjousten/laskelmien kanssa.
Lähtökohdat:
-Eteläisessä Suomessa
-talo 140m2 365m3.Saunatilat 15 m2 sähkölattialämmityksellä loput vesikiertopattereilla.
-Vuotuinen öljyn kulutus 3000-3500 litraa (tässä ei ole huomioitu sähkölattialämmitystä)
-painovoimainen ilmanvaihto
-3 lasta 2 aikuista 1 suihku mutta toinen tarkoitus laittaa jossain vaiheessa
-patteri verkon lämpötila 40/60 arvio
-tekninen tila pieni käytännössä kattila mahtuu eli lämpöpumppu ilman erillista varaaja olisi parempi.
Tarjouksia on muutamia:
Geopro
-sh7 + tulistusvaraaja n.9000€
tai
gs75 n.7000€
Nibe
1210 7 kw n.4900€
tai
nibe 1220-10kw n.6000€
porakaivo 150m tehollinensyvyys
Geopro on mitoitettu 97% teholle
Riittääkö Nibe tai Geopro ilman erillistä varaajaa. Kun tuo varaaja ei mahdutekniseen tilaan ellei voisi laittaa vieressä olevan saunan lauteiden alle.
Vertailun vuoksi tällähetkellä käytössä on 30 vuotta vanha öljykattila josta riittää lämmintä vettä yhteen pikaiseen suihkuun.
Nibe on selvästi halvin. Myyjä perusteli tulistus tekniikalla ,että geopro olisi parempi. Mutta kai tuo Nibekin toimii vesikierto patterieden kanssa myös.
Eli onko mitään järkevää syytä valita 2000€ kalliimpi geopro.
En tarvitse Mersua kun Toyotakin toimii ja vielä luotettavammin.
Anteeksi sekava teksti mutta näiden tulistusten ja tarjousten kanssa menee kyllä vaikeaksi.
-
Itse "painin" saman asian parissa ja olenkin tullut nyt siihen tulokseen, että mistä saan parhaimman tarjouksen avaimetkäteen periaatteella. Tällähetkellä tapetilla on IVT ht plus 7, nipe 1220, LÄ C10. Kaikki nämä tuntuu olevan suht. järkeviä valintoja, joten euromäärä ratkaiskoon. Tosin sillä varauksella, että porakaivon syvyydestä en tingi.
-
Itse "painin" saman asian parissa ja olenkin tullut nyt siihen tulokseen, että mistä saan parhaimman tarjouksen avaimetkäteen periaatteella. Tällähetkellä tapetilla on IVT ht plus 7, nipe 1220, LÄ C10. Kaikki nämä tuntuu olevan suht. järkeviä valintoja, joten euromäärä ratkaiskoon. Tosin sillä varauksella, että porakaivon syvyydestä en tingi.
Minkä kokoinen talo sinulla on? Entä onko lämmönjako toteutettu vesikiertopattereilla.
Kun lueskelin näitä juttuja täältä ja valmistajien sivuilta öljyn vuosikulutuksia vs lämpöpumpun kokoa, niin päädyin siihen tulokseen että 10 kw pumppu on selkeästi ylimitoitettu.
Perustelu tuohon 10 kw pumppuun oli se,että se tuottaa tarpeeksi lämmintä vettä patteriverkolle (+60-70 celsius astetta)
Taidan itse päätyä tuohon nibe 1210 7kw versioon
150m porareiällä.
Pari asiaa kuitenkin mietityttää tuossa 1210.
Kuinka lämmintä tuo 1210 pystyy tuottamaan hyvällä hyötysuhteella ja riittääkö lämmin käyttövesi.
-
Selvittäkää hyvät ihmiset, millä periaatteella tuo 50-70 asteen lämpötila patterikierrolle saadaan aikaan.
Tehdäänkö se kiristämällä kompuran paineita vai tulistustekniikalla vai lisävastuksella?
Mikä on lämpöpumpun hyötysuhde, kun lämpötilat liikkuvat noissa lukemissa?
-
Minkä kokoinen talo sinulla on? Entä onko lämmönjako toteutettu vesikiertopattereilla.
155 neliötä asuinpinta-alaa+ varasto yht. 200. Öljyä palaa noin 3000-3500 litraa. Lämmitys on vesikiertoinen patterilämmitys ja ilmanvaihto painovoimainen.
-
Mulla 8,5 kw nibe sai viime talvena aikaiseksi ilman sähkövastusta 53 asteista vettä pattereille kuumimmillaan(mitattu patteriverkostolle lähtevästä putkesta), meillä se riittää tonne 25 asteen pakkasille asti(alkuperäiset patterit), sen jälkeen täytyy ottaa lämmitys apua takasta/sähkövastuksesta.Koska asumme rannikolla eteläsuomessa ei tuo pakkanen pitkiksi ajoiksi kiristy yli -25 asteen.Talo on vm -73.Öljyä meni aikoinaan 3000l/vuosi.
Että tällaisia kokemuksia.
-
Mulla 8,5 kw nibe sai viime talvena aikaiseksi ilman sähkövastusta 53 asteista vettä pattereille kuumimmillaan(mitattu .
Eikös nuo pumput pysty kehittämään jopa 65 asteista vettä ilman lisävastusta?
-
Kyllä pystyy tulistin mallilla. Testi viikolla max.85-asteista varaajan yläosaan siis ilman vastusta.
Tuo 50-70 asteinen vesi patterikiértoon saadaan nelitiesunttauksella tulistusvaraajan yläosasta eikä tarvita yleensä välttämättä vastusta apuna.
Hyötysuhde ei varmaankaan ole enää 4 vaan varmaankin lähempänä 2,5 (arvailua)
Tulistusvaraajalla varustetulla mallilla saa pumpulle paremmat käynnit, muilla tuppaa olemaan melkoista pätkäkäyntiä, joka kuluttaa pumppua. Hintaa enemmän, mutta mielestäni teknisesti parempi ratkaisu. Kaikki pumput varmasti toimii kunhan vain mitoitus on oikea.
-
Olen samaa mieltä kuin formia että kaikkilta merkeiltä löytyy varmaankin toimiva pumppu myös sanerauskohteeseen ! Mutta minusta nuo osatehoiset sanerauskohteen pumput pitäisi mitoittaa huomattavasti reilummin kun uudisrakennuksien pumput ! Silloin on vähän enemmän reserviä jos tulee kylmät kelit ja patterit tarvitsevat kuumempaa vettä eikä se pykälää isompi kompura yleensä niin kauhean paljon enempää vie virtaa ! Mutta tämä on vain minun mielipide ja itse toimisin näin !
-
Eikös nuo pumput pysty kehittämään jopa 65 asteista vettä ilman lisävastusta?
Ei nibe ainakaan, juuri siksi kokemuksestani kerroin.
Mutta pitää muistaa että jos lisävastuksen avulla viikon verran vuodessa lämmittää-ei se tee talosta suorasähkötaloa,toki silloinkin kompuralla otetaan irti kaikki mitä saa ja tarvittava lisälämpö sitte muilla keinoin.Vahvistamattomien tietojen mukaan myös "uusi" nibemalli käyttää samaa tekniikkaa kuin nämä parivuotta wanhat.
Tulistin pumpun avulla saa varmasti kuumempaa patterivettä ilman vastusta, mutta en ole koskaan lukenut/kuullut kuinka hyvin sitä kuumaa patterivettä käytännössä verkostoon riittää 30 asteen pakkasilla, kun tarve kuumalle patterivedelle on jatkuvaa.Ymmärtääkseni tulistimen teho on hyvinkin rajallinen.
Joku korjatkoon(jos on kokemusta) jos olen väärässä tuossa kirjoitukseni tulistin kappaleessa.
-
Kiitoksia vastauksista.
Vieläki tosin mietin sitä riittääkö tuo pölötiksen mainitsema 53 asteinen patteri vesi.
Jos valitsee tulistus varaaja mallin hinta ero vähintään 2000€. Toisaalta niben 10-kw mallin hintaero myös sama kun huomioidaan syvempi porareikä.
Tuolle 2000 eurolle löytyisi kyllä muutakin käyttöä. Mutta toisaalta jos se aiheuttaa 1-2kk vastuskella lämmittelyn niin kyllähän siihenkin rahaa kuluu pitkällä tähtäimellä.
NIben esitteestä 1220-10 mallista:"Lämpöpumppu voi lämmittää lämmitysjärjestelmään menevän veden jopa 70-asteiseksi**.
** Kompressorilla 65 °C saakka, loput tuotetaan lisäsähköllä.
Suurin paluulämpötila 58 °C (malleissa 6, 8 ja 10 kW)."
Eli kyllä tuosta nibestäkin lämmintä pitäisi tulla.
Yritin selvittää kuinka lämmintä nykyisen systeemin kiertovesi on korkeimmillaan. Kunnon mittaus tulosta en saanut. Mutta vesilähtö putkesta pystyy helposti pitämään paljain käsin kiinni ja vanha manuaalinen sunttiventtiili ei koskaan ole yli puolenvalin sininen/punaisen asteikolla auki, tästä päättelin ettei se ainakaan yli 60 astetta ole voin kyllä olla ihan väärässäkin.
-
Tuolle 2000 eurolle löytyisi kyllä muutakin käyttöä. Mutta toisaalta jos se aiheuttaa 1-2kk vastuskella lämmittelyn niin kyllähän siihenkin rahaa kuluu pitkällä tähtäimellä.
Kyllä se vastuks(i)en käyttö tulee olemaan melko vähäistä.
Ja toisaalta tuolla 2 k€ käytät sitä (6kw)vastusta n~ 5000 tuntia.
-Janne-
-
Kiitoksia vastauksista.
Vieläki tosin mietin sitä riittääkö tuo pölötiksen mainitsema 53 asteinen patteri vesi.
Sitäpä itsekin etukäteen mietin, mutta käytännössä 50–55-asteinen lämmin käyttövesi on ollut aivan riittävän lämmintä.
-
Tulistin pumpun avulla saa varmasti kuumempaa patterivettä ilman vastusta, mutta en ole koskaan lukenut/kuullut kuinka hyvin sitä kuumaa patterivettä käytännössä verkostoon riittää 30 asteen pakkasilla, kun tarve kuumalle patterivedelle on jatkuvaa.
Ymmärtääkseni tulistimen teho on hyvinkin rajallinen.
>>>>> Perustelu tuohon 10 kw pumppuun oli
>>>>> se,että se tuottaa tarpeeksi lämmintä vettä
>>>>> patteriverkolle (+60-70 celsius astetta)
En minäkään usko, että tulistimella saa jatkuvaan kulutukseen noin kuumaa vettä. Kannattaa kysyä toimittajalta ja sanoa, että saankos tuon lupauksen kirjallisena toimitussopimukseen, niin sittenhän se selviää naaman ilmestä kuinka pelittää.....
Olen vain testannut omaa kamiinaa noin 64C syötöille asti ja silloin vastus lauloi apuna , mutta sille voi olla syynä kompuran tehonkin loppuminen, joten ei omakohtaista kokemusta pääseekö 65C asti jatkuvassa ajossa ilman vastusta.
Mielummin taidan polttaa vastusta apuna hieman kun talven selvisi noin reilun 30 euron vastuksenpoltolla. Toisaalta isommalla kompuralla lämpiäisi lämminvesivaraaja nopeammin, joten mitä valitaan ? Nykyinen teho ja isompi LV-varaaja, mutta isompi LV-varaaja ei olisi mahtunut asennushetkellä. Aika hyvin toimii nykyinenkin paketti.
-
>>>>> Perustelu tuohon 10 kw pumppuun oli
>>>>> se,että se tuottaa tarpeeksi lämmintä vettä
>>>>> patteriverkolle (+60-70 celsius astetta)
En minäkään usko, että tulistimella saa jatkuvaan kulutukseen noin kuumaa vettä. Kannattaa kysyä toimittajalta ja sanoa, että saankos tuon lupauksen kirjallisena toimitussopimukseen, niin sittenhän se selviää naaman ilmestä kuinka pelittää.....
Olen vain testannut omaa kamiinaa noin 64C syötöille asti ja silloin vastus lauloi apuna , mutta sille voi olla syynä kompuran tehonkin loppuminen, joten ei omakohtaista kokemusta pääseekö 65C asti jatkuvassa ajossa ilman vastusta.
Mielummin taidan polttaa vastusta apuna hieman kun talven selvisi noin reilun 30 euron vastuksenpoltolla. Toisaalta isommalla kompuralla lämpiäisi lämminvesivaraaja nopeammin, joten mitä valitaan ? Nykyinen teho ja isompi LV-varaaja, mutta isompi LV-varaaja ei olisi mahtunut asennushetkellä. Aika hyvin toimii nykyinenkin paketti.
Tulin siihen tulokseen, että +50-55 asteinen patterivesi riittää meille hyvin. Pitää sitten talvellä lämmittää takkaa jos tuntuu ettei lämpö riitä.
Mlp tulee olemaan Niben 1210 7kw ellen saa yhtä hyvää tarjousta 1220 8kw versiosta. Porakaivon syvyys on 140m.
Koko urakan hinnaksi tulee noin 7000 €.
Tuosta jos saa vielä sen 15% valtion avustusta niin koko urakan hinnaksi jää karvan alle 6000 euroa.
Jokatapauksessa 28 vuotta vanha öljykattila olisi pitänyt uusia, hormi kunnostaa ja öljysäiliö tarkastaa. Öljylämmityksen uusiminen olisi siis maksanut noin 3500-5000€.
Eli Mlp maksaa noin 2000 euroa investointina enemmän kuin öljylämmityksen ajanmukaistaminen.
Takaisinmaksuaika nykyisillä hinnoilla noin puolitoista vuotta. (öljy vuodessa 2100€ Mlp kuluttama sähkö 400€(arvio laskelmista))
Eipä tarvitse paljon miettiä onko järkevä investointi :)
-
Miten tuo kesäviilennys toimii? Samalla kun uusii lämmitys systeemin voisi vaihtaa makuuhuoneiden patterit puhallinkonvektoreihin.
Minkä lämpötilaista vettä käytännössä pattereissa kiertää kun käyttää jäähdytystä ja onko siitä haittaa, että kylmä vesi kiertää koko systeemissa. Kannattaisi varmaan erottaa makuuhuoneiden patterit muusta piiristä.
-
Et sitten vaivautunut selvittämään, millä tavoin Niben lämpöpumpulla saadaan patterikiertoon yli 50 C lämmintä vettä!
Minä tiedän kuinka tämä tapahtuu ja siksi en koskaan osta Niben lämpöpumppua, koska hyvin on, jos sen kompressori kestää takuuajan.
-
Voisitko valaista aihepiiriä hieman tarkemmin. Itse painiskelen pumpun valinnan suhteen Thermian, IVT:n ja Niben välillä. Lämpöässä ehkä vielä pelissä mukana, mutta ne ei ole vielä pystyneet vakuuttamaan paremmuuttaan Ruotsalaisiin nähden ...
-
Et sitten vaivautunut selvittämään, millä tavoin Niben lämpöpumpulla saadaan patterikiertoon yli 50 C lämmintä vettä!
Minä tiedän kuinka tämä tapahtuu ja siksi en koskaan osta Niben lämpöpumppua, koska hyvin on, jos sen kompressori kestää takuuajan.
Mistähän maallikko tuonkin selvittäisi kun ei näistä systeemeistä juuri mitään tiedä/tajua.
Varmaan kerrot mikä tuossa Nibessa on sitten vikana.
Minusta vaikuttaa luotettavalta suuri valmistaja jolla pitkäaikainen kokemus alasta.
Myyjä ainakin sanoi että hyviä ovat molemmat Nibe ja Geopro, jälkimmäinen kalliimpi tulistustekniikan takia.
-
Sinähän kirjoitit asian ytimen viimeisessä lauseessasi.
Tulistustekniikka, siinä asian ydin.
Ei hierota sitä kuumaa patterivettä kiristämällä kompuran paineita, mikä syö sekä lämpöpumpun kestävyyttä että samoin huonontaa huomattavasti hyötysuhdetta.
Klikkaappa tuota Karhun kuvaa ja lue sitten, kuinka hommat hoidetaan nykypäivänä Suomessa.
-
Ei se kompura hirveästi kuormitu kun tehdään esim kumaa vettä (tai kuumaa patterivettä).
Dataloggerikäyrästä näkyy kuumakaasun lämpötilat.
http://www.husdata.se/userlist.asp
Tuolta valitaan joku satunnainen käyttäjä ja katsotaan rapports osioita ja valitaan sopiva raportti, josta katsotaan kuumakaasun lämpötilan (HETGAS GT6 sensori) graafi. Itsellä ollut viimeisen viikon ajan noin välillä 60-82C.
Patterisysteemissä kuormittuu kompura (varmasti) enemmän kuin lattiasysteemissä. Hyötysuhde heikkenee (varmasti), mutta onko riittävästi väliä, kun talvea ei riitä kuin 4:ksi kuukaudeksi ns. ruuhka-Suomessa (~joulu-maaliskuu) ja tuon ajan sisällä menneenä talvena poltin vastuksia alle 90h, joka maksoi noin 30eur. Pumppu ilmeisesti tuon perusteella kohtuu optimi-mitoitettu: - nyt menee suunnilleen 25-30 kwh/vrk 6-7kk:n ajan (enemmän kuin lattiakohteessa varmaankin) ja kesäkuukausina ehkä vähemmän ja lämpenee liki sähkön hajulla pannuhuoneessa.
Nyt kun tukiaiset tarjolla, niin valinta lämmitystavasta (maalämpö vrt muut helppous huomioiden) on kohtuu selvä ja investointi kuoleentuu äkkiä, kuten tuolla jo kaukok aikaisemmin totesi.
-
Sinähän kirjoitit asian ytimen viimeisessä lauseessasi.
Tulistustekniikka, siinä asian ydin.
Ei hierota sitä kuumaa patterivettä kiristämällä kompuran paineita, mikä syö sekä lämpöpumpun kestävyyttä että samoin huonontaa huomattavasti hyötysuhdetta.
Klikkaappa tuota Karhun kuvaa ja lue sitten, kuinka hommat hoidetaan nykypäivänä Suomessa.
Aika hiljaista on tuolla Karhun sivuilla tulistustekniikasta. Toinen asia on jos ei toimittajat jaksa edes tarjousta tehdä kohtuullisessa ajassa niin ...
-
Itselläni on lattialämmitys talossa mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin tuolla Ruotsin puolella suurin osa lämpöpumpuista on patterikohteissa joten en usko että Sunheat on kovinkaan oikeassa sanoaessaan että nuo ns. Ruotsalaistyyppiset pumput eivät kestä edes takuuaikaa ja onhan niissä kuitenkin markkinoiden pisimmät takuut ! Sekä tulistin tekniikka että ns. Ruotsalaistyylisissä pumpuissa on omat hyvät ja huonot puolensa ! Mutta yhteistä on se että molemmilla lämpiää talo varmasti ja edullisesti !
-
Kirjoitin nimenomaan oman mielipiteeni Nibestä, sinä yleistit mielipiteeni koskemaan kaikkia "ruotsalaistyyppisiä" lämpöpumppuja.
Tarkkaavaisuutta kirjoitteluusi, Maalampo.
Kerropa nyt, millainen tulistustekniikka on esim. IVT:ssä ja Thermiassa?
Sinulle MNK ja kaukok : katsopa tarkkaan Pohjolan Maalämpö Oy:n sivuilta kuvaa tulistusvaraajasta. Useimmat ymmärtävät kuvan nähtyään tulistustekniikan toteutustavan.
Tulistustekniikalla saadaan n. 10-20 prosenttia tätä tulistuslämpöä lämpöpumpun kokonaislämmöntuotosta, joten patterikiertoon sitä varaajan yläosassa olevaa tulistuslämpöä ei kannata ajaa.
Lämpöpumpun kokonaishyötysuhde kärsii varmasti ja pahasti.
-
Sunheat, minä oletan/oletin että tuo Nibe on samantyylinen pumppu kuin nuo muut ns: Ruotsalaistyyliset pumput joissa ei ole tulistustekniikkaa ! Ja tarkoitin nimenomaan että ei pidä tuomita sitäkään tekniikkaa toimimattomaksi patterikohteissa ottamatta yhtään kantaa pumpun merkkiin ! ;D ::)
-
Nibe 1120-1220 yli 60 (n. 65)astetta kompuralla, Sähkö mukaan niin 70 astetta. Pitäisi riittää patteri kohteisiinkin.
-
Olisiko tämä hyvä paikka tällaiselle kokemusperäiselle tarinalle . Siirtäkää parempaan paikkaan jos silt tuntuu
Eli kokemuksiani ja samalla kiitokset viime syksynä saamistani neuvoista tällä palstalla ;
- ~60 rakennettu rapattu talo jossa täystiili lisäsiipi, 2-lasiset ikkunat jne.
- Paikkakunta Lahti
- n.200 m2 lämmintä alaa, 100m2 varasto/autotallia
- 2 aikuista 2 lasta .
- Saunotaan lähes joka ilta. silloin tällöin naapuriperhe saunomassa 2+3 hlö
- sisälämpö talossa n.20
Aiemmin öljyä kului n.4500 l /vuosi + varaavan takan puut 10 m3
viime syksynä (lokakuun lopussa) päätin heittää kattilan pois ja tutkin eri maalämpö vaihtoehtoja /merkkejä .
Lähtökohtana minulla oli se että maalämpö toteuttaa sen minkä öljykin ja halvempaan hintaan. Siis takaisinmaksuaika n. 5 vuotta
Totesin että erot olivat lähinnä lämpimän veden tuotannossa, mutta hintaerot melkoisia. laatuerojakin varmaan on, mutta onko aina hinta/laatu- suhde kohdallaan.
Lämmön jakoa en aikonut muuttaa (vesipatterit ja aika paksut putket) lämminvesikiertoon meni aiemmin max. 45 asteinen vesi (-25 ulkona)
Tällöin esim. tuolla tulistustekniikalla ei ole mielestäni suurtakaan merkitystä. Hintaa se kyllä nostaa.
(Jos olisi esim. poreamme , niin tällöin valintaani olisi vaikuttanut lämpimän veden tuotantoon erikoistuneet merkit).
pitkien vertailujen (tältä palstalta sain myös erittäin hyviä vinkkejä ) ja tarjouskierrosten jälkeen päädyin edullisimpaan vaihtoehtoon eli Nibeen . Geopro ja thermia olivat pitkään mukana mutta hinta (takaisin maksu aika) ratkaisi. Alkuun mukana oli kaikki merkit , mutta osa tippui pois hintansa takia heti alkuun.
Asennustavaksi en valinnut aivan puhtaasti kustannussyistä "avaimet"käteen vaihtoehtoa(16.000-21.000 merkistä riippuen) , vaan pilkoin koko urakan : reikä , pumppu ja asennukset erikseen.
kustannuksia tuli seuraavasti. mukaan ei ole laskettu muutamia hermojen menetyksiä ;-):
- 190m reikä (5000€)
- Nibe 1210-10 :n (~5000€)
- kaivuuhommat ja putkiston asennukset (itse apuna)
- sähkötyöt (huom. 3*25A) Ammattimies
- putkityöt ja vanhan systeemin purku (itse apuna)
näistä kertyi ~2000€.
Teetin samalla uuden sähkökeskuksen ja muutamia muita rakennemuutoksia kellariin.(eri bujetti)
Aikataulusta tällaisessa muutostyössä tulee hankalaa kun koko ajan pitäisi saada lämmintä käyttövettä sekä syksyllä jo lämpöä pattereihinkin. Siispä
- ensin reikä maahan (190m) ja putket sisään suojaputkia käyttäen
- kun Nibe oli pihassa , niin öljysäiliö (sisätiloissa) polttoleikaten pihalle
- Nibe vanhan säiliön tilalle ja kylmäpuoli kiinni, poltinta syötettiin väliaikaisesti 200l tynnyreistä
- kun sain putkimiehen paikalle, niin kattila pihalle ja itse putkimiestä avustaen lämmin puolen putkisto vanhaan patteriputkistoon kiinni . Tämä homma on loppujen lopuksi ammattitaitoa ja "silmää" vaativaa hommaa, joten suosittelen putkimiestä jolla on kokemusta vanhoista taloista.
Tällaisen saneerauskohteen kyseessä ollen missään "avaimet käteen" tarjouksissa ei ollut mukana liittämistä vanhaan lämmön jakoon vaan se oltaisiin tehty erillistyönä.
Eli kaiken kaikkiaan paljon omaa aikaa käyttäen ja ammattimiehiä avustaen , pilkkomalla koko projekti varsinkin saneerauskohteessa säästää tukun rahaa , mutta toisaalta hermot meinaa välillä mennä aikataulujen suhteen sekä miettiessä että tuleekohan kaikki tehtyä oikein. kukaan toimittajahan ei ole tällöin kokonaisvastuussa. Itse olen kylläkin tyytväinen lopputulokseen .
Nyt yksi talvi takana ja käyttökokemukset erittäin positiivisia. Olen pitänyt mielenkiinnon vuoksi erittäin tarkkaa kirjanpitoa lähes päivittäin Excelillä. Asennettiin erillinen sähkömittari pumpulle, niin voi erotella pumpun kulutuksen muusta käyttösähköstä
Lämmin käyttövesi riittää( ei ole tarvinnut vielä edes "turbonappia" käyttää), vanhat patterit toimivat. Kovilla pakkasilla -27 kiertoon meni niben mukaan 52 asteista vettä. keskimäärin 40 asteinen vesi
Sähköä lämmitykseen mennyt marraskuun puolesta välistä 8663 kWh eli n.50 kWh/vrk, eli reilu 18000kWh/vuosi. Tähän mennessä lisäsähköä on käytetty lämmitykseen 38 h!!! , eli siis lähes täystehomitoitus .
Tietysti nyt on vielä kesäkausi tulossa :-) , joka vielä tiputtaa kulutusarviota eli tulisko siitä n. 1300€/vuosi . 4500l öljyä maksaa n. 3000€ . Säästöä vuodessa pitäis siis tulla reilu 1700€/vuosi.
Öljylämmityksen kunnostamiseen olisi lvi miehen mukaan n. 6000€ (kattila, poltin rosteriputki , säiliön kunnostus ...) ja maalämmitys maksoi 12000. Tästä ainakin minä lasken että maalämmön lisäkustannus on ~6000 € (tuntuu ainakin paremmalta).
jos tuosta nyt äkkiä laskee (ilman korkokuluja) , niin takaisinmaksuun menee n. 4 vuotta.
ai niin , kotitalousvähennystä pitäisi tulla vielä takaisin 2000 € :-). hakemuksen ja verottajan pelisääntöjen mukaan. näitä tietysti tulisi myös öljylämmityksen kunnostamisessa
eli tuo alussa mainitsemani 5 vuotta pitäisi kyllä toteutua.
Yhteenvetona voisin sanoa että peruslaitteet toimivat aivan hyvin ja laitteet pitää valita todellisen tarpeen mukaan (esim. jos ei esim. ole poreammetta)sekä asennustapa sen mukaan , mitä itse pystyy tekemään. Eihän loputtomalla määrällä lämmintä käyttövettä mitään tee jos sitä ei käytä paljoa ;-)
ps. Puita palaa edeleen 10m3 :-)
ps 2. Tarkempaakin tietoa projektista sekä laskelmista voin antaa, jos joku haluaa .
-
Kiitos kirjoituksesta, nimimerkki energiaa maasta.
Myös meillä alustavat laskelmat viittaavaat siihen, että saneerauskohteissa maalämpöinvestointi maksaa noin neljässä vuodessa itsensä. Mitä isompi talo, sitä nopeammin.
Sinä olit valinnut osatoimitukset, me avaimet käteen -ratkaisun. Riippuu ihmisestä ja tilanteesta, kumman valitsee. Oleellista on se, että molemmissa tapauksessa pyytää usealta taholta tarjouksia.
Tuntuu siltä, että erillistoimituksissa Niben pumput ovat edullisimpia mutta kokonaispaketissa saattaa esim. Thermia tulla yhtä edulliseksi tai jopa edullisemmaksi, kuten meillä kävi. IVT:n ja Lämpöässän tarjoukset olivat sitten eri planeetalta. Hinnaneroa ei voi perustella millään taikasanoilla (tulistus tai täysteho).
Toivottavasti tarjousten hintataso on sittemmin pudonnut. Maalämpökilpailu ei ole kuitenkaan kovin kiivasta. Ruotsin hintatasoon on vielä matkaa.
-
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista.
Lueskelin juttuja Geopro vs Carrier ja täytyy sanoa,että nyt vasta tämän valinnan kanssa on sekaisin.
Eli jos valitsen Niben onko kannattava repiä patteri termostaatit irti.
Entä lämpötilan säätö ulkolämpötilan ja paaluveden lämpötilän mukaan. Varmaan tuo ruotsalais tyylien säätö sopii paremmin tälläiseen kohteeseen kuin suomalinen sisälämpötilan mukaan varsinki kun pannuhuone on saunan vieressä ja lähimmät huoneet tuppaa olemaan melko lämpiä kun yläkerran makuuhuoneet pitää olla viileämpiä.
Nykyisellään talossa on alakerrassa toisessä päädyssä puulämmiteinen sauna ja pesuhuone tilat jossa sähkölattia lämmitys ja toisessa päässä taloa varaava takka toisaalta yläkerrassa patterit on yleensa kiinni (auki vain kovimmilla pakkasilla).
Tarjouksia on tullut nyt NIbe , Geopro, bentone ja ivt. Hinnoissa nibe on 2000 euroa edullisempi kuin muut. Mutta toisaalta paremmanpuoliskon kanssa juteltuani hän oli sitä mieltä että lämpimän käyttöveden riittävyys(saunotaan lähes joka päivä) on tärkeämpi kuin 500 euron säästö.
Lämpimän veden tuotannosta onko kierukka parempi kuin varaaja tyyppinen?
Entä keruuputkien asennus kaivoon pystyykö tuota tekemään itse ja mitä putkeä tuo on, kun voisi tutun kautta saada ainakin normaalia vesijohtoputkea melko edullisesti.
-
mulla ei ole termostaatteja ja lisäksi paksut putket 3/4" ja näin suosittelivat kaikki muidenkin merkkien tarjoajat. Käsittääkseni näin menetellen saadaan veden kierto pattereissa suuremmaksi ja täten lämpötila alemmaksi.
Termostaateille ei mielestäni kannata tehdä mitään , jos alle menovesi pysyy nykyisellä järjestelmällä alle 50 asteisena (myös pakkasilla). Ehkäpä avata täysin auki korkeintaan
Nibessä on ulkoanturi ja säätää käsittääkseni sen ja meno/paluuveden kanssa jollaintapaa yhteistyössä.
Valmistaja ei suositellut minulle sisäanturia (saa Nibeen lisävarusteena kuten moneen muuhunkin) , mutta mutta lainatakseni ammattilaisten lausuntoja:
" kun tulee nopeita lämpötilan muutoksia, esim. pitkän pakkaskauden jälkeen lauhtuu nopeasti, niin talon rakenteet hohkavat vielä kylmää sisään , mutta ulkoanturin mukaan pitää lämmitystä pienentää. Tällöin tietysti sisälämpökin laskee.
Sisäanturin käyttäminen tasaa näitä muutoksia"
Tämän huomasin käytännössä viime talvena ja niinpä ajatuksissa on sisäanturin lisääminen järjestelmään. Onkohan pakko ostaa aito nibe , vai tietäisikö joku kytkentää ,sekä vastusarvoja ?
Tuo lämpimän veden riittävyys on varmaan suurin kysymys, mutta se , kuinka usein saunoo ei vaikuta asiaan vaan se, kuinka paljon kerralla vettä käyttää ;-) meillä on hyvin riittänyt 2 aik 2 lasta
Nibe 1210:ssä on 160 l. noin 50 asteista vettä ja tarvittaessa (jos vieraita käymässä) voi nostaa napista kuumemmaksi . käyttää tietenkin silloin suoraa sähköä , mutta pääasia että vesi riittää.
Niin ja kun on kaverit kylässä , niin saunassa istutaan paljon kauemmin kuin suihkussa ;-)
Testaa asia käytännössä ja mittaa kuinka monta minuuttia suihkussa käynti kestää kullakin ja laske sen jälkeen sama minuuttimäärä vettä saaviin , niin saat keskimääräisen arvion kulutuksesta .
Henkilökohtaisesti en rupea itseäni ryppyiseksi suihkuttelemaan ;-)
Olin itse apuna työntämässä porarin kanssa putken 190m . kaivoon ja ei tuo kummoinen rupeama työnä ollut , mutta kaivoputkessa on se alapään mutka ja painot . ne oli ainakin mulla suoraan "hitsattu" putkeen kiinni ....
-
Tämän huomasin käytännössä viime talvena ja niinpä ajatuksissa on sisäanturin lisääminen järjestelmään. Onkohan pakko ostaa aito nibe , vai tietäisikö joku kytkentää ,sekä vastusarvoja ?
Katoppa www.varmepumpsforum.com sieltä löydät sisätila-antureista tietoa ja jopa piirrustukset moisen tekemiseen. Klikkaa alla oleva linkkiä, niin pääset kattoon yhtä topikkia.
http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php/topic,2386.0.html
Etsi myös hakukomennolla inomhusgivare, niin taas tulee lisää sivuja.
Kustannukset tämän tekemiseen itse on minimaalisen pienet, kun vertaa niben listahintoja. Jos päädyt ostamaan kyseisen laitteen, niin kannattaa kysyä hintaa myös Ruotsin puolelta. Esim pehmokäynnistysrele oli ruotsin puolella muistaakseni 100 euroa halvempi.
Santeri
-
Hieno homma,Kiitokset Santeri1 . tuotahan pitää alkaa heti tutkimaan . On vaan tuo ruåtti päässy vähän ruostumaan ;)
Tulipa heti toinen juttu mieleen ...
Nyt kun tuli kesä ;-) ja laitoin patterikierron kiinni (asennettiin sulut linjoihin) ja vesi kiertää ainoastaan saunan lattilämmityksessä ,niin millaisilla säädöillä saisi suht.tasaisen (esim. 30 astetta) menoveden riippumatta lämpötila-antureista
Kokeeksi säädin tasaisen käyrän 1 ja minimi menovedeksi 30 astetta.
Toimii aika ok ja 24h./käynnistyksiä 30/ kokonaiskäyntiaika 2h. eli käynnistyy vajaan tunnin välein ja käy aika vähän aikaa kerrallaan (alle 5min/käynnistys) .
Voisko säädellä jotenkin jotta sais vähemmän käynnistyskertoja ja pitempiä käyntiaikoja ja silti pysyis saunan lattia lämpimänä ?
-
Mitkä sinulla on asteminuutit käynnistykselle ja sähkövastukselle? Nostamalla asteminuutteja saat käyntiaikoja pidemmiksi ja näin ollen myös lepoajat kasvavat. 30 starttia on paljon vuorokauden aikana. Kompura kärsii turhaa.
Santeri
-
Niin minäkin vähän arvelin. Asteminuutit ovat vakioasetuksissa . Olisiko heittää joitain arvoja , joita kokeilla ?
Mitä mieltä tuosta 1 käyrästä etc. ?
-
Olen laittamassa maalämpöä talooni 250 m2 + 40 m2 puoli lämmintä tilaa, 4 henk. ei ammeita yksi suihku, vesi patterit ei lattia lämmitystä, lämpökaivo tulossa, tarjouksia on tullut 5 kpl tehojen ja laitteiden suhteen on aika suuret erot. Pitäisikö olla täys teho vai osa teho, tulistus systeemit, ei ole takkoja tai muita lämmittimiä. Talo on rak.-60, yläpohjassa on selluvillat. Kannattaako jättää vanha puu/öljy kattila ja 2 m3 varaaja rinnalle tai varalle? Mitä enemmän lukee laitteista ja foorumeista näitä asioita niin sitä enemmän menee sekaisin. Laittakaa jotain vinkkiä ??? ??? ??? :o :o
-
Olen laittamassa maalämpöä talooni 250 m2 + 40 m2 puoli lämmintä tilaa, 4 henk. ei ammeita yksi suihku, vesi patterit ei lattia lämmitystä, lämpökaivo tulossa, tarjouksia on tullut 5 kpl tehojen ja laitteiden suhteen on aika suuret erot. Pitäisikö olla täys teho vai osa teho, tulistus systeemit, ei ole takkoja tai muita lämmittimiä. Talo on rak.-60, yläpohjassa on selluvillat. Kannattaako jättää vanha puu/öljy kattila ja 2 m3 varaaja rinnalle tai varalle? Mitä enemmän lukee laitteista ja foorumeista näitä asioita niin sitä enemmän menee sekaisin. Laittakaa jotain vinkkiä ??? ??? ??? :o :o
Jos on tilaa, jätä ainakin (hyväkuntoinen) varaaja ja tilan salliessa myös vanha kattila. Se on hyvä vara- ja lisälämmön lähde. Kytketään vaan siten, että normaalisti kiertovesi ei kulje sen kautta. Tarvittaessa sitten pökköä kattilan pesään ja kiertovesi menemään myös vanhan kattilan kautta.
Valitsisin maalämpöpumpun ihan tarjousten hintojen perusteella. Ottaisin osatehoisen, koska täystehoisen lisähintaa ei voi yleensä mitenkään perustella taloudellisilla seikoilla. Kun itsellä oli sama tilanne, pari tarjoajaa näytti maallikon silmissä selvästi enemmän asiaan paneutuneilta ja pari oli sellaista, joihin en yksinkertaisesti oikein luottanut.
Kaikki pumppumerkit tuottavat halpaa lämpöä ja toimivat yleensä moitteettomasti. Ei tarvitse menettää yöuniaan valinnan takia. Valitse mutu-periaatteella, et katune.
-
"Niin minäkin vähän arvelin. Asteminuutit ovat vakioasetuksissa . Olisiko heittää joitain arvoja , joita kokeilla ?
Mitä mieltä tuosta 1 käyrästä etc. ? "
Minulla on 150 ja sv muistaakseni 600. lämpökäyrä kolme, ratissa -1. Toimii pakkasilla hyvin ja pitää lämpötilan +21. Tuo on varmasti kokeilemisen arvoinen lämpökäyrä. Säädä asteminuutteja, niin saat pidempää käyntiä. Kerroppa kokemuksia, niin voisi vaikka alkaa peesaileen.
Santeri
-
Yep, laitoin asteminuutit 200:aan . Ainakin käynnistykset väheni. tutkailen tilannetta , pysyykö laatan lämpö tasaisena.
mutta Otto2:lle
Aika samat lähtökohdat kuin minullakin (kts.aiempaa).
Varaajan jättäisin , jos on tilaa ;-)
Vanhaa kattilaa en jättäisi , koska se vie tilaa säiliöineen, toimii vain varalaitteena sekä vaatii kuitenkin huoltoa (säiliö, piippu, poltin jne.)
ja tietysti järjestelmien yhteensovittaminen säätöhommeleineen voi olla myös aika työlästä.
Varaavan takan hankintaa kyllä suosittelen tuon kokoiseen taloon oleskelutiloihin (olohuone etc.)
Ostopuilla lämmittäminen ei varsinaisesti ole edullista, mutta takalla saa "kohde" lämpöä sekä tunnelmaa kohotettua vaimon kanssa ;-)
- Laitteen teho:
Voidaan karkeasti laskea öljyn kulutuksesta 1l.= 10 kW *,8 (vanhan kattilan hyötysuhde) ja osittain lämmitettävistä kuutioista.
Esim. 4500l * 10kW*,8 = 36000 kWh vuodessa.
Minulla oli öljykattilassa käyttötuntimittari, jolla näin suht tarkasti öljynkulutuksen (1,87kg/h suutin) esim. pakkaspäivinä, josta laskin huipputehon.
Mulla meni kovilla pakkasilla jopa 30l. öljyä/vrk. joten huipputeho about 30l*10kW*,8 /24h =10 kW
- Täysteho/osateho
Täystehossa kyllä ruuti riittää, mutta on investointina kalliimpi kun taas Osatehossa joutuu mitoittamaan tarkemmin , jottei joudu älyttömän paljon käyttämään suoraa sähköä vastuksella , mutta on hankintahinnaltaan selkeästi edullisempi.
- Tulistus
Tulistus lisää myös hintaa , mutta se on varteenotettava vaihtoehto, jos tarvitsee paljon lämmintä vettä tai patterihin joutuu syöttämään yli 50 asteista vettä pakkasilla.
Minä pystyin mitoittamaan mielestäni tehon aika tarkasti(osateho), emme kuluta paljon lämmintä käyttövettä ja 50 asteinen patterivesi riittää.(ei suurta varaajaa eikä tulistusta)
Päädyin siis 1210 10 kW Nibeen , joka täyttää nuo minun vaatimukseni ja edulliseen hintaan , pikkuisen alle 5000€ viime syksynä, joka oli selkeästi muita halvempi. Tiedä sitten pysyykö "nipussa" ;-). No, kai se pysyy....kop, kop
Loppupelissä sanoisin , että kartoita ensin Todelliset tarpeesi ja mieti ne tarpeet täyttävä masiina . Sitten voikin suorittaa kustannuslaskelman , milloin järjestelmän muutos maksaa itsensä takaisin. Kaikilla koneilla hyötysuhde lienee todellisuudessa 1:2,5-3.
kun takaisin maksussa pääsee lähemmäs 5 kuin 10 vuotta , niin sanoisin hankintaa järkeväksi.
Minun tarpeisiini kyllä kuului myös statistiikka PC:lle , mutta siitä jouduin tinkimään. Nyt kirjailen kulutus ym. lukemia käsin ylös... kele
-
Vanhaa kattilaa en jättäisi, koska se vie tilaa säiliöineen, toimii vain varalaitteena sekä vaatii kuitenkin huoltoa (säiliö, piippu, poltin jne.) ja tietysti järjestelmien yhteensovittaminen säätöhommeleineen voi olla myös aika työlästä.
Jos tilaa on ja kattila on ehjä, miksi ruveta vanhaa kattilaa rälläköimään tai polttamaan palasiksi? Meillä jäi puukäyttöiseksi vara- ja lisälaitteeksi. Kytkeminen oli todella helppoa. Otin öljypuolen pois käytöstä, joten niitä huoltoja ei onneksi ole tiedossa.
Maalämpöpumpun rinnalla olevan puukattilan etu takkoihin verrattuna on se, että sillä saadaan lämpöä koko torppaan, ei vaan varaavan takan vaikutuspiiriin.
-
-energiaa maasta kirjoitti:
""Tulistus lisää myös hintaa , mutta se on varteenotettava vaihtoehto, jos tarvitsee paljon lämmintä vettä tai pattereihin joutuu syöttämään yli 50 asteista vettä pakkasilla. ""
Keskustelua mielenkiinnolla seuranneena minua askarrutta yksi kysymys: miten tulistuspumpulla pystyy patteriverkon menoveden lämpötilan nostamaan yli 50 asteeseen ilman lisälämpöä ?
-Ihan maalaisjärjellä ajatellen: Jos tulistuspumpun ja ei-tulistuspumpun teho on esim. 10kW, millä ihmeellä tulistuspumppu nostaa patteriverkkoon menevän veden lämpötilan korkeammaksi kuin ei-tulistuspumppu. Sen ymmärrän hyvin, että tulistuspumpulla saa käyttövettä varten varaajan yläosan kuumemmaksi paremmalla hyötysuhteella kuin ei-tulistuspumpulla.
Eikö patteriverkkoon vietävällä lämpömäärällä suhteessa kulutukseen ole mitään merkitystä....?
-täystehopumpulla se ymmärtääkseni on mahdollista molemmilla mlp-tyypeillä, mutta eiköhän se lämmitysteho suhteessa lämmöntarpeeseen ole ainoa tekijä, joka määrää maksimi menoveden lämpötilan ilman lisälämpöä....
-Peca-
-
-
Keskustelua mielenkiinnolla seuranneena minua askarrutta yksi kysymys: miten tulistuspumpulla pystyy patteriverkon menoveden lämpötilan nostamaan yli 50 asteeseen ilman lisälämpöä ?
-Peca-
Juu , en tunne tekniikkaa kovin tarkkaan , mutta näin ne tulistinpumppujen valmistajat mainostavat.
esim. Geopro sivuillaan http://www.geopro.fi/geopro/sh/ :
"HUOM. Tulistimen kautta pakko-ohjattua vettä voidaan ohjata ainutlaatuisesti myös normaaleille pattereille . Esim. SH 13 -mallista saadaan jopa 75 asteista vettä suurella virtaamalla patteriverkostoon vain kompressorin avulla."
En sitten tiedä toimiiko oikeasti käytännössä, mutta kun pumppuvalintaa ollaan tekemässä, niin näiden juttujen perusteellahan sitä valintaa tehdään.
mutta niin tai näin , jos tuota yli 50 asteista ei tarvitse, niin ei tarvitse asiaa edes kauheen paljon miettiä ;-)
-
Kiitti vinkeistä. itse olin ajatellut tulistinpumppua vanhojen laitteiden rinnalle. Mut voi olla et mieli muuttuu, saattaa olla parempi et laitan täystehosen ja kovilla pakkasilla sitten poltellaan puita vanhassa kattilassa millä nostetaan loppu lämpö jos tarvii. Lämpösen veden käyttö on ei ole mikään suuri ( kesä aikana kun en kattilaa lämmitä niin on 100 litran varaaja käytössä ja lämmin vesi on riittänyt).
Hyvää kesää foorumilaisille ;D ;D
-
"Minulla on 150 ja sv muistaakseni 600. lämpökäyrä kolme, ratissa -1. Toimii pakkasilla hyvin ja pitää lämpötilan +21. Tuo on varmasti kokeilemisen arvoinen lämpökäyrä. Säädä asteminuutteja, niin saat pidempää käyntiä. Kerroppa kokemuksia, niin voisi vaikka alkaa peesaileen.
Santeri
Nyt muutin säätöjä ja sain käynnistykset tippumaan puoleen :-), mutta näillä keleillä ei tietysti oikein pysty sanomaan , pysyykö sisälämmöt vakaana. Meinaa tuo aurinkokin välillä lämmittää .
Eli aiemmin säädöt (1210-10) olivat :
1. Talvella:
-Säätökäyrä 7, käyrän taso 0 (diginäytöstä),LP C minuutit 60 /300= käynnistyksiä n.30/vrk.
2. kun sammutin kierron pattereissa ja vain saunan lattiaan lämpöä sekä käyttövesi:
-Säätökäyrä 1, käyrän taso 6 (diginäytöstä),LP C minuutit 60/300, LJ minimi C +30 = käynnistyksiä edelleen n.30/vrk.
Tuolla minimisäädöllä ajattelin säätää saunan lattiaan menevän lämmön 30:iin. Enpä tiedä oliko hyvä ajatus ...
3. Kun rupes taas kelit viilenemään , nykäisin taas patterikierrot päälle:
-Säätökäyrä 7, käyrän taso 0 (diginäytöstä),LP C minuutit 250/300, LJ minimi C +15 = käynnistyksiä n.15/vrk.
Tuo käynnistysmäärä tuntuu kohtuulliselta ?
Voisikohan erillisellä massavaraajalla pudottaa vieläkin noita käynnistyksiä ? vaikka massavaraajasta tulisikin vähän hukkalämpöä , vaan toimisi ikäänkuin teknisen tilan lisäpatterina kuten öljykattila aikoinaan.
Tämä taitaakin olla jo Nibe keskustelua , joten keskustelun voisikin siirtää sinne
-
Nyt on asia vähän edennyt.
Huomenna tulee kaivinkone ja keruupiiri putket pihalle.
Useimmät myyjät ei tunnu pystyvän toimittamaan järkevällä aikataululla.
Mutta pyysin vielä yhdestä paikasta tarjouksen ja sieltä saikin nopeasti ja asiantuntemuksella. Olisi tullut ylimitoittu pumppu jos olisin muilta ottanut. Viimeinen tarjoaja sanoi ettei asenna väärän kokoista pumppuja,jolla tulee paljon pätkäkäyntiä,mikä taas lyhentää pumpun ikää.
Taidan päätyä Nibe 1210/5 tai 1220/6 malliin. Onko tuo 1220 paljon parempi kuin 1210. 1220 saa ainakin kompuralla 65 asteista patteriverkkoon. Tuo on ainoa kysymys enää.
-
Laitetaanpas tännekin infoa miten tuon saneerauksen kanssa kävi,kun tuli käytyä täällä sivustolla pitkään aikaan.
Eli Nibe 1220-6 on pari vuotta pörrännyt öljylämmityksen tilalla.
Erittäin tyytyväinen olen ollut. Lämpimän käyttöveden tuotto selvästi parempaa kuin vanhalla öljypadalla oli. Laite toiminut hyvin vain yksi keruupiirin anturi hajonnut vaihdettu. Lämpöä on riittänyt paremmin kuin vanhalla öljysysteemillä.
Energian kulutus lämmitykseen laskenut öljyn noin 34000kwh/vuosi pumpun 9000kwh/vuosi.
Kustannuksista voisi mainita sen verran ,että investointi on jo kuolettunut kahden vuoden käytön aikana verrattuna öljyyn.
-
Kyseessä 1970 valmistunut talo jossa asuintilat yhdessä kerroksessa ja alakerrassa peruslämpöistä varastotilaa. lämmitettävät neliöt n.140.
Lähtötilanteessa patterikierrolla olevat öljylämmitys, kattila ja poltin vuodelta 2002. Öljynkulutus 2300-3000 litraa vuodessa viimeisen kolmen vuoden ajan jotka olemme taloa asuneet.
Öljykattila vaihdettiin Nibe 1240 maalämpöpumppuun, pihalle porattiin 150m syvä reikä kallioon, aktiivinen syvyys 140m.
Investointikulut 15-16 tuhatta euroa. Uusittu samalla 2 sähkökeskusta syöttökaapeleineen yms. tarpeellista jotta laitteet pelaa.
Pumppu on pyörinyt lokakuun lopusta saakka, marraskuun kokonaissähkönkulutus oli 1260kWh, jos kulutus pysyisi keskimäärin noissa lukemissa on vuoden kulutus 15000kWh paikkeilla.
Positiivista tuossa maalämmössä on että se on yhtä huoleton kuin öljylämmityskin, ei tarvitse puuhailla pannuhuoneessa jos ei halua.
PS. Öljylämmitystavarat menee myös kaupaksi jos eivät ole aivan ikäloppuja. Puskaradio on paras markkinointikanava.
-
Tervehdys Keskipohjanmaalta foorumilaiset!
Surffailemalla löysin nämä sivut. Harmi etten jo viime kesänä :-[ , kun pähkäilin näiden kysymysten kanssa :o
Joka tapauksessa kalliolämpö kytkettiin marraskuun alussa. Kysymyksessä on "kolhoosi" 3 erillistä asuntoa yht.220m2 josta 95m2 matalaa 2,15 cm yläkerta ja kellari. Rakennus on varsinainen sekasikiö :-[ alkujaan 1800lopulta tupa ja keittiö laajennettu 1950 luvulla kahdella huoneella ja samalla rakennetttu vinttihuoneisto. 1964 rakennettu siipi jossa kellarikerros. 1978 peruskorjattu ja vuorausta lisätty ulkopuolelle 5cm villaa :-[.Ilmanvaihto alkuperainen piipun kautta pihalle systeemi. Kaikki ikkunat on uusittu kolmelasisiksi ;D Ei siis ainakaan mikään termospullo. Talossa oljypannun ikä oli 34v ja öljypoltinkin 25v :'( Talossa asuu tällä hetkellä viisi aikuista.
Nyt Nibe 1140 fighter 12kW lämmittää 2000l varaajaasta n2/3 josta otetaan lämmin vesi ja lämpö patterikiertoon. Varalla on vielä vanha puupannu jolla voi tarvittaessa ladata varajaa. Reikä on 200m syvä. Lämpöpumppu alkaa lataamaan kun varaajan lämpötilä laskee alle +52C ja lopettaa +58C.
Toiminut nyt 110 vrk ja vienyt 4969kW eli 45,2kW/vrk Käynnistyskertoja on 459 ja käyntiaika 1124h eli 10,5h/vrk.
Käyttöaika lisälämmölle oli 68h (eikös tuo tarkoita, että vastukset on tuon ajan olleet päällä :-/) lämpökäyrä on 9 ja asteminuutit 100. Asennuksen yhteydessä laitettiin kilowattimittari (ei maksa kuin 10€) väliin= tietää justiinsa mitä lämmitykseen kuluu kW:a. Öljyä ostettin n.2300l vuosittain ja isäukko lämmitti innokkasti hankkimillaan jätepuilla. Arvioi säästäneensä n 1000l vuodessa. Onko minun systeemissä jokin pahasti viturallaan kun saman öljymäärän kuluttava? mutta huomattavasti pienemmän 130m2 omakotitalo pääsee lämpöpumpulla yhtäkkiä 50% pienemällä sähkönkulutuksella lämmitysenegiassa.????(tai oman talon öljynkulutuksen aliarvioinnista) Vai onko kyseessä vain yltiöoptimistisesta laskentatavasta. ::) Tarkoitan tässä nyt nimen omaan patteriverkon lämmitystä ei lattialämpöä. Kävin kellarissa kurkkamassa ja 2h10min käynnin jälkeen meni -2.0C ja kaivosta tuli -0,1C Menovesi oli 57.1C.
Tv. Ari
-
Poltellaanko niitä puita edelleen samaan tahtiin kuin ennen vai onko ne puut jääneet varastoon?
Aikasen korkealla joudut pitämään menoveden lämpöä! Onko termarit auki?
Pumppu joutuu rehkimään kovin korkeilla lämmöillä, säästö olisi isompi jos pystyisi alentamaan lämpötasoja!
Täällä keskiarvokulutus 25kwh/ päivä viimeisten 73vrk:n ajalta, ennen meni 2.4m3 öljyä ja 5m3 puita vuodessa.
-
.
Poltellaanko niitä puita edelleen samaan tahtiin kuin ennen vai onko ne puut jääneet varastoon?
Aikasen korkealla joudut pitämään menoveden lämpöä! Onko termarit auki?
Pumppu joutuu rehkimään kovin korkeilla lämmöillä, säästö olisi isompi jos pystyisi alentamaan lämpötasoja!
Täällä keskiarvokulutus 25kwh/ päivä viimeisten 73vrk:n ajalta, ennen meni 2.4m3 öljyä ja 5m3 puita vuodessa.
Ei ole puita polteltu kuin 3-4 vrk ajan, eli ei läheskään entiseen malliin. Saattaapi ola, että meidän öljynkulutus olisi ollut liki neljällä alkavaa lukua vuosittain ilman puulämmitystä.?? Nyt on -3 ja suntti näkyy antavan kiertoon n.+42C. Tiedossa on, että hyötysuhde laskee kun ajaa varajaa noilla lämmöillä. Lämmin vesi kyllä riittää joka asuntoon Maraskuussa sitten näkee mitä on vuoden aikana vienyt keskiarvona per kuukausi. Termarit pitää lämmöt +20-+22 välillä. Vuokralainen kyllä tunttuu luukuttavan kaikki mitä tulee, mutta toisaalta maksaahan se sitten tavallaan ;) meidänkin lämmöt. Ei kalliolämmön ottaminen harmita pätkääkään. Huoleton on, Tulee se takaisin tuo 16k€ satsaus, mutta ei viidessa vuodessa, ei lähellekään näillä öljyn hinnoilla. Tv. Ari
-
Oletko ajatellut että heittäisit ne termarit takavasemmalle?
Jos kaikkissa paikoissa sama teoreettinen menoveden tarve niin termarit pois ja alempi menovesi.
Jos on epätasaiset lämpötarpeet eri paikoissa niin vain niihin vois jättää termarit mitkä tuppaa tulla liian kuumiksi jos eniten lämpöä tarvitsevan tilan takia pitää ollaa "liian" korkea menovesi.
-
Oletko ajatellut että heittäisit ne termarit takavasemmalle?
Jos kaikkissa paikoissa sama teoreettinen menoveden tarve niin termarit pois ja alempi menovesi.
Jos on epätasaiset lämpötarpeet eri paikoissa niin vain niihin vois jättää termarit mitkä tuppaa tulla liian kuumiksi jos eniten lämpöä tarvitsevan tilan takia pitää ollaa "liian" korkea menovesi.
En ole vakavissaan harkinnut termareitten poisottoa. Käytännössä olisi mahdollista jos olisi omassa käytössä koko pytinki. Kyllä niin paljon tässä talossa on eri lämmöntarpeita sääolosuhteista riippuen, että mukavuusyistä saa olla näin. Kylmimillään ollut -18 lämpöpumpun aikana. Sitä vois sitten ruveta kokeileen että miten lämminvesi riittää kun aletaan ajaa varaajaa vaikka 5C pienemillä lämmöillä. Kesällä katotaan mitä kulutus on sitten vain lämpimän veden osalta näillä varaajan lämmöillä. Tv. Ari
-
Haa! Jatkan tähän vanhaan ketjuun, koska otsikko täsmää niin hyvin.
Eli kohde on 1800-luvulta peräisin oleva hirsitalo, joka siirretty nykypaikalleen Varsinais-Suomeen 1950. Rintamamiestaloratkaisuja pitkälti, ikkunat tosin ajalta ennen sotia. Talo kalliolla.
Lämmitettäviä neliöitä n. 120, kuutioita arviolta 300, kerroksia 1,5 öljynkulutus 2,5-3m3/v. Lämminvesivaraajassa ei sähkövastuksia, eikä käyttöveden sekoitusventtiiliä. Shuntti jumissa, ei muita antureita tai mittareita kuin kattilatermostaatti ja lämpömittari. Kattila vuodelta 1967, poltinkin jo ajokortti-iässä. Öljysäiliö tietysti c-luokkaa.
Eli tuonkin modernisointiin saa tonnin jos toisenkin uppoamaan, siksi maalämpöön olen siirtymässä, muutama kysymys olisi.
Patterit ovat kaikki kaksilevyisiä, yhteensä 12kpl, eli joka ikkunan alla + kellarin pesuhuoneessa, eteisessä ja vessassa.
Olen nyt koeluonteisesti pitänyt kattilaveden lämpötilan 50 asteessa (joo ei tee hyvää kattilalle) ja lämpöä on riittänyt, tarkoittaako tämä sitä että maalämmölläkin pärjään? Sähköllä kai saa maalämpöpumpuistakin sitten kuumempaa (70?) jos ydintalvi yllättää?
Muutaman tarjouksen olen jo saanut, ainoastaan yhdessä niistä (Thermia) oli tasausvaraaja, tämä on kai kuitenkin ihan tarpellinen patteriverkolle?
8kW laitteita ovat kaikki tarjonneet, tehontarve on laskelmissa heitellyt 6 ja 7,5 välillä. Järkevää? Pärjäänkö ruotsipumpulla, vai pitääkö investoida tulistuspumppuun. Käyttöveden tarve ei kovin suurta, modernit suihkutilat myös erillisessä saunarakennuksessa, jossa erillinen sähkövaraaja.
Tarjouksista Thermia on tähän mennessä edukkain, laite Duo 8 ja erillinen 200l varaaja (4hlöä), johtuen pannuhuoneen mataluudesta. Onko tässä laitteessa jotain erityistä huomioitavaa, onko ajanmukainen vehje?
Kaivon syvyys on about 130m, aktiivisyvyys 90-110m, riittääkö?
Haaveissa olisi ainakin yrittää ottaa käyttövettä samasta kaivosta (ei pumppua kaivoon, tiedän), painehalkaisun varmaankin sitten ainakin vaatii. Onko tuosta painehalkaisusta jotain haittaa, kun firmat niin penseästi siihen suhtautuvat? Ei vaan hotsittaisi porauttaa vedelle toista kaivoa viereen, kun lämpökaivostakin vettä kai saisi, ja tämä kai kaivon lämmöntuottoa jopa parantaisi? Vanha rengaskaivo jäisi pihasauna- ja autonpesukäyttöön, miksei sulun taakse varalle myös asuinrakennukseen.
Auttakee.
-
Patterit ovat kaikki kaksilevyisiä, yhteensä 12kpl, eli joka ikkunan alla + kellarin pesuhuoneessa, eteisessä ja vessassa.
Olen nyt koeluonteisesti pitänyt kattilaveden lämpötilan 50 asteessa (joo ei tee hyvää kattilalle) ja lämpöä on riittänyt, tarkoittaako tämä sitä että maalämmölläkin pärjään? Sähköllä kai saa maalämpöpumpuistakin sitten kuumempaa (70?) jos ydintalvi yllättää?
Onko tuo +50 asteen testaus millaisilla ulkolämpötiloilla?
Oliko testin aikana patteritermostaatit täysillä?
Pystyykö jumittuneeesta shuntista näkemään missä asennossa se on?
Kyllä maalämpö toimii erinomaisen hyvin myös vesipatteritalossa jos tarvittava kiertoveden lämpö jää alle +50 asteen,meillä on -87 rakennettu talo jossa on 1-levyiset patterit ja lämmintä on riittänyt nyt jo 12 vuotta eikä ole niin kovia pakkasia vielä ollut että lämpö olisi loppunut.
Tuo lämpökaivon mitoitus on todella tärkeä osa kokonaisuutta ja se vaikuttaa pumpun hyötysuhteeseen ja pumpusta saatavaan lämpötehoon oleellisesti varsinkin patteritalossa kun kiertoveden lämpötilan joutuu pitämään aina korkeampana kuin lattialämmitystaloissa.Niissä kun maksimilämpötilat jää alle +40 asteen.Kannattaa pyytää maalämpökauppiaalta laskelmia joissa pumpun lämpöteho on mitoitettu +50asteiselle kiertovedelle.
Useimmissa esitteissä ilmoitetaan hyötysuhde (COP arvo) +35 ja +50 asteelle ja niissä on nähtävissä hyötysuhteen heikkeneminen korkeammalla lämpötilalla.Kuitenkin myös pumpun antoteho pienenee samassa suhteessa.
Alimitoitetulla lämpökaivolla saattaa tulla tilanne että pakkasilla lämmöntarpeen kasvaessa joudutaan nostamaan kiertoveden lämpötilaa ja kun lämpöä kuluu enempi niin keruunesteen lämpötila alkaa laskea ja nämä molemmat yhdessä alentaa pumpun hyötysuhdetta ja pumpusta saatavaa lämpötehoa.
Jos talon lämmökulutus kuitenkin jatkuu samana tai kasvaa niin tulee tilanne että pumpusta saatavan kiertoveden lämpötila alkaa laskea vaikka pumppu käy jatkuvasti niin talo alkaa jäähtyä.
Tämä esimerkki on vähän kärjistetty tilanteen havainnollistamiseksi mutta alimitoitetulla lämpökaivolla saattaa mennä tuohon jo alle -10 asteen pakkasilla ja silloin on lisälämpöä tehtävä vastuksilla jos ei muita lämmönlähteitä ole ja se alkaa nostamaan lämmityskustannuksia jos viikkokausia joutuu vastuksia pitämään päällä.
Meillä tosiaan meni varaavassa yösähkölämmityksessä pelkästään lämmitykseen sähköä n 17000kwh/v ja nyt maalämmöllä on vastaava kulutus n 5000kwh/vuosi,eli oikein hyvin on toiminut.
Oli sikäli onnea pumppua valitessa että pumppukauppias teki mitoitukset kunnolla ja riittäviksi kun -98 aikaan ei itsellä ollut oikeastaan mitään tietoa näistä asioista :)
-
Ulkolämpötila vaihteli -5 ja -19 välillä, shuntti on jumittanut puoleenväliin, eli vanha TA-merkkinen on kohdassa 4. Kaikki patterit eivät olleet täysillä, pari jopa kokonaan kiinni. Viikonloppuna testasin kaikki patterit auki, kattilavesi 50 asteessa, ja lämpötila nousi pari astetta turhan korkeaksi. Pakkasta oli about 5-10 astetta. Eli uskoisin patteriverkon soveltuvan, mutta mistä näistä tietää.
Lisäksi talossa on pari varaavaa takkaa ja puuhella, joista ainakin yhtä poltellaan päivittäin, viikonloppuna en poltellut.
Thermiassa ilmoitettu antoteho 50 asteessa on kai 7,7 ja cop 3,4, jos oikein ymmärsin. Nibellä (1145, 8kw) 6,9kW ja cop 3,54, ivt:llä (greenline c7 ja htplus) 6,9kWh ja cop 3,3. Tuo IVT HT plus tekee kai 65 asteistakin vettä, mutta sen hyötysuhteesta en löytänyt tietoa.
Kaivon mitoitus kannattanee tehdä turvallisesti, vähän liian syvästä kaivosta ei kai mitään haittaa ole? Eikös veden pumppaaminen kaivosta ole vielä lämmön riittävyyttä lisäävä tekijä? Ympäristökeskuksen lämpökaivo-oppaassa vaan sanotaan, että "Lämpökaivossa olevaa vettä ei tule käyttää talousvetenä,
jotta voidaan turvata tasainen lämmönsaanti ympäri vuoden." Mitäs tuo tarkoittaa? Kaivon kuivumista?
edit: Maalaämpöjärjestelmässä termostaatit kannattaa kai ottaa kokonaan pois tai pitää täysin auki? Tuo täysin auki pitäminen tuntuu sikäli järkevämmältä, että joitain tiloja voisi sitten pitää vähän viilempinä patteritermostaateilla, jos tarvetta on (esim yläkerta). Maalämpöpumpuissa on sitten kai ulkotermostaatti säätelemässä menoveden lämpötilaa, ainakin Thermiassa, onko kaikissa?
-
Ulkolämpötila vaihteli -5 ja -19 välillä, shuntti on jumittanut puoleenväliin, eli vanha TA-merkkinen on kohdassa 4. Kaikki patterit eivät olleet täysillä, pari jopa kokonaan kiinni. Viikonloppuna testasin kaikki patterit auki, kattilavesi 50 asteessa, ja lämpötila nousi pari astetta turhan korkeaksi. Pakkasta oli about 5-10 astetta. Eli uskoisin patteriverkon soveltuvan, mutta mistä näistä tietää.
Kyllä niissä lämmitystehoa hyvinkin riittää maalämmön lämpötiloilla.Taitaa olla varsin hyvin lämpöeristetty rakennus?
Noista patteritermostaateista niin meillä on kaikki paikoillaan ja täysin auki kierretyt.
Syksy- ja kevätaikaan kun sattuu aurinkoinen päivä niin etelänpuoleisista ikkunoista tulee aurinkolämpöä siinämäärin että termostaatit sulkee patterikohtaisen lämmityksen,pohjoisenpuolella patterit lämmittää normaalisti.
Kyllä patteritaloissa varaaja on vakiopumpuille välttämätön,pattereissa kun ei lämmönvarautumista muodostu laisinkaan,meillä on 1200litran varaaja joka on ehkä turhan iso,alunperin oli varaavan yösähkön mukaan mitoitettu,nyt jos olisin tähän varaajaa hommaamassa niin joku 500l tuntuisi sopivalle.
Sellainen kannattaa vielä erikseen varmistaa että varaaja sopii valitsemaasi pumppuun ja patteritaloon sekä normaalia vähäisempään lämpimän käyttöveden tarpeeseen jos tarkoituksena on jatkossakin suihku ja saunomispuuhat tehdä erillisessä piharakennuksessä ja varsinaisessa asuinrakennuksessa tarve olisi lähinnä talousvesien lämmitys.
Meillä käyttöveden sähkönkulutus menee likimain niin että suoralla sähköllä on n10kwh/vrk ja maalämpökoneella vajaa 5kwh/vrk,nämä on kesäaikaan mitattuja kulutuksia,tuohon sisältyy kaikki lämpimän veden käyttö 3-4h taloudessa.
Nykyaikaisilla pumpuilla ja oikeilla sovituksilla pääsee varmaan reilusti pienemmällä sähkönkulutuksella myös käyttöveden tuottamisessa.
Paljon käytetty ja hyväksi osoittautunut apu pumpun valintaan on etsiä likimain vastaava talo mihin on saneeraus lämpöpumpulle tehty ja käydä jututtamassa omistajaa ja katsomassa pumppua toiminnassa.Pumppukauppiailta varmaan saa näistä yhteystietoja ;)
-
Tässä meidän tämän päivän patteriverkon ja sitä ruokkivan 1250litran varaajan lämpötiloja.Huonelämpötila tasainen +21 astetta.
Ihan hyvin maalämpö toimii patteritalossa. :)
(http://i7.aijaa.com/b/00216/5771271.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5771271.jpg)
-
millaiset patterit teillä on se vaikuttaa kovasti asunnon lämpimänä pitämiseen? yksi vai kaksilehtiset? uudet vai alkuperäiset? mikä koko?
1m x 60cm vai 3mx80 cm paljonko kuutioita ja neliöitä talossa? mikä ilmanvaihto?
-
Nyt tuli vuosi täyteen maalämpöpumpun oman kilowattituntimittarin asennuksesta, lukema merkkipäivänä oli 7427kWh. lukema siis maaliskuun 2009 lopusta 2010 maaliskuun loppuun.
Aiemmin meni yli 2000 litraa öljyä joten lukema on hyvinkin siedettävä.
-
Uusi käyttäjä palstalla. Yritin lueskella tämän ja muutaman muunkin ketjun läpi mutta en löytänyt vastausta kaikkiin kysymyksiini. Joten sorry mikäli nämä ovat ihan FAQ-juttuja.
Eli Uudellamaalla sijaitsevaan 70-luvun alun yksikerroksiseen tiili-/puuverhoiltuun taloon pitäisi pikku hiljaa uusia lämmitysjärjestelmä. Neliöitä on 150 asuin + n. 60 autotalli/varasto (puolilämmin), vesipatterilämmitys. Öljyä kulunut sellaiset 2700-3000 litraa/vuosi, Oumanin vehkeet ohjaavat kiertoveden lämpötilaa. Asukkaita 4, vedenkulutus 10 kuutiota/kuukausi, talousähköä 5500 kWh/vuosi.
Netistä löytyvien laskureiden perusteella 8 kW pumppu riittää ja 130 metrin lämpökaivo. Mutta mitenkä on lämminvesivaraajan kanssa, tarvitaanko sitä? Ja riittääkö tuon pumpun tuottama lämpö pattereille. Viime talvena taisi menoveden lämpötila olla enimmillään sellaiset 55 astetta.
Entäs hintaveikkaukset? Selviääkö alle 15 tuhannen? Kokonaistoimitus vaiko erikseen?
Kommentteja kaipailee hän.
-
Pumpun kokona tuo 8kW on ok tuohon öljynkulutukseen. Porakaivo pitää olla syvempi ja itse laittaisin 170m aktiivista+maaosuus päälle. Tuolla tietyn merkin esimerkki mitoituksella 8kW/130m saa pyykiä paikkaa johon aurinko ei paista :P
Tavallinen pumppu varmaan käy eli et tarvitse normaalia isompaa käyttövesitilavuutta.
Pumppu tuottaa kyllä riittävästi lämpöä, mutta vaihtamalla pari keskeisellä paikalla olevaa patteria paksumpaan ja "hienompaan" voit luultavasti pudottaa menovettä alemmas ja hyötysuhde paranee.
Patteritalossa pitää olla lisäksi pieni varaaja, jotta saat järjestelmäsi vedentilavuudeksi sen ~150L joka on tuolle pumpulle hyvä määrä. 100L puskuri siis riittää.
Kysy tarjous eri toimittajilta, mutta pidä tuota mitoitusta rajana. Jos pumppu on tehokkaampi niin 20m per kW oltava kaivoa.
Kerää tarjouksia ja kysy lisää niin autellaan.
-
Pumpun kokona tuo 8kW on ok tuohon öljynkulutukseen. Porakaivo pitää olla syvempi ja itse laittaisin 170m aktiivista+maaosuus päälle. Tuolla tietyn merkin esimerkki mitoituksella 8kW/130m saa pyykiä paikkaa johon aurinko ei paista :P
Tavallinen pumppu varmaan käy eli et tarvitse normaalia isompaa käyttövesitilavuutta.
Pumppu tuottaa kyllä riittävästi lämpöä, mutta vaihtamalla pari keskeisellä paikalla olevaa patteria paksumpaan ja "hienompaan" voit luultavasti pudottaa menovettä alemmas ja hyötysuhde paranee.
Patteritalossa pitää olla lisäksi pieni varaaja, jotta saat järjestelmäsi vedentilavuudeksi sen ~150L joka on tuolle pumpulle hyvä määrä. 100L puskuri siis riittää.
Kysy tarjous eri toimittajilta, mutta pidä tuota mitoitusta rajana. Jos pumppu on tehokkaampi niin 20m per kW oltava kaivoa.
Kerää tarjouksia ja kysy lisää niin autellaan.
OK, kiitos vastauksesta. Merkki, josta puhuin alkaa Niilolla ja tarjous luokkaa 13 k€.
Kun vanhasta pannuhuoneesta (n. 1,5x1,5m2) poistaa turhat vermeet niin kyllä sinne varmaan isompikin varaaja/puskuri mahtuu. Jos siitä siis on mitään hyötyä. Tekeekös noilla Oumanin säätimillä muuten enää mitään MLP:n kanssa?
-
OK, kiitos vastauksesta. Merkki, josta puhuin alkaa Niilolla ja tarjous luokkaa 13 k€.
Kun vanhasta pannuhuoneesta (n. 1,5x1,5m2) poistaa turhat vermeet niin kyllä sinne varmaan isompikin varaaja/puskuri mahtuu. Jos siitä siis on mitään hyötyä. Tekeekös noilla Oumanin säätimillä muuten enää mitään MLP:n kanssa?
Öljykattilan korvaaminen on asennuksista niitä helpoimpia ja sen tulee näkyä hinnassa.
Ei sen tarvi isompi olla tuolle pumppukoolle.
Oumannia et tarvi enää. Myöhemmin jos laitat lattialämmitystä niin siihen se käy kyllä. Myy pois jos löydät ostajan. Asennusfirmakin saattaa siitä hyvittää jotain.
-
OK, kiitos vastauksesta. Merkki, josta puhuin alkaa Niilolla ja tarjous luokkaa 13 k€.
Kun vanhasta pannuhuoneesta (n. 1,5x1,5m2) poistaa turhat vermeet niin kyllä sinne varmaan isompikin varaaja/puskuri mahtuu. Jos siitä siis on mitään hyötyä. Tekeekös noilla Oumanin säätimillä muuten enää mitään MLP:n kanssa?
Öljykattilan korvaaminen on asennuksista niitä helpoimpia ja sen tulee näkyä hinnassa.
Pitkästä aikaa taas foorumilla. Sitten viimekerran olen saanut pari muutakin tarjousta + tutustunut yhteen toiseen kohteeseen annetuun tarjoukseen.
Aika ristiriitaisia vastauksia saa noilta eri merkkien edustajilta. Esim. kotitalousvähennyksen suhtautumisesta porauskustannuksiin saa erilaisia mielipiteitä alkaen läheltä nollaa ja päättyen 100 %:iin.
Samoin eräiden kauppiaiden tyyli haukkua kilpailevaa merkkiä kuin vierasta sikaa tuntuu aika erikoiselta. Avaimet käteen-hinta oli muuten ihan omassa luokassaan, +21 k€ 140 metrin kaivolla ja 8 kW pumpulla. Tosin se sisälsi vanhan laitteiston ja öljysäiliön purkamisen ja hävityksen :D
-
Meillä on myös tarkoitus korvata öljy maalämmöllä, vanha 250m2 puutalo on niellyt öljyä 3500-4000 litraa vuodessa. Pannuhuoneessa on kattila kytketty suoraan 1500 litran varaajaan, käyttövesi on myös lämminnyt varaajan kierukassa ja Ouman on hoitanut shunttauksen varaajan kyljessä. Alunperin oli tarkoitus pistää varaajakin palasiksi ja 100 litran puskuri tilalle, mutta varaaja todettiin niin hyväkuntoiseksi ettei sitä viitsisi romuttaa.
Joten, olisiko ideaa laittaa vaikka Nibe1245 tai vastaava kattilan tilalle lämmittämään varaajaa ja esilämmittää käyttövesi varaajan kierukassa ennen pumpulle menoa. Ouman otettaisiin samalla pois ja pumppu saisi päättää varaajan lämpötilan kelin mukaan. Nykyinen patteriverkon pumppu saisi olla edelleen myös päällä.
Onko idea huono, luulisi ainakin että saisi pitkät ja harvat käynnit tällä systeemillä.
-
Moro,
itsellä vastikään korvattiin sähkökattila ja sähkö - varaaja nibe 1145-10:llä ja VPB-300 nibe varaajalla. tuossa pumpun mukana tulee 3 anturia joista kaksi otettiin käyttöön tämän varaajan kanssa; toinen mittaa lämpötilaa varaajan keskeltä ja toinen varaajan päältä, pumpun ohjaukseen käytetään nimenomaan sitä varaajan keskellä olevaa anturia.
eli jos tuommosen niben laitat niin sitten vaan pitää valita sopiva paikka varaajasta minkä lämpötila sitten ohjaa pumpun toimintaa.
Minulla tämä oli aika pitkälle DIY projekti, putkimies ja sähkömies oli siis tuntihommina töissä mutta kumpikaan ei ollut ennen maalämpövehkeitä asennellut mikä tietysti edellytti että itse olin perillä mitä halusin.
Toki en ollut koko ajan paikalla kun putkimies oli asennusta tehnyt joten luulempa että jonkinverran on mennyt putkimiehellä aikaa ihan vain pähkäilyyn, olisinkin kaivannut niben asentajan oppaassa selkeää kytkentäkuvaa tästä kokonaisuudesta.
Putkimies teki hommia noin kaksi ja puoli päivää (lasku vielä saamatta) missä ajassa siis heivasi vanhan systeemin pihalle ja asensi teknisen tilan puolella kaikki uudet vempeleet ja kytki ne lämmitys- ja keruupiiriin sekä ilmasi keruupiirin (lämmityspuolelle laitettiin ilmakello vai miksi sitä ilmaus-mutikkaa kutsuttiinkaan).
Itse olin porauttanut kaivon ja liittänyt (käytin messinkikulmia ja tukiholkkeja) ja vetänyt 40mm muoviputket kaivolta tekniseen tilaan (onneksi olin aikoinaan tehnyt viemäriputkilla valmiuden liuosputkille sokkelin ali lattian läpi tekniseen tilaan).
Sähkömies joutui mm. jatkamaan vanhoja piuhoja ja kytkemään ne nibeen,sekä tietysti anturit ym. se otti kolmisen tuntia aikaa (homma oli sikäli helppo että vanhassakin systeemissä oli ulkoanturi ja virtasilmukat, ja riittävästi syöttöpiuhoissa paksuutta).
Pitää tässä joskus laittaa kooste tänne kaikista kuluista mutta karkea arvio on että omalla työllä säästin ehkä noin 1k€ erään niben edustajan avaimet käteen tarjoukseen nähden.
Jos ei näistä härveleistä ym. ole kiinnostunut eikä niistä mitään ymmärrä niin kannattanee ottaa avaimet käteen toimitus. Niin ja niben ostin saman firman kautta mistä putkimieskin oli (pumppu 1145-10 ja varaaja VPB-300cu ja rahti yhteensä luokkaa 6800€).
-
Meillä on myös tarkoitus korvata öljy maalämmöllä, vanha 250m2 puutalo on niellyt öljyä 3500-4000 litraa vuodessa. Pannuhuoneessa on kattila kytketty suoraan 1500 litran varaajaan, käyttövesi on myös lämminnyt varaajan kierukassa ja Ouman on hoitanut shunttauksen varaajan kyljessä. Alunperin oli tarkoitus pistää varaajakin palasiksi ja 100 litran puskuri tilalle, mutta varaaja todettiin niin hyväkuntoiseksi ettei sitä viitsisi romuttaa.
Joten, olisiko ideaa laittaa vaikka Nibe1245 tai vastaava kattilan tilalle lämmittämään varaajaa ja esilämmittää käyttövesi varaajan kierukassa ennen pumpulle menoa. Ouman otettaisiin samalla pois ja pumppu saisi päättää varaajan lämpötilan kelin mukaan. Nykyinen patteriverkon pumppu saisi olla edelleen myös päällä.
Onko idea huono, luulisi ainakin että saisi pitkät ja harvat käynnit tällä systeemillä.
Varmaan aivan hyvä idea säilyttää vanha varaaja jos hyväkuntoinen ja sen lämpöhäviöt eivät ole järjettömän suuret. Putkikytkentöihin kannataa perehtyä hyvin että saa tomivan kokonaisuuden aikaiseksi. Tarvitset tuohon 12kW pumpun ja ~220m kaivoa.
-
Onkohan tuo käyttöveden kierrätys varaajan kautta järkevää? Ainakin periaatteessa kuuman veden kapasiteetin pitäisi parantua kun pumppu saisi valmiiksi jo lämpimämpää vettä kuumennettavaksi. Ja kesällähän se toimisi talon jäähdytyksenä :D
Tarvitset tuohon 12kW pumpun ja ~220m kaivoa.
Samaa mieltä, jostain syystä kauppiaat vain haluaisivat myydä 8-10kw pumppuja ja kaivon metrit olleet tarjouksissa alkaen 140m. Olenkin päättänyt porata kaivon ja hankkia pumpun erikseen, loput sitten tuntitöinä.
-
Kyllä on hintakilpailu mennyt kovalle tasolle jos tuohon kohteeseen tarjotaan 8kW ja 140m kaivo. Huh huh..
-
Pumpun kokona tuo 8kW on ok tuohon öljynkulutukseen. Porakaivo pitää olla syvempi ja itse laittaisin 170m aktiivista+maaosuus päälle. Tuolla tietyn merkin esimerkki mitoituksella 8kW/130m saa pyykiä paikkaa johon aurinko ei paista :P
Tavallinen pumppu varmaan käy eli et tarvitse normaalia isompaa käyttövesitilavuutta.
Pumppu tuottaa kyllä riittävästi lämpöä, mutta vaihtamalla pari keskeisellä paikalla olevaa patteria paksumpaan ja "hienompaan" voit luultavasti pudottaa menovettä alemmas ja hyötysuhde paranee.
Patteritalossa pitää olla lisäksi pieni varaaja, jotta saat järjestelmäsi vedentilavuudeksi sen ~150L joka on tuolle pumpulle hyvä määrä. 100L puskuri siis riittää.
Kysy tarjous eri toimittajilta, mutta pidä tuota mitoitusta rajana. Jos pumppu on tehokkaampi niin 20m per kW oltava kaivoa.
Kerää tarjouksia ja kysy lisää niin autellaan.
No niin, päivitystä. Nyt on jälleen saatu avaimetkäteen-tarjous joka ei ihan mahdottomalta tunnu. Eli 8 kW pumppu, 155 metrin kaivo, 100 litran puskurivaraaja, vanhan öljykattilan purku. Hinta 17 k€.
-
Moros,
Ei tuo 17k€ ihan älytön ole mutta toki siinä firma ottaa katteensa; minulla olisi ollut avaimet käteen hinta 1145-10 ja VPB-300 ilman kaivoa 9400€, kaivon olin jo porauttanut aiemmin ja sille tuli hintaa 5913€ (219m syvä) eli yhteensä olisi ollut avaimet käteen 15.3k€ (+ sähkötyöt päälle).
Tilasin kuitenkin pumpun ja asentajan ja tarvikkeet "nettohintaan" eräästä LVI- firmasta, lasku vielä saamatta joten katsotaan nyt mitä tällä säästi.
Avaimet käteen paketissakin olisi pitänyt itse kaivaa oja kaivolta talolle eikä sähkötyöt siis kuuluneet tarjoukseen, eikä myöskään teknisen tilan puolella putkien eristykset, eli ei se ihan oikea avaimet käteen tarjous itse asiassa ollut.
-
Moros,
Ei tuo 17k€ ihan älytön ole mutta toki siinä firma ottaa katteensa; minulla olisi ollut avaimet käteen hinta 1145-10 ja VPB-300 ilman kaivoa 9400€, kaivon olin jo porauttanut aiemmin ja sille tuli hintaa 5913€ (219m syvä) eli yhteensä olisi ollut avaimet käteen 15.3k€ (+ sähkötyöt päälle).
Tilasin kuitenkin pumpun ja asentajan ja tarvikkeet "nettohintaan" eräästä LVI- firmasta, lasku vielä saamatta joten katsotaan nyt mitä tällä säästi.
Avaimet käteen paketissakin olisi pitänyt itse kaivaa oja kaivolta talolle eikä sähkötyöt siis kuuluneet tarjoukseen, eikä myöskään teknisen tilan puolella putkien eristykset, eli ei se ihan oikea avaimet käteen tarjous itse asiassa ollut.
Totta, mutta kyllä minä sen kohtuullisen lisähinnan voin maksaa siiträ että on vastapuolena yksi firma joka ottaa vastuun kokonaispaketista vaikka siitä tonnin joutuisikin maksamaan ylimääräistä. Mielestäni moni hassaa sen hinnan liian isolla pumpulla, turhan syvällä kaivolla ja "viimeistä huutoa" olevalla pumppumallilla.
Aika paljon tuntuu olevan eroa noissa pumppujen hinnoissakin. Siinä missä 8 kW Niben 1145:sta saa karvan yli 5000 €:lla niin joku IVT:n samantehoinen pumppu saattaa kustantaa 8500.
-
Moro,
Juu samaa mieltä, yksi sopimus luotettavaksi tunnetun ja osaavan firman kanssa on huoleton, kyllä siitä sen tonnin voisi maksaakkin.
Toisaalta jos ilmenee vikaa itse pumpussa niin niben valtuuttama huolto sen käy takuu-aikana korjaamassa ja jos taas on häikkää putkiasennuksissa niin sitten asennusfirma laittaa kuntoon, hankalimpia lienee tilanteet jossa ei tiedetä mistä joku ongelma johtuu, silloin parempi että on selkeä sopimus yhden toimittajan kanssa.
Itse olisin voinut jonkun satasen enemmän maksaa tulistinpumpusta mutta ikävä kyllä niiden hinnat oli huomattavasti korkeammat kuin esim. pari jokseenkin tunnettun ruotsalaisen. Ruotsalaisten välillä taas ei kovin isoa hintaeroa avaimet käteen paketissa olisi ollut, mutta jotenkin tämä niben uusi malli vaikutti asiapeliltä ja oli siis kuitenkin halvempikin niin mikä ettei.
Olettaisin että näillä ruotsalaisilla on isot volyymit ja sitä kautta saavat kenties osat hieman edullisemmin ym. muita suuruuden tuomia etuja ja sitä kautta voivat halvemmalla kamppeitaan myydä silti kohtuu katteella.
Tuossa eksyin viikko sitten kaukoran nettisivulle ja vaikuttaisi että heidän star MLP:t on niben tekoa, hieman vain kosmeettisia muutoksia tehty. Eipä tullut kyllä siitä tarjousta pyydettyä, mutta eiköhän se kalliimpi ole kuin nibe kun "välistä vetäjiä" on siinä ketjussa yksi enemmän.
Joissakin saamissani avaimet käteen tarjouksissa kyllä oli semmoista havaittavissa että kaivon syvyys laitetaan ihan minimiin tarjottuun pumppuun ja energian tarpeeseen nähden, tai ainakin tarjousvaiheessa puhutaan kuten kaivon koko syvyys olisi sama kuin aktiivisyvyys, eli minunkin tapauksessa eroa noiden välillä on lienee ainakin se 20 metriä minkä verran oli maata ennen kuin kallio tuli vastaan, rahassa siis vajaa 600€.
-
Moro,
Juu samaa mieltä, yksi sopimus luotettavaksi tunnetun ja osaavan firman kanssa on huoleton, kyllä siitä sen tonnin voisi maksaakkin.
Toisaalta jos ilmenee vikaa itse pumpussa niin niben valtuuttama huolto sen käy takuu-aikana korjaamassa ja jos taas on häikkää putkiasennuksissa niin sitten asennusfirma laittaa kuntoon, hankalimpia lienee tilanteet jossa ei tiedetä mistä joku ongelma johtuu, silloin parempi että on selkeä sopimus yhden toimittajan kanssa.
Itse olisin voinut jonkun satasen enemmän maksaa tulistinpumpusta mutta ikävä kyllä niiden hinnat oli huomattavasti korkeammat kuin esim. pari jokseenkin tunnettun ruotsalaisen. Ruotsalaisten välillä taas ei kovin isoa hintaeroa avaimet käteen paketissa olisi ollut, mutta jotenkin tämä niben uusi malli vaikutti asiapeliltä ja oli siis kuitenkin halvempikin niin mikä ettei.
Olettaisin että näillä ruotsalaisilla on isot volyymit ja sitä kautta saavat kenties osat hieman edullisemmin ym. muita suuruuden tuomia etuja ja sitä kautta voivat halvemmalla kamppeitaan myydä silti kohtuu katteella.
Tuossa eksyin viikko sitten kaukoran nettisivulle ja vaikuttaisi että heidän star MLP:t on niben tekoa, hieman vain kosmeettisia muutoksia tehty. Eipä tullut kyllä siitä tarjousta pyydettyä, mutta eiköhän se kalliimpi ole kuin nibe kun "välistä vetäjiä" on siinä ketjussa yksi enemmän.
Joissakin saamissani avaimet käteen tarjouksissa kyllä oli semmoista havaittavissa että kaivon syvyys laitetaan ihan minimiin tarjottuun pumppuun ja energian tarpeeseen nähden, tai ainakin tarjousvaiheessa puhutaan kuten kaivon koko syvyys olisi sama kuin aktiivisyvyys, eli minunkin tapauksessa eroa noiden välillä on lienee ainakin se 20 metriä minkä verran oli maata ennen kuin kallio tuli vastaan, rahassa siis vajaa 600€.
Minusta tuo mainitsemani tarjous, merkkinä siis Danfoss, tuntui melko vakuuttavalta myös laitevalmistajan teknisen osaamisen ja järjestelmätoimittajan (Tom Allen) ja heidän referenssiensä osalta. Paljon enemmän askarruttaisi pienemmän/vähemmän tunnetun valmistajan ja pienemmän toimittajan kanssa. Pumpun tekninen toteutuskin vaikutti olevan hyvää tasoa kilpailijoihin verrattuna, samoin kokonaispaketti takuineen.
Mitoituksen suhteen käytiin läpi erilaisa pumppuja ja ainakin demolaskelman mukaan isomman pumpun laittaminen olisi rahan haaskausta.
Erilaisia turhia markkinointipuheita löytyy toki kaikilta merkeiltä, esimerkkinä vaikka "scroll-kompressori". Mitähän ne muut vaihtoehdot mahtavat tänä päivänä olla? Kaivon syvyys vaikuttaa tietysti loppusummaan mutta luulisi että kenenkään ei budjettimielessä kannata tarjota "tilannetietoiselle" asiakkaalle liian matalaa reikää jos kilpailijat myyvät selkeästi erilaista ratkaisua. Ellei sitten luoteta siihen, että asiakkaissa on aina niitä jotka kysyvät vain yhtä tarjousta tai valitsevat aina sen halvimman.
-
Danfossista en tarjousta edes pyytänyt&saanut mutta mitä nyt äkkiä vilkaisin heidän laitteita niin jotenkin tuli semmonen fiilis kuten olisi thermian laitteiden speksejä katsellut, samoja lyhenteitä siellä vilisi ym. Liekkö sitten thermia-danfoss on sama yhteistyökuvio kuin nibe-jäspi, tiedä häntä.
Scroll kompuraa ei ole näissä niben vehkeissä (alle 12kw) mutta hyvin ovat mäntäkompuran äänet kyllä eristäneet tässä 1145 mallissa, ja varmastihan tuo mäntäkompura on halvempi kuin scroll. jos ajatellaan että koko ML-pumpun osien hinta valmistajalle olisi vaikka 3k€ niin hintaero kompurassa lienee muutamia satasia. Luotettavuudesta paha sanoa mitään, ehkä ruotsalaisten vakuutuyhtiöiden statistiikoista voisi jotain kaivella.
-
Danfoss siis omistaa Thermian ja pumput ovat aikalailla samoja.
Toisaalta Thermialle ei kuulu mitenkään Danfossin toiminta Suomessa eli takuut ym. hoitaa niiden jälleenmyyjät ja maahantuoja.
-
meille tuli ivt laitteet öljykattilan tilalle vesikeskuslämmitys eikä laitettu
puskurivaraajaa ei st1:sen myyjä osannut myydä meille moista
eli olenko kusessa pitääkö moinen hommata patterit vähän paukkuu.
mitä muita haittoja tulen kokemaan :-/
-
meille tuli ivt laitteet öljykattilan tilalle vesikeskuslämmitys eikä laitettu
puskurivaraajaa ei st1:sen myyjä osannut myydä meille moista
eli olenko kusessa pitääkö moinen hommata patterit vähän paukkuu.
mitä muita haittoja tulen kokemaan :-/
Jos tuo oli "avaimet käteen" toimitus niin ala paukuttaa "henkseleitä" että saat asian korjatuksi. Et sinä kumminkaan ole ostanut uuttaa järjestelmää paukkuvilla pattereilla!
Se on sen myyjän moka jos ei ymmärrä myydä sitä puskuria...
Tuskin koet mitään muuta onkelmaa, ko. merkillä on jotain mainintoja matalista kaivoista täällä foorumilla mutta se on toinen asia...