Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: Lentävä kirvesmies - 09.09.12 - klo:20:39
-
Päivää että pätkähti!
Rakennusprojekti suunnitteluvaiheessa ja maalämpöasioista ei hajuakaan. Täältä on kuulemma hyvä aloittaa.
Tuumasta toimeen.
Pitääkö maalämpöpumppu kovaa meteliä, vai pelaako nämä Luciferin ilmaislämpöä torppaan takovat katiskat ns. "sukkasillaan"?
Asia kiinnostaa siksi, että haluaisin sijoittaa tekniset vehkeet kodinhoitohuoneeseen liukuovien taakse, mutta on tuossa toki lämmin varastokin käytettävissä. VArastosta en mielelläni lohkaisisi tekniikalle yhtään neliötä, sillä varastointitarve on meillä suuri. Varastosta ei saa rakennusoikeusneliöiden vuoksi tehtyä yhtään suurempaa kuin se nyt jo on.
Kaikki kokemuksen syvällä rintaäänellä lauotut kommentit ovat tervetulleita, mulla on itsellänikin syvä rintaääni mutta MLP-kokemus nolla.
-
Kyllä jääkaappi tai pakastin voittaa maalämpöpumpun mitä äänettömyyteen tulee. En siis laittaisi ainakaan makuuhuoneen seinän taakse.
-
Kyllä jääkaappi tai pakastin voittaa maalämpöpumpun mitä äänettömyyteen tulee. En siis laittaisi ainakaan makuuhuoneen seinän taakse.
Makuuhuoneet sijaitsevat peräti eri kerroksessa kuin suunniteltu MLP:n sijoituspaikka KHH:ssa, joka puolestaan sijaitsee kaksikerroksisen talon yksikerroksisessa sivusiivessä.
Katson osaanko laittaa tänne kuvan, josta sijoitus selviää vähän paremmin.
-
Tuosta pitäisi käydä oleelliset asiat selville.
Pelittääkö, vai metelöikö MLP liikaa? Onko pelko, että olohuoneessa jännittävää jaksoa kauniista ja rohkeista katsovalta anopilta tippuu tekarit sohvalle kun kompura käynnistyy?
(http://pic100.picturetrail.com/VOL937/4006174/23811459/403884342.jpg)
-
Monta on kodinhoitoon asennettu eikä kukaan ole valittanut äänestä. Mitä isompi pumppu sitä isompi ääni. Äänen kannalta merkittävä asia on että laitteet on riittävästi irti seinästä. 50mm olis jo hyvä rako.
-
Ihan hyvä paikka tuo on. Saunaan se ääni voi kuulua, mutta tuskin olohuoneeseen, ainakaan mitenkään häiritsevästi.
Huolehdi erityisesti, että maalämpöpumppu on eristetty alapohjan betonilaatasta, että ääni ei kulkeudu lattialaattaa pitkin olohuoneeseen saakka. Esimerkiksi niin että pumppu seisoo joustavien "tassujen" päällä.
Kodinhoitohuoneen ja olohuoneen seinissä kannattaa myös varmistaa, että väliseinien äänieristys on hyvä. Esimerkiksi voi käyttää kaksinkertaista kipsilevyä seinässä, mahdollisesti tuplarunko niin että seinärungon pystytolpat eivät ole seinän läpi, vaan molemmilla puolilla on omat runkotolpat eri kohdilla (seinästä tulee toki paksumpi).
-
OK! Kiitoksia, eiköhän tämä asia tullut selväksi.
Desibeliseinä tehdään luonnollisesti tuohon "konehuoneen" ja asunnon väliseen rajaan (jossa on siis myös DB-ovi) ja koitetaan selvittää tuokin, että mitä mahdollisuuksia on pumpun irrottamiseksi lattiarakenteista.
Hieno homma.
Tuota varaston lämmitystä vielä mietin...että miten se lämmitysvesi käytännössä sinne lattiaan saadaan.
Eikös näissä vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä ole jotain valmiita maahan upotettavia "lämminvesijohtopaketteja", joissa on eristeet ja tukevat rumpuputket ympärillä valmiiksi? Taitaa olla melko tyyristä tavaraa? Onko metrihinnoista mitään käryä?
-
OK! Kiitoksia, eiköhän tämä asia tullut selväksi.
Desibeliseinä tehdään luonnollisesti tuohon "konehuoneen" ja asunnon väliseen rajaan (jossa on siis myös DB-ovi) ja koitetaan selvittää tuokin, että mitä mahdollisuuksia on pumpun irrottamiseksi lattiarakenteista.
Ei pumpun ääni kantaudu tuolta minnekään asuintiloihin.
Laita tosiaan pumpun jokaisen jalan alle 10 x 10 cm ja paksuudeltaan noin 10 -20 mm kumilaatta. Ei synny runkoääniä, jotka saattaisivat levitä kaukaskin.
Lattiarakenteet pientä tulvimista kestäväksi ja poistoviemäri lattiaan.
Pumpusta saattaa, varsinkin mahdollisessa huolto tai asennustilanteessa valua vettä lattialle.
-
Eikös näissä vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä ole jotain valmiita maahan upotettavia "lämminvesijohtopaketteja", joissa on eristeet ja tukevat rumpuputket ympärillä valmiiksi? Taitaa olla melko tyyristä tavaraa? Onko metrihinnoista mitään käryä?
Esimerkiksi Uponorin Thermo Twin on tällainen, missä on eristetyt lämmitysvesiputket samassa paketissa. Hintatasosta saa jonkun käsityksen syöttämällä esimerkiksi taloon.com:ssa hakusanaksi "thermo twin". Halpaa se ei taida olla, mutta säästänee siinä varmaan jonkin verran vaivaa ja sinulla ei kovin monta metriä taida olla välimatkaa kuitenkaan.
-
Kiitoksia,
palapelin ensimmäinen palanen on tukevasti paikallaan.
Palaan paikalle utelemaan lisää yksinkertaisia hieman tuonnempana kun tästä lämmitystavasta hahmottuu sen verran syvällisempiä, että osaan asettaa uusia ihmettelyn aiheita itselleni.
Nythän luulen tajuavani sen verran, että tonttiin porataan karmea reikä, josta vedetään "letkut" konehuoneeseen, jonne tulee pumppu, joka kierrättää lämmittämäänsä vettä lattiaputkistossa. Plus käyttövettä (erillisessä?) varaajassa.
- Kaipa muuten tuollainen 0,85m * 2,4m tilavaraus on riittävä kaikelle talotekniikalle tuolla KHH:ssa? Vai olisko parempi ottaa syvyyttä lisää?
Koneiden eteen pitäisi saada vielä liukuovet, jotka peittää härvelit vaimon ankaralta katseelta.
-
Mitä kaikkea talotekniikkaa tulee..? mulla on 1,7m x 2,5m ja täyteen tulee. Sähkötaulu, jakotukkia, vesimittaria jne.. lattialämmityksen jakotukit tulee toiseen huoneeseen. IV-kone katon rajaan yms. Teoreettisesti moni asia varmaan mahtuu mutta miten asentaminen ja huolto onnistuu?
-
Mitä kaikkea talotekniikkaa tulee..? mulla on 1,7m x 2,5m ja täyteen tulee. Sähkötaulu, jakotukkia, vesimittaria jne.. lattialämmityksen jakotukit tulee toiseen huoneeseen. IV-kone katon rajaan yms. Teoreettisesti moni asia varmaan mahtuu mutta miten asentaminen ja huolto onnistuu?
Sähkötaulu laitetaan muualle, samoin antenni- ja tietotekniikan mahdollinen ristikytkentätaulu (Nämä tulevat portaan alle rakennettavaan komeroon)
Niinpä talotekniikka, jonka tulisi sopia tuohon kodinhoitohuoneen toiselle sivulle on :
- Maalämpöpumppu [600*600 mm]
- Erillinen lämminvesivaraaja? [600*600 mm] (en tiedä onko mitään järkeä, vai riittääkö MLP:hen integroitu 170 litrainen? Ajattelin tässä kai sitä, josko tällä järjestelyllä voisi vähentää pumpun käynnistymiskertoja?)
- Vesimittari (veisikö tuo putkineen lattiapinta-alaa about 300*500 mm)
- Iv-kone (mahtuu 2,8 metriä korkean huoneen katon rajaan, joten ei vie lattiapinta-alaa lainkaan)
Noiden pitäisi kaiken järjen mukaan sopia 2,4 metriä ja vajaan metrin levyiseen tilaan.
Itse käyttö- ja huoltotoimenpiteet tapahtuvat sitten tuosta KHH:n käytävältä.
Oleellista on, että värkit sopivat ja asentaminen onnistuu lattiapinta-alalle, jonka koko on tuo 2,4 m X 0,95m. Luulisi mahtuvan, koska MLP, LVV ja vesimittari vievät leveyssuunnassa yhteensä tilaa vain 1,5 metriä. (Eli "väljää" laitteiden väliin jää yhteensä 90 cm)
-
Sulla tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Et tarvitse lisävaraajaa ainakaan lämmityskiertoa varten.
Lämpimän käyttöveden tilanne sitten riippuu, miten paljon on tarvetta lotrata vedellä. Kylpyammetta ilmeisesti ei ole tulossa. Jos ei hirveän isoa henkilömäärää aio olla tuolla suihkuissa pitkään vuorotellen, niin tuo sisäinen varaaja riittää ihan hyvin.
Käynnistyskerrat ei tule ongelmaksi, kunhan et ylimitoita pumppua turhaan. Sopivasti mitoitettu pumppu tekee sopivan pitkiä käyntijaksoja.
-
Meillä on tekninen tila 1,3mx1,2m. Tuossa tilassa on IV-kone, maalämpöpumppu, vesimittari ja käyttöveden jakotukit sekä keskuspölynimuri. Vielä ois yksi kolo johon saisi sopimaan noin 100L varaajan, jos sellaiselle olisi tarvetta.
Kaiken tuon tavaran lisäksi sinne sopi vielä 2 putkimiestäkin yhtä aikaa ;D (Ois pitäny ottaa kuva...)
-
Meillä on tekninen tila 1,3mx1,2m. Tuossa tilassa on IV-kone, maalämpöpumppu, vesimittari ja käyttöveden jakotukit sekä keskuspölynimuri. Vielä ois yksi kolo johon saisi sopimaan noin 100L varaajan, jos sellaiselle olisi tarvetta.
Kaiken tuon tavaran lisäksi sinne sopi vielä 2 putkimiestäkin yhtä aikaa ;D (Ois pitäny ottaa kuva...)
Ylläolevaa vasten peilattuna on melko saletissa, ettei ainakaan tilasta tee tiukkaa. ;D
Etenkin jos tuosta varaajasta ei ole lattialämmitykselle (kompuran käynnistyskerroille) apuja, meille riittää kyllä peseytymistarkoituksiin tuo pumppuun integroitu varaaja.
Ilman tuota varaajaa koppiin ei sitten olekaan tulossa muuta kuin vesimittari ja maalämpöpumppu sekä ilmanvaihtokone.
Saapahan samojen liukuovien taakse sitten vaikka siivouskomeron tai muuta varastointitilaa. Tai sitten laittaa sähkötaulut tuonne, niin ei tarvitse tehdä portaiden alle komeroa niitä varten.
-
Sulla tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Et tarvitse lisävaraajaa ainakaan lämmityskiertoa varten.
Lämpimän käyttöveden tilanne sitten riippuu, miten paljon on tarvetta lotrata vedellä. Kylpyammetta ilmeisesti ei ole tulossa. Jos ei hirveän isoa henkilömäärää aio olla tuolla suihkuissa pitkään vuorotellen, niin tuo sisäinen varaaja riittää ihan hyvin.
Käynnistyskerrat ei tule ongelmaksi, kunhan et ylimitoita pumppua turhaan. Sopivasti mitoitettu pumppu tekee sopivan pitkiä käyntijaksoja.
Oolrait, hyvä näin.
6 kW Vaillantin pumppu on ajatuksissa. Vaillantilla ei taida pienempiä ollakaan.
Maksimi lämmitystehontarve lienee luokkaa 7-8 kW, joten ihan pahimpia pakkasia tuolla Vaillantilla ei täysin kateta. Tiedä sitten onko tuo suhde sopivasti "alimittainen"
-
Niitäkin sitten vielä on jotka jo suunnitteluvaiheessa suunnittelevat käyttävänsä sähkövastusta/suoraa sähköä vaikka investoivat maalämpöpumppuun, jolla tuon suorasähkön saa jaettua ~3-4:lla....ja nyt on kumminkin kyseessä talon lämmitys jossa on tarkoitus asustella!? :o
-
Niinpä, ja tehokkaampi pumppu myös tekee lämmintävettä tehokkaamin kulutuksen aikana, joten sitä riittää pidempään.
Vähän ihmetyttää, kun haetaan <1000€ 'säästöä', kun käyttöaika kuitenkin on kymmeniä vuosia. OK, myönnän että liiketaloudellisesti (5v takaisinmaksuaika) alimitoitus on järkevää, mutta...
-kuinka sähkön hinta kehittyy
-kuinka ilmasto kehittyy lämpeneekö, vaikko kylmeneekö talvet
-kuinka lämpimän veden kulutus muuttuu, onko teini.ikäisiä tulossa, vaikko menossa
-mitä jos kovilla pakkasilla ei olekaan fyysisesti siinä kunnossa, että pystyisi uunilla tekemään tarvittavan lisälämmön
-jne.
kannattaako yo. riskit ottaa <1000€ 'säästöllä', kun jaksona kuitenkin on talon ikä??
-
Selvennyksenä, että minä en aiemmassa viestissäni tarkoittanut myöskään alimitoittamista vaan sopivaa.
Alkuperäisellä kysyjällä oli tiedossa talon lämmitystehontarve kovilla pakkasilla. Kannattaa huomata, että pumpun kapasiteetista osa menee käyttöveden lämmittämiseen, joten sitäkin varten hyvä olla vähän reserviä.
Ei kannata tosiaan turhaan niillä vastuksilla lämmittää. Toisaalta, jos vastukset vähän tulee mukaan niinä harvoina päivinä vuodesta, kun on tosi kovat pakkaset, niin se voi olla silti pienempi paha, kuin pumpun käyminen epäoptimaalisemmin kaikkina muina päivinä vuodesta.
-
Kiitos kommenteista.
Selvennettäkööt nyt saman tien, että minulla itselläni ei ole mitään käryä pumpun hyvästä/oikeasta/optimaalisesta/tms. mitoituksesta, pääasia, että tulee sellainen, joka pelaa sitten ihan KÄYTÄNNÖSSÄKIN opimaalisesti ja kunnolla.
Nappasin tuon "alimitoituksen" alla olevan kommentin vuoksi, sillä en halua, että pumppu käynnistyy tarpeettoman tiheästi.
Käynnistyskerrat ei tule ongelmaksi, kunhan et ylimitoita pumppua turhaan. Sopivasti mitoitettu pumppu tekee sopivan pitkiä käyntijaksoja.
Kimmo tosin jo ehtikin oikaista sanomaansa, jonka ymmärsin - ilmeisen virheellisesti - alimitoitukseksi
Selvennyksenä, että minä en aiemmassa viestissäni tarkoittanut myöskään alimitoittamista vaan sopivaa.
Jos tämän tarpeettoman katkokäynnin - jonka olen ymmärtänyt olevan vahingollista pumpun käyttöiälle - voi "ohittaa" jollain muulla keinolla (esim. tuo lämminvesivaraaja), niin sitten toimitaan niin. Öngelma on se, että en itse tiedä mikä on mahdollista kun en tunne laiteen toimintaa. Meneekö latialämmitysvesi varaajan kautta jne...
Kustannuksia tässä ei ole tarkoitus erityisesti säästää, nyt tehdään kerralla sellainen, että tulee hyvä.
Ongelma on vain se, että itselläni ei ole aavistustakaan siitä, MITEN se hyvä tulee kun puhutaan maalämmöstä. Sen vuoksi minä täällä näitä tyhmiä kyselen, asiat kun voidaan suunnitella jo etukäteen niin, että ne menevät sitten toteutuksessa kerrasta oikein.
Jälkeenpäin muutosten tkeminen on haasteellisempaa.
-
Ehdotan, että keskustelua jatketaan tuolla:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4187.0
Tuo laitteiston sijoituspaikka kun tuli heti alkuun ratkaistua avullanne :)
-
Lattialämmitysvesi menee suoraan lattiaan ja lämpö varautuu sinne betoniin. Käyttövesivaraaja Vaillantissa on vakiona eli on pumpussa itsessään. Vaihtoventtiilin avulla pumppu vuorottelee käyttöveden ja lattian lämmityksen välillä.
-
Lattialämmitysvesi menee suoraan lattiaan ja lämpö varautuu sinne betoniin. Käyttövesivaraaja Vaillantissa on vakiona eli on pumpussa itsessään. Vaihtoventtiilin avulla pumppu vuorottelee käyttöveden ja lattian lämmityksen välillä.
Ok, taas Kirvesmiehestä tuli pykälää tiedostavampi!
Tämä selvensi heti laitoksen toimintatapaa oleellisesti.
-
Minä ainakin yllätyin positiivisesti tuosta kuinka hiljainen tuo pönttö loppujen lopuksi on.. Mulla paikka on juurikin makuuhuoneen seinän (hormirivistö) toisella puolen ja vähän asiaa jännäsin.. Tosin eri laatallahan se seisoo kokonaan mutta kumminkin..
Tämän videon kuvasin ihan toista kaveria varten (affille) mutta käynee se tännekkin esille :D
http://www.youtube.com/watch?v=pdaDwdwiZxk
-
Kuten ihan alussa tuli esille, niin pumpun ympärillä olisi hyvä olla tilaa. Ainakin niillä puolilla, joissa on liitäntöjä (maapiiri, käyttävesi ja lämmityspiiri(t)) Lisäksi sinne tekniseen tilaan tulee paisuntasäiliö maapiirille ja lämmityspiirille. Näiden koko riippuu reijän pituudesta ja lämmityspiirien tilavuudesta. Meillä kone on noin 120mm irti takaseinästä, koska maapiirin yhteet on siellä. Toki olisi ollut mahdollista pienentää rako noin 75mm, mutta lattiakaivo oli vähän pahasti tiellä. Kuva meidän asennuksista löytyy tuolta viessman g-242 keskustelusta.
-
Meillä on tekninen tila 1,3mx1,2m. Tuossa tilassa on IV-kone, maalämpöpumppu, vesimittari ja käyttöveden jakotukit sekä keskuspölynimuri.
Ja minä kun luulin että mulla on suomen pienin tekninen tila noille kamoille: 1,2x1,6.
Siellä jauhaa mm 6 kw nibe lämmittämässä 163 m2. Kertaakaan ei ole vielä vastukset menneet päälle eikä lämmin vesi loppunut, vajaan kahden vuoden asumisen aikana.
Vaikka alimittainenhan tuo varmaan on noille neliöille... :-*
-
OK! Kiitoksia, eiköhän tämä asia tullut selväksi.
Desibeliseinä tehdään luonnollisesti tuohon "konehuoneen" ja asunnon väliseen rajaan (jossa on siis myös DB-ovi) ja koitetaan selvittää tuokin, että mitä mahdollisuuksia on pumpun irrottamiseksi lattiarakenteista.
Meillä siirtyy eniten ääntä teknisestä tilasta muihin huoneisiin putkien kautta. Eli kompressori resonanssit välittyvät lämmönjako- ja vesiputkia pitkin seinäkannakkeiden kautta väliseiniin ja väliseiniä pitkin viereisiin tiloihin. Eli jos haluaa "äärimmäistä" hiljaisuutta, niin kannattaa liittää pumppu joustavilla putkillä lämmönjakoon ja vesijohtoverkostoon.
-
OK! Kiitoksia, eiköhän tämä asia tullut selväksi.
Desibeliseinä tehdään luonnollisesti tuohon "konehuoneen" ja asunnon väliseen rajaan (jossa on siis myös DB-ovi) ja koitetaan selvittää tuokin, että mitä mahdollisuuksia on pumpun irrottamiseksi lattiarakenteista.
Meillä siirtyy eniten ääntä teknisestä tilasta muihin huoneisiin putkien kautta. Eli kompressori resonanssit välittyvät lämmönjako- ja vesiputkia pitkin seinäkannakkeiden kautta väliseiniin ja väliseiniä pitkin viereisiin tiloihin. Eli jos haluaa "äärimmäistä" hiljaisuutta, niin kannattaa liittää pumppu joustavilla putkillä lämmönjakoon ja vesijohtoverkostoon.
Täällä sama juttu, eivät vaan suostuneet laittamaan joustavia putkia mihinkään. Huomattavaa pörinää pitää talossa sisällä, vaikka teknisessä tilassa vain vaimeaa hurinaa.
Ottaa aavistuksen pattiin. Parempi paikka olis varmaan ollu tuo KHH. Ei olisi makkaria tai olohuonetta lähelläkään. Kaikki vinkit tärinän ja äänen pienentämiseen otetaan vastaan.
-
OK! Kiitoksia, eiköhän tämä asia tullut selväksi.
Desibeliseinä tehdään luonnollisesti tuohon "konehuoneen" ja asunnon väliseen rajaan (jossa on siis myös DB-ovi) ja koitetaan selvittää tuokin, että mitä mahdollisuuksia on pumpun irrottamiseksi lattiarakenteista.
Meillä siirtyy eniten ääntä teknisestä tilasta muihin huoneisiin putkien kautta. Eli kompressori resonanssit välittyvät lämmönjako- ja vesiputkia pitkin seinäkannakkeiden kautta väliseiniin ja väliseiniä pitkin viereisiin tiloihin. Eli jos haluaa "äärimmäistä" hiljaisuutta, niin kannattaa liittää pumppu joustavilla putkillä lämmönjakoon ja vesijohtoverkostoon.
Täällä sama juttu, eivät vaan suostuneet laittamaan joustavia putkia mihinkään. Huomattavaa pörinää pitää talossa sisällä, vaikka teknisessä tilassa vain vaimeaa hurinaa.
Ottaa aavistuksen pattiin. Parempi paikka olis varmaan ollu tuo KHH. Ei olisi makkaria tai olohuonetta lähelläkään. Kaikki vinkit tärinän ja äänen pienentämiseen otetaan vastaan.
Putkareiden ja sähkömiehen jäljistä itse tein heti seuraavat toimenpiteet:
- Siirsin putkikannakkeita hieman kauemmaksi pumpusta enkä kiristänyt niitä putken ympärille "hampaat irvessä", jotta välissä oleva kumi voisi hoitaa tehtävänsä.
- Tiivistin teknisen tilan kaikki nurkat ja kaikki seinissä olevat läpiviennit kitillä umpeen.
- Otin syöttökaapelin pois pumpun ja seinän välistä resonoimasta.
Näillä toimenpiteillä vaimeni enimmät äänet aika hyvin. Toki "seinäresonanssiääniä" tulee tuonkin jälkeen seiniä pitkin, mutta ei enää häiritsevissä määrin. Meillä siis makuuhuone teknisentilan vieressä, välissä normaali kipsilevyseinä. Pumppu tilan vähyyden vuoksi asennettu teknisen tilan nurkkaan vain n.2 cm päähän seinästä.
Kännykällä mitattuna teknisessä tilassa 46..48 dB ja makuuhuoneessa 36..37 dB, kun MLP tekee käyttövettä. :)
(Todennäköisesti kännykkä ei mittaa kovin matalia taajuuksia)
-
Pistin desibelimittarin tilaukseen. Selvitän mistä kohtaa se kovin jyrinä tulee.
-
Pistin desibelimittarin tilaukseen. Selvitän mistä kohtaa se kovin jyrinä tulee.
Tuota mittaria olen itsekkin suosinut. Itselläni on tämä: http://www.mareks.fi/radioshack-spl-mittari-analoginen.html
EBAYsta saa parilla kympillä, mutta niissä loppuu usein alapää kesken, eli matalimpien jyrinöiden lähde jää paljastamatta. Tämä mittari menee mitatusti alle 20Hz:iin 8-)
Paikansin paatista raot konekopan sivuilla ja koskaan ei ole 2€ sijoituksella saanut samanlaista tulosta, kun liimasi ikkunatiivisteet kopan reunoihin.
-
Paikansin paatista raot konekopan sivuilla ja koskaan ei ole 2€ sijoituksella saanut samanlaista tulosta, kun liimasi ikkunatiivisteet kopan reunoihin.
PS. Kuva olis kiva :)
-
Paikansin paatista raot konekopan sivuilla ja koskaan ei ole 2€ sijoituksella saanut samanlaista tulosta, kun liimasi ikkunatiivisteet kopan reunoihin.
PS. Kuva olis kiva :)
Tarkennetaan siis. Purjeveneen poisnostettava portaikko/konekoppa yhdistelmä. Ihan ikkunatiivisteet kiinni siihen kohtaan, johon nostettava koppa on puskussa. Muutos desibeleissä noin 5. Korvakuulolta aivan loistava tulos.