Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: Rusinaseppo - 22.02.12 - klo:00:10
-
Nyt oikein peruskysymys, mutta ei ole vastausta sattunut silmään... :-[
Kun sanotaan että pumppu on päälle/pois tyyppinen perus vaihtoventtiilikone eli ei osaa säätää tehoaan, niin mitenkäs tuotetun menoveden lämpötilan muutos sitten tehdään. Eikö se ole tehonsäätöä?
Tarkoittaako se vain virtauksen lisäämistä/vähentämistä? Onko lämpötilaa laskettaessa "pakko" lisätä myös virtausta? Eli samaa veden lorausta lämmitetään pidemmän aikaa jos kuumemmaksi halutaan ja päinvastoin. Mutta teho on lähes sama, paljon haaleaa tai vähän kuumaa samassa ajassa?
-
Kun sanotaan että pumppu on päälle/pois tyyppinen perus vaihtoventtiilikone eli ei osaa säätää tehoaan, niin mitenkäs tuotetun menoveden lämpötilan muutos sitten tehdään.
Lämpötila-anturi mittaa menoveden lämpötilaa ja kun se lämmönkulutuksen takia laskee alle asetusarvon niin kompressori käynnistyy ja alkaa nostaa menoveden lämpötilaa.Kun lämpötila anturin kohdalla on noussut pysäytys arvoon niin sitten kompressori pysähtyy.
Nuo asetusarvot muuttuu yleensä automaattisesti ulkolämpötilan,sisälämpötilan,menoveden lämpötilan, asteminuuttien yms vaikutuksesta.
Lämpöpumpun logiikan ohjelma laskee noista arvoista sopivan käynnistys- ja pysäytyslämpötilan
Lämpötilan nosto tapahtuu kompressorin maksimiteholla.
Jos nyt oikein ymmärsin kysymyksen..... :)
-
Täydennän vähän edellistä vastausta:
Eli vaihtoventtiilikoneessa, kun ei ole mitään vesivaraajaa (lämmityspiirille), johon energiaa varattaisiin, se varaa lämpöenergiaa suoraan lattialaattaan (lattialämmityksen ollessa kyseessä).
Se ei säädä menoveden lämpötilaa varsinaisesti. Se tarkkailee lämmityskierrosta palaavan paluuveden lämpötilaa. Kun se laskee tarpeeksi alas (eli lattia on "jäähtynyt"), pumppu alkaa lämmittämään vettä kompressorilla (sen maksimiteholla). Vesi lämpenee sillä teholla sen verran kuin lämpenee. Tämä lämpö sitten alkaa siirtyä lattialaattaan ja laatan lämpö nousee. Samalla laatasta palaavan paluuveden lämpötila nousee.
Sitä mukaa kun paluuveden lämpötila nousee, pumpun teho riittää lämmittämään menoveden aina korkeampaan lämpötilaan.
Kun laattaan on saatu siirrettyä tarpeeksi lämpöenergiaa ja paluuveden lämpötila on noussut tarpeeksi ylös, kompressori pysähtyy. Lattialaatta vähitellen luovuttaa lämpöenergiaa huoneeseen ja jäähtyy. Seuraava kompressorin käyntijakso alkaa, kun paluuveden lämpötila on pudonnut asetetun rajan alle (tämä raja säätyy ulkoilman lämpötilan mukaan lämmityskäyrän ohjaamana).
Käyttöveden lämmitys tapahtuu ihan samalla periaatteella, kun vaihtoventtiili kääntää kompressorin lämmittämään käyttövesivaraajan yhteydessä kulkevaa kiertoa.
Näin siis vaihtoventtiilikoneen tapauksessa, kun on lattialämmitys ja varaava lattialaatta.
Ns. tulistuksen poistolla toimivat pumput lämmittävät vastaavalla periaatteella vesivaraajaa, johon lämpöenergia varataan. Lämpöenergiaa siirretään vesivaraajasta sitten vähitellen lattialämmitykseen tai lämpöpattereihin. Tämän vesivaraajan ansioista niillä saadaan lämmityskiertoon menevän veden lämpötila pidettyä tasaisena, kun sitä säädetään shuntilla erikseen.
Tulistuksen poiston ansiosta varaajan yläosa pystytään lämmittämään korkeampaan lämpötilaan kuin varaajan alaosa, jolloin käyttöveden lämmitys pystytään hoitamaan varaajan yläosalla.
-
No nyt rupes ymmärtämään, siis lämpö vaan nousee jokaisella veden kierroksella aina vähän lisää, olettaen että pumpun teho riittää voittamaan kierroksella tapahtuvan lämmön luopumisen, eikä mikään asetus käske pumppua pysähtymään.
Pumppu ei mitenkään itse valitse tekemäänsä menovettä, vaan se on paluu+lämmitys.
-
Kyllä.
-
Ei kaikki merkit toimi noin niinkuin Kimmo_L tai Matias kuvailee.
Esimerkiksi Nibe ei välitä paluuveden lämpötilasta hevon kukkua. Nibessä lämmityskäytössä kaikki perustuu jatkuvaan menoveden lämpötilan tarkkailuun, pyydetyn menon ja todellisen menon perusteella tehtävään jatkuvaan asteminuuttien laskemiseen. Lasketut asteminuutit määrittävät kompuran käynnistymisen/pysähtymisen. Käyttövettä tehdessä ainoa ohjaava tekijä on varaajan lämpötila, ei mikään muu.
http://www.nibe.fi/FAQ/Maalampopumput-/
-
Pääasia vastauksessa ei ollut ohjauslogiikan toiminta kompressorin käynnistämisen ja pysäyttämisen suhteen.
Pääasia oli, miten virtaukset ja niiden lämpötilat käyttäytyvät ja miten lämpöenergian siirtyminen tapahtuu.
On totta, että jotkut pumput (myös vaihtoventtiili) tarkkailevat menoveden lämpötilaa. Silloin kun kompressori ei käy, paluuvesi ja menovesi ovat käytännössä sama, koska sitä ei lämmitetä. Kompressorin käydessä tapoja laskea lämpöenergian siirtymistä varaavaan massaan on monia. Myös paluuvettä tarkkailtaessa kriteeri ei välttämättä perustu pelkästään lämmityskäyrästä saatavaan tavoitelämpötilaan.
Alkuperäisen kysymyksen kannalta oleellista oli, miten lämpöenergia kompressorin antotehdolla siirtyy varaavaan massaan (lattialaattaan lattialämmityksen tapauksessa).
-
Esimerkiksi Nibe ei välitä paluuveden lämpötilasta hevon kukkua
Startissa ei ole niinkään väliä kumman mukaan mennään kun ovat ~samat mutta miten pysäytys tapahtuu? Menoveden mukaan on aika hankala löytää oikea pysäytyshetki..
-
Esimerkiksi Nibe ei välitä paluuveden lämpötilasta hevon kukkua
Startissa ei ole niinkään väliä kumman mukaan mennään kun ovat ~samat mutta miten pysäytys tapahtuu? Menoveden mukaan on aika hankala löytää oikea pysäytyshetki..
Miten niin hankalaa ? Pysäytys tapahtuu silloin kun asteminuutit on nollilla, kts tuo Niben FAQ.
-
... ja menoveden mukaanhan Thermia/Danfoss ohjaa myös. Joku voisi vaikka koota listan, mikä ohjaa minkäkin mukaan...
Samaa mieltä kyllä Kimmo_L:n kanssa siitä, että eipä tuolla kyllä alkuperäisen kysymyksen kannalta ole niinkään väliä.
-
... ja menoveden mukaanhan Thermia/Danfoss ohjaa myös. Joku voisi vaikka koota listan, mikä ohjaa minkäkin mukaan...
Samaa mieltä kyllä Kimmo_L:n kanssa siitä, että eipä tuolla kyllä alkuperäisen kysymyksen kannalta ole niinkään väliä.
Totta, halusin vain tuoda esille sen, että eri merkeissä on erilaisia ohjauslogiikoita eikä Kimmon esimerkkiä ohjauksesta voi yleistää kaikille merkeille. Perusperiaate on kaikissa vaihtoventtiilipumpuissa kuitenkin ihan sama. Se minkälaisien parametrien avulla päätellään kompressorin käynnistyminen/sammuttaminen vaihtelee.
Tommonen lista olis mukava nähdä ja ehkä keskustelua myöskin eri ohjauslogiikoiden mahdollisesta hyvistä ja huonoista puolista.
-
Onko kukaan tietoinen näistä pumppujen aiheuttamista radiohäiriöistä näin radioamatöörin silmin kyseltynä ?
Inventteriä ei mun mökkiin ainakaan tule :P
-
Onko kukaan tietoinen näistä pumppujen aiheuttamista radiohäiriöistä näin radioamatöörin silmin kyseltynä ?
Inventteriä ei mun mökkiin ainakaan tule :P
Onkohan näitä laitteita lainkaan EMC/EMI -testattu tai hyväksytty?
Laitteiden ohjauspsrosessori saattaa aiheuttaa radiotaajuista häiriötä, samoin kierrosnopeusohjatut kiertopumput.
Pahin varmasti olisi se invertteriillä syötetty kompressori.
Releet aiheuttavat rasahduksia, mutta niitä tulee niin harvoin, että se ei haittaa.
Kannattaa käydä AM -matkaradion kanssa haistelemassa naapurin lämpöpumppua, ennen kuin päättää hankkia sellaisen.
Tässä direksttivi asista, jos joku jaksaa lukea sen:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/ohjeet/EMC_dir10804_sovopas.pdf
-
Mulla on Tivoli PAL merkkinen radio töissä ja herkkyys on ihan mieletön.
Kännykkä liian lähellä antaa häiriöö, jopa akkukoneen laturi "kuuluu" jos samassa roikassa.
-
Kyllä mulla noita radioita on ihan "aitojakin" millä testata esim HF alueelle aiheutuvat häiriöt..
Pumppu tulee, sitä ei oikein voi enää välttää mutta pitänee valita on/off mallia sekä muutenkin mahdollisimman yksinkertainen ilman turhaa ohjauselektroniikkaa..
En muutenkaan aina halua mennä sen uusimman tekniikan mukana ::)