Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: Malibra - 20.03.12 - klo:11:00
-
Moi,
Voi kuinka se voi pari lisämittauspistettä sekoittaa loggaajan >:(
Lisäsin imukaasuun ja paisuntaventtiilin jälkeen lämpötilamittaukset. (DS18B20) (Anturit on asennettu samalla tavoin kuin muutkin anturit ja eristetty oikeaoppisesti)
Nyt jostakin syystä tulokset eivät ole mistään kotoisin.
Tyypillisen lämmityssyklin arvot:
Vesi lauhduttimelta: 35
Vesi lauhduttimelle: 27
Kylmäaine lauhduttimelle: 75 (kuumakaasu)
Kylmäaine lauhduttimelta: 32
Maaneste höyrystimelle: 0
Maaneste höyrysimeltä: -3
Sitten uudet anturit:
Kylmäaine höyrystimelle: 0 !!!
Kylmäaine höyrystimeltä: -2 !!! (imukaasu)
Mistähän johtuu että kupariputken pintalämpötila ei nyt vastaa sitä kylmäaineen lämpötilaa? Olisiko foorumilla joku joka pystyy mittaamaan IVT:stä näitä lämpöjä onnistuneesti?
-Janne-
-
Lisäsin imukaasuun ja paisuntaventtiilin jälkeen lämpötilamittaukset. (DS18B20) (Anturit on asennettu samalla tavoin kuin muutkin anturit ja eristetty oikeaoppisesti)
Tarkista anturien 0-piste jääsohjossa.
Onko muutkin anturit samaa tyyppiä ?
Minulla anturit ovat tyyppiä DS18S20
ATS
-
Imukaasun anturi tarkastettu jääsohjossa ja oikein näyttää.
Jos mittaus imukaasusta minulla on oikein niin tällä hetkellä se seuraa maahan palaavan nesteenlämpötilaa?
-Janne-
-
Jos mittaus imukaasusta minulla on oikein niin tällä hetkellä se seuraa maahan palaavan nesteen lämpötilaa?
Sinun IVT on vuodelta 2003.
Mikä kylmäaine siinä on?
Tieto pitäisi löytyä koneen tyyppikilvestä.
ATS
-
Siinähän on r407c
-Janne-
-
Johtuisikohan höyrystimen painehäviöstä? Esim. 1bar painehäviö vastaisi 6,51K lämpötilaeroa. Itse hommasin huoltomittarisarjan kun vastaavat epäloogisuudet vaivasivat harmaita aivosoluja liikaa...
-
Johtuisikohan höyrystimen painehäviöstä?
Mitenhän (ali)paine käyttäytyy kun tuollaisessa piirissä on kaasuvirtaus?
(http://i6.aijaa.com/t/00888/9823951.t.jpg) (http://aijaa.com/008889823951)
-
Levylämmösiirtimessä joka on rakennettu höyrystimeksi on kanavissa ohennukset virtauksen alkupäässä. Niiden tehtävänä on jakaa paisarilta virtaava "vaahto" tasaisesti eri virtauskanaviin.
Juuri sen takia paisuntaventtiilissä on ulkoinen paineentasaus.
Kiehumispiste laskee muutaman asteen paineen laskiessa nesteenjakajassa.
Paine on alimmillaan kompuran imuventtiilissä ja kaasu virtaa sinne paine-eron ansiosta.
Lämpö siirtyy lämpimästä kylmempään ja todelliset kiehumispisteet löytyvät vasta paineen mittauksen avulla.
Tällöinkin pitää ottaa huomioon painehäviöt ja kylmäaineen liukuma.
Jos höyrystimen alkupäässä höyrystymislämpötila on -5 niin kuvio näyttää melko siistiltä. ;)
-
Johtuisikohan höyrystimen painehäviöstä? Esim. 1bar painehäviö vastaisi 6,51K lämpötilaeroa. Itse hommasin huoltomittarisarjan kun vastaavat epäloogisuudet vaivasivat harmaita aivosoluja liikaa...
Epäloogisuus on kyllä tässä itsellekin niin suuri, että paljonko se huoltomittarisarja maksoi?
Loogisuutta on kuitenkin kuvaajassa havaittavissa. Anturit on oikeinpäin. (Lämpötilat on vaan väärin) :o (http://www.pauna.net/images/mvk.png)
-Janne-
-
Epäloogisuus on kyllä tässä itsellekin niin suuri, että paljonko se huoltomittarisarja maksoi?
Loogisuutta on kuitenkin kuvaajassa havaittavissa. Anturit on oikeinpäin. (Lämpötilat on vaan väärin) :o (http://www.pauna.net/images/mvk.png)
Näkyy olevan pikkasen huojuntaa tuossa trendissä...
Huoltomittarisarjan tilasin täältä:
http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p4753_R134a-Refrigerant-Manifold-Gauge-with-180cm-Hoses-and-Quick-Couplers.html
Tuossa ei ole suoraa asteikkoa lämpötiloille eli pitää sitten taulukosta tiirata. Muuten toimi heittämällä.
Näyttäisi sun laite kaipaavan tulistusta lisää jos meinaat perinteisellä tavalla ohjata...
-
Näkyy olevan pikkasen huojuntaa tuossa trendissä...
Näyttäisi sun laite kaipaavan tulistusta lisää jos meinaat perinteisellä tavalla ohjata...
Huojuntaa on jonkun verran, mutta jotenkin tuntuu ettei masiina enää tulistusta tarvisi näillä kuumakaasunlämmöillä suhteessa lattiaan menevän veden lämpötilaan nähden. (http://www.pauna.net/images/tulta.png)
-Janne-
-
"Ei mene jakeluun"
ATS
-
Alkaa tulla hieman selvyyttä tähän lämpösekasoppaan.
Olen sivusta seurannut noita pekin ja xargon paisarinsäätö ketjuja ja on tullut väistämättä mieleen kokeilla, josko tuo pieni värähtely olisi kuitenkin saatavissa pois. Eikä haittaisi vaikka joku selitys noille ihmeellisille lämpömittauksillekin tulisi.
Eilen aloin tuumasta toimeen ja Pekin ketjun vinkkien johdosta oli etukäteen "tieto", että paisarin korkissa on vasenkätinen kierre. Suhteellisen tiukassa tuntuu korkki olevan ja kun lopulta huomasin käveleväni autotallista mukana miestä pitempi jatkovarsi kädessä niin ajattelin että onko tässä mitään järkeä. Siis siinä, että kun tällä runttaa niin melko varmasti ollaan suorasähkölämmittäjiä. Luin henkisenä tukena vielä Pekin ketjua loppuunpäin ja siellähän olikin todettu, että patskat siinä mitään vasenkätisiä kierteitä ole...
Tämän jälkeen avasin korkin rauhallisin elein ja päästiin varsinaisiin säätelyhommiin.
Värähtelyn takia oli tarkoitus ruuvata paisaria kiinnipäin, mutta kun radiosta kuului Nygårdin uusi renkutus "Anna sitä märkää.." niin päädyin avaamaan paisaria ;)
1/4 kierrosta kerrallaan kaiken kaikkiaan 1 kierroksen verran aukipäin.
18:46 - 1/4 kierrosta
18:56 - 1/4 kierrosta
19:07 - 1/4 kierrosta
19:17 - 1/4 kierrosta
Käyrät näytti ilkeiltä ja ruuvasin paisarin takaisin alkuasentoon. (http://www.pauna.net/images/Paisari.png)
19:35 + 1 kierros
Sitten aloitin paisarin kiristämisen 1/2 kierrosta kerrallaan.
19:45 + 1/2 kierrosta
19:56 + 1/2 kierrosta
20:12 + 1/2 kierrosta
20:45 + 1/2 kierrosta
Nyt oli havaittavissa että imukaasun vs höyrystimelle menevän kylmäaineen lämpötilat alkoivat näyttämään järkeviä arvoja. (http://www.pauna.net/images/Paisari.png)
Samalla kuitenkin pumpun antotehon täytyi laskea, sillä lauhduttimen Dt vesipuolella ja maapiirin Dt pienenivät. Eivät paljoa, mutta pienenivät kuitenkin.
Lopputulos oli että löysäsin paisaria kierroksen verran
21:06 - 1 kierros
Loppupäätelmät:
Pumppu oli alkusäädöissään säädettynä todella pienelle tulistukselle.
Enää ei ihmetytä muu kuin alunperinkin liian korkea kuumakaasu suhteessa lauhduttimelta lähtevän veden lämpöön. Vai mitä raati on mieltä? (http://www.pauna.net/images/Lauhdutin_paisari.png)
-Janne-
-
Nyt oli havaittavissa että imukaasun vs höyrystimelle menevän kylmäaineen lämpötilat alkoivat näyttämään järkeviä arvoja. (http://www.pauna.net/images/Paisari.png)
Samalla kuitenkin pumpun antotehon täytyi laskea, sillä lauhduttimen Dt vesipuolella ja maapiirin Dt pienenivät. Eivät paljoa, mutta pienenivät kuitenkin.
Näinhän siinä käy. Suuremmalla tulistuksella antoteho ja ottoteho laskevat molemmat kun kylmäainevirtaus ja pienenee ja höyrystymispaine laskee.
Loppupäätelmät:
Pumppu oli alkusäädöissään säädettynä todella pienelle tulistukselle.
Enää ei ihmetytä muu kuin alunperinkin liian korkea kuumakaasu suhteessa lauhduttimelta lähtevän veden lämpöön. Vai mitä raati on mieltä? (http://www.pauna.net/images/Lauhdutin_paisari.png)
Juu pienellä tulistuksella selvästi oli jos huojunta rauhottui pienellä tulistuksen lisäämisellä.
Sitten mitä tuohon kuumakaasun lämpötilaan tulee niin ihan normaalihan se näkyy olevan perinteisellä ohjauksella tuotetuksi. Jos päästät kompuralle nestemäistä kylmistä ja annat sen höyrystyä moottorin käämeihin niin pääset kyllä pienempiin kylmäkaasun lämpötiloihin, mutta se on sitten eri asia onko se järkevää. Itseäni asia kiinnostaa sen verran paljon, että hommasin nuo painemittarit ja Pollut ja aion asiaa kokeilla ihan kunnon mittareilla.
Tämän hetken käsitykseni (perustuu paine- ja lämpötilamittauksiin, mutta tarkka antoteho on vielä auki) on, että noin saavutetaan alempi painesuhde, jonka pitäisi tarkoittaa parempaa hyötysuhdetta sikäli mikäli kaikki kylmis kuitenkin höyrystyy ennen kompuran puristustilaa. Vaarana on myös nestemäisen kylmiksen sekoittuminen voiteluöljyyn, joka voi tuhota kompuran laakerien voitelun. Yhdestä datalehdestä selvitin, että kompuran öljytilan lämpötilan tulisi olla yli 20K lämpimämpi kuin höyrystymislämpötila. Eli mun tapauksessa "märkäajossa" n. 20-22C.
Muuten varmaan antaisin jo asian olla, mutta Niben logeja kun katselee niin kuumakaasun lämpötilat viittaavat siihen, että Nibe on säätänyt syötön niin, että osa kylmiksestä höyrystyy vasta kompuralla. Tämä ei sitten ole varmaa tietoa, koska mullahan ei ole Niben pumppua. Jos joku tietää paremmin niin saa oikaista. Mutta ainakin kuumakaasun lämpötilat suhteessa menoveden lämpöihin näkyy olevan Nibellä huomattavasti alemmat. Niben pumppuja on kuitenkin melkoisesti liikkeellä niin luulisi, että niitä hajoisi kasapäin jos tuo ajotapa olisi suurempi ongelma.
Mutta kaikesta huolimatta taitaa olla selvä juttu, että valmistajan siunausta matalalle kuumakaasun lämpötilalle ei tipu muilta kuin Nibeltä. ;)
-
No onneksi luit jutun loppuun ennenkuin aloit antamaan kättä pidempää.
Ekopenan kans tuli pieni sekaannus ekaksi tossa kierteiden kätisyydessä. :)
Paissari kannattaa varmaan säätää silloin kun kaivo on kesälämmöissä.
Jos ton säätää 2 asteisella kaivolla niin kesällä tulee ehkä ongelmia ton huojumisen kanssa.
Nibessä voi olla joku erilainen ohjaus tossa paissarissa, ei ne muuten uskaltais ajaa noin kylmillä arvoilla.
Onneksi talvi tulee vielä takas niin saa taas viikonlopun säädellä tota masiinaa.
-
Paissari kannattaa varmaan säätää silloin kun kaivo on kesälämmöissä.
Jos ton säätää 2 asteisella kaivolla niin kesällä tulee ehkä ongelmia ton huojumisen kanssa.
Näyttäisi kyllä menevän enemminkin niin päin, että tulistus pienenee samalla säädöllä kun kaivo viilenee. Eli jos säätää paisarin huojunnan rajoille lämpimällä kaivolla niin rupeaa herkästi huojumaan kun kaivo viilenee.
"Märkähöyrystinkäytössä" tilanne voi olla eri, mutta en osaa vielä kyllä sanoa mihin suuntaan. ::) Varovaisesti voisi arvailla logien perusteella, että kelien lämmetessä tulistus vähenee kun paisari on täysin levällään. Siksihän lopetinkin sen pari viikkoa kestäneen testin kun lämpötilat alkoivat lähetä toisiaan.
-
AktiivitulistusTM: Mikrokontrollerilla ohjataan paisaria servolla, paine + lämpöanturien ohjaamana. 8-)
Vai onko jollain valmistajalla jo tälläinen?
-
Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
Reply #227 - 27.03.2012 at 15:21:53 Quote
Tilannekatsaus, pari viikkoa sitten säädin sen paisarin huojunnan rajoille, keruu oli sillon jotain 4c.
Nyt kun keruu on noussut 5.3c niin alkoi imukaasun lämpö taas huojumaan, rauhottui kun kiristi puoli kierrosta paisaria.
Olisko sellanen elektroninen ohjaus näissä kova sana?
Eli tarkkailu on ihan paikallaan. Smiley
Edit: Niin ja tämä oli siis varaajaa lämmittäessä, talon lämmityksessä huojuntaa ei näkynyt.
Back to top
Personal Message
Tossa yksi tapaus, kyllä se sullakin varmaan alkoi huojua kun kaivo lämpes.
Paissarin säädöllä saadaan pumppu viritettyy huippuunsa, mutta kaivon lämpeneminen tuo taas lisää tehoa ja ongelmia tulee
-
AktiivitulistusTM: Mikrokontrollerilla ohjataan paisaria servolla, paine + lämpöanturien ohjaamana. 8-)
Vai onko jollain valmistajalla jo tälläinen?
Tässä on sopiva tuote!
Electronic Expansion Valve Control Device (EVC10)
Googlella löytää lisätietoja. Löytäisköhän joku kiinnostuneen maahantuojan?
Olen ostanut yhden kappaleen opetuskäyttöön, mutta tällä hetkellä uskon enemmän jälkihöyrystimeen ja märkähöyrystykseen enkä aio kokeilla sinänsä nerokasta säädintä lämpöpumpuissani, ehkä myöhemmin.
Laitteessa on tosiaan paine ja lämpötilan mittaukset ja valmiina muistissa tukku kylmäaineiden ominaisuuksia.
Pari astetta pienempään tulistukseen tällä päästäneen.
En ole vielä tavannut kaupallista mlp sovellusta EEV käytölle, mutta varmaankin hyvin läheisessä tulevaisuudessa nämä yleistyvät käsi kädessä invertterien kanssa.
-
Tossa yksi tapaus, kyllä se sullakin varmaan alkoi huojua kun kaivo lämpes.
Paissarin säädöllä saadaan pumppu viritettyy huippuunsa, mutta kaivon lämpeneminen tuo taas lisää tehoa ja ongelmia tulee
Mulla käy kyllä näin:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/pikkuhuojuntaa.PNG/_small.jpg)
Elikkäs pientä huojuntaa on näkyvillä tuosta 15:04 lähtien kun viinan lämmöt on tippunut riittävän alas. Samasta käppyrästä myös nähdään, miten kylmäaineen lämpötilojen erotus ennen ja jälkeen paisuntaventtiilin on suurempi käyntijakson alussa kun kaivosta tulee lämpimämpi viina. Tuohan ei ole suoraan tulistus, mutta suunnan tuosta kyllä näkee ja painemittauksiin yhdistettynä tulistuskin on laskettavissa ja se on kyllä lämpimämmällä viinalla suurempi samalla säädöllä.
Alan kirjallisuudessa mainitaan sama juttu. Tässä näppärä yhteenveto:
http://www.hvacfun.com/fmeter-txv.html
As load on the evaporator increases superheat will increase
Tuossa puhutaan siis ilmastointikoneesta, jolloin kuormalla tarkoitetaan lämpimämpää huonetilaa. Eli kun höyrystimelle tuodaan enemmän lämpökuormaa (lämpimämpää viinaa meidän tapauksessa) niin kylmäaine tulistuu enemmän.
Tuo TPN:n havainto johtuu varmaankin muuttuvasta lauhtumispaineesta kun tehdään käyttövettä. Huojuntaahan ei ollut lämmitysvettä tehtäessä.
-
OK,alkaa ymmärtää :)
-
Malibra, mittaisitko karan ja korkin rungon välisen syvyyden siitä paissarista? Olisin kiitollinen.
-
Malibra, mittaisitko karan ja korkin rungon välisen syvyyden siitä paissarista? Olisin kiitollinen.
10,3 mm näytti olevan. (ja kyllä, on kuulunut vaimea suhahdus aina kun on korkin avannut)
-Janne-
-
Kiitos vaivannäöstäsi :). Sihahtaa se mullakin.
-
Mitkä oireet tulee jos kylmäainetta on liian vähän?
-
Mitkä oireet tulee jos kylmäainetta on liian vähän?
- Näkölasissa menee koko käynnin ajan kuplia. Kuplien pitäisi hävitä viimeistään n. minuutin kuluttua kompressorin käynnistymisestä.
- Lämpöpumpun antoteho laskee
- ....
ATS
-
Malibra, jos sulla on sama paissari kun mulla niin kehoittaisin kiristämään sitä pikin miten 12mm syvyyteen.
Ylimääräinen pisarointi loppui ainakin mulla kun seinään.
Ensioireet näkyy siinä kun pumppu palaa kv ajosta lämmitysajoon.
Pisarointia ei pitäisi pitäisi olla tuossakaan kohtaa, vaan pelkästään pumpun käynnistyessä ja max minuutin verran silloinkin.
Paissari liian kireällä lopetti pisaroinnin kokonaan eikä sekään ole hyvä.
-
Malibra, jos sulla on sama paissari kun mulla niin kehoittaisin kiristämään sitä pikin miten 12mm syvyyteen.
Ylimääräinen pisarointi loppui ainakin mulla kun seinään.
Ensioireet näkyy siinä kun pumppu palaa kv ajosta lämmitysajoon.
Pisarointia ei pitäisi pitäisi olla tuossakaan kohtaa, vaan pelkästään pumpun käynnistyessä ja max minuutin verran silloinkin.
Paissari liian kireällä lopetti pisaroinnin kokonaan eikä sekään ole hyvä.
Ei minulla ole mitään ongelmia koneen kanssa ja tulistusta on nyt ihan sopivasti. Jos kiristäisin paisarin 12 mm:iin niin nousisikohan minulla kuumakaasut KV ajossa 120 asteeseen ::)
Oliko sulla vielä paisarin persuuksissa yli -10:n pakkaset? ;)
Täältä näkee minun koneen omien anturien logia. (http://www.pauna.net/index.php?page=Heatpump-int)
-
-8, paljo sulla (paissari)
Joo sulla käy vähän lämpösempänä, isompi kompura varmaan syynä?
-
Sain omasta ht14e pumpusta seuraavia lukemia
Höyrystymis lämpö -4.5°c
paisarin pulpilta -0.8°c
menovesi 36°c
kuumakaasu 63°c
kaivo tulo 1.3°c
kaivo palu -1,9°c
elikkäs onkohan tulistusta vaarallisen vähän vai riitäsköhän toi 3,7°c ?
laitoin pumpun regoon kiinni anturin ja mittailin sitäkautta tuota höyrystimen tulistuslämpöä. joka ei alkanut huojua vaikka koitin vielä avata tuota paisarin säätöä minkä uskalsin. Onkohan tuo anturi liian hidas reagoimaan vai mistäköhän voisi johtua,kun tuo tulistuskin on jo noin pientä? Säätöjen kans on vähä muutenkin ongelmaa kun on vähä ylimitoitettu pymppu ja meinaa käydä pätkää.
-
EN suisittele alle 4K tulistuksia, kompressorille virtaavan märän imukaasun määrä kasvaa vaarallisen suureksi käynti-olosuhteista riippuen..