Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: jk-lämpö - 26.03.12 - klo:09:48
-
Moi
Olen pyydellyt tarjouksia vaihtaakseni 12v vanhan öljylämityksen maalampöön ja ihmetellyt, öljylämmityksestä käytettyjä hyötysuhteita.
Osa asiantuntijoista jotka ovat olemmassa olevaa järjestelmää käyneet katsomassa on sanonut hyötysuhteeksi 80% ja osa 85%.
Mutta viimevuonna käynyt öljypoltinhuoltomies analysaattoreillaan sanoi hyötysuhteen olevan 96-97%(jos tuossa on muutama % liikaa niin ollaan kuitenkin reilusti 90% päällä).
Jos maalämpöjärjestelmä mitoitetaan nyt tuon 80% mukaan niin mitoitus on heti ~15% pielessä, tarkoittaako se käytännössä sitä ettei lämpöä/lämmintäkäyttövettä sitten kun niitä tarvitaan olekkaan vaan hommaa korjataan sähköllä ?? ja säästöt valuvat Fortumin taskuun
-
Öljylämmitykset, jotka vaihdetaan maalämmöksi ovat yleensä jonkinverran iäkkäitä systeemejä, joiden hyötysuhde ei ole sitä parasta A -luokkaa.
Siksi esim. BERGHEAT -ohjelmassa on öljylämmön vuotuiseksi hyötysuhteeksi valittu 85%.
Hyötysuhteen nostaminen laskennassa johtaa isompitehoisen pumpun valintaan, jos mitoittaminen tapahtuu vuotuisten öljynkulutustietojen perusteella.
Vuotuinen öljynkulutustieto on sinänsä hyvä mittari lämpöpumpun mitoittamisessa.
Öljylämmityksen vuotuista 96-97% hyötysuhdetta on vaikea saavuttaa.
Lyhytaikainen, mittauksen hetkellä saatu prosenttilukema saattaa kuitenkin olla korkea, kun on uusi, pudas kattila ja muutkin asiat täysin kohdallaan.
-
Mutta viimevuonna käynyt öljypoltinhuoltomies analysaattoreillaan sanoi hyötysuhteen olevan 96-97%(jos tuossa on muutama % liikaa niin ollaan kuitenkin reilusti 90% päällä).
Nämä lähellä 100% olevat hyötysuhteet kertovat tietääkseni ns. palamishyötysuhteen. Eli kuinka paljon öljyn energiasta saadaan muutettua lämpöenergiaksi.
Kattilan kokonaishyötysuhdetta sitten huonontaa mm.
- Savukaasuhäviöt
- Lämpövuotohäviöt
- Palamatta jääneen öljyn häviö
- Ilmakerroinhäviöt
- Seisonta-ajan läpivirtaushäviöt
- .....
ATS
-
Edelleen jankkaan samasta jos hyötysuhde on mitattu 97 ja oletetaan sen vaikka putoavan käytössä nokeentumisesta jne tuonne 85% niin eikös samalla öljyn kulutuksen pitäisi nousta n. 10 %
Meidän tapauksessa öljyn kulutus on vuodessa vaihdellut 12v aikana 2400-2500l/vuosi.
Vaikka ensimmäiset viisi vuotta kattila oli täysin koskematta/huoltamatta, kun asentajan ohjeita noudattaen seurasin savukaasujen lämpötilaa ”jos nousee 150 asteeseen soita, niin säädetään ja putsataan”, ei noussut viiteen vuoteen lähellekään 100 astetta, joten en soittanut…
-
Seppaant taisi tarkoittaa sitä, että vaikka palamisen hyötysuhde olisikin 97% niin kaikki tuo energia ei jää kämppää lämmittämään. Vähän sama kuin, että sähkölämmityksen lämpökerroin voi olla alle yhden jos lämmönjako ei ole kunnossa tms.
-
Seppaant taisi tarkoittaa sitä, että vaikka palamisen hyötysuhde olisikin 97% niin kaikki tuo energia ei jää kämppää lämmittämään. Vähän sama kuin, että sähkölämmityksen lämpökerroin voi olla alle yhden jos lämmönjako ei ole kunnossa tms.
Tätä tarkoitin
ATS
-
Edelleen jankkaan samasta jos hyötysuhde on mitattu 97 ja oletetaan sen vaikka putoavan käytössä nokeentumisesta jne tuonne 85% niin eikös samalla öljyn kulutuksen pitäisi nousta n. 10 %
Meidän tapauksessa öljyn kulutus on vuodessa vaihdellut 12v aikana 2400-2500l/vuosi.
Vaikka ensimmäiset viisi vuotta kattila oli täysin koskematta/huoltamatta, kun asentajan ohjeita noudattaen seurasin savukaasujen lämpötilaa ”jos nousee 150 asteeseen soita, niin säädetään ja putsataan”, ei noussut viiteen vuoteen lähellekään 100 astetta, joten en soittanut…
Tuo mitattu 97% hyötysuhde on savukaasuanalysaattorin arvoista laskettu palamishyötysuhde. Tämä ei ota millään tavalla kantaa poltin-kattilayhdistelmän hyötysuhteeseen. Jos kattilan hyötysuhde on esim. 93% saadaan poltin-kattilahyötysuhteeksi 0,97*0,93=0,90 eli 90%. Tähän kun lasketaan polttoaikojen ulkopuoliset lämpöhäviöt (piipun kautta virtaava=jäähdyttävä ilma, eristeiden läpi kattilahuoneeseen karkaava hukkalämpö ym. voi todellinen vuosihyötysuhde hyvinkin olla 85%.