Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: vaakku - 07.03.12 - klo:21:33
-
Arvon raati. Miltä kuulostaa keruujärjestelmä jossa hiekkamaahan porataan 4-5 "kaivoa" yhteispituudeltaan n.130m(10% enemmän kuin kallioporauksessa) ja joihin upotetaan keruuputket ilman suojaputkea? Kallioon asti ei todennäköisesti päästä joten päädyttiin harkitsemaan tälläistä vaihtoehtoa. Vaakaputkistoa ei mahdu tontille kaivamaan.
Talo on rintsikka vm. -50. Sijaitsee itä- Suomessa. Lämmitettäviä neliöitä n.120m2. Öljyä palaa tällähetkellä n. 2500- 3000l/v. riippuen kovien pakkasjaksojen pituudesta. Kellarikerroksessa vesikiertoinen lattialämmitys, keski- ja yläkerrassa 1-3 lehtisiä seinäpattereita.
Lämpöpumpuksi suunniteltu IVT greenline HE E6+ 200l varaaja+ työsäiliö tasaamaan lämmön vaihteluita.
-
Öljynkulutuksen perusteella kuulostaa tuo 6kw kone pahasti alimitoitetulta.(IVT:n mitoitus ?) Taitaa olla 8-10 kw haarukassa sopivampi kone. Luonnollisesti keruupiiristä saatava teho oltava kulutuksen mukainen. Ei kannata ottaa alamittaista pakettia, jos ei halua harmeja jatkossa.
Miten menisi putket ilman suojaputkia? Ei ole vastaan tullut moista viritystä.......
-
Varmaan toimii ok mutta mitoitus pitää olla kohdallaan. Ei riitä millään tuo 130m tuolle kulutukselle. 6kW ottaa vastusta avuksi jo alle -10:ssä.
8kW ja jotain 250m noita reikiä niin voisi ehkä pelata.
-
Ei vaikuta oikein hyvältä. Pumppu liian pieni ja keruupiiri vielä enempi liian pieni....
Jos tontille ei saa porakaivoa eikä maapiiriä, niin siinä vaiheessa VILP alkaa olemaan oikeasti harkinnan arvoinen vaihtoehto. Patterilämmitteinen talo Itä-suomessa on toki aika kova haaste VILP:lla. Mitoitus ja laitteen valinta täytyisi onnistua aika hyvin kohdalleen, jotta sijoitus on kannattava.
-
Talo on rintsikka vm. -50. Sijaitsee itä- Suomessa. Lämmitettäviä neliöitä n.120m2. Öljyä palaa tällähetkellä n. 2500- 3000l/v. riippuen kovien pakkasjaksojen pituudesta. Kellarikerroksessa vesikiertoinen lattialämmitys, keski- ja yläkerrassa 1-3 lehtisiä seinäpattereita.
Lämpöpumpuksi suunniteltu IVT greenline HE E6+ 200l varaaja+ työsäiliö tasaamaan lämmön vaihteluita.
Laitoin talosi arvoja taulukkoon:
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”vaakku” Itäsuomi, (Kuopio)
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46290212 Tulostuspäivä 08.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa 19 801 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4 000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 23 801 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 120 m2 33,4 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 320 m3 12,5 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 120 m2 165 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 320 m3 61,9 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 120 m2 19 801 kWh 165 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään arvioitu taloussähkö 120 m2 5000 kWh 23 801 kWh 240 kWh/brm2
TALOUSLASKELMA (8 kW tehoisella pumpulla)
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 2 800 litraa 1,180 €/ltr 3 304 €
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 23 801 kWh 0,120 €/kWh 2 376 € 1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla 19 801 kWh 0,120 €/kWh 6 571 kWh 3,0 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla 4 000 kWh 0,120 €/kWh 1 538 kWh 2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP 23 801 kWh 8 377 kWh 2,84 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 96,8% 8 109 kWh 973 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 3,2% 268 kWh 32 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 8 377 kWh 1 005 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 299 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 1 371 €
PORAKAIVO
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 200 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 4,6 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 24 346 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 5,4kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 6,4kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 7,4kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 8,4 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 9,4 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 10,4 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 11,4 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 8,8 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -22,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 975 h 34,0%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 4943 AP 820 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Talosi lämmönkulutus on kohtuullisella tasolla, 12,5 Wh/m3/Ap/vuosi.
Senkin parantamista voisi silti miettiä.
Suunnittelemasi pumppu on ihan liian pienitehoinen.
Keskimääräisenäkin talvena tarvittaisiin vastussähköä (pumpun kulutuksen lisäksi) noin 2000 kWh, puhumattakaan kylmistä talvista.
Hankkimalla liian pienitehoinen pumppu, vesittyy koko ajatus sääsätöjen saamisesta!
Silti maksat kovan hinnan pumpusta, josta ei juurikaan ole hyötyä!
Saattaa olla niinkin, että sähkönsyötön sulakekoko ei riitä vastusten + pumpun ottotehoon.
Laita kunnollinen pumppu, tai unohda koko juttu ja lämmitä öljyllä edelleenkin!
Tässä laskentaohjelma (http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat46.xls)