Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: IOmm - 15.03.11 - klo:13:28
-
Vaikuttaako keruunesteen lämpötila pumpun antotehoon tai COPpiin?
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2801.0
-
Taitaa olla tuon edellisen linkin kuvat häipyneet bittien taivaaseen.
Seuraavassa Copeland scroll-laskentaohjelmalla laskettu muutamia arvoja.
Vastaus kusymykseen on:
- vaikuttaa kumpaankin
http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=006117692032.jpg][IMG]http://i4.aijaa.com/b/00611/7692032.jpg[/IMG][/url]
-
Tuosta lämmönkeruunesteen lämpötilasta ja siten COP:sta suhteessa pätkäkäyntiin onkin herännyt kysymys.
Eli mitenkä on, kannattaako käyttää pumppua pätkäkäynnillä, ja saada siten kaivosta vaikkapa 1-2 astetta lämpimämpää liuosta, kuin pidempien vetojen lopussa? Tuosta seppaant:n käyrästä äkkiä katsoen 1 aste laskee COP:a noin 0,15. Mutta mitenkäs se kompuran kulutus siinä käyntijakson alussa, onko siinä oikeasti se hyötysuhde huonompi? Pätkäkäynti laskee tietenkin kompressorin käyttöikää, mutta mitenköhän se vaikuttaa esim. 15-v vs 20-v. Ja kompressorithan ovat tunnetusti yksilöitä, joten näiden välillä on kohtalaisia eroja ja kukin arpokoon oman yksilönsä keston.
-
Samaa olen miettinyt tuosta käyntijaksojen pituudesta. Itsellä olisi mahdollisuus valjastaa vanha 800l lämpövaraaja lisäpuskuriksi, jolla saisi käyntijaksoja pidennettyä, mutta se ei ehkä olekkaan edullista koska silloin tuo "ilmainen" nesteen lämpiäminen seisokkien aikana vähenee. Toisaalta, onko kompuran hyötysuhde huonompi heti käynnistyksen jälkeen kun paikat lämpenee ja voitelu stabiloituu?
Nyt käynnistyksiä tulee 10-18 ulkolämpötilasta riippuen vuorokaudessa, mikä sinänsä lienee ihan OK. Tiheintä käynti nollakeleillä. Katselin lokista, että käynnin ensimmäisten 5-10 minuutin aikana maapiirin lämmöt putoaa 1-2 astetta, jonka jälkeen lämpötila stabiloituu. Ilmeisesti tässä ajassa seisokin aikana lämmenneestä nesteestä imetään lämmöt pois. Täytyy koittaa myös laskea maapiirin kiertopumpun nopeutta, nyt lämpöero on karvan yli 2 astetta. Eikös se 3 astetta ollut lähellä optimia? Kurkkasin juuri maapirin pumpun tehoja, ja tuolla nyt käytössä olevalla 3 nopeudella haukkaa 780W, joten aikamoinen vispilä! Onko olemassa jonkinlaista nyrkkisääntöä, paljonko tehoja keruupiirin kierrossa pitää olla / MLP antoteho? Tietty keruuputkiston tyyppi ja rakenne vaikuttaa, mutta noin karkeasti heittäen? 2-4%?
-
Onko olemassa jonkinlaista nyrkkisääntöä, paljonko tehoja keruupiirin kierrossa pitää olla / MLP antoteho? Tietty keruuputkiston tyyppi ja rakenne vaikuttaa, mutta noin karkeasti heittäen? 2-4%?
En tiedä onko olemassa jotain nyrkkisääntöä, mutta minulla on
- 2,1% (148/7000W)
-lämpötilaero 3,0C
-Kaivo 165m
-3-putkisysteemi
-pumpulta kaivolle 15m
- keruuputki 40*3,7
ATS
-
Noista seppaant:n arvoista voi laskea kuinka monta wattia kannattaa pumppaus tehoa kasvattaa lämpötilaneron pienentämiseksi.
Tehon kulmakerroin on 0.37 kW/C° ja COP on 5.42 (0C°). Eli 1C° pienempi lämpötilaero lauhduttimella parantaa antotehoa 370W. Pumppaus tehoa kannattaa lisätä jos (370W / 5.42 =) 68W nosto aiheuttaa yli 1C° lämpötilaeron pienenemisen lauhduttimella.
Lisäksi isompi pumppu parantaa hivenen keruuputkien tehoa (laminaarinen->turbulenttinen) mutta tämän efektin suuruudest minulla ei ole tietoa.
-
Säätelin vähän maapiirin pumppua, kun tuo dT on pyörinyt vain kahden asteen tuntumassa.
Pumpun omat anturit on näyttänyt reilua kolmea astetta, mutta asentamani seurantajärjestelmä näytti vaan pari astetta, niin rupesin tutkimaan asiaa. Avasin eristeet pumpun antureiden ympäriltä, kiristin pantoja ja heitin putken ja anturin väliin piitahnaa, niin rupesi näyttämään desimaalilleen samaa seurantajärjestelmän kanssa. Voisivat tehtaalla panostaa tuubiin piitahnaa. ::)
Aikamoisen monsteripumpun ovat laittaneet tähän vehkeeseen, Grundfos UPS 40-180F eri nopeuksilla tehot 650-730-790W. Pudotin tehtaalla laitetusta 3 nopeudesta 1 nopeudelle. Vähän tuli korjausta tilanteeseen, mutta vieläkin dT n. 2.7 astetta. Tuo 650W on 3.25% nimellisestä antotehosta.
Voikohan noita Grundfoseja säätää hitaammalle, kuin nuo asetusarvot. Nyt nopeus valitaan sellaista sokeripalahässäkkää kääntelemällä. Mietin vaan, josko olisi valmista palikkaa tuohonkin.
Laskin myös varaajan latauspumpun nopeutta, ja nyt sekin rupesi kerrostumaan myös käynnin aikana ja käynnistykset putosi nollakeleillä n. parista kymmenestä 12-13sta. dT 6-7 astetta käyntijakson mitasta riippuen.
-
Avasin eristeet pumpun antureiden ympäriltä, kiristin pantoja ja heitin putken ja anturin väliin piitahnaa, niin rupesi näyttämään desimaalilleen samaa seurantajärjestelmän kanssa. Voisivat tehtaalla panostaa tuubiin piitahnaa. ::)
Ei kai ne valmistajat edes tiedäkkään antureiden mittausepätarkkudesta laitteissaan, koska käyttäjät korjaa ne itse...? ::)
Vuodesta toiseen sama homma...
-
Voikohan noita Grundfoseja säätää hitaammalle, kuin nuo asetusarvot. Nyt nopeus valitaan sellaista sokeripalahässäkkää kääntelemällä. Mietin vaan, josko olisi valmista palikkaa tuohonkin.
Tuollainen 3-portainen nopeussäätö on peruspumpuissa ihan jännitesäätö.Valintakytkimellä kytketään sähkö moottorille erikokoisten sarjavastuksien läpi ja moottorin pyörimisnopeus laskee kun moottorin jännite laskee.On kuitenkin riskaabelia tällä konstilla hidastaa moottorin pyörimisnopeutta enemmän kuin valintakytkimellä saa hidastettua.
Kun jännitettä lasketaan niin käyntiinlähtö momentti pienenee ja jossain vaiheessa pumppu ei jaksa lähteä pyörimään ja silloin on vaara että höyrystin kämähtää jäähän tai kiertopumpun käämit palaa.Kun se käynnistysmomentti on noilla tehdasasetuksillakin olematon ja pienenee edelleen jos jännitettä vielä lasketaan.Tämä siis 1-vaihe(230VAC) pumpuilla.
Taajuusmuuttajalla tietysti saa vaikka kuinka hitaaksi kun siinä säilyy käynnistysmomentti.
Mutta jos keruupiirissä on liian suuri virtaus ja haluat testata hitaammalla virtauksella niin voihan sitä keruupiirin virtausta kuristaa venttiilillä,luulisin.
-
Linjasäätöventtiilit löytyy kyllä, mutta aika hullun hommaa olisi ruveta virtausta niillä kuristamaan, vaikka sillä dT:tä saisikin säädettyä. Kokeilumielessä tuota voi toki testata kuten ehdotitkin.
Täytyy kysellä Grundforsilta, josko noita vastuksia saisi pienemmälle teholle. Säätöalue on aika rajoitettu, ehkä juuri tuon mainitsemasi käynistysmomentin takia.
-
Tuosta lämmönkeruunesteen lämpötilasta ja siten COP:sta suhteessa pätkäkäyntiin onkin herännyt kysymys.
Eli mitenkä on, kannattaako käyttää pumppua pätkäkäynnillä, ja saada siten kaivosta vaikkapa 1-2 astetta lämpimämpää liuosta, kuin pidempien vetojen lopussa? Tuosta seppaant:n käyrästä äkkiä katsoen 1 aste laskee COP:a noin 0,15. Mutta mitenkäs se kompuran kulutus siinä käyntijakson alussa, onko siinä oikeasti se hyötysuhde huonompi? Pätkäkäynti laskee tietenkin kompressorin käyttöikää, mutta mitenköhän se vaikuttaa esim. 15-v vs 20-v. Ja kompressorithan ovat tunnetusti yksilöitä, joten näiden välillä on kohtalaisia eroja ja kukin arpokoon oman yksilönsä keston.
Siis eikös kukaan vihkiytyneempi ole selvittänyt / laskenut tätä asiaa? Vai eikö kukaan vaan uskalla ottaa kantaa pätkäkäynnistä suhteessa hyötysuhteeseen? Kyllähän täällä näytti toisillakin heränneen samanlaisia mietteitä, että miten vaikuttaa.
Tietenkin tälläiset perinteisen mäntätekniikan "miehet" ovat hieman heikommalla kompressorin kulumisen suhteen kuin scrolli väki, koska olen ymmärtänyt (voi olla väärä käsitys) että mäntäkompura kuluu nopeammin kuin scroll ja eikös väite olekin, että pätkäkäynti kuluttaa kompuraa enemmän kuin pitkät vedot? Wanhalla koneellani olin huomaavani (perstuntumalla), että koneen antoteho olisi vuosien saatossa hieman heikentynyt, eli hyötysuhde laskenut. Kuluiko kompressori vai likaantuiko lämmönvaihtimet, se jäi ikuiseksi arvoitukseksi. Sillä vehkeellä tuli käynnistyskertoja suhteelisen vähän, mutta käyttötunteja senkin edestä :). Suunnitelmissa oli, että jos olisin siinä talossa jatkanut, niin ainakin joskus tulevan kompuran vaihdon yhteydessä olisin irroittanut ja hapottanut molemmat rosteri lämmönvaihtimet.
-
Linjasäätöventtiilit löytyy kyllä, mutta aika hullun hommaa olisi ruveta virtausta niillä kuristamaan
Tavallisen kiertovesipumpun ottoteho pienenee kun virtausta kuristetaan ja ottoteho on pienin kun virtaus on kokonaan suljettu.Jotenkin pumppu tai sen siipipyörä alkaa pyöriä "tyhjää".Kokeiles mitata tehomuutosta jos on mahdollista
-
Tavallisen kiertovesipumpun ottoteho pienenee kun virtausta kuristetaan ja ottoteho on pienin kun virtaus on kokonaan suljettu.Jotenkin pumppu tai sen siipipyörä alkaa pyöriä "tyhjää".Kokeiles mitata tehomuutosta jos on mahdollista
Keskipakopumpun pumppausteho on
- F*H (virtaus * nostokorkeus)
ja kun jompi kumpi noista on nolla on tehokin nolla
Tällä on merkitystä "oikeissa" pumppuissa mutta näissä nyrkin kahden kokoisissa märkämoottoripumpuissa häviää suurin osa ottotehosta muuhun kuin pumppaustehoon, joten näissäkin kuristussäätö toimii mutta ei ole kannattavaa.
ATS
-
Tiedä missä "oikean" raja menee, mutta tää on kyllä ennemminkin pään kuin nyrkin kokoinen murikka :)
Grundfos UPS 40-180F 250
http://www.pumpsukltd.com/StockItem.asp?categoryID=198&subcategoryID=0&productID=3217&oRef=-1§ion=2&Item=unassign
-
Muistaakseni täällä joku kokeili venttiili kiinni ja sai tulokseksi noin 50% max tehosta.