Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: obremo - 13.03.11 - klo:01:07
-
Käytännön kokemuksia kaipailisin syvien kaivojen omistajilta.
LP Optima ei näyttäisi äkkiseltään antavan yhtään laskennallisesti toimivaa vaihtoehtoa 200-210m syvälle kaivolle putkituksesta riippumatta. Noottia tulee joko painehäviöistä tai keruuliuoksen laminaarisuudesta.
Täällä kuitenkin näyttäisi osalla olevan vielä huomattavasti syvempiäkin kaivoja käytössä. Itsellä olisi suunnitelmissa porauttaa 210m/115mm kaivo 2xPEM40 (6BAR) -putkella.
Lisäksi: onko kellään käytössä 4x32mm-keruuputkistoa ja löytyykö tuollaiseen edes pohjakappaletta, joka mahtuu tuollaiseen 115mm kaivoon?
-
Tynkäkaivon omistajana meinaisin kysyä, että et kai vaan meinaa laittaa kaivo käyttöön normi siniraitaa? Vaakapiiri käytössä varmempaa käyttää asennusvirheiden / routaheittojen välttämiseksi, mutta porareikään sitä ei kannata käyttää -> huonomman lämmönjohtavuuden takia.
Toi laminaarisuus juttu on aika eksoottinen, jos kaivo on 200 m alas yksi 180 ast. mutka ja 200 m ylös, verrattuna 220 m alas yksi 180 ast. mutka ja 220 m ylös. Tohon voisi maallikko veikata ettei minkään valtakunnan eroa, laminaarisuus eron saat siihen pyörittämällä liuospumpulla kovaa, mutta silloin häviät liouspiirin lämmönvaihtimen lämmönsiirtokertoimessa sekä tuhlaat sähköä kiertopumpun suuressa kapasiteetissä.
Painehäviöjuttu tulee taas siitä, että liuospiirinpumppu ei jaksa pitää korkealla (pitkällä) kaivolla, tarpeeksi pientä lämpötilaeroa keruupiirin lämmönvaihtimella, jotta se toimisi suunnitelulla / mitoitelulla optimi alueella.
T. Tynkäkaivon maallikko
-
Käytännön kokemuksia kaipailisin syvien kaivojen omistajilta.
LP Optima ei näyttäisi äkkiseltään antavan yhtään laskennallisesti toimivaa vaihtoehtoa 200-210m syvälle kaivolle putkituksesta riippumatta. Noottia tulee joko painehäviöistä tai keruuliuoksen laminaarisuudesta.
Täällä kuitenkin näyttäisi osalla olevan vielä huomattavasti syvempiäkin kaivoja käytössä. Itsellä olisi suunnitelmissa porauttaa 210m/115mm kaivo 2xPEM40 (6BAR) -putkella.
Lisäksi: onko kellään käytössä 4x32mm-keruuputkistoa ja löytyykö tuollaiseen edes pohjakappaletta, joka mahtuu tuollaiseen 115mm kaivoon?
Täällä 220m 3x40mm (2 alas, 1 ylös) ja LÄ:n 460W liuospumppu (joka näyttää vievän 520W käynnissä). Toimii hyvin...vaikka putki on papereiden mukaan 10 bar:n putkea :(
Tulo on kerran mennyt hetkelliesti miinuksen puolelle.
Kaivo on 160/165mm.
Epäilisin ettei tuo 4x32mm nyt mitään ihmeellistä pohjakappaletta vaadi 2 eriilistä lenkkiä ja alapäästä vaikka itsekutistuvalla sukalla nippuun.
Itse porauttaisin edelleen 160mm reiän. Mahtuu kasteluveden imuletku kaivoon ja vesitilavuus autoa pestessä on hieman suurempi.
Tämä porasi Jämsässä oleva porakaivoliike Kallioniemi. (http://www.porakaivot.fi )
-
Kaivontekijä yritti meille aikanaan tyrkyttää sitä 3,7-seinämäistä siniraitaa, mutta tyrmäsin sen suoralta kädeltä.
Tuli silloin laskettua ne vedestä putkeen siirtyvät lämpövirrat 40/2,4 ja 40/3,7 mm:n putkille. Ohuempiseinämäisellä lämpö siirtyy 1,6 kertaa rivakammin.
-
Onko kukaan foorumilla kokeillut tällaista keruuputkea:
http://www.mateve.fi/index.php?sivu=refla-energiaputki
-
Onko kukaan foorumilla kokeillut tällaista keruuputkea:
http://www.mateve.fi/index.php?sivu=refla-energiaputki
Tehokkaan näköistä putkea, hinta voi muodostua esteeksi normiputkeen verrattuna.
-
Yli 200 metrin kaivolla painehäviö kasvaa ja virtausnopeus laskee, jolloin Re on laminaarinen. Tästä seuraa kasa huonoja juttuja.
Ellei sitten pumppuna ole monsteri Lämpö-Ässän suorasähkökiertovesipumppu 500W, joka viimeistään tuhoo COP:n. Mitä muuten kovasti ihmettelen. Ehkä se Lapuaalainen superylitäysteho on sittenkin parasta ;D
-
Raidoista en osaa sanoa, käytin LP Optimassa sitä ohutseinämäisempää vaihtoehtoa. Porareiän halkaisija on tuo 115mm, toisen porarin etsiminen (teleketjukalustolla) ei enää ole vaihtoehto.
Teoriassa tuohon 115milliseen mahtuisi 3-putkinen PEM40 (tai jopa 4-putkinen), mutta miten on käytännössä? Paljonko tarvitaan putkinipun ympärille tilaa upotusta varten ja mikä on pohjakappaleen (3- tai 4-putkisen) halkaisija PEM40:lle?
-
Moros,
Mulla on nyt noin puolen vuoden kokemus 219m syvästä kaivosta josta kalliossa noin 200m. Teräksisen suojaputken ulkohalkaisija on mielestäni luokkaa 15cm (en ole mitannut). Kaivo on noin viiden metrin päässä teknisen tilan ulkoseinästä ja teknisen tilan sisällä on vielä vajaat 3 metriä kupariputkea MLP:n ja muoviputkien päiden välissä, eli lenkillä on kaiken kaikkiaan pituutta rapiat 450m. Putkena on sitä ohuempi seinämäistä halk. 40mm muovitechin putkea.
Nibe 1145-10:stä piti säätää keruupumppu 100% teholle jotta dT meni alle 4 asteen, ero menon ja paluun näyttää pysyvän n. 3,5 asteessa (Nibe suosittelee menon ja paluun eroksi 2-5 astetta). 1145-10:ssä on ns. matalaenergia kiertopumput ja keruupumpun maksimiteho on 185W.
Matalin havaitsemani tulolämpö kaivolta on ollut -1.5 astetta, voi olla että kovimmilla pakkasilla (>30) pitkän käyntijakson jälkeen ollut matalampikin, mutta toisaalta vaikuttaa että kova talvi ei tuota tulolämpöä ole kovin paljon muuttanut vaan tulolämpötila oli meni alle -1 asteen jo ensimmäisillä kunnon pakkasilla marras/joulukuussa kun käyntijakson pituus meni yli puoleen tuntiin.
Tuossa varsin vilkaisin MLP kauppiaiden energialaskelmia ja niissä oli Tulevan keruuaineen keskilämpötilaksi arvioitu -1 - -1,9 °C astetta riippuen laskelmasta (tuo -1.9 cels oli niben laskelmasta).
-
Yli 200 metrin kaivolla painehäviö kasvaa ja virtausnopeus laskee, jolloin Re on laminaarinen. Tästä seuraa kasa huonoja juttuja.
Ellei sitten pumppuna ole monsteri Lämpö-Ässän suorasähkökiertovesipumppu 500W, joka viimeistään tuhoo COP:n. Mitä muuten kovasti ihmettelen. Ehkä se Lapuaalainen superylitäysteho on sittenkin parasta ;D
Koita nyt päättää onko se laminaarinen virtaus vai suuri liuospumppu parempi. Kuinka suuri liuospumppu siinä sun koneessa on ja kuinka laminaarinen on virtaus ?
On selvää että 20kW:n pumppu tarvitsee suuremman liuospumpun kuin 10kW:n peli. Nuo liuospumpun koot näyttävät kyllä olevan hihasta revittyjä. Samaa pumppukokoa käytetään läpi tuotelinjan tehon kaksinkertaistuessa. Onneksi pumput taitavat olla nykyään säädettäviä.
Edelleen ihmettelen ettei maapiirissä ole pohjimmaisena parin metrin lenkkiä kuparia. Kuparin lämmönjohtavuus lienee satakertainen muoviin verrattuna :D
-
Edelleen ihmettelen ettei maapiirissä ole pohjimmaisena parin metrin lenkkiä kuparia. Kuparin lämmönjohtavuus lienee satakertainen muoviin verrattuna Juustoinen
Muovi 0,3--0,5 W/mK, seinämä 3,7 -- 2,4 mm
Kupari 380--400 W/mK, seinämä 1 mm
Lämmön johtavuuksien suhde n.3000
Jos minä nyt putkittaisin lämpökaivoa, niin pohjalle laittaisin muutaman kymmenen metriä kupariputkea.
ATS
-
Kaivosta saadaan max 40W/metri ja menee se jäähän muoviputkellakin, niin tuskin siihen kuparia tarvitaan. pahisn kallista.
-
"On selvää että 20kW:n pumppu tarvitsee suuremman liuospumpun kuin 10kW:n peli. Nuo liuospumpun koot näyttävät kyllä olevan hihasta revittyjä. Samaa pumppukokoa käytetään läpi tuotelinjan tehon kaksinkertaistuessa. Onneksi pumput taitavat olla nykyään säädettäviä"
Eikös kuitenkin ole niin että esim. kahden kaivon tapauksessa saman tehoinen keruupumppu pystyy isompaan virtaukseen kuin mitä jos sama määrä putkea yhdessä kaivossa, kahdessa piirissä kun on tuplasti putkipinta-alaa?
Nibe 1145 tapauksessa keruupumpun teho on säädettävissä 35-185W mutta asennusohjeen diagrammien mukaan virtausnopeus on eri eri teholuokan versioissa vaikka siis kiertopumpun max. tehoksi ilmoitettu sama 185W kaikille, mielenkiintoista.
-
"
Nibe 1145 tapauksessa keruupumpun teho on säädettävissä 35-185W mutta asennusohjeen diagrammien mukaan virtausnopeus on eri eri teholuokan versioissa vaikka siis kiertopumpun max. tehoksi ilmoitettu sama 185W kaikille, mielenkiintoista.
Höyrystimissä on eri painehäviöt mallin mukaan.
-
Kaivosta saadaan max 40W/metri ja menee se jäähän muoviputkellakin, niin tuskin siihen kuparia tarvitaan. pahisn kallista.
Seppaantin mittausten mukaan kaivon vedessä kyllä riittää lämpöä, mutta kun se **keleen muoviputki ei siirrä sitä lämpöä keruuliuokseen.
Ilman muuta kuparia sinne kaivon pohjalle. Itse tyytyisin kyllä vaikka 4-6 metriinkin.
Esim: 2 putkea alas päin, joista loppumetrit kuparia ja sitten yhtä muoviputkea pitkin ylös.