Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: Jaakkima - 12.04.10 - klo:21:00
-
Tervehdys palstalaiset!
Rakennusprojekti sekä porakaivon teko alkoivat pitkän talven jälkeen. Porakaivon kairaus alkoi tänään ja kallio paljastui yllättävän rikkonaiseksi. Rautaputkea piti laittaa 27 metriä, josta 21 metriä on maata ja 6 metriä röpelöistä kalliota. Voinko laskea tuon 6 metriä putkitettua kalliota kaivon aktiivisyvyyteen mukaan??
-
Tervehdys palstalaiset!
Rakennusprojekti sekä porakaivon teko alkoivat pitkän talven jälkeen. Porakaivon kairaus alkoi tänään ja kallio paljastui yllättävän rikkonaiseksi. Rautaputkea piti laittaa 27 metriä, josta 21 metriä on maata ja 6 metriä röpelöistä kalliota. Voinko laskea tuon 6 metriä putkitettua kalliota kaivon aktiivisyvyyteen mukaan??
Terve vaan ja voimia projektiin!
Kyllähän tuosta rautaputken osuudesta energiaa saadaan, mutta se ei ole samaa luokkaa kuin kalliossa. Jotkut ajattelevat pysyvän veden pinnan olevan kaivon aktiivisyvyyden raja ja toiset vasta rautaputken jälkeiset metrit. Itse olen jälkimmäisen kannalla.
Suosittelen että varmistat kaivosi mitoituksen ja otat tehollisia metrejä lisää. Kertoisitko mitoituksesta eli pumpun koko ja kaivon syvyys?
Edit: pumppu 10,5 LÄ eli ennen kuin vastaat kirjoitan että laita 220m syvyyttä ja kolmiputkinen keräin ;)
-
Mitään lämpöä ei saada kerätyksi siitä kaivon osasta, jossa ei ole vettä, vaikka se olisi kallion sisässäkin. Pelkkä ilma ei toimi lämmönjohtimena.
Rautaputki osuuskin tuottaa lämpöä. Tuotto riippuu ympäröivän maa-aineksen laadusta ja kosteudesta. Kallio on jonkin verran parempi lämmönjohdin.
Mielestäni ei tehdä suurtakaan virhettä, kun sanotaan, että aktiivisyvyys on se osuus kaivosta jossa on aina vettä.
Jos ollaan tarkkoja, pitää vielä ottaa huomioon pohjassa oleva putkien painopuntti. Se ottaa noin yhden metrin.
Lämpökaivossa on kuitenkin niin paljon ennalta arvaamattomia tekijöitä, joita ei voi arvioida muutoin, kuin koekuormittamalla kaivoa.
Teräsputkea voi joskus olla tosi pitkästi, toisinaan ei juuri ollenkaan.
Aktiivisyvyys on aina korkeintaan vesisyvyys.
Jos teräsputkiosuudessa on aina vettä, todellinen aktiivisyvyys lie vesipinnan ja teräsputken alapään puolenvälin tienoilla.
-
Jos teräsputkiosuudessa on aina vettä, todellinen aktiivisyvyys lie vesipinnan ja teräsputken alapään puolenvälin tienoilla.
Samaa mieltä.
-
Jos teräsputkiosuudessa on aina vettä, todellinen aktiivisyvyys lie vesipinnan ja teräsputken alapään puolenvälin tienoilla.
Samaa mieltä.
Miksi tuosta teräsputkesta pitäisi ottaa vain puolet huomioon? Eikö vettä ole teräsputken ulko- ja sisäpuolella aivan yhtä syvällä? Ei tuo muutama milli terästä toimi eristeenä käytännössä ollenkaan.
-
Kokemuksesta voin sanoa että 220m kaivo 15m tai 40m teräsputkella ei ole lähelläkään toisiaan vaikka veden pinta on samalla tasolla.
-
Teräsputkea jäi maahan 25 metriä, josta kallioon on painettu 6 metriä. Kaivon kokonaissyvyydeksi tuli 196 metriä. 2 metriä leikattiin penkkaa ja laitetaan putken ympärille kaivonrenkaat. Putkitetaan kaivo kun jaksetaan. Vettä tuntui porarin mukaan tulevan kohtuullisen hyvin.
-
Miksi tuosta teräsputkesta pitäisi ottaa vain puolet huomioon? Eikö vettä ole teräsputken ulko- ja sisäpuolella aivan yhtä syvällä? Ei tuo muutama milli terästä toimi eristeenä käytännössä ollenkaan.
Se teräs ei ole se ongelma, vaan ...
Teräsputken ympärillä on jotain märkää savi / hiekka -ainesta, joka johtaa lämpöä, tietenkin aineslaadusta riippuen, noin puolta huonommin, kuin kallio.
Tästä syystä teräsputkiosuudesta saadaan vähemmän lämpöä.
Tuo puolet on toki karkea arvaus. Jos maaperän ja kallion ainesten tiedot olisi olemassa, voisi laskea vähän tarkemmin.
Edellyttäisi kuitenkin aika paljon "tieteen tekemistä", joten on helpompaa vähän pyöristellä noita arvioita.
Kaivon lämmöntuotto laskenta on muutoinkin kohtuullisen epätarkkaa, siksi on syytä aina jonkin verran ylimitoittaa lämpökaivo, jotta olisi turvamarginaalia kovinakin talvina.
-
Yhden lähteen mukaan märän hiekan lämmönjohtavuus on 2.5 W/mK ja kallion yleensä noin 3 W/mK.