Onko kaivo ok?
LainausOnko kaivo ok?
No ei ole. Mittaa lämpötilat ulkopuolisella mittarilla varmistaaksesi että mitatut lämpötilat ovat oikeat.
Jani
Missä vika voisi olla?Jos mittaukset näyttävät oikein, niin suora vastaus suoraan kysymykseen:
LainausLainausOnko kaivo ok?
No ei ole. Mittaa lämpötilat ulkopuolisella mittarilla varmistaaksesi että mitatut lämpötilat ovat oikeat.
Jani
Paljonko lämpötilojen pitäisi olla? Itselläni pitäisi olla reilusti ylimitoitettu kaivo. 150m ja 6kW pumppu. Vettä kaivoon tuli ensimmäisen kerran 15m porauksen jälkeen. Missä vika voisi olla?
Kun pumppu aloittaa käynnin niin lämpötila tasaantuu kohtaan 3,5 ja 0,5.Kyllä se ongelma on ihan ilmeisesti kaivon kanssa, kuten sailor jo aikaisemmin totesi. Missäpäin Suomea tämä kaivo sijaitsee. Tuo alkulämpötila +3,5 astetta viittaisi aika pohjoiseen.
15min päästä lämpötila on 2 ja -1 astetta.
60min päästä lämpötila on 0,7 ja -1,3 astetta
Itsellä on näillä nollan seutuvilla asteet alussa +3 ja -0, lopussa saattaa mennä jopa 0 ja -3, jos on myös lämminvesi tehty samalla "rykäisyllä".Kaivo ja pumppu ilmeisesti mitoitettu aika osatehoisiksi.
Paikkakuntana "Oulun seutu", kaivo 175 m josta 40 m teräsputkella. Kesällä tuleva +5, mikä näytti täsmäävän noiden mitattujen kallioperälämpöjen kanssa.
Tämä kaivo on vielä etelässä 40km Turusta pohjoiseen. Kaivon mitoituksen teki maalämpötoimittaja jolta otin kokonaistoimituksen. Toimittaja ehdotti minulle 120m kaivoa koska kyseessä on 6kW pumppu. Itse tajusin sen että kaivon koko ei ole pumpun kilowateista kiinni vaan energian kulutuksesta ja otin 150m reijän. Nyt siis näyttää että kaivo menee silti talvella jäähän? Pitää tässävaiheessa reagoida jotenkin ennenkuin kaivo menee jäähän? Eli eikö putkisto mene rikki sitten kun kaivo jäätyy? Entä miten käy pumpun hyötysuhteen jos lähtevä vesi on -2 astetta, vai onko parin asteen erolla merkitystä hyötysuhteeseen, eli jos lähtö on 0 tai -2?Tuntuu vähän oudolta, että lounais Suomessa kaivon tuotto olisi noinkin heikko.
Tämmönen meikkiksen "maapiirikäyrä" on ollut tyypillisesti lokakuussa.Minulla on lämpötilakäyrä muuten aivan samanlainen kuin Roorilla. Erona ainoastaan se, että Roorilla alkaa tulonesteen lämpötila pudota nopeammin 13min kohdalla kun taas minulla vastaava kohta on 18min kohdalla.
http://www.aijaa.com/v.php?i=3008752.png
Jos siitä nyt olisi jotain apua tähän ketjuun...arvostella saa ;)
Siitä on nyt revitty vasta noin 2800kwh tähän mennessä. (sähöä kulunut 1000kwh). Paikka "V"eteläsuomessa, ainakin tällä hetkellä kun aina jaksaa sataa...eli n157472:n seutuvilla.
Mielestäni mulla tulonesteen lämpötila "romahtaa" jo muutaman minuutin jälkeen.Istuhan pumppusi viereen ja kirjaa minuutin välein sekä maahan menevän että paalaavan nesteen lämpötila. Laita mittausarvot tänne foorumiin niin yritetään verrata arvoja muiden arvoihin.
Onko kyseessä uusi talo ja poistetaan rakennuskosteutta? Tästähän on taidettu varoitella tällä foorumilla etenkin kivitalojen suhteen..Jos on uusi tai rakenteilla oleva talo, on lämmönkulutus huomattavasti suurempi kuin "vanhassa" talossa ja tästä johtuen voi kaivonkin lämpötilat olla alakanttiin.
Joo mulla on "vain" 320m pitkä, ajatellaan sitten vaan yksimielisesti ;)LainausTämmönen meikkiksen "maapiirikäyrä" on ollut tyypillisesti lokakuussa.Minulla on lämpötilakäyrä muuten aivan samanlainen kuin Roorilla. Erona ainoastaan se, että Roorilla alkaa tulonesteen lämpötila pudota nopeammin 13min kohdalla kun taas minulla vastaava kohta on 18min kohdalla.
http://www.aijaa.com/v.php?i=3008752.png
Jos siitä nyt olisi jotain apua tähän ketjuun...arvostella saa ;)
Siitä on nyt revitty vasta noin 2800kwh tähän mennessä. (sähöä kulunut 1000kwh). Paikka "V"eteläsuomessa, ainakin tällä hetkellä kun aina jaksaa sataa...eli n157472:n seutuvilla.
Tämän nopeamman jäähtymisen olettaisin johtuvan siitä että neste on tehnyt yhden "kierroksen" putkistossa. Putkea minulla on 525 m, jossa nestettä 440 l. Näistä laskien virtaus olisi 0,41 l/s ja nopeus 0,49 m/s.
ATS
Antoi muuten ajattelemisen aihetta itsellekin: onko sittenkin niin, että ne pitkät käyntiajat eivät ole onni ja autuus, vaan hyötysuhtten takia voisikin olla viisasta käyttää aina putkellinen kerrallaan, ja antaa sitten keruupiirin latautua?
Tuosta mittauksesta vois pikaisesti ajatella että ei mielellään paljon yli 30 min käyntijaksoja kannata käyttää.
Nähdäkseni tähänastisessa keskustelussa ei ole otettu kantaa siihen tietoon, että n157472:n maapiirin pumppu on toiminnassa teholla 2. Ehkä kannattaisi kokeilla tehon nostamista kolmoselle ja katsoa josko silloin maapiiriin palaavan nesteen lämpötila olisi hieman korkeampi. Samalla voisi seurata sitä, muuttuuko lämpötilaero maapiirin tulon ja menon välillä kuinka paljon ja mihin suuntaan.
Lisäksi voisi olla hyvä kierrättää maapiirissä liuosta lämpöpumpun käyntijaksojen välillä ja seurata millä tavalla nesteen lämpötila silloin muuttuu. Mittaamista olisi syytä tehdä lämpöpumpun koko käyntijakson välisellä ajalla tai ainakin vaikkapa tunnin ajan. Tällä tavoin saisi selville lisää siitä, kuinka lämmintä siellä kaivossa oikein on ja kuinka nopeasti maapiirin liuos lämpenee käyntijaksojen välillä.
Millä tyo kaivon vedenpinnankorkeus olisi helpoin mitata? Pudottaa pienen kiven ja mittaa ajan koska pulahtaa?Optimisti laittaa sormen keruuputkeen.
Millä tyo kaivon vedenpinnankorkeus olisi helpoin mitata? Pudottaa pienen kiven ja mittaa ajan koska pulahtaa?Käyhän se näinkin. Matka saadaan laskettua kaavasta:
kun pumppu lähtee käymään niin lämpötila menee arvoon 3,8 ja -0,2, eli ero on 4 astetta. Tunnin päästä ero on enää 1,5 astetta. Saadaanko näistä laskettua suoraan hyötysuhde eli voiko olla että kahden asteen ero menolämpötilan putoamisessa ( 0 ja -2) pudottaisi hyötysuhdetta 4/1,5 osaan eli alle puoleen? Maalämpöpumpun hyötysuhde ilmoitetaan kun meno on 0 astetta 6,5kw. Nyt kun meno on -2 niin onko teho todella niin paljon matalampi? Niin se teoriassa lämmönvirtauksista laskettuna vaikuttaa olevanEi se aivan näin ole.
Vielä yksi tapa mitata veden korkeutta on laittaa tarpeeksi painava, mutta kelluva muovinpala narun päähän ja sujuttaa se kaivoon. Sitten kun naru alkaa löystyä, niin veden pinta on saavutettu.Tässä on se huono puoli, että koho voi jäädä putkien ja kaivon seinämän väliin nalkkiin eikä ole varmuutta, onko koho veden pinnalla vai jossain muualla.
No minä mittasin kyllä ennenkuin putket kaivoon ujutettiin, ja veden pinta oli kahden ja puolenmetrinpäässä putken yläreunasta. Porakaivon syvyys on meillä 180 metriä.Minä taas tuuppasin vanhaa uponoria kaivon ylimääräisestä pikku reiästä ja puhaltelin välillä, sitten kun pinta löytyi niin pulputushan sieltä kuului (ja tietysti puhaltaakin piti kovempaa)...jostain 2-3m päästä....että silleen tapoja on monia.
Keruupumpun kierron pudotin aiemmin 3:lta 2:lle koska lämpötilaero meni pienemmäksi kuin manuaalin mainitsema 2-5 astetta. Tälläkin hetkellä lämpötilaero tunnin käynnin jälkeen on 0 - -1,5 eli 1,5 astetta. Kun kompura ei käy ja keruupumppu kiertää niin lämpötila tasaantuu 3,8 asteeseen. kun pumppu lähtee käymään niin lämpötila menee arvoon 3,8 ja -0,2, eli ero on 4 astetta. Tunnin päästä ero on enää 1,5 astetta.
Tämä kaivo on vielä etelässä 40km Turusta pohjoiseen. Kaivon mitoituksen teki maalämpötoimittaja jolta otin kokonaistoimituksen. Toimittaja ehdotti minulle 120m kaivoa koska kyseessä on 6kW pumppu. Itse tajusin sen että kaivon koko ei ole pumpun kilowateista kiinni vaan energian kulutuksesta ja otin 150m reijän. Nyt siis näyttää että kaivo menee silti talvella jäähän? Pitää tässävaiheessa reagoida jotenkin ennenkuin kaivo menee jäähän? Eli eikö putkisto mene rikki sitten kun kaivo jäätyy? Entä miten käy pumpun hyötysuhteen jos lähtevä vesi on -2 astetta, vai onko parin asteen erolla merkitystä hyötysuhteeseen, eli jos lähtö on 0 tai -2?Tämä porakaivo tuntuu suorastaan uskomattomalta.
Täällä puhutaan kovasti kaivon mahdollisesta kaivon jäätymisestä, mutta onko sillä käytännön merkitystä ja jos on niin mitä?Pahimmassa tapauksessa keruuputken ympärille kertyy niin paljon jäätä, että keruuputket rusentuvat sen paineesta kasaan tai putket pyrkivät nousemaan jään nosteen voimasta ylös kaivosta.
Kun pumppu on käynyt muutaman minuutin, pitäisi kaivosta tuleva lämpötila tähän aikaan vuodesta olla n. 5-6C ja kaivoon menevä n.3C kylmempää.Onko näistä maaperän lämpötiloista jotain taulukkoa tms jakelussa, josta näkee maapiirin lämpötilojen vaihtelut, esim Helsingin ja Oulun korkeudella eri vuodenaikoina.
ATS
Joo noista tulo ja menon lämpötiloista, kun mittasin toissapäivänä niin ulkona oli 5 astetta pakkasta. Niin tulon lämpötila oli +5,9 ja paluu oli +2 astetta.
Ihan mahottomia lukemia...onko tommoset koko käynnin ajan esim 1h? Olisko käppyrää?LainausJoo noista tulo ja menon lämpötiloista, kun mittasin toissapäivänä niin ulkona oli 5 astetta pakkasta. Niin tulon lämpötila oli +5,9 ja paluu oli +2 astetta.
Joopa vastaan tuohon omaan, et tänään kun mittasin ulkona -11 astetta, niin tulo ja meno lämmöt oli seuraavan laiset T +6,9 ja M +3,9 että pintä muutosta näköjään on tapahtunut.
LainausIhan mahottomia lukemia...onko tommoset koko käynnin ajan esim 1h? Olisko käppyrää?LainausJoo noista tulo ja menon lämpötiloista, kun mittasin toissapäivänä niin ulkona oli 5 astetta pakkasta. Niin tulon lämpötila oli +5,9 ja paluu oli +2 astetta.
Joopa vastaan tuohon omaan, et tänään kun mittasin ulkona -11 astetta, niin tulo ja meno lämmöt oli seuraavan laiset T +6,9 ja M +3,9 että pintä muutosta näköjään on tapahtunut.
No en tiedä mut luulisin kun olen nyt mitannut sen neljä kertaa niin vaihtelu on ollut jotai asteen pulentoista luokkaa. Mittaan muuten sen ihan tuosta tulistimeen menolta. Vai pitäisiköhän se mitata siitä maapirin jakotukilta.Sieltä mistä se on maan tulo/meno lämpötila eikä joku muu.
No kuinka porukalta on pakkaset menneet, kun meillä ainakin tuo keruun tulon alkulämpö on pudonnut 2 asteeseen, hetken käynnin jälkeen on 1 aste, ulos -1 - -2 astetta. Ei kyllä koskaan ole ollut kovin lämmin kaivo, vaikka vettä on sentään yli 110 metriä, ja pumppu on pienin thermia optimum. Olisi kiva tietää miten on, onko lämmöt pudonneet muillakin.
Ulkona -11 , LJ pyynti 41. Ensin 15min +2 kaivolta ja -1 kaivolle, sen jälkeen +1 ja -2 loppuveto. Tämä "Oulun korkeudella". Kaivo 210m, pumppu Diplomaatti 10.Sama lämpötila, paikka ja pumppu, kaivo 175m. Kaivojen lämpötilatkin melkein identtiset, alun jälkeen +2 ja -2, lopussa +1 ja -3. Lämmitettävää alaa 137+38 neliötä.
Täällä Aleksis Kiven pitäjässä olis nyt kun +2 ulkona niin 195m kaivosta pumpulle tuleva +3 - +4 ja kaivoon menevä 0 - -1 vähän vaihtelee. Noina pakkasina kun ulkona oli -12 - -15 niin kaivosta tuleva oli +1 ja kaivoon menevä -2 asioista en tiiä mittään kun olen uusi tällä alalla, mutta tommosia lukemia.
Osaakos joku kertoa, että onko toi Geopron GS60:en maaliuosanturin ilmoittama lämpötila meno- vai tulopuolella?
Jos itsekkin asentelen 1-wiret mittaamaan lämpötilaa, niin onko hyvä paikka esim suoraan maaliuosputken pintaan eristeitten alle?
sen noihin mittauksiin että kannattaa kalibroida (jos mahdollista) dataloggerin anturit. Itselläni IVT anturit heitti 1-3 astetta. Aluksi ihmettelin kun putket oli jäässä ulkoa ja silti mitatri näytti + asteita koko ajan kunnes kalibroin ne infrapunamittarilla noin 0.1 asteen tarkkuudelle.
PS. Esim bilteman mittarit on ihan syvältä sisä-ulkomitatrin ulkoanturi näytti 7,5 astetta liikaa vaikka anturi ja mittari olivat vierekkäin. :-?
Minä olen rakennellut oheisen kuvan mukaisia pintalämpömittaustaskuja 1-Wire antureille.Noniin, oisko ihan myytäväksi asti rakenneltu? Vois meinaan kiinnostaa!
Noniin, oisko ihan myytäväksi asti rakenneltu?Ei oo
Itselläni tulevan ja menevän nesteen lämpötilaero on suosituksia suurempi ja siitä haluaisin tietää että kannattaako maapiirin pumpun vaihtamista miettiä?Suuri ero johtuu heikohkosta kierrosta.
Muuten systeemi toimii ok ja lämpöä riittää.
- Maasta kierron alussa + 1,6 astetta
- Maasta kierron lopussa + 0,3 astetta
MUTTA:
- Maahan kierron lopussa - 5,4 astetta
Eli lämpötilaero meno - paluu onkin pumpun ilmoittaman 4 asteen sijasta lähempänä 6 astetta.
En ole käyntiaikojen pituuksia nyt seurannut sen tarkemmin. Käyntiaika 16.1-1.3.09 --> 598 h
Uskoisin lämpötilamittauksien olevan oikeellisia. Keruupiirin pumppu P3 = 240 W.
Onko dT:llä 5,4 + 0,3 =5,7 astetta mielestänne niin paljon merkitystä että kannattaisi jotain tehdä?
Tuli vaan mieleeni, paljonko keruupiirissä oleva neste (pelkkää liuosta, vettä+liuosta) vaikuttaa maapiirin tulon lämpöihin? Onko kenelläkään ideaa tästä?Sorgen, mutta tuosta ei nyt kyllä aukea mitä kysymys kysyy :-/
Tuli vaan mieleeni, paljonko keruupiirissä oleva neste (pelkkää liuosta, vettä+liuosta) vaikuttaa maapiirin tulon lämpöihin? Onko kenelläkään ideaa tästä?Vähän vaikeaselkoinen tuo kysymys.
Voisko se olla toiste päin, että pumppu pyörittää litkua liian nopeasti, eikä se kerkiä lämmetä kaivossa riittävästi? Senhä pitäis tippua koneessa noin 3 astetta...
Voisko se olla toiste päin, että pumppu pyörittää litkua liian nopeasti, eikä se kerkiä lämmetä kaivossa riittävästi? Senhä pitäis tippua koneessa noin 3 astetta...
Tällä hetkellä pumpun käynnistyessä tulolämpö on 3,5 - 3,8 astetta, meno n. 2,5 astetta matalampi.Melkoisen alhaiset alkulukemat vuodenaikaan nähden että saattaisi olla virheellinen mittaustulos.
Tällä hetkellä pumpun käynnistyessä tulolämpö on 3,5 - 3,8 astetta, meno n. 2,5 astetta matalampi. Lämmitysjakson lopussa tulolämpö saattaa olla jopa hieman pakkasella ja meno n. 1,5 astetta kylmempää.
Käänsin matalamman kaivon kierron kiinni kesken lämmitysjakson, tulon lämpötila putosi 0,5 astetta. En ole kuitenkaan saanut linjasäädöllä kaivoja ihan tasapainoon.
Lepojakson puolessa välissä kytkin keruupumpun päälle ja tulolämpötila oli 2,7 astetta. Käänsin matalamman kaivon kierron takaisin auki ja tulolämpö nousi 3,2 asteeseen.
19.4. - 31.8.
Käyntikerrat 833
Käyntitunnit 226
Kaikki sähkö: 2325kWh
Tee eilinen koe toisin päin eli sulje syvemmän kaivon kierto lämmitysjakson aikana.
Miten mittaat lämpötilat?
Kerro (tai piirrä) keruuputkiston rakenne ja kytkentä.
Tarkista kuitenkin ensimmäiseksi lämpömittausten tarkkuus!
Voiskohan kaivot olla tyhjiä?
Tai vajaita?
LainausMiten mittaat lämpötilat?Tuijotan Niben näyttöä. Linjasäätöä olen ruuvannut infrapunamittarin (pistoolimalli) avustamana.
Kun olet jo näinkin paljon vaivaa nähnyt kaivojesi kanssa, niin voisitko tehdä vielä pari koetta.
Kuinka pitkä matka on pumpulta ensimmäiselle (syvemmälle) kaivolle ja mikä on kaivojen välimatka? Onko kaivot porattu suoraan vai onko toinen kaivo porattu vinoon?
Miksi kaksi kaivoa?
Ajat yhdellä kaivolla kerrallaan vuorokauden ajan venttiilit täysin auki ja sen jälkeen kirjaat Niben mittarista maanesteen lämpötilat yhden käyntijakson ajalta minuutin välein. Laitat mittausarvot tänne palstalle tai lähetät minulle yksityisviestillä, niin analysoin niitä.
Millä leveyspiirillä asut? Voisiko olla, että alueella missä asut, on jostain syystä radioaktiivinen hajoaminen vähäistä? Vai olisiko mahdollista, että pumppu on rakennusaikana pyörinyt melkein yötä päivää ja siksi kuormittanut kaivoja normaalia enemmän?
- laita liuospumppu pienimmälle asennolle, koska lämpötila tippuu pumpun yli noinkin vähän, ei hitaampi virtaus ole ongelma.
- säädä matalamman kaivon linjasäätö melko isolle.
- jos mahdollista, kalibroi lämpötila-anturit
- jos sähkönkulutus on neliöihisi nähden normaali, otat rennosti
Kurista matampaa kaivoa pari pykälää ja tee edellisenkaltaiset mittaukset uudestaan. Lämpötiloja 1 min välein koko käyntijakson ajan jotta saadaan mitattua vähintään kaksi nesteen kierrosta. Nythän kierros kestää n. 15 min
Mistä tämä määritelmä meno-paluun erosta ~3 astetta tulee?
Mullakaan ei eroa tule, kun 1,2 astetta vaikka kuinka yrittäisi :-?
No tuli sitten kokeiltua sitä maapiirin pumppua vielä kerran pienemmälle eli laitoin sen ykköselle ja tuloksena eroa 3 astetta :-?
ei ymmärrä.. ei ymmärrä..
Onko tuo nyt sitten parempi? vai saako tuloksena vaan hieman vähemmän kuluttavan kiertovesipumpun..
Näin maallikkona kun ei tunne termodynamiikkaa tarkemmin, voi mennä vähän metsään...mutta eikös kaikki tämmöinen perustu lämpötilaeroihin ja virtauksiin. Ts. isompi lämpötilaero samalla virtauksella saa aikaan isomman energian siirtymisen, eli isomman tehon. Eli luulisi kaivostakin saavan enemmän löylyä irti, kun työntää sinne kaivoon nesteen selvästi kaivoa kylmempänä, vai miten? Toisaalta taas liian hidas virtaus tekee sen, että lämpö, eli energia, ei sitten siirry pois sieltä kaivosta. Eli tässäkin asiassa lienee olemassa jokin optimi, mihin vaikuttanevat myös lämmönvaihtimen ominaisuudet ja kylmäaineen höyrystymislämpö.
nvg
Olettekos kokeilleet lisätä hieman painetta
(~0,5bar) keruupiirin täyttöpulloon? Tuli kokeiltua ja maapiirin tuleva neste ei enää tule yhtä kylmänä kuin ennen.
Putket maassa vai kaivossa?LainausOlettekos kokeilleet lisätä hieman painetta
(~0,5bar) keruupiirin täyttöpulloon? Tuli kokeiltua ja maapiirin tuleva neste ei enää tule yhtä kylmänä kuin ennen.
Ja sitten hyviä arvauksia, mistä tämä johtuisi?
ATS
mulla on koneena ekowell ect502 ja 400m maapiiriä. tulo maasta pumpulle on 3,5 astetta keskimäärin ja meno maahan 0,5 astetta tähän aikaan vuodesta. onkohan lämpötilat matalat? vai sopivat maapiirille?Aika lailla normilukemat. Itselläni on maaperä savimaata "ns. parasta maakierrolle" ja lämpötila on loppuhetkellä 3 astetta tällä hetkellä.
Havaittu seuraavaa: ilman painetta ja pumppu kolmosella kaivosta tulee ~4 asteista ja kaivoon palaa asteen kylmempänä.Tämä on loogista:
Havaittu seuraavaa:Tämä ei ole loogista
Ilman painetta ja pumppu ykkösellä putoaa kaivosta tuleva ja kaivoon palaava hikisesti asteen erolla uhkaavasti lähelle nollaa.
Havaittu seuraavaa:Tämäkin on loogista:
Painetta ~0,5bar ja pumppu ykkösellä kaivosta tuleekin 4,3 asteista ja kaivoon palaa 1,4 asteista
Havaittu seuraavaa:Tämäkin on loogista:
Painetta ~0,5bar ja pumppu ykkösellä kaivosta tuleekin 4,3 asteista ja kaivoon palaa 1,4 asteista
Kurista matampaa kaivoa pari pykälää ja tee edellisenkaltaiset mittaukset uudestaan. Lämpötiloja 1 min välein koko käyntijakson ajan jotta saadaan mitattua vähintään kaksi nesteen kierrosta. Nythän kierros kestää n. 15 min
Lämpöpumppuna T15 & 2 x 700l varaajaa, joista toiseen on asennettu tulistin yläosaan. Kaivoja 2 x 140 m aktiivisyvyyttä.Kierrätit maapumpulla 30 minuuttia maanestettä ja lämpötila tasaantui 3,3 asteeseen.
Kuvaan eiliseltä testiajon, koska tuntuu vakavasti siltä, ettei tämä kuukauden vanha systeemi toimi lain.
Nostin mukavuuslämpöä ja kulmakerrointa siten, että automatiikka vaati varaajalta paluuveden lämmöksi 45,0 C. Ko. arvo testin alussa oli 37,5 C. Ennen testiä kierrätin vettä kaivoissa pumpulla n. 30 min ,
jonka jälkeen lämmöt tasaantuivat n. + 3,3 C lämpötilaan.
Voivatko kaivot olla todellakin noin kylmät ????
Jos joku hoksaisi jotakin turhautuneelle lämmittäjälle ????
Käytännössä katsoen pumpun COP oli ajon lopulla n. 1,1 tai hieman yli,
| F= 1,04 l/s k 0,67 min Tulo Meno Dt F c P 5 3,0 -0,8 3,8 0,697 3,75 9,9 30 1,9 -2,2 4,1 0,697 3,75 10,7 60 0,7 -3,2 3,9 0,697 3,75 10,2 90 0,2 -3,8 4,0 0,697 3,75 10,5 120 0,0 -3,8 3,8 0,697 3,75 9,9 |
Kuvaan eiliseltä testiajon, koska tuntuu vakavasti siltä, ettei tämä kuukauden vanha systeemi toimi lain.Kaksi rinnankytkettyä varaajaa ja niiden "sielunelämä" saattaa aiheuttaa virhetulkintoja.
F= 1,04 l/s
k 0,67
min Tulo Meno Dt F c P
5 3,0 -0,8 3,8 0,697 3,75 9,9
30 1,9 -2,2 4,1 0,697 3,75 10,7
60 0,7 -3,2 3,9 0,697 3,75 10,2
90 0,2 -3,8 4,0 0,697 3,75 10,5
120 0,0 -3,8 3,8 0,697 3,75 9,9
Taulukossa rivit hyppivät. Toivottavasti siitä saa selvän.
15 kW:n pumpun maasta ottaman tehon pitäisi olla n. 10kW.
Virtausmittauksesi ei todennäköisesti anna oikeaa tulosta vesi-etanoliseokselle. Jos käytetään korjauskerrointa 0,67, saadaan kaivosta tulevaksi tehoksi koko kaksituntisen käyntijakson ajaksi varsin tarkkaan 10 kW.
Kaivon tehontuotto ei hyydy vaikkakin lämpötila laskee.
Pystytkö mittaamaan lämpöpumpun ottaman sähkötehon?
Jos pystyt, niin tee samanlainen ajo kuin edellinenkin oli lisättynä sähköteholla. Tästä vasta pystyy määrittämään hyötysuhteen.
Mistä mitattavia lämpötiloja käytetään pumpun ohjaukseen?
Mitenkä säädetään tulistusta.
Gebwellin sivuilta en valaistusta näihin asioihin löytänyt.LainausKuvaan eiliseltä testiajon, koska tuntuu vakavasti siltä, ettei tämä kuukauden vanha systeemi toimi lain.Kaksi rinnankytkettyä varaajaa ja niiden "sielunelämä" saattaa aiheuttaa virhetulkintoja.
Kuinka pitkästi pumppu huilaa kahden tunnin käyntijakson jälkeen?
ATS
Hei taas !Kuopiossa pitäisi kallioperän lämpötilan olla noin +5 ... +5,5C.
Em. sijainti Kuopion läheisyydessä.
Läheisyydessä ei muita lämpökaivoja.
Nämä kaivot on porattu molemmat viistoon samalle huoltokaivolle.
Jotain täytyy tehdä ennen pakkasia, varmaankin.
Lähestytäänpä asiaa kaivon kuormituksen suunnasta.
..........
Löytyykö muilta kaivojen kuormituslukemia ja vastaavia tasaantumislämpötiloja?
ATS
150 metriä syvän porakaivon veden jäädyttämiseen tarvittava energia:
115 mm - 109 kWh
140 mm - 178 kWh
165 mm - 261 kWh
Laskussa oletetaan porakaivoon kaksi 40mm putkea.
Voisko vielä jotkut jotka on tähän ketjuun kirjoitellut niin varmistaa minkä kokoinen reikä kullakin on. Itsellä 115mm reikä ja hieman matalat lämmöt kaivossa suhteessa häiriintymättömään kallion lämpöön (Kallio 5-6c, Oulun seudulla, ihan alussa ja kesällä saakin tuon 5 asteista litkua, nyt talvella enimmäkseen 0-3c).Joo, kyllä vaan. Meillä reikä on 140 millinen 120 m syvä 113 m aktiiviia.
Vielä vähän lisäspekulointia tähän matalat lämpötilat keskusteluun. Toisessa keskustelussa joku oli laskenut tällaisen asian:Lainaus150 metriä syvän porakaivon veden jäädyttämiseen tarvittava energia:
115 mm - 109 kWh
140 mm - 178 kWh
165 mm - 261 kWh
Laskussa oletetaan porakaivoon kaksi 40mm putkea.
Voisko vielä jotkut jotka on tähän ketjuun kirjoitellut niin varmistaa minkä kokoinen reikä kullakin on. Itsellä 115mm reikä ja hieman matalat lämmöt kaivossa suhteessa häiriintymättömään kallion lämpöön (Kallio 5-6c, Oulun seudulla, ihan alussa ja kesällä saakin tuon 5 asteista litkua, nyt talvella enimmäkseen 0-3c).
Eli tuntuis, että reiän halkaisija voi vaikuttaa tähän asiaan.. ja pienellä 115mm reiällä vois kuvitella olevan ihan ok jos lämmöt tippuu ja pientä jäätymistä tapahtuu..
150 metriä syvän porakaivon veden jäädyttämiseen tarvittava energia:
115 mm - 109 kWh
140 mm - 178 kWh
165 mm - 261 kWh
Laskussa oletetaan porakaivoon kaksi 40mm putkea.
Laskelman idea on että suuremman reijän voi mitoittaa hivenen "naftimmaksi" koska se ei niin helposti jäädy umpeen. 2 ja -2 asteen lämpötilat ei vielä romahduta hytösuhdetta mutta umpeen jäätyminen romahduttaa. Tietysti jos pistää reijän täyteen betonia niin ei tarvitse murehetia jäätymisestä...Lainaus150 metriä syvän porakaivon veden jäädyttämiseen tarvittava energia:
115 mm - 109 kWh
140 mm - 178 kWh
165 mm - 261 kWh
Laskussa oletetaan porakaivoon kaksi 40mm putkea.
Tuota laskelmaa vois jatkaa vielä vähän kauemmas, eli jos teoriassa kuvitelisi tuon ympärille vaikkapa kallion, vaikkapa 500mm halkaisijaisen... sellainen taitaa useimmilla löytyä sen reiän ypärillä ;)
Niin kuinkahan paljon siihen tarvitaan energiaa jotta se saadaan vaikkapa +5C asteesta tuonne 0C asteeseen vaikka kahdella erikokoisella vesireiällä 115mm ja 160mm.
Tuommonen vertailu avais hiukan tuon vesireiän halkaisijan merkitystä "reiän hyvyyteen".
Nyt itse ei ehdi kaavailla ja laskea, mutta jos joku "ropellipää" viitsii niin se vois selventää kuvioo halkaisija vaikutuksesta.
Tuo olis aika selkeä faktatieto seisovan veden kaivoa ajatellen.
Laskelman idea on että suuremman reijän voi mitoittaa hivenen "naftimmaksi" koska se ei niin helposti jäädy umpeen. 2 ja -2 asteen lämpötilat ei vielä romahduta hytösuhdetta mutta umpeen jäätyminen romahduttaa. Tietysti jos pistää reijän täyteen betonia niin ei tarvitse murehetia jäätymisestä...Jäätyminen päinvastoin parantaa huomattavasti lämmönjohtavuutta, ei suinkaan huononna.
........... eli jos teoriassa kuvitelisi tuon ympärille vaikkapa kallion, vaikkapa 500mm halkaisijaisen... sellainen taitaa useimmilla löytyä sen reiän ypärillä ;)Taulukko menee niin sekaisin ettei siitä tolkkua, mutta:
Niin kuinkahan paljon siihen tarvitaan energiaa jotta se saadaan vaikkapa +5C asteesta tuonne 0C asteeseen vaikka kahdella erikokoisella vesireiällä 115mm ja 160mm.
Tuommonen vertailu avais hiukan tuon vesireiän halkaisijan merkitystä "reiän hyvyyteen".
............
Tuo olis aika selkeä faktatieto seisovan veden kaivoa ajatellen.
Sitä en tiedä mikä ulkokierron kiertonopeus on, mutta tuossa 3 min kohdalla lämpötilaero on aika lailla sen 3 astetta. Kiertoaika on ilmeisesti n. 10 min?Saisitko sellaisen käyntijakson, missä maapumppu ei ole ollut pakkokäytöllä vähintään muutamaan tuntiin ennen mittauksia.
Miltäs luvut näytää? Riittääkö tuotto kylmemmilläkin keleillä vai pitääkö lähteä puukaupoille?. Saako näistä luvuista jotenkin laskettua kwh-tuoton?
Hyvältähän tuo kaivosi näyttää ja minäkin olen tyytyväinen omaani.
-Minulla tulee kylmä mälli n. 3min kohdalla, vesi lähtöisin 50-70m syvyydeltä ja
-Lämmin mälli n. 8 min kohdalla ja tämä vesi on kaivon pohjalta 140-150m syvyydeltä.
-Yksi kierros kestää 17-18min
Kerrohan kuitenkin
- Mikä lämpöpumppu ja teho?
- Onko kaivot rinnan vai sarjassa ja millainen on kytkentä?
- Voiko maapumpun tehoa lisätä?
- Paljonko on putkea pumpun ja kaivojen välillä?
Kaivoista mainittakoon, että hyvä veden tulo porauksen aikana ei välttämättä takaa hyvää veden vaihtuvuutta lämpökaivokäytössä.
ATS
Nyt on oma systeemi ollut käytössä vajaan vuoden. Sähkölaskut tuntuvat jonkinverran suurilta eikä maalämpökään ihan ilmaiseksi tunnu pyörivän. Syyskuussa lämpöpumppu otti yli 400 kwh (tällä foorumilla parin muun vastaavan kokoisen talon menoihin olen verrannut niin lähes 40% vähemmän menee muilla).
Käynnistyskertoja maaliskuu - lokakuu n. 3500 (eli n. 438 /kk).
Käyntiaika samalla välillä 1200h (eli. n. 150h/kk). Pitää näitäkin vissiin ruveta seurailemaan kk-tasolla.
Mitäs nappuloita pitää painella että saan ensinnäkin pumpun sellaiseen tilaan että se ei käy pariin tuntiin ja sitten kytkettyä pakkokäytölle
LainausNyt on oma systeemi ollut käytössä vajaan vuoden. Sähkölaskut tuntuvat jonkinverran suurilta eikä maalämpökään ihan ilmaiseksi tunnu pyörivän. Syyskuussa lämpöpumppu otti yli 400 kwh (tällä foorumilla parin muun vastaavan kokoisen talon menoihin olen verrannut niin lähes 40% vähemmän menee muilla).
Käynnistyskertoja maaliskuu - lokakuu n. 3500 (eli n. 438 /kk).
Käyntiaika samalla välillä 1200h (eli. n. 150h/kk). Pitää näitäkin vissiin ruveta seurailemaan kk-tasolla.LainausMitäs nappuloita pitää painella että saan ensinnäkin pumpun sellaiseen tilaan että se ei käy pariin tuntiin ja sitten kytkettyä pakkokäytölle
Lämpötilakäppyröistä voi päätellä, että maaliospumppu on jatkuvalla käytöllä?
Niben nappuloita en tunne, mutta käyttöohje käteen, sieltä sen pitäisi selvitä.
Jos tosiaan maapumppu käy jatkuvasti tuhlaa se seuraavasti sähköä:
- Käy kuukaudessa 720h-150h = 570 h turhaan.
- Kuluttaa sähköä 570h*0,175kW = 100 kWh (maapumpun tehoksi arvioitu 175W)
- Syyskuussa kokonaiskulutus 400kWh, josta turhaa kulutusta 100 kWh eli ylimääräistä kulutusta 100/300*100% = 33% :P
Maapumpunhan pitäisi käydä vain silloin kun kompressori käy.
Selvitä ensimmäisenä, että käykö se jatkuvasti.
Jatketaan sen jälkeen harjoituksia.
ATS
LainausSitä en tiedä mikä ulkokierron kiertonopeus on, mutta tuossa 3 min kohdalla lämpötilaero on aika lailla sen 3 astetta. Kiertoaika on ilmeisesti n. 10 min?Saisitko sellaisen käyntijakson, missä maapumppu ei ole ollut pakkokäytöllä vähintään muutamaan tuntiin ennen mittauksia.
Miltäs luvut näytää? Riittääkö tuotto kylmemmilläkin keleillä vai pitääkö lähteä puukaupoille?. Saako näistä luvuista jotenkin laskettua kwh-tuoton?
Käyntijakson aikana laitat sen sitten pakkokäytölle.
Mieluummin sellainen käyntijakso, minkä aikana ei lämmitetä käyttövettä.
Edellisistä luvuista laskeskelin, että kaivosta otettava teho olisi
- 5,4 kW tehtäessä käyttövettä
- 8,0 kW lämitettäessä taloa.
Luvut ovat enemmänkin arvaus, koska laskelmissa piti vielä arvata joitakin tekijöitä. Edit (Pieleen meni, koska pumppusi on 8 kW)
ATS
Mites toi kaivosta otettava teho lasketaan (kaava)?P=m*c*dt, jossa:
LainausMites toi kaivosta otettava teho lasketaan (kaava)?P=m*c*dt, jossa:
P= teho (kW)
m= massavirta (kg/s)
c= lämmönsiirtonesteen ominaislämpökapasiteeti kJ/(kgC)
dt= tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilaero (oC)
Ongelmia tuo se että keruuneste ei ole puhdasta vettä vaan veden, etanolin ja denaturointiaineen seos.
Koska en tiedä denaturointiaineen ominaisuuksia olen olettanut sen ominaisuuksien vastaavan etanolin ominaisuuksia.
Laskeskelen vielä tässä sadepäivän ratoksi ohjeenmukaisen seoksen ominaisuudet, siitä myöhemmin.
ATS
28 % maaliuoksen tiheys on 1,064 l / kg tai 0,94 kg / l.
Ko. 28 % nesteen ominaislämpökapasiteetti on n. 3,70 kJ / kg K.
No ei aivan mahdoton kaava. Ainut vaan että tohon ei ole laittaa kuin tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilaero ja teho. Laitetaanko lämpötilaeroon erojen keskiarvo, vai sijoitetaanko kaava esim. exceliin että saadaan jokaisen minuutin vastaava luku?Laititoin Exellin hoitamaan laskuhommat
Mistäs toi massavirta repästään? Lasketaanko putkiston tilavuus ja katsotaan sitten kierrokseen mennyt aika (esim. graafista) ja siitä sitten lasketaan montako kiloa sekunnissa virtaa?
Teollisuusspriin 96 % ominaispaino on ( 0,96 x 0,79 kg/l ) + ( 0,04 x 1.00 kg/l ) = 0,80 kg / l , täten 28 % seokesen ominaispaino on (0,28 x 0,80 kg /l ) + ( 0,72 x 1,00 kg / l ) = 0,944 kg / l.Näinhän minäkin laskemalla saan.
= 1,06 l / kg
Laititoin Exellin hoitamaan laskuhommat
-Virtaus lasketaan olettamalla, että 40mm putkea on yhteensä 262m ja kun kierros kestää 8min saadaan virtaus 0,46 l/s.
- Keruunesteen ominaislämpönä voi käyttää arvoa 3,59 kJ/lC
- Kun ylläolevat arvot kerrotaan lämpötilaerolla saadaan kaivoista tuleva teho kilowatteina, piirretty yläolevaan käyrästöön.
Maateho tuntuu olevan vähän liian suuri, koska antaa hyötysuhteeksi n. 5,3 lämmitysjakson aikana.
Onko kuvaan piirretty kaivojen kytkentä oikein?
Oliko maapumppu jatkuvalla käytöllä? Jos oli niin tenttaappa asentajaa, että oliko tämä yksittäistapaus vai onko hänellä tapana jättää aina pumppu jatkuvalle käytölle.
ATS
Onko sinnepäinkään?Taulukkosi arvoilla olit laskenut aivan oikein.
Eli mikä tossa maatehossa mättää? Voiko asialle tehdä jotain?
Nibe 1245:lle maksimi teho 8.3kW cop 5.01.:o :o
"1240:n manuaalissa oli tosiaan tuo 8,3 kW, Eikä teho ole missään vaiheessa ylittänyt tuota."
NIBE FIGHTER 1250 invertteri, tehot 4–16 kW, lämpökerroin (EN 14511-standardi) 3,32.
Tuota voisi pitää Niben lippulaivana, ja omaa varmaan parhaan lämpökertoimen noista pikkupumpuista.
1240:n manuaalissa on varmaankin tuo 8,3 kW, COP ilmoitetaan 5,03:ksi, mikä onkaan siinä mittausnormi, jos EN 14511-standardi, niin hyvä tuo on uskottavampi, jos taas EN 255 niin teho onkin mitattu ilman minkäänlaisia häviötekijöitä, joita esim. pumput ovat.
Tässä 8 kk pumpun todellista tuottoa energiamittarilla seuranneena voin kokemuksesta sanoa, etteivät nuo antolupaukset ja todellisuus kyllä kohtaa tuon EN 255 normin kohdalta. Meillä esim. Thermiassa oli luvattu:
COP 35 asteessa 4,2 mitattuna n.3,7, annoksi 5,8 kW, tulnee n. 5,1 kW
COP 50 asteessa 3,1 mitattuna n.2,6, annoksi 5,5 kW, tulnee n. 4,5 kW
COP 55 asteessa ei ilmoitettu, mitattuna n.2,2, antoa ei ilmoitettu, mitattuna n.4,3 kW.
Nämä mittaukset eivät kylläkään ole jatkuneet vielä niin kauan, että mitään lopullista voisin julistaa, alustavaa kuitenkin.
Tämä vaan esimerkiksi tuon todellisuuden ja mainosten kohtaamattomuudesta, ja kehottaisikin mittaamaan todellista antohehoa, silloin voisikin koputella sitten rintaansa hankinnan erinomaisuudesta jos vieläkin anto- ja ottotehon suhde on yli viiden.
Sallitaanhan vielä vähän polemiikkia, "Hanneksen" putkiin.
Tuota maateho ongelmaa voisi ratkaista näinkin, ihan loogisesti ajatellen.
Eikä tulisi enää niin epäuskottavia tehoja.
Putkista kun löytyy useampaa seinämää vaikka: 3,2; 3,7; 5,5 mm, jos olisikin käytetty tuota paksuinta.
Ø 40 mm putki
0,83 L/m putki 3,7 mm seinämällä
285 m
5 L laite
243 L
0,66 L/m putki 5,5 mm seinämällä
285 m
5 L laite
193 L
Paksuseinämäisemmällä putkella 80 % tilavuudesta ja tehosta
Voiko ihan kunnon siniraidassa olla noin isoja seinämäheittoja, luulisi ettei.Ei ne valmistusvikoja ole vaan eri paineluokissa olevia seinämävahvuuksia.
Vai pitäisikö ensiin katsoa kauanko se kunnon pakkasilla käy?Ei kannata odottaa kunnon pakkasia......minä olen odottanut jo kaksi talvea :-?
LainausVoiko ihan kunnon siniraidassa olla noin isoja seinämäheittoja, luulisi ettei.Ei ne valmistusvikoja ole vaan eri paineluokissa olevia seinämävahvuuksia.
Nämä putkien mitat on yleensä painettu putken pintaan tasaisin välein, ovat kuitenkin tavallisesti huonosti näkyviä. Käyhän tiiraamassa.LainausVai pitäisikö ensiin katsoa kauanko se kunnon pakkasilla käy?Ei kannata odottaa kunnon pakkasia......minä olen odottanut jo kaksi talvea :-?
ATS
Sallitaanhan vielä vähän polemiikkia, "Hanneksen" putkiin.
Tuota maateho ongelmaa voisi ratkaista näinkin, ihan loogisesti ajatellen.
Eikä tulisi enää niin epäuskottavia tehoja.
Putkista kun löytyy useampaa seinämää vaikka: 3,2; 3,7; 5,5 mm, jos olisikin käytetty tuota paksuinta.
Ø 40 mm putki
0,83 L/m putki 3,7 mm seinämällä
285 m
5 L laite
243 L
0,66 L/m putki 5,5 mm seinämällä
285 m
5 L laite
193 L
Paksuseinämäisemmällä putkella 80 % tilavuudesta ja tehosta
Selvittelin putkiasiaa.
Seinämävahvuus on 2,4mm (tätä kuulemma yleensä laitetaan).
Litku on kuulemma 30%.
Tämä ei ilmeisesti ongelmaa juuri ainakaan helpottanut?
Ø 40 mm putki
1,1 L/m putki 2,4 mm seinämällä
285 m
5 L laite
315 L
Nythän rupesi vasta mättämään. Joku todennäköisesti kaavassa nyt väärin (tai laskijassa).Laskelmat on tehty aivan oikein.
LainausNythän rupesi vasta mättämään. Joku todennäköisesti kaavassa nyt väärin (tai laskijassa).Laskelmat on tehty aivan oikein.
Nyt pitää ottaa käyttöön se kuuluisa kerroin "k" (=insinööriarvaus), jolla sovitetaan saadut koetulokset halutunlaisiksi.
Jos virtaus 0,57 l/s kerrotaan kertoimella 0,74 saadaan virtaukseksi 0,42 l/s. Tätä virtausarvoa käyttämällä ovat laskelmien lopputulokset järkeviä.
Mutta jos lähdetään perkaamaan ongelmaa siitä lähtökohdasta, että virtaus 0,42 l/s onkin oikein, niin:
-Omiin mittauksiini nojaten olen havainnut, että lämpötiloihin perustuvaa kiertoaikaa käytettäessä on saatu virtaus vajaa kymmenen (7) % suurempi kuin virtausmittarilla saatu lukema.
- Kiertoaikaan perustuvan virtauksen pitäisi olla 1,07*0,42 = 0,45 l/s.
- Koska kiertoaika on n. 8,5 min, saadaan kierrossa olevan nesteen määrä 8,5*60*0,45 = 230 l, josta putkessa 230-5= 225 l.
- Putken pituudeksi saadaan 225/0,973 = 231 m
- Koska siirtoputkien pituus on 25 m, on kaivoissa olevan putken pituus 206 m
- Kaivojen yhteispituus on 130m, joihin pitäisi mennä 260 m putkea.
- Yllä olevasta voisi päätellä, että molemmista kaivoista on 13,5 m pätkä putkittamatta ??????????????????????????????
Kuka kaivot putkitti ja kuka näki paljonko kaivoihin meni putkea.
En mitenkään haluaisi maalata pahisa seinälle mutta......
ATS
Moi!
Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa.
Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa? Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?
Moi!
Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa.
Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa? Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?
LainausMoi!
Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa.
Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa? Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?
Jos pumpun ottama sähköteho (n.2kW) jäisi lämmittämään pelkkää teknistä tilaa (1,5m2), niin ei saunaa tarvitsisi lämmittää.
LainausLainausMoi!
Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa.
Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa? Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?
Jos pumpun ottama sähköteho (n.2kW) jäisi lämmittämään pelkkää teknistä tilaa (1,5m2), niin ei saunaa tarvitsisi lämmittää.
Tuosta 2kw:n tehosta tehdään veteen liikettä, kylmäaineeseen painetta jne. osa toki muuttuu lämmöksi asti, mutta tuo lämpö on liian kaukana lämmitettävästä vedestä. Pumpulle kun on luvattu 8kw:n antoteho, se hakee tehon maasta ja käyttää tehon hakemiseen sen 2kw, jolloin luulemme saavamme maasta vain 6kw.
Soittelin Nibelle. Ei kuulemma pidä paikkaansa tämä max. 2/3 * pumpun teho.
Skånen tehtaalla on ihan käytännössä testattu asiaa (eli ei siis laskennallinen teho vaan emppiirisesti saatu) ja kW:ksi on saatu (siis keskiarvo) 8,22 (8kw pumppu teholla 1,66 kw). Eivätkä kuulemma ole rakentaneet tehdasta asiaa silmällä pitäen vaan se on ollut samalla paikalla 50 vuotta. Muissa testeissä saatu jopa parempia tuloksia, asia riippuu täysin vesisuonista ja muista kalliorakenteen asioista. Nämä siis myyjän puheita, mutta mutta ...
Ei ollut yhtään huolissaan asiasta. Jos ei mene vastus muutakun legionellaa tuhotessa päälle ja pumpun käyntiaika on välillä 3500 - 4000 tuntia vuodessa niin ei ole mitään syytä huoliin. Onnitteli lähinnä vaan hyvästä kaivosta.
... eli kaippa se vaan meikäläisen kannattaa oman mielenrauhan takia katsoa mitä tuntimääriä on ollut päällä ja jos menee haarukkaan niin olla tyytyväinen.
Menee vähän liikaa yli hilseen nämä laskut yms.
Mielenkiintoista!
Seuraava vaihe, jos haluat todellisen otto ja antotehon selville, on hankkia mittarit; lämmitystuottoon, lämpimään käyttöveteen ja sähkönkulutukseen. Jos oikein haluaa hifisti olla niin maapiirin tuottokin olisi syytä mitata. Jos vielä tuonkin jälkeen kertoimet pysyvät noissa mainosten lupauksissa, pitää onnitella itseään erinomaisesta hankinnasta, ja ettei sortunut noiden muiden kehumiin heikkotuottoisiin laitteisiin.
Itse kun noita mittausvehkeitä hankin, oli suurin syy "Eksile", joka avoimesti asetti antamiani tuottoja kyseenalaiseksi (kaikki kunnia hänelle tuosta). Tulikin sitten noita mittauslaitteita hankituksi, jotta selviäisi miten asiat oikein ovat. Nyt kun noita mittaustietojakin on, käy ilmi asia mikä tietysti olisi pitänyt heti ymmärtää, kun kerran arvot oli annettu EN 255 normin mukaan (en kylläkään silloin vielä tiennyt), etteivät ne ole lähelläkään käytännön mittaustuloksia, kaikkea muuta. Mutta samaan laitteeseen on nyt myöhemmin annettu myös EN 14511 B0W45 mukaiset tehoarvot, ne taas ovatkin hyvin lähellä sitä, mitä olen mittaustuloksina saanut.
Ymmärtääkseni tuon Niben:kin tiedot ovat tuon EN 255 mukaisia, eivätkä mistään tuulesta temmattuja, kuitenkin, jos tuo saman laitteen tehot ilmoitettaisiin EN 14511 mukaisiksi, tehoarvot olisivatkin aivan jotain muuta. Todennäköisesti olisivat alle tuon NIBE FIGHTER 1250 invertteri, tehot 4–16 kW, (EN 14511-standardi) COP 3,32 arvojen Tuota kun voisi pitää Niben lippulaivana, ja omaavan parhaan lämpökertoimen noista Niben pikkupumpuista.
Tervetuloa vaan mukaan tuottoja mittaavien ihmetyksiä pursuvaan maailmaan!