Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: Roori - 24.11.07 - klo:16:27
-
Onko "koolla merkitystä" eli mitä vaikuttaa lämpökaivon halkaisija kaivon tehoon ja energiantuottoon? ???
Äkkiseltään tuntuis ettei vaikuta yhtään kun on vesi ympärillä ja sehän johtaa lämpöä hyvin...
-
Onko "koolla merkitystä" eli mitä vaikuttaa lämpökaivon halkaisija kaivon tehoon ja energiantuottoon? ???
Suuremmassa kaivossa on enemmän pinta-alaa ympäröivään kallioon, josta lämpö johtuu kaivon veteen ja sitäkautta maaliuokseen.
Tätä suurempaa johtumista tärkeämpänä pidän sitä, että suurempaan kaivoon saa ujutettua helpommin kastelupumpun imuletkun.
Jani
-
Pitkän aikavälin energiantuottoon reiän halkaisijalla ei ole vaikutusta, koska energia on varastoitunut reiän vaikutusalueella olevaan kallioon ja mahdollisesti kallionraoissa virtailevaan veteen.
Lyhytaikaiseen huipputehon ottoon vesimäärä vaikuttaa, koska veden ominaislämpökapasiteeti (4,18 kJ/kg C)on 2,2 kertainen graniittiin (1,92 kJ/dm3 C) verrattuna. Mitä enemmän vettä sitä enemmän energiaa on varastoituneena keruuputken välittömässä läheisyydessä.
Toisaalta veden lämmönjohtavuus (0,60 W/mK) on vain 18% graniitin (n.3,4 W/mK) lämmönjohtavuudesta. Veden huonoa lämmönjohtavuutta kompensoi lämpötilaeroista johtuvat veden virtailut porareiässä.
-
Pitkän aikavälin energiantuottoon reiän halkaisijalla ei ole vaikutusta, koska energia on varastoitunut reiän vaikutusalueella olevaan kallioon ja mahdollisesti kallionraoissa virtailevaan veteen.
Lyhytaikaiseen huipputehon ottoon vesimäärä vaikuttaa, koska veden ominaislämpökapasiteeti (4,18 kJ/kg C)on 2,2 kertainen graniittiin (1,92 kJ/dm3 C) verrattuna. Mitä enemmän vettä sitä enemmän energiaa on varastoituneena keruuputken välittömässä läheisyydessä.
Toisaalta veden lämmönjohtavuus (0,60 W/mK) on vain 18% graniitin (n.3,4 W/mK) lämmönjohtavuudesta. Veden huonoa lämmönjohtavuutta kompensoi lämpötilaeroista johtuvat veden virtailut porareiässä.
Näin kanssa "kuvittelin", mutta sinä osasit pistää sen luvuiksi.
Siis nyt pitäisi katsoa "kumpi voittaa", parempi lämmönjohtokyky vai varastointi kyky eli kummalle pitäisi antaa suurempi "painoarvo".
Vois kuvitella tilanteen, että jos PEM:it olis "valettu" graniittiin niin se lämpö siirtyisi helpommin/nopeammin litkuihin ja olis siis pumpun käytettävissä "nopeammin".
Lyhytaikaisella huipulla lienee pienempi merkitys.
ELI MITÄ PIENEMPI HALKAISIJA SEN PAREMPI....
:-/
-
Suuremmassa kaivossa on enemmän pinta-alaa ympäröivään kallioon, josta lämpö johtuu kaivon veteen ja sitäkautta maaliuokseen.
Tätä suurempaa johtumista tärkeämpänä pidän sitä, että suurempaan kaivoon saa ujutettua helpommin kastelupumpun imuletkun.
Jani
Kasteluvedet kannattaa keräillä kattovesistä, ne on paljon lämpösempiä....kasvit pitää enemmän +15C kuin +4C...vesestä.
-
Kasteluvedet kannattaa keräillä kattovesistä, ne on paljon lämpösempiä....kasvit pitää enemmän +15C kuin +4C...vesestä.
Lämpökaivosta pumpattavan veden voi toki laittaa tynnyriin tai muuhun isoon astiaan lämpenemään. Lämpökaivosta pumpattava vesi parantaa kaivon lämmön tuottoa, koska se tuo lämpöä laajemmalta alueelta kaivolle.
-
Mitoitusta tehdessä puhutaan "aktiivisesta kaivosta" eli vesi vaihtuu kalliossa olevien ruhjeiden avulla. Siis virtaava neste tuo energiaa kaivoon hyvinkin laajalta alueelta.
Kyse ei siis hyvässä kaivossa ole johtuminen kaivon seinämistä kaivossa "makaavaan" veteen.